NordenBladet — Viikolla 11 todettujen uusien koronatapausten määrät hieman laskivat ensimmäistä kertaa sitten helmikuun puolivälin jälkeen alkaneen nousun. Vaikka epidemian valtakunnallinen kasvu on toistaiseksi tasaantunut, tartuntoja todetaan edelleen hyvin runsaasti. Eniten niitä on eteläisessä ja lounaisessa Suomessa. Maaliskuun aikana kuormitus erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla on kasvanut ja tehohoidon tarve on lisääntynyt huomattavasti.Viikolla 11 (ajalla 15.3.-21.3.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin noin 4 650 uutta tapausta, mikä on noin 275 vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 84 tapausta 100 000:ta asukasta kohden. Ilmaantuvuus on hieman laskenut edelliseltä viikolta, jolloin luku oli 89.Viimeisen kahden viikon yhteenlaskettu tapausmäärä oli lähes 9 600 uutta tapausta, kun sitä edeltävien kahden viikon tapausmäärä oli runsaat 8400 uutta tapausta. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 173 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edeltävällä kahden viikon jaksolla vastaava luku oli 152.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,0-1,15 (90 % todennäköisyysväli), mikä on hieman pienempi kuin viime viikolla.Testeihin on hakeuduttu maaliskuun aikana runsaasti, ja viikolla 11 tehtiin yhteensä yli 145 000 testiä. Positiivisten näytteiden osuus on ollut yli 3 % kolmen viimeisen viikon aikana kasvaneista testimääristä huolimatta. Viikolla 11 osuus oli noin 3,2 %.
Koko maassa uusien kotimaisten tartuntojen tartunnanlähde selvisi 68 %:ssa tartunnoista, mikä on useammin kuin edellisellä viikolla.Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 1,4 %, ja näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli 1,1 % kaikista tartunnoista. Uusista tartunnoista noin kolmannes todettiin karanteenissa olevilla henkilöillä. Viikolla 11 karanteeniin asetettiin lähes 13 500 henkilöä, mikä on lähes 2 000 henkilöä enemmän kuin edeltävällä viikolla.Kuten koko alkuvuoden 2021 ajan, myös viikolla 11 valtaosa tapauksista todettiin työikäisillä ja nuorilla aikuisilla. Neljä viidestä tapauksesta todettiin alle 50-vuotiailla ja yli puolet 20−50-vuotiailla. Alle 10-vuotiaiden osuus tapauksista oli noin 13 % ja 10−19-vuotiaiden osuus noin 14 % kaikista viikolla 11 todetuista tapauksista. Alle 10-vuotiaiden osuus tartunnoista on ollut hitaassa kasvussa syksystä 2020 lähtien, kun taas iäkkäiden osuus on pysynyt vuodenvaihteen jälkeen pienenä.Erikoissairaanhoidon ja erityisesti tehohoidon tarve kasvanut edelleenTehohoidon tarve on selvästi kasvanut viimeksi kuluneen kuukauden ja erityisesti viimeisten päivien aikana. Tehohoidossa olevia koronapotilaita on eniten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloissa. HYKS-erityisvastuualueen sairaaloiden teho-osastoilta on siirretty joitakin potilaita muihin sairaaloihin, joissa teho-osastojen kuormitus on pienempi. Sairaalahoidon tarpeen ennustetaan jatkuvan suurena lähiviikkojen ajan. Sairaalahoidossa oli 24.3. kaikkiaan 295 potilasta covid-19-taudin vuoksi: perusterveydenhuollon osastoilla 72, erikoissairaanhoidossa 161 ja teho-osastoilla 62 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 24.3.2021 mennessä raportoitu yhteensä 811.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. THL on myös päivittänyt seurantaansa koronaepidemian yhteiskunnallisista vaikutuksista 24.3.2021.Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)COVID-19-rokotusten edistyminen (THL)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi nimitetty asiantuntijafoorumi on aloittanut vuoden 2023 loppuun ulottuvan toimikautensa. Foorumin tavoitteena on suunnitelma kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi vuosille 2024−2030. Tehtävänä on myös edistää alan koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyötä, selkeyttää rooleja ja arvioida osaamistarpeita. Foorumi vahvistaa TKI-toimintaa ja suuntaa sitä kansainväliselle tasolle.Kehittämissuunnitelmaan sisältyy selvityksiä muun muassa työelämän osaamistarpeista, ehdotukset perustutkintokoulutuksen ja sitä täydentävän koulutuksen rakenteen kehittämisestä sekä ehdotuksen kuntoutuksen ja kuntoutuksen koulutuksen tutkimusstrategiaksi. Foorumin toiminta suuntaa tulevaisuuden koulutukseen ja tutkimukseen sekä niiden yhteistyöhön. Suositusten toimeenpanosta päätetään foorumin työskentelyn jälkeen.Foorumin perustamisen taustalla on kuntoutuksen uudistamiskomitean mietintöön liittyvä kehittämisohjelma (2017) ja siihen kirjatut ehdotukset kuntoutusalan koulutuksen ja tutkimuksen uudistamiseksi yhteistyössä toisen asteen koulutuksen, korkeakoulujen ja eri tutkimustahojen kanssa.Kehittämisfoorumin puheenjohtajaksi on nimetty tutkimusprofessori Anna-Liisa Salminen Kelasta. Varapuheenjohtajat ovat fysiatrian professori Olavi Airaksinen Itä-Suomen yliopistosta ja professori Marketta Rajavaara Helsingin yliopistosta. Ohjausryhmä johtaa, seuraa ja arvioi kehittämisfoorumin toimintaa.Foorumin jäsenet edustavat laajasti koulutus- ja tutkimusjärjestelmää ja sidosryhmiä. Foorumi työskentelee yhteisissä työkokouksissa ja teemakohtaisissa ryhmissä, jotka tuottavat tilannekuvaa, selvityksiä ja esityksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa foorumista yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin uusi rahoitusohjelma InvestEU kokoaa yhteen EU:n rahoitusinstrumentteja ja avaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. 25. maaliskuuta julkaistussa selvityksessä tunnistettiin mahdollisuuksia hyödyntää ohjelman rahoitusta.Vuonna 2021 käynnistyvän InvestEU-ohjelman tavoitteena on käynnistää 400 miljardin euron arvosta uusia investointeja Euroopassa vuosina 2021–2027. Rahoitus kanavoituu yrityksiin markkinaehtoisesti, käytännössä lainojen, lainatakausten ja pääomasijoitusten, avulla. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa puutteita kasvuyritysten rahoituksen saatavuudessa sekä mahdollisuuksia hyödyntää InvestEU-ohjelman rahoitusmuotoja rahoitusmarkkinoiden kehittämisessä ja kansallisen yritystukijärjestelmän kehittämisessä, täydentämisessä ja tukemisessa.Uusia rahoitusmahdollisuuksia yritysten tarpeisiinYleisesti ottaen suomalaisten yritysten rahoituksen saatavuus on ollut varsin hyvä. Kuitenkin nopeaan kasvuun tähtäävät yritykset kärsivät rahoitusongelmista muita yrityksiä useammin ja varsinkin kestävän kehityksen investoinneissa on pulaa rahoituksesta.Rahoituskapeikkoja on edelleen kasvuhakuisilla, innovatiivisilla ja nuorilla yrityksillä. Rahoituskapeikkoja ovat mm. kaupallistamisen ja kansainvälistymisen rahoitus, uudenlaiset liiketoiminta-alueet tai alat, joissa ei muodostu reaalivakuuksia. Ohjelmasta voidaan rahoittaa myös yrityksiä, joiden vakuudet ovat riittämättömät. Kestävän kehityksen innovaatioiden kaupallistaminen ja skaalaaminen edellyttävät suurempia rahastoja, jotka mahdollistavat sijoituskohteiden merkittävän kansainvälisen kasvun. Varoja tulisi esimerkiksi suunnata kestävään kehitykseen suuntautuneiden suurten rahastojen rakentamiseen.Selvityksen mukaan InvestEU-ohjelman soveltuvuus näihin tarpeisiin on hyvä. Lisäksi InvestEU-ohjelma myös avaa uudenlaisia rahoitus- ja hyödyntämismahdollisuuksia. InvestEU-ohjelman ja EU-rahoituksen mahdollisuudet tulisi myös huomioida yritystukijärjestelmän kehittämisessä. Tukien korvaaminen EU-rahoituksella ei välttämättä ole mahdollista, mutta niitä voidaan käyttää parantamaan kansallisen rahoituksen vaikuttavuutta. Tarkastelussa mukana olleista yritystuista 79 prosenttia on samoilla teema-alueilla InvestEU-ohjelman kanssa. InvestEU-ohjelman rahoitusta voidaan jatkossa yhdistää muuhun EU-rahoitukseen ja kansallisiin yritystukiin.Ohjelman rahoituksella voidaan vauhdittaa sekä kasvuyritysten että kestävän kasvun investointien toteuttamista sekä tehostaa markkinaehtoisen rahoituksen hyödyntämistä. InvestEU:n myötä EU-rahoituksen painotus tulee olemaan entistä vahvemmin yhteiskunnallisissa tavoitteissa kuten