NordenBladet — Metsäneuvosto kokoontui 16.3. vuoden 2021 ensimmäiseen kokoukseensa. Asialistalla olivat muun muassa elpymissuunnitelma, luonnonsuojelulaki- ja maankäyttö- ja rakennuslakiuudistukset sekä tuoreet metsäsuhteita, metsänomistajia ja puuhuoltoketjun työntekijöiden hyvinvointia koskevat tutkimukset.

Kokouksen alussa kuultiin ajankohtaiskatsaukset sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä että ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselta.

Ministeri Leppä nosti puheenvuorossaan esiin muun muassa onnistuneen EU-vaikuttamisen LULUCF-asiassa, metsäalan tuoreet investointiuutiset sekä metsiä ja maankäyttöä koskevan laajan Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden. EU-tason vaikuttaminen on ministerin mukaan jatkossakin tärkeää. ”Suomen metsiä ei pidä nähdä ongelmana vaan ratkaisuna”, korosti ministeri Leppä.

Ministeri Mikkonen kertoi iloitsevansa ilmaston näkökulmasta merkittävästä elpymissuunnitelmasta ja muun muassa METSO-ohjelman tuloksista. Katsauksessa olivat esillä myös valmistelussa oleva HELMI-ohjelma sekä vastikään käynnistynyt selvitys EU:n biodiversiteettistrategian vaikutuksista Suomessa. Luonnokset luonnonsuojelulaki- ja maankäyttö- ja rakennuslakiesityksiksi valmistuvat lähiaikoina.

Erityisavustaja Teppo Säkkinen työ- ja elinkeinoministeriöstä avasi elvytyssuunnitelmaluonnoksen sisältöä erityisesti metsäsektoriin vaikuttavien asioiden osalta. Suunnitelluilla hankkeilla pyritään muun muassa edistämään toimialojen vähähiilisyystiekarttojen toimeenpanoa ja nostamaan tuotannon jalostusastetta.

”Lakien oltava täsmällisiä ja tarkkarajaisia”
Esitykset luonnonsuojelulain (LSL) ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksista herättivät metsäneuvostossa vilkkaan keskustelun. Puheenvuoroissa korostettiin muun muassa maanomistajan oikeusturvaa sekä tarvetta täsmälliseen ja tarkkarajaiseen lainsäädäntöön. Eri laeilla (metsälaki, ilmastolaki, LSL ja MRL) on omat tavoitteensa ja tehtävänsä, eikä niiden rooleja tulisi kommentoijien mielestä sekoittaa keskenään. Tähänastisia vaikutusarviointeja pidettiin lisäksi erityisesti taloudellisten vaikutusten osalta riittämättöminä.

MRL-uudistuksessa puutteena pidettiin myös elinkeinoelämän ja maanomistajien edustuksen puuttumista uudistusta valmistelevasta työryhmästä. Laajaa osallistamista pidettiin tärkeänä erityisesti luottamuksen ja lakien hyväksyttävyyden näkökulmista. Myös kaavoituksen rooli metsien suojelu- ja käsittelyinstrumenttina kyseenalaistettiin monissa puheenvuoroissa.Uudistuksissa nähtiin paljon hyvääkin. Hyvän hallinnon periaatteiden tuominen lakiin on tärkeä asia, samoin suora tiedottaminen maanomistajille. Myös digitalisaatioon liittyvistä tavoitteista sekä tarpeesta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta oltiin yksimielisiä. Monimuotoisuuden lisääminen turvaa ekosysteemien toimintakykyä ja on tärkeää myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja muutokseen sopeutumisen näkökulmista.

Uusi näkökulma metsiin
Tuoreet tulokset metsäsuhteita, metsänomistajia ja puuhuoltoketjun työntekijöiden hyvinvointia koskevista tutkimuksista avaavat metsäneuvoston mielestä uuden, ihmislähtöisen näkökulman metsiin ja metsäkeskusteluun. Erilaisten metsäsuhteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää muun muassa viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämisen ja monien muidenkin Kansallista metsästrategiaa edistävien hankkeiden näkökulmasta. Tuloksia voidaan hyödyntää myös uusien palveluiden ja toimintamallien suunnittelussa. Erityisesti metsäsuhteisiin liittyen on käynnissä myös runsaasti uusia tutkimushankkeita.

