NordenBladet — Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti laaditaan kulttuuriperintöstrategia. Strategian valmistelua linjaa ja seuraa keskeisistä sidosryhmistä koostuva ohjausryhmä ja valmistelusta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen Kotiseutuliiton yhteinen työryhmä.

Ohjausryhmän ehdotuksen on tarkoitus valmistua keväällä 2022 ja sen pohjalta laaditaan vuoteen 2030 ulottuva valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiaksi. Strategia on tarkoitus valmistella yhteistyössä kulttuuriperintöalan toimijoiden kanssa. Strategiatyö kattaa kaikki kulttuuriperinnön osa-alueet ja tunnistaa sen monimuotoisuuden. Strategiatyön tueksi laaditaan erillinen taustaselvitys.

Kulttuuriperintöstrategiassa kulttuuriperintö ymmärretään kaikkia yhdistävänä, positiivisena ominaisuutena kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Tavoitteena on tunnistaa kulttuuriperinnön monimuotoisuus ja mahdollisuudet, ja löytää yhteiskunnan kaikkia osa-alueita yhdistävät teemat ja kokonaisuudet. Valtavirtaistamalla toteuttaisiin perustuslain kirjausta, jonka mukaan vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Strategia toteuttaa myös Euroopan komission 2018 hyväksymää Eurooppalaista kulttuuriagendaa (European agenda for culture), jossa jäsenmaita kehotetaan laatimaan omia kansallisia strategioitaan kulttuuriperinnön saralla. Tavoitteena on myös osaltaan jatkaa ja hyödyntää vuonna 2020 päättyneen kulttuuriympäristöstrategian toimenpiteitä ja tuloksia. Ohjausryhmän tehtävänä on vastata kulttuuriperintöstrategian laatimisesta, tehdä linjaukset strategian keskeisistä periaatteista ja asiakokonaisuuksista sekä ohjata työryhmän valmistelutyötä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Työryhmän tehtävänä on valmistella strategiaehdotus ohjausryhmän hyväksyttäväksi, vastata hankkeen viestinnästä ja vastata sidosryhmäyhteistyön toteuttamisesta ja koordinoinnista.Ohjausryhmän ja työryhmän toimikausi on 15.3.2021–28.2.2022.

NordenBladet — Suomessa valmisteltava ja Omakanta-palvelusta saatava sähköinen koronarokotustodistus tehdään yhteensopivaksi EU-mallin kanssa.

EU-komissio kertoi keskiviikkona 17.3. niin sanotun vihreän todistuksen (Digital Green Certificate) eli EU:n yhteisen koronatodistuksen valmistelun etenemisestä. Komissio esittää, että sähköisessä todistuksessa olisi tieto, jos henkilö olisi saanut koronarokotteen, toipunut taudista tai hän olisi vastikään saanut negatiivisen koronatestituloksen. Omakanta-palvelusta saatavaan suomalaiseen koronarokotustodistukseen tulisivat samat tiedot kuin EU:n suunnittelemaan yhteiseen koronatodistukseen. Suomessa sähköinen rokotustodistus toteutetaan vaiheittain niin, että ensimmäisessä vaiheessa henkilö saa Omakannasta todistuksen koronarokotuksesta. Myöhemmin Omakannasta saisi todistuksen myös negatiivisesta testituloksesta ja sairastetusta koronasta.

EU-komission kaavailemassa todistuksessa olisi QR-koodi ja todistuksen voisi tulostaa paperille. Suomalainen rokotustodistus voisi olla Omakannasta puhelimella näytettävä sähköinen rokotustieto, QR-koodi tai näiden yhdistelmä ja se voitaisiin myös tulostaa paperille. Todistuksen aitouden voisi varmistaa QR-koodilla.

Omakannasta todistukset myös muista rokotuksista ja tutkimuksista
EU-komission esityksessä koronaa koskeva sähköinen todistus olisi väliaikainen. Sitä voisi käyttää siihen asti, kun Maailman terveysjärjestö WHO julistaisi koronapandemian päättyneeksi.Suomessa tavoitteena on, että koronarokotuksen lisäksi Omakannasta saisi jatkossa todistukset myös muista rokotuksista sekä esimerkiksi laboratorio- ja muista tutkimuksista. Näin Omakanta-palvelussa olevia toiminallisuuksia ja todistuksia voisi käyttää koronapandemian jälkeenkin. Omakannan toiminnallisuudet jäisivät siis pysyviksi.Rokotustodistuksessa nojaudutaan jo olemassa oleviin potilastietoihin sekä Kanta-palveluissa oleviin tietoihin.

Tarkat käyttötarkoitukset yhä päättämättä
EU:n tasolla tai Suomessa ei ole vielä päätetty tilanteista tai käyttötarkoituksista, missä koronatodistusta vaadittaisin. EU:n tavoitteena on kuitenkin taata kansalaisten vapaa liikkuvuus. Muun muassa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC katsoo, että todistus olisi ainoastaan lääketieteelliseen käyttöön. Myös kansainväliset terveyssäännökset rajoittavat terveystodistusten vaatimista matkailijoilta.

Komission mukaan EU:n yhteinen koronatodistus eli vihreä todistus voitaisiin ottaa käyttöön kesäkuussa. Myös Omakannan sähköinen koronarokotustodistus otetaan käyttöön siihen mennessä. Tätä ennen terveydenhuollossa käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin tehdään kevään aikana tarvittavat muutokset, jotta kaikki rokotustodistusta varten tarvittavat tiedot siirtyvät niistä Omakantaan. Lisäksi asiakastietolakia tarkentava asetus on saatava valmiiksi ja voimaan, jotta kaikkia rokotuksia sekä laboratoriotutkimusten tuloksia koskevat todistukset saisi suoraan Omakannasta.

Omakantaan tietoja rokotuksista vaiheittain Omakantaan on luotu uusi osio rokotustiedoille, jonne kansalaisten rokotustiedot tulevat näkyviin sitä mukaa kun terveydenhuolto uudistaa tietojen kirjaamista. Tietojen näkyminen edellyttää muutoksia myös Kanta-palveluissa. Tällä hetkellä kaikki rokotukset eivät vielä näy Omakannan Rokotukset-osiossa.

Koronarokotustodistus voidaan muodostaa vasta kun tiedot ovat kattavasti Omakannassa. Vaikka rokotus voi näkyä Omakannassa, kirjauksesta voi puuttua sellaisia tietoja, joita tarvitaan koronarokotustodistukseen.

NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta tiedon hyödyntämisen ja avaamisen strategisiksi tavoitteiksi julkiselle hallinnolle.

Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen strategiset tavoitteet edistävät pääministeri Marinin hallitusohjelman tietopolitiikan tavoitteita. Ehdotus on laadittu Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen (TiHA) hankkeessa laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Valmistelun pohjana on ollut tietopoliittinen selonteko vuodelta 2019. Tietopolitiikan sisältöä ja käsitteitä on avattu vuonna 2020 ilmestyneessä tietopolitiikkaoppaassa. Valmistelu tehtiin avoimesti ja siihen osallistui noin 300 ihmistä. Valmisteluun kuului työpajoja ja seminaari sekä kaikille avoin kommentointikierros Google Docs -palvelussa.

Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen strategiset tavoitteiden tavoitteena on syventää tietopolitiikan johtamista ja tehdä julkisen tiedon avoimuudesta koko tietopolitiikan kantava periaate. Strategiset tavoitteet koskevat Suomen julkisen hallinnon toimijoita.

Strategiset tavoitteet on jaettu neljään eri teemakokonaisuuteen: 1) Ohjaus, koordinaatio ja yhteistyö, 2) strategia ja toiminta, 3) tiedon hallinta ja 4) mahdollistajat. Kunkin teeman alla on kuvattu teemaan liittyvät strategiset tavoitteet. Kukin strateginen tavoite sisältää päätavoitteen ja sitä tukevat alatavoitteet sekä tavoitellut pitkän aikavälin vaikutukset.Strategiset tavoitteet viimeistellään lausuntokierroksen myötä kesään 2021 mennessä. Hyväksymismenettely päätetään myöhemmin ja toimeenpanoa valmistellaan. Kirjalliset lausunnot ehdotuksesta pyydetään toimittamaan lausuntopalvelu.fi:n kautta viimeistään 30.4.2021 kello 16:15 mennessä.

NordenBladet — Mikä on Suomen valtion ohjauksen kehitys ja nykytila? 19. maaliskuuta julkaistu raportti kokoaa yhteen valtion ohjauksen systeemisyyttä ja ennakoivaa hallintaa käsittelevän tutkimuksen päähavainnot ja suositukset. Hankkeen toteuttivat MDI, Vaasan yliopisto, Frisky & Anjoy ja Demos Helsinki.

Osana valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu tutkimus tarjoaa kokonaiskuvan ohjauksen kehityksestä ja vahvistaa keskustelua ilmiölähtöisen ja systeemisen ohjauksen mahdollisuuksista.Järjestelmänavigointi ohjaamaan julkisen hallinnon toimintaperiaatteita ja ennakoivaa ja systeemistä hallintaaSysteemisen ennakoivan hallinnan osatekijöitä ovat ilmiölähtöisyys, poikkihallinnollisuus, vuorovaikutteisuus ja kokeilevuus. Kokonaisuutta kutsutaan raportissa järjestelmänavigoinniksi.Ennakoivan ja systeemisen hallinnan haasteet ja mahdollisuudet eivät piile instituutioiden ja toimijoiden ominaisuuksissa vaan niiden välisissä suhteissa. Olennaista ovat vuorovaikutuksessa syntyvät ja vuorovaikutusta ohjaavat hallinnan rakenteet ja toimintatavat. Raportin kehittämissuosituksissa korostetaan nöyrää lähestymistapaa päätöksentekoon sekä luottamusta, tulevaisuussuuntautuneisuutta ja oppimista niin politiikan suunnittelussa kuin päätöksenteossakin.

Covid-19-kriisi on tarjonnut poikkeuksellisen viitekehyksen ennakoivan hallinnan ja systeemisen ohjauksen välineiden tarkasteluun kriisiolosuhteissa. Poikkeustilanne on vahvistanut systeemisyyden ja ennakoinnin tarvetta.

Raportin kehittämissuositukset:
Valtion ohjauksen käytäntöjen on huomioitava paremmin keskittämisen ja hajauttamisen välinen tasapaino, jolla vaikutetaan käytännön työhön, vuorovaikutukseen ja innovaatioiden luomiseen, laajentamiseen ja hyödyntämiseen. Järjestelmiä on usein vaikea muuttaa, koska valta-, vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteet ja resurssit on lukittu toimiala- ja hallinnonalasiiloihin. Hajauttaminen voi kuitenkin avata aiempia lukkiutumia ja tehdä paikallisesta ja alueellisesta tasosta valtion ohjauksen parhaan uudistamiskumppanin. Osallistumisen, palvelujen organisoinnin ja yhteistyön toteutukseen on olemassa jo useita kanavia, kuten julkisen hallinnon strategian toimeenpano, tulosohjauksen uudistaminen, valtion ja kuntien neuvottelumenettelyt ja MAL-sopimukset.

Kokeiluja on tuettava hajautetulla toteutuksella ja keskitetyllä tiedonkeruulla. Tutkimuksessa analysoidut kansainväliset ja kansalliset kokeilevan ja tietoperusteisen hallinnan esimerkit osoittavat, että kokeilujen tuottaman tiedon läpinäkyvyys, systemaattinen analysointi ja hyödyntäminen tukevat uudistusten hyväksyttävyyttä. Informaatio-ohjaus, yhteiset säännöt ja raportointikäytännöt, sekä arviointi standardisoiduilla menetelmillä ja malleilla mahdollistaa myös paikallisen ja alueellisen tason kokeiluista oppimisen. Julkisen hallinnon strategian ja hallitusohjelman toimeenpanon seurantaan on syytä kirjata alusta alkaen seurannan ja arvioinnin kanavat ja tietolähteet.

Julkisen sektorin innovaatiot on nähtävä tärkeäksi osaamispääomaksi, tulkittava laajemmin ja saatava laajemmin käyttöön. Osa hankkeessa hahmotettua järjestelmänavigointia ja nöyrää ohjausta on kyvykkyys ja taito ohjata vuorovaikutusta sekä perinteisin ohjausmekanismein (lainsäädäntö- budjetti- ja tulosohjaus) että uusin välinein (kokeilut, käyttäjälähtöiset ja joukkoistetut innovaatiot ja tietovarannot ja tiedonkeruun muodot) ja erottaa, milloin mikäkin ohjausmuoto on soveltuvin. Tätä innovaatioiden laajempaa näkökulmaa tulisi tukea mm. valtioneuvoston perehdyttämis- ja koulutustoiminnassa, jossa tulisi vahvistaa systeemisten kyvykkyyksien hallintaa kaikkien virkamiesten osaamisessa (esim. valtioneuvoston strategisten osaamisten systemaattisessa kehittämisessä ja koulutussisällöissä, ml. HAUS) sekä TKI-toiminnan ohjauksessa (esim. TKI-tiekartta).

Julkisen hallinnon uudistamisen strategian tulisi toimia systeemisen ohjauksen pääkanavana. Joulukuussa 2020 julkaistu julkisen hallinnon strategia antoi lupauksen tulevaisuuden kestävän arjen ja kaikissa tilanteissa toimivan ja turvallisen yhteiskunnan rakentamisesta. Tämä tavoite on myös Suomen valtion ohjaukselle sopivan pragmaattinen, mutta myös kunnianhimoinen ja ihmisläheinen tavoite. Strategian osaksi on hyvä laatia toimeenpanosuunnitelma, jonka seurannassa on tilaa yhteiselle tulkinnalle ja dialogille mm. valtion ja maakuntien välillä, hallitusohjelman painopistealueittain ministeriöiden ja alaisen hallinnon välillä sekä valtioneuvoston ja kuntien välillä.

Kokeilujen ja tutkimusnäytön nivominen saumattomammin valtion ohjauksen valtavirtaan on otettava valtioneuvoston tiedolla johtamisen punaiseksi langaksi ml.  hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmassa ja budjettiohjauksessa. Historiatieto ei välttämättä tarjoa parasta näyttöä tuleville järjestelmämuutoksille, ja on tärkeää kiinnittää huomiota järjestelmän säännönmukaisuuksien, keskinäisriippuvuuksien ja ilmaantumisen havaitsemiseen hajautuneen atomistisen datan ja tiedon sijaan.

Hallinnon-, sektori- ja tieteenalarajat ylittävä järjestelmäohjaus edellyttää kannusteita, hyviä edelläkävijäesimerkkejä ja käytännön tilaa (fyysistä, ajatuksellista, päätöksentekoon ja vuorovaikutukseen liittyvää). Monitasoinen ja vuorovaikutteinen ohjaus vaatii järjestelmäajattelua. Järjestelmäajattelun menetelmiä ole vielä hyödynnetty täysimääräisesti keskeisissä hallintoprosesseissa (erityisesti budjetoinnissa tai lainsäädännön valmistelussa).

Ennakointi ja ennakoiva hallinta on saatava irrallisista prosesseistaan ohjauskäytäntöjen keskiöön ja laajasti käyttöön valtionohjauksessa sekä yhteiskunnallisessa vuoropuhelussa, myös digitaalisin keinoin. Tulevaisuusselonteon osallistavuuden lisääminen on tässä oiva jo toteutuksessa oleva mahdollisuus. Digitaalisten mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen ja älykkäät ratkaisut parantavat tiedon saatavuutta ja vahvistavat myös tulevaisuusskenaarioiden uskottavuutta. Kärkihankkeiden ja reformien valmistelutyössä tulisi myös entistä paremmin huomioida ennakointitietoa ja tekoälyn mahdollisuuksia, mm. reformien toteutuksen tueksi perustettavilla tilannehuoneilla tai tulevaisuuskatsauksien avaamisella laajemman yhteiskunnallisen vuoropuhelun kohteiksi ja yhteiskehitettäväksi.

Ajallisesti on syytä toimia samaan aikaan ripeästi ja kärsivällisesti. Systeemisyyden vahvistaminen on jo tänään todellisuutta hallinnossa. Poliittisen päätöksenteon lyhytjänteisyys ja suurien systeemisten muutosten edellyttämä pitkäjänteisyys asettavat kuitenkin ennakoivalle hallinnalle haasteen. Raportissa ehdotettavan systeemisen toimintatavan soveltaminen ja sen sisältämä ennakoivuus, kokeilevuus ja tilanneherkkyys ovat vielä kaukaisia ideaaleja, mutta voivat olla osa sitä systeemistä loikkaa, minkä yhteiskunnan suurimpiin haasteisiin vastaaminen edellyttää. Tässä on hyvä edetä helpoimman kautta eli aloittamalla niistä prosesseista, joissa systeemisyyteen on jo vahvasti herätty (mm. vihreä siirtymä, jatkuva oppiminen, tulevaisuuden työ, hyvinvointitalous). Samalla on tarpeen huomioida informaatio-, budjetti-, tulosohjauksessa ne prosessit ja muutokset, joihin päästään vain yli hallituskausien ulottuvalla pidemmällä aikajänteellä.

NordenBladet — Ulkoministeriö on nimittänyt Pasi Rajalan määräaikaiseksi lehdistövirkamieheksi Suomen Washingtonin-suurlähetystöön. Kausi on kolmivuotinen ja alkaa 1.6.2021.

Rajala siirtyy Washingtoniin valtion kehitysrahoittaja Finnfundista, missä hän työskentelee viestintäjohtajana. Rajalalla on yli 20 vuoden kokemus erilaisista viestinnän tehtävistä. Hän on toiminut muun muassa pääministerin EU-erityisavustajana, viestintäkonsulttina ja viestintäpäällikkönä YK:n kehitysohjelma UNDP:llä.

Pasi Rajala on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.
”Yhdysvallat on monella tapaa erityisen merkittävä kumppani Suomelle. Siksi on tärkeää, että Suomen ääni kuuluu ja osaamisemme tunnetaan siellä. Itselleni on kunniatehtävä päästä kertomaan Suomen hienoa tarinaa amerikkalaisille”, Rajala sanoo.

Lehdistövirkamies vastaa suurlähetystön ulkoisesta viestinnästä, sosiaalisesta mediasta sekä mediasuhteista. Hän myös vastaa Yhdysvaltojen kongressille suunnatuista Suomi-ohjelmista. Lisäksi tehtäviin kuuluu maakuvatyö, vaikuttajavierailujen järjestelyt, mediaseuranta sekä Yhdysvaltojen Team Finland –verkoston maakuvatyön ja viestinnän koordinointi.

NordenBladet — Helsingin yliopiston ympäristövastuun työelämäprofessori, entinen ministeri ja kansliapäällikkö Hannele Pokka on valittu mukaan Maailman ilmatieteen järjestön perustamaan Water and Climate Leaders -ryhmään.

Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen ideoima korkean tason ryhmä perustettiin vauhdittamaan puhdasta vettä ja sanitaatiota koskevien YK-tavoitteiden toimeenpanoa. Ryhmään kuuluu sekä nykyisiä että aiemmin virassa olleita valtionpäämiehiä ja ministereitä, järjestöjen, yksityissektorin sekä nuorten edustajia.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan kuuluvia, vuodelle 2030 asetettuja vesi- ja sanitaatiotavoitteita ei nykytahdilla tulla saavuttamaan.Ilmastonmuutoksen aiheuttamat poikkeustilat ovat suoraan kytköksissä veteen: ilmastonmuutos heikentää veden saatavuutta ja pahentaa kuivuuden aiheuttamia vahinkoja maailmanlaajuisesti. Puhdas vesi on edellytys myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Pandemiatilanne on korostanut vesihuollon, sanitaation ja hygienian tärkeyttä.

Vesi on ihmisoikeus
Professori Hannele Pokan valinta korkean tason ryhmään vahvistaa Suomen roolia vesitoimijana. Suomen kansainvälinen vesistrategia, Finnish Water Way, on viiden ministeriön yhdessä valmistelema suunnitelma, jolla rakennetaan vastuullista ja oikeudenmukaista vesiturvallisuutta. ”Suomen vesiosaamisen profiili on vahva. Meidän vesistrategiastamme ja osaamisestamme ollaan kiinnostuneita”, Pokka kertoo.”

Omana painopisteenäni vesi- ja ilmastojohtajien ryhmässä on vaikuttaa erityisesti tietopohjan ja globaalien seurantajärjestelmien vahvistamiseen sekä siihen, että vesi- ja ilmastoasioita katsotaan erottamattomana kokonaisuutena, ei erikseen. Vesi- ja sanitaatio-oikeuksien alleviivaaminen ihmisoikeuksina on ensiarvoista.”

Ilmastonmuutos lisää kiireellisyyttä
Water and Climate Leaders Panel lanseerattiin virallisesti YK:n korkean tason vesikokouksessa 18. maaliskuuta.Suomea kokouksessa edusti kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

”Ilmastonmuutoksen vauhti ja sen vaikutus veden kiertoon lisäävät kiireellisyyttä, siksi toivotan lämpimästi tervetulleeksi äskettäin perustetun korkean tason vesi- ja ilmastojohtajien ryhmän. On kunnia saada johtajaryhmään suomalainen jäsen: entinen ministeri, professori Hannele Pokka. Ryhmän työ on välttämätöntä integroitujen vesi- ja ilmastopolitiikkojen ja -toimien edistämisessä”, ministeri Skinnari totesi tilaisuudessa.

NordenBladet — Selvitykset malminetsintään ja kaivoslupiin liittyvästä intressivertailusta ja malminetsintäalueiden varaamisen käytännöistä etenevät hyvin. Kaivoslain uudistamista tukeva työryhmä kokoontui 18.3.2021. Kokouksessa käsiteltiin uudistusta tukevien selvitysten tilannetta.

Kaivoslain uudistamisessa huomioidaan eduskunnan linjauksen mukaisesti selvitys malminetsintään ja kaivoslupiin liittyvästä intressivertailusta. Selvitys on käynnistynyt osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Kokouksessa esiteltiin hankesuunnitelma, jonka mukaan keskeiset havainnot toimitetaan jo kesällä lakihankkeessa hyödynnettäväksi.

Varausselvityksessä useita osa-alueitaTyö- ja elinkeinoministeriö teettää selvityksen kaivoslain varausmekanismista. Kokouksessa esiteltiin selvityksen osa-alueet, jotka ovat varausmekanismin merkitys malminetsinnän ja kaivostoimialan näkökulmasta sekä vaikutukset, varallisuusoikeudelliset ulottuvuudet, vaihtoehtoisia tapoja ratkaista etuoikeuskysymys, nykyisen varausmekanismin kehittämismahdollisuudet sekä verrokkimaiden ratkaisut varausmekanismiin rinnastettavien etuoikeuskysymysten ratkaisemisessa.

Lisäksi kokouksessa käsiteltiin tulevan hallituksen esityksen valmistelun etenemistä. Vaikutusarvioinnin osalta todettiin otsikkotasolla suunnitellut arvioitavat kokonaisuudet. Työryhmä keskusteli kaivoslainsäädännön kannalta relevanteista vertailumaista ja siitä, mitä näkökulmia halutaan kansainvälisesti vertailtavan.

NordenBladet — Yrityskokonaisuuden hallinta ja tiedolla johtaminen, maatilayritysten ja tutkimuksen tiiviimpi yhteistyö, yrittäjien talousjohtamisen parantaminen koulutuksen, neuvonnan ja palveluiden avulla. Nämä ovat kolme keskeistä tulosta Farm Business Management -webinaareista, joihin osallistui tammikuussa lähes 300 maatalouden parissa työskentelevää maatilayrittäjää, tutkijaa, koulutuksen, neuvonnan, hallinnon sekä elintarvikeyritysten edustajaa.

– Analysoimme webinaarien 800 ideaa, ja kävi selvästi ilmi, että maatilayrittäjien palvelujen ja työkalujen kehittämisessä tulee huomioida tilojen erilaiset tarpeet yrittäjien iän, tuotantosuunnan, koulutustaustan ja yrityksen elinkaaren mukaan”, summaa Maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubin koordinaattori Sari Forsman-Hugg.

– Megatrendit mietityttävät, mihin maailma menee ja miten siihen osaa itse varautua ja miten kaikki vaikuttaa esimerkiksi peltoviljelyyn? Tulevaisuuden tutkimus on yllättävän tärkeää, webinaarissa korostettiin.Moderni johtaminen rakentuu yrityskokonaisuuden hallintaan ja tiedolla johtamiseen. Tilatasolla asti tarvitaan tietoa alan tulevaisuuskatsauksista ja markkinanäkymistä.

Maatilayritysten ja tutkimuksen tiivis yhteistyö
– Perinteinen malli, jossa tutkimukseen perustuen koulutetaan ja neuvotaan viljelijää, ei enää riitä. Maatilayritykset tulee kytkeä tiiviimmin mukaan osaksi tutkimusverkostoa, jotta tutkimus vastaisi paremmin käytännön elinkeinolähtöisiin tarpeisiin. Maatiloille tulee tarjota mahdollisuuksia osallistua tutkimuksen tekemiseen, etenkin pilottikokeiluihin.

– Henki yrittäjien keskuudessa on, että osallistutaan. Viljelijät vaihtavat jo tietoja ja kokemuksia Euroopan laajuisesti ja ovat innolla mukana hankkeissa, joissa testataan tutkimustiedon soveltuvuutta käytäntöön, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kiteyttää.Tutkimustulokset tulee saada lähemmäksi tilojen arkea. Verkkokoulutus parantaa mahdollisuuksia sekä yrittäjien että muiden alan asiantuntijoiden täydennyskouluttautumiseen. Yhä enemmän haetaan oppia myös kanssayrittäjiltä.

Elinikäistä oppimista, kummitilatoimintaa
Jatkuva oppiminen liikkeenjohtotaidoissa ja talousosaamisessa koetaan avainasiaksi. Koulutukseen tarvitaan myös uusia toteutustapoja: opetukseen voidaan nivoa esimerkiksi kummitilatoimintaa.

Koulutuksen punaiseksi langaksi toivotaan otettavan maatilan taloudellinen tulos ja viljelijän hyvinvointi. Kaikki muu opetus linjataan siten, että tuotanto ja teknologia suunnataan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Riippuu meistä kaikista, tuotetaanko Suomessa jatkossa maatalouden huipputuotteita ja onko elintarvikeketjumme huippubrändätty. Pitää osata ajatella tulevaisuuteen ja ottaa huomioon tuotekehityksessä muun muassa ilmastonmuutos ja hiilijalanjälki, maatilayrittäjä Esa Similä korostaa.

AgriHubi tukee maatilayritysten toimintaa
Farm Business Management- webinaarien tulokset esiteltiin AgriHubin Live-Tulosstudiossa 17.3. Maatilayritysten toiminnan tueksi käynnistyi vuoden alussa osaamisverkosto AgriHubi, joka järjesti kaksi Farm Business Management -webinaaria yhdessä Luonnonvarakeskuksen, maa- ja metsätalousministeriön ja maaseutuverkostopalvelujen kanssa. AgriHubi-verkoston tavoitteena on edistää maatilayritysten kilpailukykyä ja uudistumista. Sen toimintaa koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke).

Tulosstudio-tilaisuuden tallenne löytyy Vimeosta ja se julkaistaan myöhemmin tekstitettynä maaseutuverkoston YouTube-kanavalla.

NordenBladet — Rikos- ja riita-asioiden sovittelu ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle.Oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hankkeessa on selvitetty sovittelun siirtämistä oikeusministeriön hallinnonalalle. Selvitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteeseen vahvistaa sovittelun käyttöä oikeusjärjestelmään kohdistuvien paineiden keventämiseksi.

Hankkeen ohjausryhmä ehdottaa, että rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelupalvelut siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle. Sovittelun yleiset ohjaus- ja valvontatehtävät siirtyisivät oikeusministeriölle. Sovittelupalvelut liitettäisiin oikeusapu- ja edunvalvontapalvelujen yhteyteen ja tuotettaisiin mahdollisesti perustettavassa oikeusapu- ja edunvalvontavirastossa. Sovittelun ammattihenkilöstö siirtyisi valtion palvelukseen. Varsinaisen sovittelutyön toteuttaisivat edelleen koulutetut vapaaehtoissovittelijat rikosoikeusjärjestelmän ulkopuolella.

Sovittelun kokonaisbudjetti on tällä hetkellä 7,1 miljoonaa euroa. Sovittelupalvelun järjestäminen ehdotuksen mukaisesti oikeusministeriön hallinnonalalla merkitsisi valtiolle arviolta 1,5–2 miljoonan euron vuotuista lisärahoitustarvetta.Ehdotus on lausunnolla 9. huhtikuuta saakka. Tavoitteena on, että sovittelu käynnistyy uudessa rakenteessa vuoden 2024 alussa.

NordenBladet — Varatuomari Jukka Ahtela jatkaa sovittelijana kolmivuotiskaudella 1.4.2021 alkaen. Hän jatkaa myös valtakunnansovittelijan sijaisena.

Valtioneuvoston määräsi sovittelijan tehtävään 18.3.2021.Valtakunnansovittelijan toimisto on itsenäinen virasto, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Viraston päällikkönä toimii valtakunnansovittelija. Valtakunnansovittelijan lisäksi sovittelujärjestelmään kuuluu sivutoimisia sovittelijoita, jotka voivat hoitaa työriitojen sovittelutehtäviä tarpeen mukaan.