ympäristöllisessä ja sosiaalisessa kestävyydessä. InvestEU:n yhtenä tavoitteena on myös selkeyttää ja yhtenäistää rahoitusinstrumenttien ehtoja sekä helpottaa rahoituksen yhdistelyä muuhun EU-rahoitukseen. Tämä voi merkittävästi parantaa rahoituksen houkuttelevuutta, sillä EU-instrumentit on koettu hallinnollisesti raskaiksi.Ohjelman toimeenpanoa tehostettavaMahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen vaatii kuitenkin aktiivisuutta sekä julkisilta että yksityisiltä toimijoilta. Erityisen tärkeää on kansallisen koordinaation vahvistaminen sekä neuvonnan ja osaamisen, yhteistyön ja tietoperustan kehittäminen, jotta sekä julkiset että yksityiset toimijat mukaan lukien rahoituksen välittäjät kuten pankit voivat entistä paremmin tunnistaa tarjolla olevia rahoitusmahdollisuuksia.  4FRONT, Etlatieto ja Slush toteuttivat selvityksen osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.Projektipäällikkö, Valtteri Härmälä, 4FRONT, p. 050 560 7425, [email protected] ja
Neuvotteleva virkamies, Anne Rothovius, TEM, p. 0295 063 532, [email protected] 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vakavien eläintautien torjunta on monitahoista yhteistyötä viranomaisten kesken ja olennaisen tärkeää Suomen viennin näkökulmasta. Luonnonvarakeskuksen keskiviikkona julkaiseman arvion mukaan Suomen villisikakanta on kasvanut hieman.– Metsästäjien aktiivinen työ on auttanut kannan kurissa pitämisessä. Lisäksi terveys- ja rajaviranomaiset jatkavat ansiokasta työtään afrikkalaisen sikaruton pitämiseksi poissa Suomesta, ja tässä mm. Tullin ruokakoirilla on merkittävä rooli. Työssä on onnistuttu hyvin eikä tauti ole levinnyt Suomeen, tästä olen erittäin ylpeä. Tilannetta seurataan jatkuvasti eikä herpaantumisen varaa ole, kun tauti jyllää aivan rajojemme takana, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on neuvotellut lakiesityksestä, jolla liikkumisvapautta rajoitettaisiin väliaikaisesti. Hallituksen esitysluonnos on valmisteltu virkatyönä valtioneuvoston kanslian johdolla. Valtioneuvoston kanslia julkaisee lakiesitysluonnoksen kokonaisuudessaan siinä muodossa kuin se tällä hetkellä on.Liikkumisrajoitusten tärkein tavoite on vähentää ihmisten välisiä tapaamisia ja lähikontakteja, koronavirustaudin levitessä kiihtyvästi ja hallitsemattomasti määrätyillä alueilla. Tarkoituksena on suojata ihmisiä vaaralliselta tartuntataudilta ja turvata terveydenhuollon kantokyky.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustaminen etenee hankevaiheeseen, joka tähtää uuden museon perustamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki ovat asettaneet ohjausryhmän, jonka tehtävänä on uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamisen valmistelu ja ohjaaminen. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen. Hankkeen johtajana aloittaa 1.5.2021 Kaarina Gould.Uusi museo edustaisi laadultaan, näkyvyydeltään ja vaikuttavuudeltaan kansainvälistä huipputasoa ja toimisi Suomessa alansa valtakunnallisena vastuumuseona.  Museoon yhdistyisivät kahden nykyisen valtakunnallisen museon toiminta, henkilöstö ja kokoelmat.Museota varten perustettaisiin uusi säätiö, jonka hallintaan siirtyisivät nykyisten museosäätiöiden kokoelmat. Valtio ja Helsingin kaupunki pääomittaisivat museosäätiötä saman suuruisin osuuksin. Valtio päätti vuoden 2020 neljännessä lisätalousarvioesityksessä, että hallitus sitoutuu uuden museosäätiön pääomittamiseen enintään 60 miljoonalla eurolla. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi Timo LaitinenOhjausryhmän tehtävänä on muun muassa ohjata ja edistää hanketta ja sen tavoitteiden toteutumista, vastata hankkeen koordinoinnista yhteistyössä hankejohtajan kanssa, ohjata hankevaiheeseen kuuluvaa selvitys- ja suunnittelutyötä liittyen säätiön perustamiseen, toiminnan ja toimintamallin suunnitteluun sekä rakennushankkeen valmisteluun, sekä osallistua hankkeen viestintään sekä hankkeen vuorovaikutteisuutta ja osallisuutta lisäävien toimenpiteiden suunnitteluun.Ohjausryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen. Muita jäseniä ovat ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, apulaisbudjettipäällikkö Annika Klimenko valtiovarainministeriöstä, toimialajohtaja Tommi Laitio, maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen ja rahoitusjohtaja Tuula Saxholm Helsingin kaupungilta, museonjohtaja Carina Jaatinen Arkkitehtuurimuseosta, hallituksen puheenjohtaja Ulla Teräs Suomen arkkitehtuurimuseon säätiöstä, museonjohtaja Jukka Savolainen Designmuseosta, hallituksen puheenjohtaja Anna Valtonen Designmuseon säätiöstä sekä CEO Mirkku Kullberg Glasshouse Helsingistä, hallituksen puheenjohtaja Ari Tolppanen Aristo-Invest Oy:stä ja toimitusjohtaja Jannica Fagerholm Signe och Ane Gyllenbergs stiftelsestä.Ohjausryhmän toimikausi on 24.3.2021–31.12.2023.Hankejohtajaksi Kaarina GouldLaajaa kokemusta johtamisesta taiteen, designin ja kulttuurin kentällä omaava Gould siirtyy hankejohtajaksi Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtajan tehtävästä. Aiemmin Gould on toiminut mm. Live Nation Finlandin kehitysjohtajana, World Design Capital Helsinki 2012 ohjelmajohtajana, nykysirkuskeskus Cirkon johtajana sekä Helsingin juhlaviikkojen ohjelmapäällikkönä. Gould aloittaa hankejohtajana 1.5.2021.Hankeorganisaatio työskentelee aluksi osana Helsingin kaupunkia, mutta siirtyy myöhemmin uuden, perusteilla olevan museosäätiön alaisuuteen. Hankejohtaja raportoi hankkeen valmistelun etenemisestä hankkeen ohjausryhmälle.Hankkeen eteneminenHankevaiheen aikana valmistellaan kokonaisuudelle hankesuunnitelma, uuden museon liiketoimintasuunnitelma ja muut hankkeen toteuttamiseen tarvittavat selvitykset. Hankevaiheen arvioidaan kestävän vuoden 2023 loppuun, jolloin hankkeen rahoittajat tekevät lopulliset päätökset hankkeen toteuttamisesta selvitysten perusteella.Uutta design- ja arkkitehtuurimuseota varten perustetaan vuoden 2021 aikana uusi säätiö, jonka hallintaan siirtyisivät nykyisten museosäätiöiden kokoelmat. Säätiö vastaisi uuden museon varainhankinnasta ja hallitsisi sen pääomaa. Museon toiminnasta vastaisi myöhemmin perustettava, säätiön 100 prosenttisesti omistama, osakeyhtiö. Museota varten toteutettaisiin uudisrakennus Helsingin Eteläsatamaan osana Makasiinirannan laajempaa kehittämistä. Museon toteuttamisesta on tarkoitus järjestää erillinen arkkitehtuurikilpailu.Hankkeen taustaaHankkeen valmistelu perustuu vuosina 2018–2019 opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin yhteistyössä Suomen arkkitehtuurimuseon säätiön ja Designmuseon säätiön kanssa toteuttamaan selvitystyöhön ja museokonseptin laatimiseen. Selvitysvaiheen aikana valtio ja Helsingin kaupunki valmistelivat ehdotuksen museon hallinnointia ja rahoittamista koskevaksi malliksi.”Kulttuuritoiminnan elpyminen ja kestävä kasvu tarjoavat väylän kohti valoisampaa tulevaisuutta. Arkkitehtuuri ja design ovat vahvuuksiamme ja niillä on tärkeä rooli kestävien ratkaisujen tuottamisessa yhteiskunnalle. Uudessa museossa ainutlaatuiset sisällöt, osaaminen ja luovuus kohtaavat. Tavoitteenamme on arkkitehtuuri- ja designmuseo, jonka sisällöt ja palvelut synnyttävät elämyksiä ja oivalluksia. On hienoa, että voimme nyt yhdessä lähteä edistämään hankkeen toteuttamista”, toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.”Kaupunkien välinen globaali kilpailu kasvaa merkittävästi. Koronakriisin myötä hyvän elämän edellytykset, henkinen ja sosiaalinen pääoma nousevat perinteisempien vetovoimatekijöiden rinnalle. Elämme ajassa, jossa uskallus unelmoida suuresti ja investoida tulevaisuuteen ovat välttämättömiä kansakuntien menestymiselle. Samaan aikaan maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa muotoilulla, arkkitehtuurilla ja hyvällä suunnittelulla on yhä ratkaisevampi rooli. Aika ei voisi olla otollisempi uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamiselle. Olen iloinen siitä, että pääsemme nyt käytännön työhön käsiksi”, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.”Nyt alkava konkreettinen hankevaihe on valmisteltu huolella. On hienoa päästä edistämään hanketta laajalla osaamispohjalla kohti tarkentuvia uuden museon toimintaperiaatteita, fyysistä rakennusta ja sisällöllisiä kärkiä. Arkkitehtuuri ja muotoilu ovat Suomen vahvuuksia, joiden avulla pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvot hyvästä elämästä on tuotu meidän kaikkien arkeen. Uusi museo voi toimia tiennäyttäjänä ja haastaa keskustelemaan, oppimaan ja kokemaan, kuinka rakennamme huomisen hyvinvointiyhteiskuntaa”, toteavat museonjohtajat Carina Jaatinen ja Jukka Savolainen yhdessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu 25. ja 26. maaliskuuta järjestettävään Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokoukseen sekä Eurohuippukokoukseen.Maaliskuun Eurooppa-neuvosto järjestetään koronapandemian vuoksi etäkokouksena. Videokokouksen aiheita ovat koronapandemia, sisämarkkinat, teollisuuspolitiikka, digitalisaatio ja talous, itäinen Välimeri sekä informaatiokohtana Venäjä. Niin ikään etäkokouksena pidettävä Eurohuippukokous keskustelee euron kansainvälisen aseman vahvistamisesta. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden osallistuu videokokoukseen asialistan ulkopuolisessa osuudessa torstaina illalla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä hyväksyi osaltaan keskiviikkona meri- ja sisävesiliikennettä sekä lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat luonnokset periaatepäätöksiksi. Periaatepäätöksillä on tarkoitus vahvistaa valtioneuvoston yhteinen näkemys lentoliikenteen sekä meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinoista huhtikuussa 2021.Meri- ja sisävesiliikenteen periaatepäätöksen luonnokseen saatiin 48 lausuntoa ja lentoliikenteen periaatepäätöksen luonnokseen 42 lausuntoa. Meri- ja sisävesiliikenteen toimenpidekokonaisuuksia pidettiin pääosin kattavina ja niiden nähtiin vastaavan hyvin valmistelun pohjana ollutta fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöryhmän työtä. Useissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota eri markkinaehtoisten päästöjen vähennyskeinojen vaihtoehtoisuuteen kansainvälisessä liikenteessä. Lentoliikenteen osalta kannatettiin erityisesti kunnianhimoisten kansainvälisten päästövähennystoimien edistämistä, koska näin voidaan ehkäistä kilpailun vääristymistä. Myös uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöönoton tärkeyttä korostettiin.Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli myös fossiilittoman liikenteen tiekartan lausuntoyhteenvedosta ja sen perusteella tehtävistä muutoksista tiekarttaan. Tiekartasta saatiin 349 lausuntoa. Niissä käsiteltiin eniten eri liikkumisvaihtoehtojen tulevaisuuteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyviä kysymyksiä sekä liikkumisen hintaa. Tiekarttaan on koottu keinot, joilla kotimaan tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tiekartta kuvaa polun päästöttömään liikenteeseen vuoteen 2045 mennessä. Myös fossiilittoman liikenteen tiekarttaa koskeva valtioneuvoston periaatepäätös viedään valtioneuvostoon kevään aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen viran täyttäminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöTimo Makkonen, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 230
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaostaJussi Matikkala, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 486
– Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– 1) Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 12) täyttäminen 2) Pirkanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen
– 1) Itä-Suomen hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Vakuutusoikeuden kahden vakuutusoikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen
– Tuomarinvalintalautakunnan kokoonpanon muuttaminen
– Tuomioistuinviraston johtokunnan kokoonpanon muuttaminenSisäministeriöRoope Jokinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 362
– a) Eduskunnan kirjelmä eduskunnan käsittelemän kansalaisaloitteen johdosta (Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus) (EK 5/2021 vp; KAA 5/2019 vp) b) Eduskunnan kirjelmään sisältyvä lausumaTuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566
– Virkavapauden myöntäminen sisäministeriön poliisiosaston poliisijohtajallePuolustusministeriöPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437
– Puolustusministeriön hallitussihteerin määräaikaisen virkasuhteen täyttäminenValtiovarainministeriöAntti Makkonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 013
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen luottolaitos- sekä elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivien täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 171/2020 vp; EV 12/2021 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190
– Virkavapauden myöntäminen opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvokselleMaa- ja metsätalousministeriöMika Saari, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 134
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 18 §:n sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain 41 §:n muuttamisesta (HE 8/2021 vp; EV 23/2021 vp)Tapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152
– Myönnetään valtuudet tehdä noottienvaihdolla sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Norjan kuningaskunnan hallituksen välillä kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöSini Wirén, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 532
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain sekä laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta (HE 10/2021 vp; EV 16/2021 vp)Jenni Rantio, hallitusneuvos p. 0295 342 075
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 237/2020 vp; EV 17/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaMari Starck, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 042
– Eurooppalaiseen kansainvälisessä maantieliikenteessä toimivien ajoneuvojen miehistöjen työtä koskevaan vuoden 1970 sopimukseen (AETR) tehdyn 14 artiklaa koskevan muutoksen hyväksyminenLaura Sarlin, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 063
– Hallituksen esitys eduskunnalle merenkulun ympäristönsuojelulain ja eräiden muiden lakien muuttamisestaEmmi Nykänen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 397
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain ja merimieseläkelain 4 §:n muuttamisesta (HE 251/2020 vp; EV 9/2021 vp.)Työ- ja elinkeinoministeriöAnja Liukko, hallitusneuvos p. 0295 062 078
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ydinenergialain sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 4 ja 71 §:n ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta (HE 178/2020 vp; EV 6/2021 vp)Eeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 11/2021 vp; EV 20/2021 vp)Johanna Juvonen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 064 220
– Valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä Metsä Fibre Oy:lleEriika Melkas, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 134
– Valtioneuvoston asetus lämmityksen, jäähdytyksen ja veden kulutus- ja laskutustiedoista ja kustannusten jakamisestaSosiaali- ja terveysministeriöLiisa Katajamäki, hallitusneuvos p. 0295 163 329
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tartuntatautilain 16 ja 22 §:n muuttamisesta (HE 15/2021 vp; EV 22/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaAnu Kangasjärvi, hallitussihteeri p. 0295 163 224
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 13/2021 vp; EV 15/2021 vp)Joni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 14/2021 vp; EV 14/2021 vp)YmpäristöministeriöAnna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206
– Ympäristöministeriön hallitussihteerin viran täyttäminenJussi Kauppila, hallitussihteeri p. 0295 250 085
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi