NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jolla on tarkoitus varmistaa henkilötunnusten riittävyys. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta on valmisteltu osana henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskevaa hanketta.Yhtenä henkilötunnuksen uudistamisen hankkeen tavoitteena on varmistaa henkilötunnusten riittävyys. Nykyiset henkilötunnuksen muodostamissäännökset rajaavat käytettävissä olevat henkilötunnukset henkilöiden syntymäpäivä- ja sukupuolikohtaisesti. Nykymuotoisten henkilötunnusten arvioidaan ilman ehdotettua asetusmuutosta loppuvan tietyiltä päiviltä seuraavan 2–3 vuoden aikana. Asetusluonnoksen mukaan nykyisten henkilötunnusten välimerkkien lisäksi otettaisiin käyttöön uusia syntymävuosisadan osoittavia välimerkkejä. Uusia välimerkkejä annettaisiin, kun kyseiselle syntymäpäivälle ei ole enää annettavissa nykyisin käytössä olevia välimerkkejä. Ehdotettu muutos tulisi voimaan 1.1.2023.Lausuntoaika päättyy 3.5.2021. Lausuntopyyntö ja asetusluonnos on julkaistu Lausuntopalvelu.fi:ssä. Henkilötunnuksen uudistamisen hankkeen muiden osa-alueiden valmistelua jatketaan, ja niistä on tarkoitus antaa hallituksen esitys eduskunnalle keväällä 2022. Hankkeen toimikausi on 1.12.2020–31.12.2022.
NordenBladet — Suomen Irakin-suurlähettiläs Vesa Häkkinen avasi yhdessä Ninewan maakunnan kuvernöörin Najm al-Jiburin kanssa Suomen Mosulissa sijaitsevan kunniakonsulaatin 18. maaliskuuta. Suomen Mosulin-kunniakonsulaatti on ensimmäinen ulkomainen kunniakonsulaatti kaupungissa.
Suurlähettiläs Vesa Häkkinen (kesk.) tapasi Suomen uuden Mosulin-kunniakonsulin Nouri Al-Mosawyn kanssa (vas.) ja Ninewan alueen kuvernöörin Najm Al-Jiburin. Kuva: Maija Miettinen-Timko
Kunniakonsulaatin avaamisella nimenomaan Mosuliin Suomi haluaa osoittaa tukeaan Irakin jälleenrakennukselle. Mosul kärsi erittäin suurista tuhoista terroristijärjestön Isisin vallattua kaupungin vuonna 2014. Kaupungista käydyt vapautustaistelut päättyivät heinäkuussa 2017.
Tigris-joen varrella Luoteis-Irakissa sijaitseva Mosul on Irakin toiseksi suurin kaupunki. Perimätiedon mukaan kaupunki on perustettu vuonna 641. Se on Ninewan maakunnan pääkaupunki. Kunniakonsulaatin toimialue kattaa koko maakunnan.Kunniakonsuli edistää Suomen ja Irakin taloudellisia- ja kulttuurisuhteitaSuomen Mosulin-kunniakonsulina toimii Nouri Al-Mosawi, jolla on laaja Irakin, Lähi-idän ja suomalaisen liike-elämän tuntemus. Hänen puolisonsa Hala Al-Sarraf toimii Iraq Health Access Organization (IHAO) -kansalaisjärjestön johtajana. IHAO:n Mosulin toimisto toimii samassa rakennuksessa kuin Suomen kunniakonsulaatti.
Tutustuminen Al-Yarmouk –puistoon, joka on UN Habitatin kunnostuskohde Mosulissa. Suomi on osallistunut YK-projekteihin alueella mm. rahoittamalla UNMASin miinanraivausta Mosulissa. Kuvassa keskellä Suomen tuore kunniakonsuli Nouri Al-Mosawi. Kuva: Vesa Häkkinen
Suomen Mosulin-kunniakonsulin keskeinen tehtävä on yhdessä Suomen Bagdadin-suurlähetystön kanssa edistää Suomen ja Irakin sekä erityisesti kunniakonsulaatin toimialueen kaupallistaloudellisia ja kulttuurisuhteita. Kunniakonsuli osallistuu Suomen maakuvan vahvistamiseen. Kunniakonsuli voi neuvoa suomalaisyrityksiä esimerkiksi paikallista yrityskulttuuria koskevan tiedon saannissa sekä yhteistyökumppanien etsimisessä. Mosulin-kunniakonsulaatti ei tarjoa konsulipalveluita.
Kunniakonsulaatit täydentävät edustustoverkkoamme
Kunniakonsulaatit täydentävät Suomen edustustoverkkoa, jonka muodostavat suurlähetystöt, pääkonsulaatit, konsulaatit ja muut edustustot. Kunniakonsulit ovat yksityishenkilöitä, jotka hoitavat tehtävää sivutoimisesti palkkiotta. Suomella on maailmalla yhteensä noin 400 kunniakonsulaattia.Suomen Mosulin-kunniakonsulaatti on ensimmäinen ulkomainen kunniakonsulaatti kaupungissa. Se on myös Suomen ainoa kunniakonsulaatti Irakissa. Suomella oli kunniakonsulaatti Bagdadissa vuodesta 1956, mutta se toimi vain parin vuoden ajan kunniakonsulin lähdettyä maanpakoon vuonna 1958. Suomi ja Irakin tasavalta solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1959.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama laajapohjainen työryhmä on laatinut esityksen, jossa esitetään portaat yleisötilaisuuksien asteittaiseen avaamiseen tautitilanteen parantuessa. Ehdotuksen mukaan rajoituksia purettaisiin kolmessa vaiheessa.
Tällä hetkellä yleisötilaisuuksien järjestämistä rajoitetaan koko maassa. Rajoitukset ja suositukset riippuvat siitä, missä epidemian vaiheessa alue on. Aluehallintovirastot ja kunnat tekevät tartuntatautilain mukaiset päätökset alueillaan. Käytännössä yleisölliset tapahtumat ovat tällä hetkellä keskeytyneinä.Kyseessä on työryhmän esitys valtioneuvostolle. Tapahtumien järjestämistä säätelee jatkossakin sekä lainsäädäntö että viranomaispäätökset.Ensimmäinen vaihe rajoitusten purkamiseksiTyöryhmän esityksen mukaan tilaisuuksien järjestäminen olisi jälleen mahdollista, kun epidemiatilanne on rauhoittunut useammalla alueella perus- tai kiihtymisvaiheeseen.
Valtakunnallisen tapausilmaantuvuuden olisi tällöin oltava alle 75 tapausta 100 000 asukasta kohden 14 vuorokauden tarkastelujaksolla ja alueellinen epidemiatilanne mahdollistaa tapahtumien järjestämisen.Tällöin yli 50 henkilön yleisötilaisuuksia voitaisiin järjestää silloin kun yleisölle on osoittaa ennakkoon suunniteltu paikka ja seurueiden on tosiallisesti mahdollisuus välttää lähikontakti toisiinsa.
Toinen vaihe rajoitusten purkamiseksiSiirtyminen toiseen vaiheeseen edellyttäisi epidemiatilanteen laskua koko maassa kolmen viikon ajan. Valtakunnallisen tapausilmaantuvuuden olisi tällöin oltava alle 50 tapausta 100 000 asukasta kohden 14 vuorokauden tarkastelujaksolla ja alueellinen epidemiatilanne mahdollistaa tapahtumien järjestämisen.
Tällöin myös isompien yleisötilaisuuksien järjestäminen olisi mahdollista tartuntatautilain mukaisesti siten, että enimmäisyleisömäärä määräytyisi tilaisuutta varten varatun tilan suuruuden ja erityispiirteiden perusteella. Kolmannessa vaiheessa rajoitukset poistuvatRajoitukset poistuisivat, kun uusia tartuntoja ilmaantuisi enää satunnaisesti, ja valtioneuvoston linjaus riittävän rokotekattavuuden tasosta on saavutettu.Sisätiloissa olisi voimassa kasvomaskin käyttösuositus niin kauan kuin viranomaiset sitä suosittavat.
Kaikissa kolmessa vaiheessa tilaisuuden järjestäjät sitoutuisivat noudattamaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhdessä laatimia ohjeita koronavirustartuntojen ehkäisemisestä. Lisäksi huomioon olisi otettava vastuullisten tapahtumien periaatteet, jotka ovat valmistuneet joulukuussa 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön turvalliset tapahtumat työryhmän työnä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön 22.10.2020 asettamassa turvalliset tapahtumat työryhmässä ovat olleet edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Poliisihallitus, Kirkkohallitus, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, esittävä taide, Finland Festivals ry, Kulta ry, Tapahtumateollisuus ry, Suomen Olympiakomitea ry, Helsingin Jalkapalloklubi sekä Warner Music Live.Asiantuntijoina ovat olleet edustettuina Suomen Filmikamari ry, Mara ry, esittävä taide, Suomen Teatterit ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry, Forum Artis sekä YLE:n tapahtumat, live ja urheilu.
Nyt valmisteltu esitys jatkaa työryhmän syksyllä 2020 tehtyä työtä. Tuolloin ryhmä valmisteli periaatteet vastuullisten tapahtumien järjestämiseksi. Periaatteisiin sitoutumalla tapahtuma-alan toimijat voivat kertoa noudattavansa viranomaismääräysten ja suositusten lisäksi erityisiä, alan yhdessä viranomaisten kanssa laatimia toimia osallistujien turvallisuuden varmistamiseksi. Periaatteisiin sitoutuneet toimijat voivat käyttää viestinnässään Vastuullinen tapahtuma -leimaa. Periaatteissa linjataan mm. riittävistä etäisyyksistä, kasvomaskin käytön edellyttämisestä ja kirjallisen turvallisuussuunnitelman laatimisesta.
Tiekartta yleisötilaisuuksien järjestämiseksi. Turvalliset tapahtumat työryhmän esitys 22.3.2021 (pdf) löytyy hankeikkunasta (tulossa).
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö ovat päivittäneet ohjettaan asuinrakennusten korjaamisesta koronavirusepidemian aikana. Ohjeen tarkoituksena on ehkäistä taudin leviämistä korjaushankkeiden yhteydessä sekä suojella työntekijöiden ja rakennuksia käyttävien henkilöiden terveyttä.
Korjaushankkeiden osapuolten täytyy seurata epidemiatilannetta sekä viranomaisten ja asiantuntijalaitosten suosituksia, ohjeita sekä määräyksiä ja niiden perusteella muuttaa toimintaansa tarvittaessa. Osapuolten on arvioitava, millaisia vaikutuksia voimassa olevilla rajoituksilla on keskeneräisiin korjaushankkeisiin ja voidaanko ei-välttämättömiä korjauksia lykätä. Korjaushankkeet on toteutettava siten, ettei tartuntoja tapahdu. Töitä ei saa tehdä oireisena, eivätkä asukkaat saisi olla samoissa tiloissa korjaustöitä tekevän kanssa. Turvaväleistä, kasvomaskien käytöstä sekä hyvästä käsihygieniasta on huolehdittava. Sairastuneiden sekä karanteenissa olevien henkilöiden asuntoihin saa tehdä vain välttämättömimmät korjaukset. Myös näissä tilanteissa työntekijöiden terveys on turvattava. Ohje on suunnattu ensisijaisesti taloyhtiöille, mutta sitä voidaan käyttää soveltuvin osin myös omakotitalojen korjaushankkeissa. Päivitetty ohje perustuu 17.3.2021 tilanteeseen, ja sitä päivitetään edelleen tarpeen mukaan. Ohje on voimassa välittömästi, ja se korvaa 17.12.2020 annetut ohjeet.Ohjeen valmisteluun ovat sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön lisäksi osallistuneet Valvira, aluehallintovirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto, Omakotiliitto, Rakli ja Rakennusteollisuus.
NordenBladet — Puurakentamisen ohjelma on edistänyt teollisen puurakentamisen kasvua selvästi, toteaa ohjelmalle tehty väliarviointi. Ohjelman toimenpiteet ovat vaikuttaneet esimerkiksi paloturvallisuusmääräysten uudistamiseen. Kahdelle viimeiselle vuodelle väliarvioinnissa toivotaan painopisteiden tarkennuksia.
Ympäristöministeriön johtamalle, valtioneuvoston yhteiselle Puurakentamisen ohjelmalle on tehty toinen kehittävä väliarviointi. Arvioinnissa todetaan, että Puurakentamisen ohjelmalla on kokonaisuudessaan hyvin vahva sidosryhmien tuki ja sen tekemistä arvioidaan jopa poikkeuksellisen positiivisesti. Ohjelma on väliarvioinnin mukaan vaikuttanut yleiseen keskusteluun, asenneilmapiiriin ja tietoisuuteen puurakentamisesta.
Ohjelman konkreettisina vaikutuksina nähdään esimerkiksi rakennushankkeiden eteneminen julkisella sektorilla. Ohjelmassa on laadittu julkisen puurakentamisen ensimmäiset kansalliset tavoitteet, joilla julkisia rakennuttajia kannustetaan lisäämään puun käyttöä ja näyttämään suuntaa koko alalle. Tavoitteena on, että puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025.