Puuhuoltoketjun työhyvinvointitutkimuksessa kohderyhmänä olivat puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavat sekä heidän työlleen edellytyksiä luovat työntekijät. Työtunteja kertyy tulosten mukaan selvästi keskimääräistä enemmän, erityisesti yksinyrittäjinä ja työnantajina toimiville kuljettajille. Lähes puolet vastaajista piti lisäksi työtään myös henkisesti joko melko tai hyvin rasittavana. Luku on selvästi suurempi kuin suomalaisilla työllisillä yleisesti.Keskustelussa todettiin, että ihmiset ratkaisevat metsäalan menestyksen. Olennaista onkin pohtia, millaisiin muutoksiin edellä kuvatut kuormituksesta kertovat tulokset kussakin työyhteisössä kannustavat.

Valtioneuvoston asettama laajapohjainen metsäneuvosto toimii yhteistyöfoorumina julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin välillä. Metsäneuvosto seuraa ja edistää Kansallisen metsästrategian toteuttamista ja tekee ehdotuksia sen kehittämiseksi. Nykyisen metsäneuvoston toimikausi jatkuu kesäkuun 2023 loppuun.

Esitysmateriaalit: Teppo Säkkinen: Metsät kestävän kasvun ohjelmassaJohanna Korpi: Luonnonsuojelulain uudistusUlla Koski: Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusReetta Karhunkorva: Metsäsuhdetutkimus – uusi, ihmistieteellinen näkökulma metsiinHeimo Karppinen: Metsänomistusrakenteen ja metsänomistuksen tavoitteiden muutosMarja Kallioniemi: Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa

NordenBladet — Tino Aalto (VTM) aloittaa maanantaina 22.3. liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan erityisavustajana.Aalto siirtyy tehtävään valtioneuvoston kansliasta, jossa hän on työskennellyt Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen erityisavustajana vastuualueenaan omistajaohjaus. 

Aallon vastuualueena ministeri Harakan erityisavustajana ovat muun muassa dataan, uusiin teknologioihin, mediapolitiikkaan ja ministeriön konserniohjaukseen liittyvät asiat, strateginen suunnittelu ja hallituksen poikkihallinnollisten kokonaisuuksien valmisteluprosessit.

Aalto on työskennellyt aiemmin myös mm. ulkoministeriössä erityisavustajana sekä Teknologiateollisuus ry:ssä, jossa hän oli toimitusjohtajan neuvonantaja ja innovaatiopolitiikan päällikkö.Nimityksen myötä liikenne- ja viestintäministeri Harakan avustajakunta palaa alkuperäiseen vahvuuteen.

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on käynnistänyt selvityksen siitä, miten kuntien eriytymiskehitys voitaisiin ottaa huomioon kuntalainsäädännössä ja kuntien tehtäviä koskevassa erityislainsäädännössä. Tutkimuksen tekee Itä-Suomen yliopisto ja se kuuluu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hankkeisiin.

Keskeinen tutkimuskysymys on, kuinka paljon kunnallinen itsehallinto voi vaikuttaa kunnan asukkaan palvelujen laajuuteen ja sisältöön ja siten eri kunnissa asuvien ihmisten yhdenvertaisuuteen. Pohjalla on kysymys siitä, kuinka perusoikeudellisessa tarkastelussa arvioidaan kunnallisen itsehallinnon ulottuvuutta ja asukkaiden yhdenvertaisuutta sekä oikeutta palveluihin. Tutkimus valmistuu kesäkuussa 2022.

