NordenBladet — Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet ovat kiinni asiakkailta maakunnissa, joissa epidemiatilanne on vakavin. Sulun piirissä olevat maakunnat on määritelty valtioneuvoston asetuksessa, joka on voimassa 28.3.2021 saakka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut lausunnon alueiden tautitilanteesta 17.3.2021. Asetukseen ei sen perusteella esitetä muutoksia.Valtioneuvosto seuraa säännönmukaisesti tautitilanteen kehittymistä eri alueilla. Valtioneuvostolla on lain mukaan velvollisuus muuttaa asetusta, jos sulkeminen ei ole enää maakunnassa välttämätöntä. Vastaavasti asetusta muutetaan, jos tautitilanne muuttuu jossain maakunnassa vakavammaksi.Valtioneuvoston 8.3.2021 antaman asetuksen mukaan ravitsemisliikkeet on pidettävä suljettuina asiakkailta seuraavissa maakunnissa:Uusimaa Varsinais-SuomiSatakuntaKanta-Häme PirkanmaaPäijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-SavoKeski-SuomiEtelä-PohjanmaaPohjanmaaPohjois-PohjanmaaLappiAhvenanmaaSulun piiriin eivät kuulu seuraavat maakunnat: Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Savo. Näillä alueilla ravitsemisliikkeiden tulee noudattaa tartuntatautilain ja sen nojalla annettuja säännöksiä.Sulkutilan jälkeen kaikkien ravitsemisliikkeiden on noudatettava rajoituksia, jotka on säädetty tartuntatautilaissa ja sen nojalla. Hallituksen esitys tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Sen perusteella voitaisiin säätää tiukempia rajoituksia ravitsemisliikkeiden aukiololle, anniskeluajoille sekä asiakaspaikkamäärille.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 18.3.2021 lausuntoyhteenvedon luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2021-2032 sekä sen vaikutusten arvioinnista.Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan.Suunnitelmassa käsitellään kaikki liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot, palvelut ja liikennejärjestelmän tukitoimet.Lausuntokierros päättyi 23.2.2021. Lausuntoja saatiin yhteensä 257. Lausuntoyhteenveto ja lausunnot on julkaistu valtioneuvoston hankeikkunassa.Lausunnoissa käsiteltiin selkeästi eniten liikenneverkkoihin ja infrastruktuurin kustannusjakoon liittyviä kysymyksiä. Myös joukkoliikenteeseen ja matkaketjuihin liittyvistä toimenpiteistä lausuttiin paljon.– Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma koskee koko Suomea ja siksi onkin erityisen ilahduttavaa, että saimme lausuntoja maantieteellisesti laajasti. Kiitän kaikkia lausunnon antaneita hyvistä huomioista ja ehdotuksista. Haluan myös kiittää kaikkia tahoja, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti suunnitelman valmisteluun. Tätä jos mitä on tehty yhdessä, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Liikennejärjestelmän kokonaisrahoitusta pidetään riittämättömänäValtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa pidettiin tarpeellisena työkaluna liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen. Suunnitelman sisältöön suhtauduttiin yleisesti positiivisesti, mutta myös kehittämisehdotuksia esitettiin paljon.Perusväylänpidon rahoitustason korotusta kiiteltiin lausunnoissa. Sen sijaan liikennejärjestelmän kokonaisrahoitustasoa pidettiin lausunnoissa riittämättömänä. Rahoitukseen esitettiin paljon lisäysehdotuksia, erityisesti maanteille. Kaupunkiseutujen rahoitusosuus nähtiin riittämättömänä. Kävelyn ja pyöräilyn, liityntäpysäköinnin, yksityisteiden ja joukkoliikenteen rahoitustason kasvattamista pidettiin hyvänä. Lausunnoissa tuotiin esiin myös huoli liikenneturvallisuustoimenpiteiden riittämättömyydestä.Suunnitelmaluonnoksessa esitetyt linjaukset liikenneverkon rahoituspohjan laajentamiseksi herättivät hyvin laajaa vastustusta. Huolta aiheuttivat kuntien heikko taloustilanne sekä pelko alueiden eriarvoistumisesta ja elinvoimaisuuden heikkenemisestä.Tietopohjaista päätöksentekoa on tarkoitus vahvistaa ja tähän suhtauduttiin positiivisesti. Suunnitelman toimeenpanoon toivottiin laajaa vuorovaikutusta.Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma koettiin irralliseksi muista meneillään liikennejärjestelmään vaikuttavista hankkeista. Näistä nousivat esiin erityisesti fossiilittoman liikenteen tiekartta ja suuria raideyhteyksiä suunnittelevat hankeyhtiöt.Vaikutusten arvioinnin kehittäminen jatkuuLausuntojen mukaan arviointi antaa riittävän kuvan suunnitelman vaikutuksista. Arvioinnin keskeisenä haasteena korostettiin määrällisen arviointitiedon puutetta. Arviointia toivottiin mm. liikennejärjestelmän kehittämisen alueellisista vaikutuksista.Vaikutusten arvioinnista annettu palaute huomioidaan ympäristöselostuksen viimeistelyssä sekä vaikutusten arvioinnin kehittämisessä ja jatkotyössä.Mitä seuraavaksi?Suunnitelma viimeistellään lausuntokierroksen palautteen pohjalta parlamentaarisen ohjausryhmän ohjauksessa.Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032 annetaan valtioneuvoston selontekona eduskunnalle kevään 2021 aikana.
NordenBladet — Sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat tilanneet selvityksen siitä, millaisin perustein ihmiskaupan uhreille myönnetään oleskelulupia. Selvityksen tekee kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu. Tarkoitus on tutkia, miten Maahanmuuttovirasto soveltaa ulkomaalaislain erityissäännöstä ihmiskaupan uhreille myönnettävästä jatkuvasta oleskeluluvasta.Selvityksessä tarkastellaan, minkälaisia ihmiskaupan uhreja Maahanmuuttovirastossa on tunnistettu, millaisen hyväksikäytön kohteeksi uhrit ovat joutuneet ja millaiset mahdollisuudet heillä on selviytyä hyväksikäytöstä. Lisäksi tutkitaan, miten ulkomaalaislakia on sovellettu heidän hakemustensa käsittelyssä ja millaisilla tekijöillä on ollut merkitystä lain tulkinnassa. Yhtenä keskeisenä tutkimuskysymyksenä selvitetään myös, miten ihmiskaupan uhrien haavoittuvuutta on tunnistettu ja arvioitu ulkomaalaislain perusteella.Tutkimuskohteena ovat Maahanmuuttoviraston 1.1.2018–31.12.2020 välisenä aikana tekemät, ihmiskaupan uhreja koskevat oleskelulupa- ja turvapaikkapäätökset. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka pohjalta voidaan arvioida mahdollisia tarpeita lainsäädännön muutoksille ja lainsoveltamis- ja tulkintakäytäntöjen kehittämiselle. Eduskunta on edellyttänyt valtioneuvostoa selvittämään, liittyykö ihmiskaupan uhrien oleskelulupaperusteisiin lainsäädännöllisiä muutostarpeita. Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettu on kiinnittänyt huomiota ihmiskaupan uhreja koskeviin oleskelulupakäytäntöihin, kuten jatkuvan oleskeluluvan korkeaan myöntämiskynnykseen ja vaihtelevaan soveltamiskäytäntöön. Myös valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman valmistelussa on nostettu esiin oleskelulupiin liittyviä kysymyksiä.Selvitys tukee ihmiskaupan vastaista työtä valtioneuvostossaSelvityksestä saatava tutkimustieto palvelee myös työministeri Tuula Haataisen maaliskuussa 2020 asettamaa työvoiman maahanmuuton kehittämishankkeen alatyöryhmää. Alatyöryhmä valmistelee toimia, joiden avulla ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä voidaan paremmin ennaltaehkäistä, havaita ja torjua. Tehtävänä on myös tarkastella ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan edellytyksiä. Työryhmä hyödyntää tutkimustietoa sen arvioimisessa, onko oleskelulupaperusteiden osalta tarpeen tehdä lainsäädäntömuutoksia vai voidaanko huomioihin vaikuttaa muilla keinoin, kuten ohjeistuksella tai koulutuksella.Valtioneuvosto on sitoutunut ihmiskaupan vastaiseen työhön, ja selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää siinä myös laajemmin. Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia ihmiskaupan vastaisen työn tehostamiseksi. Tavoitteena on uhrien parempi auttaminen, ihmiskaupan nopeampi tunnistaminen ja ilmitulo sekä rikosvastuun toteutuminen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Kansallisen ihmiskaupparaportoijan tehtäviin kuuluu viranomaisten toiminnan ohjaaminen, neuvominen ja kouluttaminen sekä selvitysten tekeminen. Raportoijan tehtävänä on seurata ja valvoa Suomessa tehtävää ihmiskaupan vastaista työtä ja raportoida havainnoistaan valtioneuvostolle ja eduskunnalle.Nyt tehtävä selvitys julkaistaan alkusyksystä 2021. Ihmiskaupan uhrien oleskelulupakäytännöistä ei ole aikaisemmin tehty kokonaisvaltaista tutkimusta.Ulkomaalaislaissa on erityinen säännös ihmiskaupan uhrien oleskeluluvistaSuomea sitovien kansainvälisten ja EU-velvoitteiden takia ulkomaalaislakiin lisättiin vuonna 2006 säännökset ihmiskaupan uhreille myönnettävästä oleskeluluvasta, joka voi olla joko tilapäinen tai jatkuva. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita olivat ihmiskaupparikosten torjuminen, rikollisten kiinni saaminen sekä uhrien suojeleminen siten, että he eivät joutuisi uudestaan ihmiskaupan uhreiksi.Ihmiskaupan uhrille myönnetään tilapäinen oleskelulupa, jos uhrin oleskelu Suomessa on perusteltua ihmiskaupan esitutkinnan tai tuomioistuinkäsittelyn vuoksi, hän on valmis tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa ihmiskaupasta epäiltyjen kiinni saamiseksi eikä hänellä enää ole siteitä ihmiskaupasta epäiltyihin. Jatkuva oleskelulupa myönnetään, jos uhri on erityisen haavoittuvassa asemassa. Tällöin ei edellytetä, että hänen oleskelunsa Suomessa olisi perusteltua esitutkinnan tai tuomioistuinkäsittelyn vuoksi tai että hän olisi valmis tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa ihmiskaupasta epäiltyjen kiinni saamiseksi. Ihmiskaupan uhriksi joutuminen voi olla myös peruste myöntää kansanvälistä suojelua tai oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä.
NordenBladet — Hallitus linjasi syksyn 2020 budjettiriihen työllisyyskirjauksessa kolmikantaisen työttömyysturvan kehittämistyön käynnistämisestä. Samalla linjattiin valmisteluun annettavista asiakokonaisuuksista.Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä aloitti työskentelyn 22.10.2020. Työryhmä kokoontui 15 kertaa. Työryhmässä olivat edustettuina STM, VM, TEM, SAK, STTK, Akava, EK, KT, SY ja Työllisyysrahasto.Työryhmän tehtävänä on ollut:kehittää työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa, arvioida työttömyysturvan uudistamista siten, että työssäolon pituus vaikuttaa ansioturvan kestoon,selvittää työttömyysturvan parempaa sopeutumista suhdanteisiin,tarkastella työttömyysturvasta osan korvaavaa erorahamallia,arvioida lomautettujen mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen lomautuksen aikana, sekätarkastella työmarkkinatuen uudistamista ja siihen kytkettyjen työnhakijan tarkoituksenmukaisten palvelujen turvaamista.Työssäoloehtoa valmisteltaisiin tuloperusteisen päivärahaehdon mallin mukaisesti Työryhmä esittää, että palkansaajan työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa valmisteltaisiin tuloperusteisen päivärahaehdon mallin mukaisesti. Päivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto määräytyisi kuukausikohtaisen tulorajaehdon kautta (844 euroa vuoden 2021 tasossa). Oikeus päivärahaan syntyisi, kun vaadittua työssäoloa on 6 kuukautta 28 kuukauden tarkastelujaksolla.Jatkovalmistelussa lähtökohta on, että päivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa voitaisiin kerryttää myös 0,5 kuukauden jaksoissa, jos palkkatulo on 422-843 euroa kuukaudessa. Tarkastelujaksoa pidentävät hyväksyttävät syyt säilyisivät ennallaan.Työryhmän esitys tuloperusteiseen päivärahaehtoon siirtymisestä ei ollut yksimielinen.Työryhmä ei esitä ansioturvan keston porrastamista Työryhmä on arvioinut työttömyysturvan uudistamista siten, että työssäolon pituus vaikuttaisi turvan kestoon. Työryhmä on arvioinut eri malleja enimmäiskeston porrastukseksi. Työryhmä ei saavuttanut riittävää yhteistä näkemystä tehdäkseen esityksen työttömyyspäivärahan enimmäisajan porrastamisesta.Työryhmä ei kannata työttömyysturvan sopeuttamista suhdanteisiin Työryhmä on arvioinut erillisen tutkijatyöryhmän työtä koskevaan ennakkotietoon nojaten työttömyysturvan parempaa sopeutumista suhdanteisiin. Työryhmä ei kannata työttömyysturvan sitomista suhdanteisiin. Erorahamallista ei yhteistä näkemystäTyöryhmän asettamisen jälkeen hallitus on 17.12.2020 tehnyt päätöksen toimenpiteistä yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi. Kokonaisuuteen sisältyy linjaus muutosturvaan liittyvästä irtisanomiskorvauksesta. Työryhmä kiinnittää huomiota siihen, että nyt käsittelyssä ollut mahdollinen työttömyysturvasta osan korvaava erorahamalli eroaa irtisanomiskorvausta koskevasta hallituksen linjauksesta. Erorahamallin keskeneräisyyden vuoksi työryhmä ei ole tarkemmin voinut arvioida ehdotuksen sisältöä. Työryhmän jäsenillä on erilaiset käsitykset erorahamallin mahdollisista vaikutuksista, eikä työryhmä saavuttanut yhteistä näkemystä erorahan vaikutuksista.Työmarkkinatuen kehittämistyötä tulisi jatkaaTyöryhmän toimeksiannon laajuuden ja lyhyen toimikauden vuoksi työmarkkinatuen uudistamisen tarkastelun tueksi hankittiin erillinen selvityshenkilön raportti. Raportissa esitellään vaihtoehtoisia ehdotuksia työmarkkinatuen ja siihen kytkeytyvien palveluiden turvaamisen kehittämiseksi. Työryhmä katsoo, että työmarkkinatuen kehittämistä tulisi jatkaa.Lomautettujen osaamiseen tulisi panostaaTyöryhmä pitää tärkeänä, että TE-toimistot panostavat lomautettujen asiakasohjaukseen nykyistä enemmän. Työryhmä esittää, että erityisesti lyhytkestoisen koulutuksen tarjontaa tulee lisätä.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja suunnitelluista muutoksista rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin. Tavoitteena on päivittää laki yhteensopivaksi muun lainsäädännön kanssa ja täsmentää rekisterin mahdollista tietosisältöä.Ehdotetuilla muutoksissa laki saatettaisiin vastaamaan terminologisesti energiatodistuksesta annettua lakia sekä sen nojalla annettua ympäristöministeriön asetusta rakennusten energiatodistuksesta.Jatkossa laissa viitattaisiin EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen ja tietosuojalakiin jo kumotun henkilötietolain sijaan.Rekisteriin energiatodistusten laatijoista voisi jatkossa tallentaa myös laskutuksessa tarvittavat tiedot sekä sähköpostiosoitteen. Energiatodistusrekisteriin voisi tallentaa myös tiedot laatimisvaiheesta, havainnointikäynnin päivämäärästä, uuden rakennuksen E-luvun vaatimustasosta sekä tiedon onko todistus laadittu koko rakennukselle vai osalle, jossa viranomainen tai laitos tarjoaa palveluita yleisölle. Julkisesta tietopalvelusta annettua pykälää täydennettäisiin siten, että energiatodistusten laatijoiden tiedoista ilmenisivät myös miten kyseisiä tietoja voisi hakea ja milloin tiedot olisi poistettava. Sen sijaan laatijan nimi ei olisi jatkossa julkisesti näkyvissä energiatodistusten tiedoissa, mikä mahdollistaisi tietojen massahaut. Uusina sisältöinä palvelusta voisi saada tiedot todistuksen laatimisvaiheesta, havainnointikäynnin päivämäärästä ja uuden rakennuksen E-luvun vaatimustasosta.Lakimuutoksen valmistelussa on kuultu asiantuntijoita oikeusministeriöstä, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:sta, Motiva Oy:stä, FISE Oy:stä, Kiinteistöalan koulutuskeskus Oy:stä sekä Suomen LVI-liitto SuLVI ry:stä.Pyydämme lausuntoja 16.4.2021 mennessä.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja esityksestä huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muutoksista. Lausuntoja voi antaa 3.5.2021 saakka.Keskeisin asia huumausainelain muutosesityksessä liittyy hampun viljelyyn. Muutoksella selkiytettäisiin esimerkiksi kuituhampun viljelyn asemaa Suomessa. Huumausainelaissa otettaisiin jatkossa huomioon sellaisen hampun viljely, johon haetaan ja saadaan EU:n maataloustukea. Tämän rinnalla mahdollistettaisiin myös menettely, jossa maataloustuen hakemisen sijaan viljelystä tehtäisiin ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle. Tämän viljelyn olisi myös täytettävä tietyt EU:n maataloustuen saamisen ehdot.Hamppua ei jatkossakaan saisi viljellä käytettäväksi huumausaineena taikka huumausaineen valmistuksessa tai tuotannossa.Toiseksi dimetyylitryptamiinia eli DMT:tä sisältävät kasvit määriteltäisiin laissa huumausaineeksi. DMT on psykedeelinen päihde ja laiton huumausaine. Tällöin huumausainelaissa säädetyt yleiskiellot koskisivat niitä kasveja, jotka sisältävä DMT:tä. Tällainen kasvi on esimerkiksi Mimosa hostilis. Muutoksen tarkoitus on pyrkiä ehkäisemään päihdyttäviltä ominaisuuksiltaan huumausaineita vastaavien kasvien pääsyä markkinoille.Kolmanneksi, esityksessä selkiytettäisiin huumausainelain mukaisia lupamenettelyjä ja kevennettäisiin näihin liittyvää hallinnollista taakkaa huumausainelain mukaisten lupien hakijoille ja haltijoille. Tämän lisäksi ehdotettaisiin tuonti- ja vientilupavaatimuksiin tiettyjä poikkeuksia, jotka voisivat koskea sekä kansallisesti huumausaineeksi luokiteltuja aineita sisältäviä lääkevalmisteita että humanitaarisissa kriisitilanteissa tarvittavia lääkevalmisteita.Neljänneksi, huumausainelakiin päivitettäisiin sääntelyä, joka parantaisi viranomaisten mahdollisuuksia estää, paljastaa ja selvittää huumausainerikoksia. Sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muutoksella turvattaisiin nykyistä paremmin henkilötietojen suoja huumausainelain mukaisessa valvonnassa. Myös huumausainelakiin ehdotetaan joitakin henkilötietojen käsittelyn sääntelyyn liittyviä täsmennyksiä.Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut muutokset liittyvät hallitusohjelman tavoitteisiin hyvinvoinnin edistämisestä ja eriarvoisuuden vähentämisestä.
NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan 18. maaliskuuta siitä, miten Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitus tulisi jakaa Suomessa Interreg-ohjelmien kesken ohjelmakaudella 2021–2027. Nyt linjattu rahoitus koskee seitsemää Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmaa eli Interreg-ohjelmaa.Suomelle on alustavasti osoitettu 162,7 miljoonaa euroa EAKR-rahoitusta tulevan ohjelmakauden Interreg-ohjelmiin. EU:n jäsenmaat voivat vapaasti päättää, miten jakavat oman rahoitusosuutensa eri ohjelmille. Ministerivaliokunta linjasi, että varoista 122,5 miljoonaa kohdistetaan rajat ylittävän yhteistyön ohjelmiin ja 40,2 miljoonaa valtioiden välisen yhteistyön ohjelmiin.EAKR-varat jaettaisiin ohjelmien kesken mahdollisimman pitkälle samassa suhteessa kuin kuluvalla EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakaudella 2014–2020.Rajat ylittävään yhteistyöhön yhteensä 122,5 miljoonaa euroa• Aurora 37,3 milj. euroa • Central Baltic 37,2 milj. euroa • Kolarctic 10,0 milj. euroa • Karelia 14,0 milj. euroa • South-East Finland – Russia 24,0 milj. euroaValtioiden väliseen yhteistyöhön yhteensä 40,2 miljoonaa euroa• Baltic Sea Region 29,3 milj. euroa • Northern Periphery and Arctic 10,9 milj. euroaEdellä mainittujen ohjelmien lisäksi Suomi osallistuu koko unionin kattavaan alueiden väliseen yhteistyöhön neljässä ohjelmassa (Interreg Europe, Interact, Urbact ja Espon). EAKR-rahoitus niihin osoitetaan suoraan Euroopan komissiosta.Valtion talousarvioon on tarkoitus varata Interreg-ohjelmille noin 121 miljoonaa euroa kansallista vastinrahoitusta.Kaikkien Interreg-ohjelmien valmistelu on parhaillaan käynnissä. Ensimmäiset ohjelmista pyritään käynnistämään vuoden 2021 lopulla.Interreg-ohjelmilla vahvistetaan erityisesti raja-alueiden kilpailukykyä ja työllisyyttä Interreg-ohjelmat ovat osa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa eli koheesiopolitiikkaa. Ohjelmilla tuetaan raja-alueiden ja laajempien, rajat ylittävien yhteistyöalueiden integroitumista sekä alueiden ja kaupunkien välisten verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Lisäämällä yhteistyötä ja edistämällä kokemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen leviämistä ohjelmat voivat merkittävällä tavalla vaikuttaa alueiden, erityisesti raja-alueiden, kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Ohjelmilla edistetään myös raja-alueiden ja rajat ylittävien työmarkkinoiden toimivuutta. Lisäksi ohjelmilla pyritään vahvistamaan koko Itämeren aluetta eurooppalaisena ja globaalina talousalueena sekä löytämään uusia ratkaisuja ja malleja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kehitysongelmiin.
NordenBladet — Keskustelu julkisen talouden velkaantumisesta on lisääntynyt koronapandemian myötä. Julkinen velka on noussut kaikkialla talouden taantuman ja mittavien koronaepidemiaan liittyvien tukitoimien myötä. Suomessa julkinen velkasuhde on nyt lähes 70 prosenttia ja jatkaa kasvuaan myös koronaepidemian jälkeen. 18. maaliskuuta julkaistussa keskustelualoitteessa kuvataan, miten perusjäämä, korkomenot ja talouskasvu vaikuttavat velkasuhteen kehitykseen.Suomen julkiseen velkasuhteeseen eli julkisen velan määrään suhteessa bruttokansantuotteeseen vaikuttaneet tekijät ovat vaihdelleet eri ajanjaksoina. Talouskasvu ja vahva julkinen talous pienensivät velkasuhdetta 1990-luvun puolivälistä aina vuoden 2008 finanssikriisiin saakka. Tämän jälkeen talouskasvu ja talouden potentiaalinen kasvuvauhti ovat hidastuneet 2010-luvulla talouden rakennemuutoksen vuoksi. Lisäksi julkinen talous on hiljalleen muuttunut kroonisesti alijäämäiseksi. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus on kasvattanut velkasuhdetta.”Yleinen korkotaso on pitkään ollut matala ja velanhoitokustannukset ovat pienentyneet. Tämä hidastaa velan kasvua, mutta ei riitä pysäyttämään sitä. Talouden vaimeahkojen kasvunäkymien, korkotason ja jo valmiiksi suurien alijäämien yhteisvaikutus ylläpitää julkisen velkasuhteen kasvua myös tulevaisuudessa”, sanoo neuvotteleva virkamies Veliarvo Tamminen.Talouskasvu pienentää velkasuhdetta, mutta kasvuun vaikuttaminen on vaikeaa Julkisen velkasuhteen pidemmän aikavälin kehitysarvioihin vaikuttavat oletukset talouskasvusta, koroista ja alijäämästä. Herkkyystarkasteluista havaitaan, että talouskasvu on hyvä lääke velkasuhteen hallintaan, mutta kasvun edellytyksiä vahvistavat politiikkatoimet ovat usein epävarmoja ja voivat toteutua hitaasti. Yleiseen korkotasoon Suomi ei voi suoraan vaikuttaa, mutta pitämällä julkinen taloudenpito vakaalla pohjalla voidaan varmistaa, että Suomen julkisen velan koron riskilisä pysyy matalana.Julkisen velan koron ja talouskasvun suhteesta Julkisen velkasuhteen kehitykselle on oleellista julkisen velan koron ja talouskasvun erotus. Talouskasvu on ollut viime vuosina korkoa suurempi, mikä helpottaa julkisen velan hoitoa. Alhainen korko hidastaa velan kasvua, mutta ei pysäytä sitä, koska valtio ja paikallishallinto ovat niin syvästi alijäämäiset.Keskustelualoitteessa tarkastellaan myös koron ja talouskasvun erotusta Suomessa pitkälle historiaan ulottuvien aikasarjojen avulla. Tarkastelun mukaan koron ja talouskasvun erotus on vaihdellut eikä voida olettaa kasvun olevan korkoa suurempi pysyvästi. Korkeampi velkasuhde lisää julkisen talouden altistusta sekä koron että talouskasvun muutoksille.
NordenBladet — Epidemiatilanne Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla jatkuu hankalana. Viimeisten parin viikon aikana erikoissairaanhoidon ja erityisesti tehohoidon tarve on kasvanut näillä alueilla huomattavasti.Viikolla 10 (ajalla 8.3.-14.3.) todettiin koko maassa yhteensä lähes 4800 uutta tapausta, mikä on yli 300 tapausta enemmän kuin edellisellä viikolla. Tämä on suurin viikoittain raportoitujen uusien tautitapausten määrä koko epidemian aikana. Valtakunnallisen tilanteen merkittävän heikentymisen vuoksi on perusteltua, että alueilla pidetään yllä ja lisätään ennakoivasti tehokkaita ja kattavia keinoja tartuntojen estämiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi.Uusien tapausten ilmaantuvuus viikolla 10 oli 86 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun luku edellisellä viikolla oli 80. Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 9-10) yhteenlaskettu tapausmäärä oli lähes 9200 uutta tapausta, mikä on lähes 1700 enemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon tapausmäärä. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 166 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun vastaava luku edeltävällä kahden viikon jaksolla oli 136. Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,0-1,2 (90 % todennäköisyysväli), kun se viikkoa aikaisemmin oli 1,1-1,3. Vaikka epidemia on valtakunnallisesti edelleen kiihtynyt, käytössä olevat suositus- ja rajoitustoimet ovat todennäköisesti jonkin verran hidastaneet epidemian kasvuvauhtia. Etenkin Ahvenanmaan maakunnassa ja Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella epidemiatilanne on parantunut.Myös koronavirusrokotusten merkitys taudin hillitsemisessä alkaa vähitellen näkyä, ja rokotukset etenevät hyvin kaikilla erityisvastuualueilla. Keskiviikkoon 17.3.2021 mennessä yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä yli 75 % ja yli kolmannes 75-79-vuotiaista on saanut ainakin yhden rokoteannoksen. THL raportoi päivittäin tietoa rokotusten etenemisestä verkkosivuillaan. COVID-19-rokotusten edistyminen (THL)Viikolla 10 koronatestejä tehtiin yli 147 000, yli kaksinkertainen määrä vuodenvaihteeseen verrattuna. Positiivisten näytteiden osuus kaikista näytteistä viikolla 10 oli noin 3,2 %. Koko maassa uusien kotimaisten tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä 59 %:ssa tapauksista. Uusista tartunnoista kolmannes todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Tämä on edellisiä viikkoja hieman suurempi osuus. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 1,7 %, ja näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus jäi alle prosenttiin kaikista tartunnoista.Tartuntoja todetaan edelleen eniten työikäisillä, varsinkin nuorilla aikuisilla. Viikolla 11 noin 81 % kaikista tapauksista todettiin alle 50-vuotiailla ja lähes puolet alle 30-vuotiailla. Alle 10-vuotiaiden osuus tapauksista oli noin 11 % ja 10-19-vuotiaiden osuus noin 14 %. Erikoissairaanhoidon ja tehohoidon tarve lisääntyneet nopeastiViimeisten parin viikon aikana erikoissairaanhoidon tarve on kasvanut huomattavasti, ja etenkin viime päivinä myös tehohoidon tarve on lisääntynyt nopeasti. Sairaalahoidossa oli 17.3. kaikkiaan 278 potilasta covid-19-taudin vuoksi: perusterveydenhuollon osastoilla 79, erikoissairaanhoidossa 143 ja teho-osastoilla 56 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 17.3.2021 mennessä raportoitu yhteensä 804.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)
NordenBladet — Valtiovarainministeriön ICT-johtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä 26 hakemusta. Virka on tarkoitus täyttää 1.7.2021 alkaen viiden vuoden määräajaksi.Virkaa hakivat seuraavat henkilöt: Tapio AaltonenVille-Veikko AhonenJyrki AntikainenTeemu AnttilaMax HambergMika HeleniusPetteri HolopainenKari HuoponenJuhani JuseliusRiku JylhänkangasTommi KarttaaviKirsi KellokangasHeikki KirjanenAleksi KopponenAki LassilaPiotr LehtonenJarkko LevasmaMikko LindholmMaria NikkiläGöran NummelinRobert NygårdTeemu OksanenSami OrakoskiSusanna RavanttiTatu VarpukariKirsi Vidman-HakolaICT-johtaja johtaa valtiovarainministeriön julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknistä osastoa (JulkICT). JulkICT-osasto ohjaa julkisen hallinnon tietohallintoa, rakenteiden kehittämistä ja yhteisiä palveluja sekä palvelutuotantoa. Lisäksi osasto ohjaa sähköisen asioinnin ja tietoturvallisuuden yleisiä perusteita ja valmistelee tieto- ja hallintopolitiikkaa sekä näitä koskevaa lainsäädäntöä.