Puurakentamisen ohjelma on myös tukenut ympäristöministeriön kehityshankkeita, joilla on uudistettu rakentamisen olennaisiin teknisiin vaatimuksiin liittyviä säädöksiä. Näin ohjelma on edistänyt rakentamisen kehittymistä ja sääntelyn selkeyttä, purkanut esteitä sekä parantanut puurakentamisen kilpailukykyä erityisesti kerrostalorakentamisessa.
Väliarvioinnissa ohjelmaa kiitetään myös moniäänisten ja alan kehittämisen kannalta kriittisten tutkimushankkeiden tukemisesta. Ne ovat vieneet toimialaa selvästi eteenpäin. Teollisen puurakentamisen nähdäänkin olevan voimakkaassa murrosvaiheessa, ja edessä on suuria mahdollisuuksia.”Puurakentamisen kehittymisessä on nähtävissä fear of missing out -vaihe. Alan yritykset tekevät onnistuneita kohteita, kysyntä on suurta, ja rakentamista kehitetään suurella volyymillä niin yrityksissä kuin tutkimuslaitoksissakin. Rakennusalan yritykset pohtivat, mitä puurakentamisen lisääntyminen tarkoittaa heidän kannaltaan”, sanoo Puurakentamisen ohjelman päällikkö Petri Heino.”
Ohjelman tehtävä on seuraavana kahtena vuotena lähentää visioiden, tutkimusten ja kehittämisen tuottamaa tietoa konkreettisten ratkaisujen kanssa. Haluamme saada aikaan ratkaisuja, jotka ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä,” Heino kuvailee.
Selkeämpi fokus kahdelle viimeiselle vuodelleKehittävässä väliarvioinnissa tarkasteltiin ohjelman viittä eri painopistettä ja niiden edistymistä. Painopisteet ovat:puun käytön lisääminen kaupunkirakentamisessapuun käytön edistäminen julkisessa rakentamisessasuurten puurakenteiden rakentamisen lisääminenalueellisen osaamisen kasvattaminenviennin tukeminen.
Väliarvioinnissa todetaan, että ohjelma on lisännyt erityisesti puun käyttöä kaupunkirakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa. Myös alueellista osaamista on kasvatettu onnistuneesti.Sen sijaan suurten puurakenteiden, kuten siltojen ja hallien, rakentamisen lisääminen sekä viennin tukeminen ovat toistaiseksi jääneet vähäisemmiksi. Ohjelman suositellaankin keskittävän kahden viimeisen toimintavuoden tekemistä selvästi.
”Puun käytön lisääminen kaupunkien rakentamisessa sekä julkisen puurakentamisen edistäminen vievät eteenpäin myös suurten rakenteiden toteuttamista puusta. Silta- ja hallirakentamisessa ohjelman on järkevää keskittyä yhteistyöhön kuntien sekä valtio-omisteisten rakennuttajien kanssa. Viennin osalta on selkeä tarve kirkastaa ohjelman ja Business Finlandin roolit, jotta vaikuttavuus paranee”, Petri Heino sanoo.
Ohjelman kahdelta jäljellä olevalta vuodelta odotetaan selkeää visiota ja konkreettisia toimenpiteitä keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi julkisen puurakentamisen kaksinkertaistamista pidetään hyvänä tavoitteena. Myös vienti nähdään tärkeänä, mutta sen edistäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä niin muiden hallinnonalojen kuin koko toimialankin kanssa.
Arvioinnin haastatteluissa ohjelman toivottiin ottavan nykyistä rohkeammin osaa puurakentamisesta käytävään keskusteluun ja korjaavan hintamielikuvaa sekä muita väärinkäsityksiä. Näin ohjelma voisi vähentää esimerkiksi puu- ja betonirakentamisen turhaa vastakkainasettelua.
NordenBladet — Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa levitettiin ravinnepäästöjä sitovaa kipsiä lähes 9000 hehtaarin peltoalalle Saaristomeren tilan parantamiseksi vuonna 2020. Myös maatalouden muiden uusien vesiensuojelukeinojen – rakennekalkin ja kuitulietteen – levityskokeilut etenivät. Vesistökunnostusavustuksia haettiin ennätysmäärä, ja Itämereltä siivottiin kaksi riskihylkyä, kertoo ohjelman tuore vuosiraportti.
Kipsin levitys toteutettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen alueen viljelijöiden, viranomaisten, maatalousneuvojien, kipsin toimittajien ja levittäjien kanssa. Uudenlainen yhteistyö tuotti arvokasta tietoa kipsikäsittelyn laajamittaisesta toteuttamisesta ja viljelijöiden kokemuksista. Uusi haku kipsin levittämiseksi avautuu tänä keväänä. Kipsinlevitys on viljelijöille maksuton. Tänä vuonna on tavoitteena levittää kipsiä 20 000 hehtaarille Saaristomeren valuma-alueella.
Rakennekalkki- ja kuitulietekokeiluista saadaan ensimmäiset tutkimustulokset tämän vuoden aikana. Alustavien tulosten mukaan valumavesien kiintoaine- ja fosforikuormitus on vähentynyt ja juurikkaan sato parantunut. Viljelijöille laaditaan opas menetelmien käytöstä ja vaikutuksista viljelyyn ja vesistökuormitukseen vuonna 2021.
Ravinnekuormituksen vähentämisen lisäksi ohjelma lisää ymmärrystä siitä, miten maalta peräisin oleva ravinnekuormitus muuttaa Saaristomeren ekosysteemiä. SYKEn koordinoima MaaMeri-tutkimushanke aloitti uuden tiedon keräämisen Saaristomerellä hankekumppanien kanssa.Ilmastonmuutos syö vesiensuojelutoimien hyötyjä ja on haaste vesiluonnon monimuotoisuudelle. Vesiensuojelutoimien vaikuttavuus kasvaa, kun niitä toteutetaan laajempina kokonaisuuksina valuma-alueittain. Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö tarjosivat rahoitusta maa-ja metsätalouden luonnonmukaisen vesienhallinnan hankkeisiin. Tietoa uusista menetelmistä vahvistaa SYKEn koordinoima laaja tutkimus- ja kehityshanke.
Suomalaisten kiinnostus lähivesien suojeluun lisääntynyt
Viime vuonna käynnistyi noin 80 uutta vesistökunnostushanketta ympäri maata. Lisäksi kunnostushankkeiden toimijoiden ja osarahoittajien joukko laajeni uusilla kunnilla ja muilla alueen toimijoilla.”Olen iloinen, että vesiensuojelun rahoituskanavat on löydetty ja lähivesien suojelu ja tila koetaan tärkeäksi yhteiseksi asiaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Mahdollisuus saada hankerahoitusta hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen on myös tuonut uutta potkua monien vesiensuojeluyhdistysten ja -säätiöiden toimintaan. Ohjelma on pystynyt tukemaan vesiensuojelun toimijoita ja tuomaan heitä yhteen sekä takaamaan laadukkaan, tieteelliseen tietoon ja seurantaan perustuvan toiminnan.
Kaupunkivesien haitalliset aineet uusi ongelmaKaupunkien jäte- ja hulevesien sisältämien haitallisten aineiden poistamiseksi ei vielä ole tehokkaita keinoja. Vesiensuojelun tehostamisohjelma tukee uusien menetelmien tutkimusta ja kehittämistä rahoittamalla seitsemää hanketta, jotka kehittävät menetelmiä haitallisten aineiden kuormituksen vähentämiseksi jätevesistä ja hulevesistä.
Itämeren riskihylyt pinnan alla piilevä ympäristöuhkaSuomen ympäristökeskus SYKE tyhjensi öljyt kahdesta ympäristölle vaarallisesta hylystä Ahvenanmaan Kihdinselällä yhteistyössä rajavartiolaitoksen kanssa. Tämän vuoden tavoite on saneerata vähintään yksi hylky.
Operaatioiden ansiosta voidaan luoda uusi malli viranomaisten väliselle yhteistyölle hylkyjen ympäristöriskien hallitsemiseksi. Suomen aluevesillä on yli 20 riskihylkyä.
Ohjelmasta väliarvio vuonna 2021
Tämän vuoden loppupuolella ohjelmasta laaditaan väliarvio. On tärkeää saada palautetta siitä, miten hyvin ohjelma on nostanut vesiensuojelun näkyvyyttä, lisännyt yhteistyömahdollisuuksia sekä auttanut levittämään tietoa uusista menetelmistä ja vesiensuojelun tulevaisuuden haasteista. Tiedon avulla voidaan arvioida, miten hyvin ohjelman alkuperäiset tavoitteet ovat onnistuneet ja miten se tukee vesien- ja merenhoitosuunnitelmien 2022-2027 toteuttamista sekä kasvattaa vesiensuojelun tekijöiden osaavaa joukkoa. ”Yhteinen vastuumme on turvata vesien hyvä tila muuttuvassa ilmastossa. Tähän tarvitaan niin valtion, kuntien, yritysten, yhdistysten, tutkijoiden kuin yksityisten maanomistajien ja vesistöjen käyttäjien osaamista ja taloudellista panosta”, ministeri Krista Mikkonen sanoo.
NordenBladet — Työolobarometrin ennakkotietojen mukaan koronapandemia on lisännyt palkansaajien epävarmuutta työn menettämisestä vuoteen 2019 verrattuna, mutta selkeästi vähemmän kuin mikään aiempi talouskriisi työolobarometrin 30-vuotisessa historiassa. Etätyö, lomautusten käyttö ja yrityksille luodut tukitoimet ovat lieventäneet palkansaajien irtisanomisen pelkoa aiempiin talouskriiseihin nähden.
– Koronapandemia on iskenyt työmarkkinoille kovaa. Haittavaikutuksia on vähennetty turvaamalla ihmisten toimeentuloa ja tarjoamalla yrityksille tukea. Pandemiaa ei ole kuitenkaan vielä voitettu, työministeri Tuula Haatainen toteaa.Etätyö yleistyi selvästi vuodesta 2019. Vuonna 2020 palkansaajista noin puolet (48 %) oli tehnyt etätyötä. Moni teki etätyötä aiempaa useammin. Huomionarvoista on, että valtaosa (92 %) etätyötä tehneistä oli tyytyväisiä etätyön sujumiseen koronatilanteen aikana. Koronapandemia toi etätyön tekemiseen lähes vuosikymmenen harppauksen.
Koronan seurauksena työmäärä lisääntyi noin kolmanneksella (31 %) ja vähentyi noin joka kuudennella (18 %) palkansaajalla. Työmäärä lisääntyi erityisesti naisilla, toimihenkilöillä ja kunta-alan palkansaajilla.
Digitalisaatio eteni työpaikoilla sekä välineissä että töiden järjestämisessä
Työolobarometrin tuloksissa näkyy työpaikoilla tapahtunut huima digiloikka. Työpaikoilla otettiin aikaisempaa yleisemmin käyttöön uusia työmenetelmiä vuonna 2020. Sähköisiä työtiloja ja pikaviestintävälineitä työssään käyttävien osuus kasvoi selvästi vuodesta 2019. Muutos näkyy kaikilla sektoreilla ja sosioekonomisissa ryhmissä.
– Korona-ajan digikehitys ei ole tarkoittanut vain prosessien sähköistämistä, vaan muutos on ollut paljon laajempi ja kokonaisvaltaisempi. Se on merkinnyt uusia oppimisen, työskentelyn ja viestimisen tapoja. Myönteinen digikehitys vahvistaa Suomen edellytyksiä menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana, Haatainen summaa. Koulutukseen osallistuminen ja koulutukseen käytettyjen työpäivien määrä väheni viime tutkimuskerrasta. Korona-aika on siirtänyt opiskelun verkkoon. Aikaisempaa useampi palkansaaja opiskeli verkkomateriaalien avulla vuonna 2020.
– Monipaikkaisuus ja paikkariippumattomuus mahdollistavat työskentelyn ja yrittämisen paikasta riippumatta. Tällä voi olla myönteisiä vaikutuksia niin työllisyyteen kuin esimerkiksi päästöjen vähentämiseen. Suomen menestys riippuu kyvystä hyödyntää muutoksen tarjoamia mahdollisuuksia. On selvää, että jatkuvan oppimisen merkitys korostuu. Tähän toivoisi myös työnantajien kiinnittävän entistä enemmän huomiota, Haatainen toteaa.
Mikä on työolobarometri?
Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2020 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo- ja syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2020 tutkimukseen vastasi 1 647 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.
Työolobarometrin tulokset julkaistaan kahdessa osassa: ennakkotiedot on perinteisesti julkaistu keväällä ja loppuraportti loppuvuodesta.
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen maanantaina 22.3. Brysselissä. Kokouksen pääaiheita ovat EU:n eteläinen naapurusto, Turkki ja keskustelu YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet´n kanssa. Ministeri Haavisto osallistuu Brysselissä myös Naton ulkoministerikokoukseen 24. maaliskuuta.
EU:n ulkoministerien keskustelu Turkista käydään ennen Eurooppa-neuvoston kokousta 25.-26.3. EU:lla ja Turkilla on monia yhteisiä intressejä ja Turkin sijainti Euroopan kaakkoisnurkassa on strategisesti tärkeä. EU toivoo käännettä suhteessa vaikean vuoden jälkeen. Muutos edellyttää, että Turkki osoittaa valmiutta ja halukkuutta kumppanuuteen. Suomi pitää pitkän aikavälin toimivaa ja avointa EU-Turkki -suhdetta tärkeänä. EU:n eteläistä naapurustoa koskeva tiedonanto ja sitä tukeva talous- ja investointistrategia julkaistiin helmikuussa. Maaliskuun kokouksessa ulkoministerit keskustelevat suunnitelman toimeenpanosta ja sopivat konkreettisista jatkoaskelista yhteistyön vahvistamiseksi alueen maiden kanssa. Suomelle on tärkeää, että kumppanuusmaat ovat sitoutuneita yhteisiin tavoitteisiin ja EU:n arvoihin. Näitä ovat ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kunnioittaminen sekä hyvän hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen.EU:n ulkoministerit käyvät kokouksessaan epävirallisen videokeskustelun YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet’n kanssa. EU on keskeinen toimija YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Suomi on tehnyt pitkäjänteistä työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi vuosikymmenten ajan. Suomi pyrkii YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024.
Ulkoasiainneuvoston maaliskuun ajankohtaisaiheita ovat Venäjä, Venezuela, Länsi-Balkan, Georgia ja Myanmar, jonka osalta on määrä hyväksyä myös uusia henkilöpakotteita liittyen sotilasvallankaappaukseen. Lisäksi ministerien on tarkoitus päättää EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän mukaisten uusien pakotteiden asettamisesta.Brysselin-vierailunsa yhteydessä ulkoministeri Haavisto osallistuu myös Naton ulkoministerikokoukseen 24. maaliskuuta.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää lausuntoja asiakastietolakia tarkentavasta asetuksesta. Asetuksella säädettäisiin siitä, että henkilölle voitaisiin antaa Omakanta-palvelun kautta sähköinen todistus rokotuksista sekä laboratoriotutkimusten tuloksista.Ensimmäisessä vaiheessa sähköinen todistus voitaisiin antaa koronarokotuksesta. Tavoitteena on, että jatkossa Omakannasta voi saada sähköisen todistuksen myös kaikista muista rokotuksista sekä laboratoriotutkimusten tuloksista.
Asetuksessa ei säädetä rokotustodistuksen käyttötarkoituksistaAsetus liittyy Omakanta-palveluun toteutettavaan sähköiseen koronarokotustodistukseen, jota Suomessa parhaillaan valmistellaan. Todistus olisi yhteensopiva EU-komission esittämän niin sanotun vihreän todistuksen (Digital Green Certificate) eli EU:n yhteisen koronatodistuksen kanssa. Rokotustodistus voisi olla Omakannasta puhelimella näytettävä sähköinen rokotustieto, QR-koodi tai näiden yhdistelmä ja se voitaisiin myös tulostaa paperille.
Terveydenhuollon ammattilainen tallentaa rokotustiedot sekä muut tutkimustiedot
Omakantaan rokottamisen jälkeen ja vastaa siitä, että tiedot ovat Omakannassa oikein.Asetuksessa ei säädettäisi rokotustodistuksen käyttötarkoituksista. Henkilö voisi itse päättää, miten ja mihin todistusta käyttäisi.Sähköinen rokotustodistus olisi maksuton.
Koska kaikki eivät käytä tai pysty käyttämään Omakanta-palvelua, henkilö saisi halutessaan rokotustodistuksen paperisena versiona rokotuksen antaneelta taholta. Jo nyt paperisen todistuksen annetusta rokotuksesta saa, kun sitä pyytää rokotuksen antaneesta toimipaikasta.
Asetus ei toisi terveydenhuollon ammattilaisille uusia velvoitteitaAsiakastietolakia tarkentava asetus ei toisi terveydenhuollon ammattilaisille uusia velvoitteita laissa jo nykyisin säädettyjen velvoitteiden lisäksi.Jotta sähköinen rokotustodistus voitaisiin ottaa käyttöön, on kuitenkin ensin varmistettava, että rokotustiedot tallennetaan Kanta-palveluihin kattavasti ja oikeassa muodossa. Tätä varten tulee suureen osaan käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin tehdä muutoksia tai ottaa käyttöön erillinen, Kanta-palveluihin liitetty sovellus rokotustietojen tallentamiseen. Asetuksesta voi antaa lausuntoja 9.4.2021 saakkaLausuntoja asetuksesta voi antaa 19.3.2021–9.4.2021.
Lausuntopyyntö lausuntopalvelussa (lausuntopalvelu.fi)
Tavoitteena on, että asiakastietolakia tarkentava asetus tulisi voimaan 1.5.2021 ja että sähköisen koronarokotustodistuksen tekninen toteutus olisi valmiina toukokuussa 2021.Lisätietoahallitussihteeri Outi Äyräs-Blumberg, (asiakastietolakia tarkentava asetus)
johtaja Minna Saario, (yleiset kysymykset)
NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä 22.-23. maaliskuuta. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Maatalous- ja kalastusneuvostossa keskustellaan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuspaketista, josta odotetaan EU:n toimielinten välistä sopua alkukesään mennessä.
Puheenjohtajavaltio Portugali antaa tilannekatsauksen kolmikantaneuvotteluista ja pyytää neuvostolta ohjausta tuleviin neuvotteluihin. Suomi katsoo, että kolmikantaneuvotteluissa tulisi pysyä pitkälti lähellä neuvoston yleisnäkemystä ja CAP-uudistusta tulee käsitellä kokonaisuutena. CAP:n neuvotteluissa on tärkeää edetä, jotta asetukset saadaan hyväksyttyä hyvissä ajoin ja toimeenpanolle jää riittävästi aikaa. Suomi on mukana jäsenvaltioiden yhteisessä aloitteessa, jossa korostetaan yksinkertaistamisen tarvetta tulevassa CAP:ssa.
EU:n metsästrategia odotetaan julkaistavaksi vuoden 2021 aikana ja neuvosto keskustelee sen valmistelun haasteista ja prioriteeteista. Neuvoston päätelmät EU:n metsästrategiasta sekä EU:n biodiversiteettistrategiasta korostavat kestävyyden kolmea ulottuvuutta: taloudellista, ympäristöllistä ja sosiaalista ulottuvuutta. Nämä kaikki on otettava huomioon tulevassa metsästrategiassa. Lisäksi Suomi painottaa, että strategia ei saa muuttaa toimivaltasuhteita komission ja jäsenvaltioiden välillä. Metsätalouteen liittyvät toimet kuuluvat jäsenvaltioiden kansallisen toimivallan piiriin, vaikkakin EU:lla on toimivaltaa ympäristö-, maatalous- ja energiasektoreilla, jotka joko suoraan tai välillisesti vaikuttavat metsiin. Neuvostossa keskustellaan myös kasvinterveydestä. Aiheena ovat varautuminen maataloutta uhkaavien kasvintuhoojien vastaisiin suojatoimenpiteisiin sekä periaatekeskustelu eliöperäisten torjunta-aineiden (makro-organismien) käytöstä kasvintuhoojien torjumiseksi. Suomi tukee puheenjohtajavaltio Portugalin aloitetta nostaa kasvinterveyden merkitystä esille. Suomen aloitteesta järjestetty kansainvälinen kasvinterveysvuosi 2020 on jo osaltaan nostanut kasvinterveystietoisuutta. Tätä työtä tietoisuuden kasvattamiseksi on tärkeää jatkaa edelleen. Suomi suhtautuu myönteisesti biologisessa torjunnassa käytettäviä makroeliöitä koskevan lainsäädännön harmonisointiin EU:ssa.
Lisäksi neuvoston tavoite on päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen EU:n ja UK:n välisistä yhteisistä kalastusmahdollisuuksista. Kalastusmahdollisuuksien väliaikaisen hyödyntämisen takarajaksi on tarkoitus asettaa 31.7.2021, kunnes EU:n ja UK:n kauppa- ja yhteistyösopimuksen puitteissa saavutetaan koko vuotta koskeva ratkaisu. Neuvosto keskustelee myös EU:n ja UK:n välisistä kalastusneuvotteluista.Kokousjärjestelyt ovat koronaviruspandemian vuoksi poikkeukselliset ja esimerkiksi henkilömääriä kokoustiloissa on rajoitettu.