Tutkimuksessa selvitetään myös, onko lainsäädännöllä mahdollista puuttua nykyistä ennakoidummin kuntien taloudellisiin sekä palvelujen saatavuutta ja kuntalaisten yhdenvertaisuutta koskeviin ongelmiin. Lisäksi selvitetään, antaako tavallinen lainsäädäntö mahdollisuuksia puuttua esimerkiksi kunnan investointipäätöksiin tai velkaantumiseen. Uusi näkökulma on myös, voisiko palveluiden turvaamiseen liittyvillä kriteereillä käynnistyä tällä hetkellä talouskriteereillä käynnistyvä ns. kriisikuntamenettely. Käynnistyvä tutkimus jatkaa siitä, mihin vuonna 2019 toteutettu tutkimus ”Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin. Perustuslain reunaehdot kuntien tehtävien eriytymiselle” päätyi. Tutkimuksessa selvisi, ettei olen Suomen perustuslain vastaista, että kunnilla olisi erilaiset tehtäväkentät, kunhan asukkaiden perusoikeudet toteutuvat. Lisäksi on turvattava kunnallisen itsehallinnon vähimmäisvaatimukset, kuten päätöksenteon kansanvaltaisuus ja kunnan oikeus päättää itsenäisesti taloudesta ja hallinnostaan. Suomen kunnat eroavat kooltaan, olosuhteiltaan ja väestörakenteeltaan merkittävästi toisistaan. Kuntien väliset erot ovat 2000-luvulla kasvaneet erityisesti väestörakenteen muutosten seurauksena. Väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja syntyvyyden lasku vaikuttavat voimakkaasti niin kuntien taloudelliseen kantokykyyn kuin sen seurauksena kuntien edellytyksiin järjestää asukkailleen lakisääteiset palvelut. Kunnallinen itsehallinto nousee vahvana teemana esiin myös joulukuussa 2020 käynnistyneessä kuntapolitiikan kokonaisuuden toimenpidevaihtoehtoja valmistelevassa työssä. Sen tehtävänä on valmistella poliittista päätöksentekoa varten kuntapolitiikan vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia. Toimenpidekokonaisuuksissa huomioidaan julkisen talouden, kunnallisen itsehallinnon ja kuntien järjestämien palveluiden väliset yhteydet ja reunaehdot sekä niiden muodostama kokonaisuus.

NordenBladet — Suomen uusi Afrikka-strategia julkistetaan 25.maaliskuuta kello 11.45–13.00 suorassa verkkolähetyksessä.

Julkistustilaisuudessa kuullaan ulkoministeri Pekka Haaviston ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin puheenvuorot. Heidän lisäkseen strategiaa kommentoi afrikkalaisen diasporan edustaja Sarah Laaru Suomen Afrikka-seurasta.

Tilaisuuden paneelikeskustelussa strategian valmisteluun osallistuneet sidosryhmät keskustelevat siitä, miten strategian toimia ryhdytään toteuttamaan.

Ilmoittaudu mukaan Zoom-tilaisuuteen tai seuraa lähetystä ulkoministeriön Twitter-kanavalla @ulkoministerio.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan perjantaina 19. maaliskuuta tilannekatsausta koronakriisin opeista EU-tasolla ja komission tiedonantoa EU:n kauppapolitiikan kehittämisestä.

EU toimii koronakriisiin vastaamiseksi monella tasolla. Samaan aikaan EU-tasolla on käynnistynyt keskustelu mahdollisiin tuleviin terveyskriiseihin varautumisesta. Eurooppa-neuvosto pyysi helmikuussa komissiota valmistelemaan kesäkuuhun mennessä raportin koronapandemiasta tähän mennessä saaduista kokemuksista, ja sen pohjalta syksyllä on tarkoitus ehdottaa jatkotoimia.

EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen alustavia kantoja komissio helmikuussa julkaisemaan EU:n kauppapolitiikkaa linjaavaan tiedonantoon. Komission mukaan EU:n kauppapolitiikan tulee olla avointa, kestävää ja määrätietoista ja sitä ohjaa ”avoimen strategisen autonomian” käsite. Tiedonannossa korostetaan muun muassa kauppapolitiikan roolia EU:n ulkopoliittisten tavoitteiden sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämisessä. Kauppasopimusten voimaansaattamista ja toimeenpanoa korostetaan, mutta tiedonanto ei sisällä uusia maantieteellisiä avauksia. Pääpiirteissään tiedonanto on Suomen tavoitteiden mukainen. Neuvoston päätelmät asiasta on tarkoitus hyväksyä toukokuussa. Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin kokouksiin:Ulkoasiainneuvosto 22.3. Epävirallinen kilpailukykyasioista vastaavien ministereiden videokokous 22.3. (sisämarkkinat, teollisuus) Maatalous- ja kalastusneuvosto 22.–23.3. Eurooppaministereiden videokokous 23.3.

Ulkoministerien kokouksen pääaiheena on Turkki. Keskustelun on tarkoitus osaltaan pohjustaa tulevaa Eurooppa-neuvostoa. Epävirallisessa kilpailukykyasioista vastaavien ministerien kokouksessa käydään politiikkakeskustelu teemasta ”strateginen autonomia avoimessa Euroopan unionissa”. Lisäksi komissio esittelee 9. maaliskuuta julkaistun tiedonannon Euroopan digitaalisesta vuosikymmenestä.

Maatalous- ja kalastusneuvostossa keskustellaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuspaketista. Lisäksi keskustellaan varautumisesta maataloutta uhkaavien kasvintuhoojien vastaisiin suojatoimenpiteisiin, eliöperäisten torjunta-aineiden (makro-organismien) käytöstä kasvintuhoojien torjumiseksi sekä YMP:n strategiasuunnitelmien laadinta- ja hyväksymisprosesseista. Eurooppaministerit valmistelevat maaliskuun Eurooppa-neuvoston kokousta päätelmäluonnoksen pohjalta. Eurooppa-neuvoston pääaiheita ovat covid-19-koordinaatio sekä sisämarkkinat, teollisuuspolitiikka, digitalisaatio ja talous. Eurooppaministerit käyvät kokouksessaan myös keskustelun vuoden 2021 eurooppalaisesta ohjausjaksosta sekä Euroopan tulevaisuuskonferenssin valmistelutilanteesta.

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö antavat tuntuvan rahoituksen vieraspetopyyntiin, joka toteutetaan Natura 2000 -verkoston arvokkailla lintuvesillä. Tavoitteena on turvata pesimärauha taantuville ja uhanalaisille vesi- ja rantalinnuille. Vesilintujen pesintää uhkaavat erityisesti supikoira ja minkki, jotka ovat haitallisia vieraspetoja. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa pyyntiä 2,5 miljoonalla ja ympäristöministeriö 1,8 miljoonalla eurolla. Suojelualueiden vieraspetopyynti on osa ministeriöiden yhteistä Helmi-ohjelmaa, joka vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta.

Ympäristöministeriö käynnisti vuonna 2020 Helmi-ohjelman, jota toteutetaan ympäri maan monilla erilaisilla luontoalueilla kuten soilla, rannoilla ja lehdoissa. Yksi Helmi-ohjelman tavoitteista on arvokkaiden lintuvesien kunnostus. Kosteikkojen ja lintuvesien asialla on myös maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hanke, joka sekin käynnistyi vuonna 2020. Nyt maa- ja metsätalousministeriö lähtee mukaan Helmi-ohjelmaan, johon osa SOTKA-hankkeen toimista yhdistyy.

– Suurella osalla suomalaisista on vahva suhde luontoon, ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi tehdään töitä monella eri tavalla. Helmi-ohjelman vieraspetopyynnit tuovat hienosti yhteen metsästäjät, lintuharrastajat ja ympäristöväen, jotka kaikki tekevät yhdessä töitä elinvoimaisten kosteikkojen ja vesilinnuston eteen, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

– Maailmanlaajuisesti vieraslajien on arvioitu olevan toiseksi suurin syy luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen. Jotta uhanalaisten lintukantojen pesimämahdollisuuksia saadaan parannettua, poistetaan vieraspetoja samalla, kun lintuvesiä kunnostetaan. Helmi-ohjelmalla turvaamme uhanalaisia elinympäristöjä: kunnostamme mm. lintuvesiä ja kosteikoita ennätysmäärän, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Kosteikkojen kunnostukset ja vieraspetopyynti täydentävät toisiaanTämän hallituskauden aikana on tarkoitus parantaa 80 lintuveden tilaa lisäämällä mm. avoveden pinta-alaa, kunnostamalla rantaniittyjä, hoitokalastuksella, rakentamalla tai kunnostamalla pesimäsaaria ja turvaamalla lintujen pesimärauha vieraspetopyynnin avulla. Ympäristöministeriö vastaa lintuvesien kunnostuksesta ja maa- ja metsätalousministeriö vieraspetojen torjunnasta. Kosteikkojen kunnostus ei yksin riitä, koska ilman petopoistoa vesilinnut päätyvät helposti minkkien ja supikoirien saaliiksi. Vieraspetoja on torjuttava myös riittävän suurelta alueelta suojelualueen ulkopuolelta, jotta lintujen pesimärauha turvataan mahdollisimman hyvin. Toteutus tapahtuu siis osin myös yksityismailla, jonka vuoksi pienpetopyyntejä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Hankkeen toteuttavat Suomen riistakeskus ja Metsähallituksen Eräpalvelut.

– On hienoa, että yhteiskunta on alkanut nähdä metsästäjien luonnonhoitotyön merkityksen. Olemme kehittäneet SOTKA-hankkeen parissa vieraspetopyynnille toimivan mallin, jota hyödynnetään myös Helmi-ohjelman pyynneissä. Helmi-vieraspetopyyntien suunnittelussa on kuitenkin huomioitava, että toimitaan luonnonsuojelualueilla. Rekrytoimme Metsähallituksen kanssa tehtävään vieraspetokoordinaattoreita, jotka kouluttavat kaikki Helmi-vieraspetopyyntien toimijat tehtäväänsä, kertoo riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskuksesta. Vieraspetopyynnin tuloksia arvioidaan muun muassa seuraamalla kohdealueiden vieraspetokantojen kehitystä sekä vesilintujen pari- ja poikuemääriä. Pyynnissä huomioidaan eläinsuojelulaki. Torjuntatyö on otollisinta kevättalvella, jolloin supikoira ja minkki jo kiertävät kosteikoilla, mutta linnut eivät ole vielä palanneet muutolta ja alkaneet pesiä. Pyynti kannattaa myös syksyllä, koska silloin kesällä syntyneet vieraspetojen poikaset etsivät itselleen elinalueita.

Ministeriöiden yhteinen Helmi-ohjelma tähtää vuoteen 2030 ja sen toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa Suomen uhanalaisista luontotyypeistä. SOTKA-hanke jatkaa työtään osana Helmi-ohjelmaa taantuvien sorsalintukantojen eteen muun muassa turvaamalla muuttolinnuille levähdysalueita sekä kunnostamalla kosteikoita luonnonsuojelualueiden ulkopuolella.

NordenBladet — Poikkeusolot ja yhä jatkuva koronapandemia koskettavat koko yhteiskuntaa laajasti. Nopean tiedonkulun, luotettavan tilannekuvan sekä selkeiden viestintävastuiden, viestinnän koordinoinnin ja toteuttamisen merkitys korostuu entisestään. Valtioneuvoston kanslia on tehnyt 18. maaliskuuta päätöksen, jolla valmiuslain 106 §:n 1 momentin mukaisia toimivaltuuksia aletaan soveltaa koronaviestinnän johtamisessa ja yhteensovittamisessa. Päätös on voimassa 30. huhtikuuta 2021 saakka, kuitenkin enintään niin kauan kuin valmiuslain mukaiset poikkeusolot vallitsevat Suomessa.

Eduskunta päätti 11. maaliskuuta, että hallintoviranomaisten viestintää koskevan valmiuslain 106 § ensimmäisen momentin toimivaltuuksien käyttöönottamista koskeva asetus saa jäädä voimaan. Asetusta ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa. Asetus on voimassa 30. huhtikuuta 2021 saakka. Valtioneuvoston kanslian päätöstä sovelletaan valtioneuvostoon ja sen ministeriöihin sekä sen alaisiin valtionhallinnon virastoihin ja yksiköihin. Päätöstä ei sovelleta esimerkiksi tasavallan presidentin kansliaan, riippumattomiin tuomioistuimiin ja riippumattomiin laillisuusvalvojiin, eikä̈ eduskunnan virastoihin ja eduskunnan alaisiin laitoksiin, kuten Kelaan. Päätöstä ei myöskään sovelleta kuntiin tai kuntayhtymiin.

Päätöksen mukaisesti valtioneuvoston kanslian viestintäosasto johtaa koronaviestintää valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä. Viestintäosasto antaa tarvittavia määräyksiä ministeriöiden viestintäyksiköille koronaviestintätoimien toteuttamiseksi. Koronaviestintätoimien johtamisen ja yhteensovittamisen tueksi nimetään koronaviestinnän strateginen johtoryhmä.

Valtioneuvoston kanslian viestintäosasto yhteensovittaa valtionhallinnon virastojen ja muiden yksiköiden koronaviestintätoimia. Näiden viranomaisten tulee pitää viestintäosasto tietoisina niiden koronaviestinnän suunnitelmista ja toimenpiteistä. Muilta osin nämä virastot huolehtivat itsenäisesti viestinnästään. Viestintäosasto toteuttaa koronaviestintäkampanjoita yhteistyössä valtakunnallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa.

Valtioneuvoston kanslia ei anna viestinnän sisältöjä koskevia määräyksiä valtionhallinnon viranomaisille. Valtion tutkimuslaitosten tutkimustoimintaa koskeva viestintä ei kuulu valtioneuvoston kanslian viestinnän johtamisen ja yhteensovittamisen piiriin. Viranomaisilla ja virkamiehillä on velvollisuus viestiä edelleenkin vastuulleen kuuluvista asioista. Valmiuslain viestinnän johtamista koskevan pykälän käyttöönotto ei tätä velvollisuutta poista. Tilanteen laajuus ja koronaviestinnän tehostaminen vaativat valtioneuvoston kanslian viestintäosaston vahvistamista muista ministeriöistä ja virastoista tehtävillä henkilösiirroilla. Valtioneuvoston kanslia sopii henkilöstöjärjestelyistä muiden viranomaisten kanssa.

Tavoitteena parantaa viestinnän selkeyttä, ymmärrettävyyttä ja ennakoivuuttaKeskeisin perusoikeus valtionhallinnon viestinnän kannalta on oikeus saada tietoja viranomaisten julkisista päätöksistä ja niiden valmistelusta. Viranomaisilla on velvollisuus edistää toimintansa avoimuutta sekä tuottaa ja jakaa tietoa, jotta kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat muodostaa totuudenmukaisen kuvan viranomaisen toiminnasta, vaikuttaa valmisteilla oleviin asioihin sekä valvoa etujaan ja oikeuksiaan. Koronaviestinnän koordinaation tehostamisen tavoitteena on, että kansalaiset ja yhteisöt saisivat selkeää ja ymmärrettävää tietoa epidemian kulusta, viranomaisten toimista koronaviruksen torjumiseksi sekä toimien perusteista. Viestinnällä voidaan vaikuttaa rajoitustoimien tehoon. Selkeän tiedon perusteella ihmisten on helppo toimia niin, että he voivat suojella itseään ja toisia koronatartunnoilta sekä estää viruksen leviäminen. Yhteisen viestinnän tehostamisella ja yhteen sovitetuilla viestintätoimilla myös mis- ja disinformaatiota voidaan torjua nykyistä paremmin. Koronaviruksesta ja -rokotuksista on liikkeellä virheellistä ja vääristeltyä tietoa, joka voi pahimmillaan uhata kansalaisten terveyttä.

NordenBladet — Suomalaiseen kalenteriin lisätään vuonna 2023 kaksi uutta vakiintunutta liputuspäivää: Suomen luonnon päivä, jota vietetään elokuun viimeisenä lauantaina, ja Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä 1.10. Molemmat ovat tällä hetkellä ns. suositeltuja liputuspäiviä.

– Suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluu kiinteästi kansalaisjärjestöjen arvokas työ ja kansalaisvaikuttaminen. Myös Suomen luonto on tärkeä osa arkeamme ja sitä olemme aina arvostaneet suuresti. Liputuksista vastaavana ministerinä minulla on ilo kertoa, että näitä asioita juhlistavat liputuspäivät vakiinnutetaan vuoden 2023 kalentereihin, koska ne ovat löytäneet paikkansa suomalaisten sydämissä ja liputuskäytännöissä, sisäministeri Maria Ohisalo toteaa. Uudistuksen jälkeen suomalaisessa kalenterissa on seitsemän virallista, liputusasetuksessa mainittua jokavuotista liputuspäivää ja viisitoista vakiintunutta liputuspäivää.Suomen luonnon päivä, elokuun viimeinen lauantaiSuomen luonnon päivää on vietetty vuodesta 2013 alkaen. Päivä merkittiin kalenteriin vuonna 2020, mutta tuolloin ilman lipunkuvaa, koska päivän liputus ei vielä ollut vakiintunutta. Päivää esittivät jo vuonna 2016 kalenteriin Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto. Sisäministeriö suositteli Suomen luonnon päivälle yleistä liputusta ensimmäisen kerran itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Koska sisäministeriö on nyt jo viitenä vuonna antanut tälle päivälle liputussuosituksen, Helsingin yliopiston almanakkatoimisto päätti lisätä sille lipunkuvan kalenterivuodesta 2023 alkaen.Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä 1.10.Sisäministeriö on vuodesta 2016 antanut Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivälle 1.10. liputussuosituksen. Päivän tarkoituksena on muistaa Miina Sillanpään elämäntyötä ja nostaa esille kansalaisvaikuttamisen merkitys yhteiskunnassa. Koska Sillanpään syntymäpäivä 4.6. on puolustusvoimain lippujuhlan päivä, liputuspäiväksi valittiin 1.10., jolloin valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki tulivat voimaan vuonna 1906 Suomen suuriruhtinaskunnassa. Miina Sillanpään päivää vietetään Suomessa myös Järjestöjen päivänä. Päivä merkitään kalentereihin liputuspäiväksi vuonna 2023.

NordenBladet — Epävirallisessa EU:n kilpailukykyministereiden videokokouksessa (sisämarkkinat, teollisuuspolitiikka) 22.3.2021 käydään keskustelu strategisesta autonomiasta Euroopan unionissa. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Strategisella autonomialla viitataan EU:n riippumattomuuteen ja kriisinsietokyvyn vahvistamiseen. Keskustelu kytkeytyy myöhemmin keväällä julkaistavaan EU:n teollisuusstrategian päivitykseen.

– EU:n teollisuusstrategian tulee painottaa Euroopan kyberturvallisuutta ja yritysten digitalisoitumista. EU:n elpymisessä tulee edistää teollisuuden uudistumista ja investointeja entistä määrätietoisemmin, sanoo ministeri Lintilä.

Komissio selvittää parhaillaan strategisia riippuvuuksia eri aloillaEurooppa-neuvosto pyysi lokakuussa 2020 Euroopan komissiota tunnistamaan, millaisia toimintavarmuutta uhkaavia riippuvuuksia on Euroopan herkimmillä toimialoilla, kuten terveydessä. Komissiolta odotetaan myös ehdotuksia toimista, joilla näiden alojen riippuvuutta EU:n ulkopuolisista maista tulevista raaka-aineista, tuotannosta tai teknologioista voidaan vähentää. Alojen eurooppalaista toimintavarmuutta lisääviä toimia voisivat olla esimerkiksi tuotanto- ja toimitusketjujen monipuolistaminen, varastoinnin vahvistaminen sekä tuotannon ja investointien edistäminen.

Lisäksi EU:n kilpailukykyministerien videokokouksessa komissio esittelee 9.3.2021 julkaistun tiedonannon Euroopan digitaalisesta vuosikymmenestä. Kyseessä on merkittävä komission digialoite, joka asettaa vision ja suuntaviivat EU:n tavoitteille vuoteen 2030 saakka ja korostaa kestävyyttä ja hyvinvointia.Epävirallinen kokous järjestetään EU:n puheenjohtajamaa Portugalin aloitteesta, eikä siinä tehdä päätöksiä.

NordenBladet — Aalto-yliopiston, Etlan, THL:n ja VATT:in selvityksessä arvioitiin avohoidon reseptilääkemarkkinoiden toimintaa ja sääntelyä sekä tarkasteltiin apteekkien tehtäviä ja toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Selvitys osoittaa useita mahdollisia kohteita lääkekustannusten pienentämiseksi ja apteekkitoiminnan kehittämiseksi markkinoiden sääntelyä ja lääkäreiden toimintaympäristöä parantamalla.

Kustannusvaikuttavuuden korostaminen yksi keino lääkekustannusten hillintäänReseptilääkkeiden tukkumyyntiaineistoon vuosilta 1998–2017 perustuvien analyysien perusteella Suomen avoterveydenhoidon reseptilääkkeiden kustannusten reaalinen kasvu on ollut 87 prosenttia viimeisen 20 vuoden aikana. Valtaosa, noin 80 prosenttia, avoterveydenhoidon lääkekustannuksista on tullut alkuperäislääkkeistä.”Eri hoitovaihtoehtojen ja lääkkeiden välillä voi olla suuria hintaeroja. Parempi lääkäreiden informointi näistä kustannuseroista on yksi mahdollinen keino kustannusvaikuttavamman lääkehoidon valintaan”, sanoo Helsinki GSE:n professori Otto Toivanen.

Selvityksen mukaan kiinnostavimmat mahdollisuudet lääkekustannusten pienentämiseen ovat:markkinan koon huomioiminen asetettaessa lääkkeiden kohtuullisia tukkuhintoja, koska pienillä markkinoilla kohtuullisten tukkuhintojen voimakas rajoittaminen voi estää markkinoille tuloa ja hintakilpailun syntyäerilaisten hoitovaihtoehtojen kustannusvaikuttavuuden (terveysvaikutusten ja kustannusten) nykyistä voimakkaampi korostaminen asetettaessa lääkkeiden kohtuullisia tukkuhintojalääkärien kannustaminen kustannusvaikuttavampien lääkkeiden valintaan esimerkiksi informaatio-ohjauksen keinoinhintakilpailun lisääminen biologisilla lääkemarkkinoilla esimerkiksi apteekkien lääkevaihdon avulla asteittain ja hallitusti potilasturvallisuus varmistaen rinnakkaistuonnin esteiden selvittäminen ja mahdollisten esteiden poistaminen (ottaen huomioon vuonna 2017 tehdyt sääntelyn muutokset)

Apteekkien saavutettavuudessa ja palvelutarjonnassa eroja
Apteekkien tehtävissä korostuvat lääkkeiden saatavuuden sekä lääke- ja lääkitysturvallisuuden varmistaminen. Tehtäviä määritetään useissa laeissa, määräyksissä ja ohjeissa. Selkeää kokonaiskuvaa tehtävistä tai apteekkien roolista sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole helppo muodostaa.Selvityksessä havaittiin, että eri puolilla Suomea asuvien henkilöiden välillä oli selviä eroja siinä, kuinka lähellä apteekkipalveluja on eri viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina.

Myös farmaseuttisten ja terveyspalvelujen tarjonnassa havaittiin apteekkikohtaista vaihtelua. Selvityksen mukaan eniten tarjotaan lääkehoidon eritasoisia arviointeja ja tarkistuksia sekä annosjakelupalvelua.Rationaalista lääkehoitoa tukevien palvelujen kehittämistä hidastaa apteekkijärjestelmän pirstaleisuus ja kansallisen ohjauksen puuttuminen. Apteekkilupajärjestelmän, apteekkien tulonmuodostuksen sekä apteekkien sijainnin ja määrän tarkka sääntely voi heikentää apteekkarien taloudellisia kannustimia kehittää toimintaansa.

”Apteekkitoiminnan arviointiin ja sääntelyn kehittämisen tueksi tarvitaan selkeät tavoitteet ja niihin soveltuvat mittarit. Mittarien avulla saataisiin nykyistä parempi käsitys siitä, kuinka hyvin tarkasti säännellyssä järjestelmässä saavutetaan toiminnalle asetetut tavoitteet”, sanoo THL:n professori Ismo Linnosmaa.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi