NordenBladet — Kevään 2021 aikana käynnistyvät työ- ja elinkeinoministeriön TE-palvelupilotit ovat osa Sanna Marinin hallituksen Työkykyohjelmaa. Työkykyohjelmassa parannetaan osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymisedellytyksiä, työhön pääsyä ja palveluiden yhteensovittamista.TE-palvelupiloteissa rakennetaan palvelukokonaisuuksia, joissa parannetaan osatyökykyisen työnhakijan palvelutarpeen tunnistamista sekä yhdistetään työnhakija- ja työnantajapalvelut tiiviimmäksi palvelukokonaisuudeksi. Piloteissa etsitään ratkaisuja myös koulutusmahdollisuuksiin sekä järjestöyhteistyöhön. Pilottien teemat on tunnistettu yhdessä työkykykoordinaattoreiden, TE-toimistojen sekä kumppanuusverkoston asiantuntijoiden kanssa.Valittuja pilottialueita on yhteensä kahdeksan:Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusUudenmaan ELY-keskusPohjois-Karjalan ELY-keskusEtelä-Pohjanmaan ELY-keskusLapin ELY-keskusPirkanmaan ELY-keskusPohjanmaan ELY-keskusHämeen ELY-keskusRahoitusta haki yhteensä 13 ELY-keskusaluetta. Rahoitusta voidaan käyttää JTYPL:n mukaisten palvelujen hankintaan sekä työllisyyspoliittisiin hankkeisiin.
NordenBladet — Suomen Natura 2000 -verkoston ja kytkeytyvyyden priorisoitu toimintaohjelma (Prioritised Action Framework, PAF) kaudelle 2021-2027 on valmistunut. Toimintaohjelma kokoaa luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelutason turvaamiseen ja parantamiseen tähtäävät tärkeimmät toimet ja kustannukset lähivuosiksi.Toimintaohjelma sisältää Natura 2000- verkoston ja sen kytkeytyvyyttä parantavien ulkopuolisten alueiden keskeiset toimet ja EU-rahoitustarpeet vuosille 2021–2027. Priorisoidut toimet sisältävät esimerkiksi ennallistamisia, alueiden hankintaa, selvityksiä, seurantoja sekä hallintoa. Ohjelma parantaa Suomen mahdollisuuksia saada EU:n eri rahoitusinstrumenteista tukea ja hankerahoitusta näihin keskeisiin toimiin.Arvioidut kustannukset priorisoitujen toimenpiteiden toteuttamisesta kaudelle 2021–2027 ovat reilut 860 miljoonaa euroa vuodessa eli reilut 6 miljardia euroa seitsemän vuoden aikana. Priorisoitujen toimien kustannukset eivät ole sitoumuksia rahoitukseen. Ne ovat arvioita kustannusten kokonaismäärästä, joka tarvitaan Natura 2000 -verkoston ja siihen kytkeytyvien alueiden elinympäristöjen ja lajien hoitamiseksi ja palauttamiseksi luonto- ja lintudirektiivien edellyttämään tilaan.Luontodirektiivin 8 artiklan mukaisesti Euroopan komission on yhteisymmärryksessä jäsenvaltion kanssa arvioitava rahoitus, jota tarvitaan EU:n luontodirektiivissä lueteltujen suojeltujen luontotyyppien ja lajien suojelutason ylläpitämiseen tai palauttamiseen. Rahoitustarpeet sekä käytettävissä olevat EU:n rahoitusinstrumentit ovat koottuina PAF-dokumenttiin.Toimintaohjelmassa tarkastellaan toimia suojelualueverkoston ja vihreän infrastruktuurin osaltaPAF on strateginen suunnittelutyökalu, jota päivitetään ohjelmakauden aikana. Toimintaohjelmassa on tarkasteltu keskeisiä toimia niin suojelualueverkoston osalta kuin niitä täydentävän ns. vihreän infrastruktuurinkin osalta. Vihreän infrastruktuurin toimenpiteillä voidaan mm. tukea luontoalueiden välisiä yhteyksiä, parantaa ekosysteemien laatua ja edistää luontotyyppien ja lajien elinvoimaa ja kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa.PAF-toimintaohjelman lähtökohtina ovat luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelua koskevan direktiivin (92/43/ETY) artikla 8, luontodirektiivin 17 artiklan ja lintudirektiivin 12 artiklan raportoinnit 2019 sekä kansalliset uhanalaisuusarvioinnit ja muut luonnon monimuotoisuuden tilaa koskevat arvioinnit, EU:n Biodiversiteettistrategia 2030 sekä kansalliset toimintaohjelmat, kuten Helmi-ja METSO-ohjelmat.Toimintaohjelma on koottu yhteistyössä eri ministeriöiden, valtion organisaatioiden sekä laji- sekä luontotyyppiasiantuntijoiden kesken. Toimintaohjelma on tänään toimitettu Euroopan komissioon.Suomen Natura 2000 -verkoston ja kytkeytyvyyden priorisoitu toimintaohjelma PAFSuomen Natura 2000 -verkosto
NordenBladet — EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan keskiviikkona 24. maaliskuuta Suomen kantoja Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokoukseen ja Eurohuippukokoukseen, jotka järjestetään myöhemmin tällä viikolla. Ministerivaliokunnassa oli esillä myös pankkiunionin syventäminen ja pankkien kriisiratkaisu- ja talletussuojalainsäädännön kehittäminen sekä EU:n ulkosuhteiden yhteyspolitiikka.Eurooppa-neuvoston videokokouksen aiheita ovat: EU:n toimet koronapandemiassa, sisämarkkinat, teollisuuspolitiikka, digitalisaatio ja talous, itäinen Välimeri sekä Venäjä. Eurohuippukokous keskustelee euron kansainvälisen aseman vahvistamisesta. Lisäksi asialistan ulkopuolella järjestetään videokeskustelu Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kanssa. Suomen mielestä on tärkeää vauhdittaa edelleen rokotteiden saantia EU:n yhteishankinnan kautta. Suomi tukee myös muita yhteisiä toimia kuten digitaalisen koronatodistuksen laatimista. Tärkeää on valmistautua yhdessä myös koronarajoitusten purkamiseen myöhemmin, kun pandemia on hellittänyt.Suomi korostaa, että unionin sisämarkkinoita pitää kehittää tavalla, joka vahvistaa kestävää kasvua, kilpailukykyä ja unionin kriisinsietokykyä. Vahvat ja yhtenäiset sisämarkkinat ovat keskeinen väline pyrittäessä saavuttamaan unionin strategista riippumattomuutta. Sisämarkkinoiden on oltava avoimet ja perustuttava reiluun kilpailuun. Suomi näkee, että digitaalinen siirtymä on EU:n tärkein kestävän kasvun ja kilpailukyvyn mahdollistaja. EU:n digitaalista ja teknologista riippumattomuutta tulee kehittää huomioiden tarvittavalla tavalla eri toimitus- ja arvoketjujen globaali luonne ja tarve tasapuoliselle toimintaympäristölle. Suomi osallistuu aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, jolla varmistetaan alustatalouden ja digitalouden yritysten verotus. Suomi osallistuu aktiivisesti myös keskusteluun unionin uusista omista varoista, jotka koskevat esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen tullimekanismia ja digitaaliveroa. Suomi arvioi asiaa kansallisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta. Suomi katsoo, että unionin Turkki-politiikan pitää olla pitkäjänteistä ja johdonmukaista. Turkin aiempaa rakentavampi ote on tervetullutta. Tarvittaessa unionin on vastattava yhtenäisesti ja vahvasti. Myös Venäjä on esillä kokouksessa; Eurooppaa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kertoo näkemyksensä unioin ja Venäjän suhteen viimeaikaisesta kehityksestä. EU-ministerivaliokunta täsmensi Suomen kantoja pankkiunionin viimeistelyn osalta. Pankkiunionin loppuunsaattamisen askelmerkit on määrä linjata kesäkuun Eurooppa-neuvostossa. EU-ministerivaliokunta käsitteli myös unionin ulkosuhteisiin liittyvään yhteyspolitiikkaan.Ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja liikenneministerien videokokoukseen (30.3.). Liikenneministerit keskustelevat rautatieliikenteen edistämisestä ja saavat katsauksen rautatieliikenteen toimintavarmuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta.
NordenBladet — Kotimaisen omistamisen ohjelmassa esitetään visio suomalaisesta omistajayhteiskunnasta vuonna 2030, jolloin omistajuutta arvostetaan laajasti ja omistaminen koetaan yhteisenä hyvänä. Vastuullisen omistajuuden kulttuuri sekä vaurastumisen hyväksyminen ovat suomalaista identiteettiä. Asenneilmapiiri omistajuuteen on avoin ja kannustava.Kansanedustaja Juha Sipilän johtama työryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Mika Lintilälle 24.3.2021. Työryhmän tehtävänä oli tunnistaa keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa yritysten suomalaista omistajuutta.Työryhmä ehdottaa lähes 70 lyhyen tai pidemmän tähtäimen toimenpidettäOsa työryhmän toimenpide-esityksistä liittyy yritysten ja kotitalouksien tämän hetken haasteisiin. Pääosin ehdotukset kuitenkin tähtäävät siihen, että suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset olisivat huomattavasti nykytilannetta vahvempia kohtaamaan tulevaisuuden haasteet.– Suomen talouskasvu ja menestyminen ovat omissa käsissämme. Osaavalla kotimaisella omistajuudella voidaan vaikuttaa tuottavuuteen ja investointeihin. Omistajuudessa on loppujen lopuksi kysymys hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta eli kansalaisten hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.– Talouskasvu on täysin välttämätöntä hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaamiseksi. Tämä taas edellyttää vahvaa omistajayhteiskuntaa, missä tarvitaan enemmän osaavia omistajia. Yritystoiminnan kölinä ja kasvun mahdollistajana toimivan oman pääoman vahvistamiseksi tarvitaan sitoutunutta omistusta ja rahoituksen pullonkaulojen poistamista. Talouden ja tuottavuuden kasvu sekä sitä kautta suomalaisten hyvinvointi ovat onneksi meidän suomalaisten omissa käsissämme, sanoo työryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Juha Sipilä.Yritysten toimintaedellytyksiin ja rahoitukseen useita ehdotuksiaTalouden perustana toimii vahva yrittäjä- ja perheomisteinen pk-yritysten joukko, joka investoi Suomeen ja menestyy vientimarkkinoilla. Työryhmän esitysten lähtökohtana on varmistaa se, että yrityksille on tarjolla niiden jokaisessa kehitysvaiheessa riittävät ja oikein mitoitetut kannustimet ja rahoitusvälineet. Suomesta tulee löytyä laaja-alaista ja ammattimaista omistajaosaamista kaikkiin elinkaaren vaiheisiin. Ehdotukset edistävät ja vahvistavat muun muassa business-enkeleiden sijoitusmahdollisuuksia, yrittäjien toimintaedellytyksiä ja sekä yritysten rahoitusvaihtoehtoja. Myös omistajavaihdosten sujuvoittamiseksi on useita ehdotuksia, kuten omistajanvaihdoksia edistävä vaikuttavuusinvestointihanke.Työryhmä haluaa kehittää myös yritysten henkilöstöomistamisen malleja ja ehdottaa muun muassa henkilöstörahastojen perustamisen helpottamista. Optiot tulisi huomioida kansainvälisten osaajien houkuttelussa.Talousosaamista ja myönteistä asenneilmapiiriä omistamiseen vahvistettavaTyöryhmän mukaan suomalaisen yhteiskunnan tulee panostaa myönteiseen asenneilmapiiriin ja omistajuuden osaamiseen kaikilla koulutusasteilla, aina peruskoulusta alkaen. Opetussuunnitelmien talousosaamisen sisältöjen riittävyyttä ja ajantasaisuutta tulee tarkastella ja akateemista tutkimusta lisätä.Ohjelman tavoitteena on, että kansalaiset kokevat säästämisen, sijoittamisen ja omistamisen omakseen. Työryhmä ehdottaa osakesäästötilin jatkokehittämistä muun muassa siten, että osakesäästötilille sijoitettavien rahavarojen enimmäismäärä nostettaisiin 100 000 euroon. Lisäksi kannustetaan vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen osakkeita omistamalla.Raportti perustuu lukuisiin kuulemisiinTyöryhmä kuuli yli sataa asiantuntijaa ja järjesti kuusi ”Kohti vastuullista kotimaista omistajuutta” – alueellista kuulemistilaisuutta. Lisäksi työryhmä sai kirjallisen lausunnon 24 organisaatiolta. Tämän ohella yrityksille, sidosryhmille ja kansalaisille järjestettiin useita verkkokyselyitä.Työryhmän raportin yhteydessä julkaistaan useampi taustaraportti: Tytäryhtiötalous ja ulkomaiset yritysostot Suomessa: uhka vai mahdollisuus? (Tero Luoma), Kuvaus kotimaisen omistajuuden toimintaympäristöstä (työryhmän sihteeristön taustaraportti) sekä ”Omistamisen toimintaympäristö ja politiikkatoimenpiteet verrokkimaissa” (4Front Oy:n selvitys).Lisäksi aiemmin on julkaistu Yrityskatsauksen artikkelikokoelma teemalla ”Vastuullinen ja osaava kotimainen omistajuus”. Nämä neljä raporttia yhdessä Yrityskatsauksen kotimaisen omistajuuden teemanumeron kanssa muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa laaja-alaisen perehtymisen suomalaiseen kotimaisen omistamisen ympäristöön.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt sähköisen viestinnän välitystietojen säilyttämistä koskevan arviomuistion lausuntokierrokselle. Arviomuistiolla ministeriö pyytää näkemyksiä siitä, tarvitaanko suomalaiseen sääntelyyn muutoksia.Viestinnän luottamuksellisuuden suoja, henkilötietojen suoja ja yksityiselämän suoja ulottuvat viestien sisällön lisäksi myös sähköisen viestinnän välitystietoihin. Näitä välitystietoja ovat esimerkiksi matkapuhelinnumero, liittymän tilaajan nimi sekä viestinnän aika ja paikka. Välitystiedot antavat tietoja henkilöstä, vaikka eivät paljasta viestinnän sisältöä.Euroopan unioni antoi vuonna 2006 sähköisen viestinnän välitystietojen säilytysvelvollisuutta (”data retention”) koskevan direktiivin, mutta vuonna 2014 unionin tuomioistuin totesi sen pätemättömäksi. Tuomioistuimen mukaan direktiivillä puututtiin suhteettoman paljon kansalaisten henkilötietojen ja yksityiselämän suojaan.Jotta välitystiedot olisivat viranomaisten saatavilla esimerkiksi rikostutkintaa varten, on suurimmalla osalla EU:n jäsenvaltioista kansallisia säännöksiä välitystietojen säilyttämisvelvollisuudesta. EU:n tuomioistuin on tasaisin väliajoin saanut jäsenvaltioiden tuomioistuimilta ennakkoratkaisupyyntöjä siitä, täyttävätkö kansalliset säännökset EU:n sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin ja EU:n perusoikeuskirjan vaatimukset.EU-tuomioistuimelta ratkaisuja säilytysvelvollisuudestaUnionin tuomioistuin on hiljattain antanut useita ennakkoratkaisuja siitä, millainen kansallinen sääntely säilytysvelvollisuudesta on tietosuojadirektiivin ja perusoikeuskirjan mukaista. Nämä ratkaisut eivät suoraan koske Suomen lainsäädäntöä. Kaikkien jäsenvaltioiden on kuitenkin otettava huomioon ratkaisujen sisältö. Vastaavan kaltainen arvio unionin tuomioistuimen ratkaisujen vaikutuksesta kansalliseen sääntelyyn tehtiin viimeksi vuonna 2017.Arviomuistion johtopäätöksenä on, että uudet ennakkoratkaisut eivät aiheuta välittömiä muutostarpeita kansalliseen sääntelyyn. Tarkastelussa havaittiin kuitenkin eräitä seikkoja, jotka tulee huomioida selvemmin, jos sääntelyä jatkossa muutetaan.Unionin tuomioistuimessa on edelleen vireillä ennakkoratkaisupyyntöjä säilytysvelvollisuudesta. Myös ehdotettu sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus, jonka neuvottelut ovat EU-tasolla vielä kesken, muuttaa oikeustilaa. Oikeustila kehittyy siis edelleen, ja arviota Suomen lain unionin oikeuden mukaisuudesta tulee tarvittaessa päivittää.Mitä seuraavaksi?Arviomuistio sähköisen viestinnän välitystietojen säilyttämisvelvollisuudesta on lähetetty lausunnoille 24. maaliskuuta 2021. Arviomuistion lausuntoaika päättyy 11. toukokuuta 2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset verkossa osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen asian valmistelu jatkuu virkamiestyönä.
NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui Brysselissä 22.-23. maaliskuuta. Kaksipäiväisen kokouksen pisin keskustelu käytiin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta. Lisäksi ministerit keskustelivat mm. metsästrategiasta, kasvinterveydestä ja kalastusasioista. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Ministereiden keskustelu pohjusti CAP-uudistuksen loppuvaiheen neuvotteluita. Puheenjohtajavaltio Portugalilla on tavoitteena saavuttaa poliittinen sopu Euroopan parlamentin ja komission kanssa vielä puheenjohtajakaudellaan. Ministerit tukivat tätä Portugalin tavoitetta laajalla rintamalla. Ministereiden keskustelu keskittyi uuteen toimeenpanomalliin ja tukien kohdentamiseen. Lisäksi ministerit keskustelivat kahdesta muusta CAP-asetuksesta eli horisontaaliasetuksesta ja markkinajärjestelyasetuksesta.Suurin osa ministereistä korosti kokouksessa, että CAP-uudistusta tulee käsitellä kokonaisuutena. Sinällään ministerit kiittivät puheenjohtajavaltiota rakentavasta työstä sovun eteen. ”Vihreä arkkitehtuuri on merkittävimpiä kokonaisuuksia koko CAP-uudistuksessa. Lopullinen päätös riippuu erityisesti vihreän arkkitehtuurin ja ehdollisuuden vaatimusten muotoiluista”, ministeri Jari Leppä totesi. Ministerit keskustelivat myös Ranskan johdolla valmistellusta asiakirjasta koskien yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista. Suomi oli yksi asiakirjan allekirjoittajista ja monen muun maan tapaan korosti politiikan yksinkertaistamista. Moni ministeri korosti erityisesti, että uudistuksen keskeisen idean eli ns. uuden toimeenpanomallin pitää toteutua aidosti eikä sitä voida sekoittaa voimassa olevan järjestelmän kanssa. ”Uudistuksessa on tärkeää muistaa sen kantava idea uudesta toimeenpanomallista. Jäsenvaltion tulee voida itse määritellä omien tarpeidensa pohjalta sopivat toimenpiteet esimerkiksi tukien kohdentamiseksi”, ministeri Leppä painotti.Keskustelu myös metsästrategiastaMinisterit keskustelivat myös valmisteilla olevasta EU:n uudesta metsästrategiasta. Aloite keskusteluun tuli Itävallalta ja joukolta jäsenmaita, joihin Suomikin lukeutui. Kaikissa puheenvuoroissa korostuivat kestävän kehityksen taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten näkökulmien tasapaino ja kokonaisvaltainen tarkastelu. Ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden ohella biotalous on otettava huomioon.”Tulevan metsästrategian tulisi kattaa metsäsektorin koko arvoketju metsistä valmiisiin tuotteisiin saakka. Strategian tulee edistää kestävää kasvua, sektorin kilpailukykyä sekä puun monipuolista käyttöä uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvan biokiertotalouden tuotteisiin. On myös tärkeää muistaa, että jäsenvaltioilla on toimivalta metsäpolitiikassa”, ministeri Leppä muistutti. Kalatalousasioissa neuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen puheenjohtajan välitysehdotuksesta, jolla muutetaan eräiden kalakantojen kalastusmahdollisuuksia (TAC:t ja kiintiöt) ja syvänmeren kalakantoja koskevia asetuksia vuodelle 2021 ja 2022. Asetuksen soveltamisalueena on laajasti Itäisen Atlantin kalakannat. Asetusmuutoksella määritetään jäsenvaltioille väliaikaiset kalastuskiintiöt tämän vuoden heinäkuun loppuun saakka. Pysyvät TAC:t ja kiintiöt voidaan asettaa vasta kun Ison-Britannian ja Euroopan Unionin kalastusneuvottelut yhteisesti hoidettujen kalakantojen TAC:ista ja kiintiöistä on saatu päätökseen.
NordenBladet — Suomi tukee Enhanced Integrated Framework -ohjelmaa (EIF) kahdella miljoonalla eurolla vuosina 2021-2022 köyhimpien kehitysmaiden kaupankäyntimahdollisuuksien vahvistamiseksi. Sopimus vahvistettiin 23. maaliskuuta Genevessä.Suomi on tukenut EIF-ohjelmaa vuodesta 2008 lähtien yhteensä 23,5 miljoonalla eurolla.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari pitää Suomen tukea EIF:lle tärkeänä vähiten kehittyneiden maiden talouksien kantokyvyn vahvistamiseksi.”Köyhimmät maat eivät ole hyötyneet kansainvälisen kaupan tarjoamista mahdollisuuksista siten kuin kestävän kehityksen tavoitteissa toivottiin. Suomen pitkäaikainen tuki auttaa vähiten kehittyneiden maiden vientiponnisteluja ja luo perustaa pandemian jälkeiselle elpymiselle. Olen myös tyytyväinen siitä, että EIF auttaa maita kehittämään talouksiaan tasa-arvoisempaan ja ilmastokestävämpään suuntaan”, ministeri sanoo.Enhanced Integrated Framework (EIF) on vähiten kehittyneiden maiden (Least Developed Countries, LDC), avunantajien sekä kansainvälisten järjestöjen globaali kumppanuus, joka tukee LDC-maiden talouden vahvistumista ja monipuolistumista. EIF auttaa niitä hyötymään kansainvälisestä kaupasta kestävän talouskasvun edistämiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi.
NordenBladet — Eurooppaministerien epävirallisen videokokouksen pääaiheena 23. maaliskuuta oli 25.–26. maaliskuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokouksen valmistelu. Eurooppaministerit kävivät myös keskustelun eurooppalaisesta ohjausjaksosta sekä saivat katsauksen Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin valmisteluun. Suomea kokouksessa edusti eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.Eurooppaministerit kävivät keskustelun maaliskuun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. Eurooppa-neuvoston agendalla ovat EU:n koronatoimet, sisämarkkinoiden kehittäminen, teollisuuspolitiikka, digitalisaatio ja talous sekä itäinen Välimeri ja Venäjä. Suomi pitää tärkeänä, että koronarokotteiden toimitusaikatauluja pyritään kaikin tavoin vauhdittamaan. Suomi tukee EU:n yhteisen rokotustodistuksen edistämistä sekä globaalia solidaarisuutta rokotteiden saatavuuden turvaamiseksi.”Rokotusten oikea-aikaisen toimituksen varmistaminen on yhä ensisijainen tehtävämme. Meidän on EU:ssa tehtävä kaikkemme rokotusten edistämiseksi. Rokotteet ovat ulospääsy koronakriisistä”, sanoo ministeri Tuppurainen. ”EU:n on oltava myös paremmin varautunut mahdollisiin tuleviin rajat ylittäviin terveysuhkiin. Tarvitsemme EU:n pandemiavalmiussuunnitelman, jonka ytimessä olisi etukäteen yhdessä sovittu rajojen hätätilamekanismi. Sen avulla koordinoitaisiin nykyistä paremmin toimia ja rajoituksia jäsenvaltioiden rajoilla”, ministeri Tuppurainen jatkaa. Sisämarkkinoiden, teollisuuspolitiikan, digitalisaation ja talouden osalta Suomen tavoitteena on EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen tavalla, joka vahvistaa kestävää kasvua, kilpailukykyä sekä unionin kriisinsietokykyä. Vahvat ja yhtenäiset sisämarkkinat ovat paras tae pyrittäessä saavuttamaan unionin strategista riippumattomuutta.Suomi katsoo, että EU:n Turkki-politiikan tulee olla pitkäjänteistä ja johdonmukaista. Diplomaattisia ponnisteluja kestävien ratkaisujen löytämiseksi suhteen ongelmakohtiin tulee jatkaa. Turkin osoittama valmius aiempaa rakentavampaan kanssakäymiseen on tervetullutta. On keskeistä, että asennemuutos on pysyvä määrittäen Turkin toimintaa ja käytännön toimia tulevaisuudessakin myös itäisellä Välimerellä. Mikäli Turkki palaa vastakkainasettelua ja epävakautta vahvistavaan toimintaansa, tulee EU:n vastata tähän yhtenäisesti ja vahvasti. EU:n on myös tuotava esiin huolensa Turkin ongelmallisesta demokratia-, oikeusvaltio- ja ihmisoikeuskehityksestä. ”Olen hyvin huolissani Turkin päätöksestä irtautua naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta Istanbulin-sopimuksesta. Kehotamme Turkkia palaamaan sopimukseen”, ministeri Tuppurainen painottaa. Eurooppaministerit kävivät myös keskustelun vuoden 2021 eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvistä neuvoston toimista. Eurooppalaisen ohjausjakson aikana jäsenmaat mukauttavat budjetti- ja talouspolitiikkansa EU:n tasolla sovittuihin tavoitteisiin ja sääntöihin. Se on ensisijainen väline maiden välisten erojen tasaamiseksi, työllisyyden sekä sosiaalisen koheesion edistämiseksi ja euroalueen vakauden ylläpitämiseksi. Tänä vuonna euroalueen talouspolitiikkaa koskevassa suosituksessa annetaan ohjeita painopisteistä euroalueen maille myös elpymis- ja palautumissuunnitelmien suhteen. Suomi pitää tärkeänä muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030) huomioimista osana eurooppalaista ohjausjaksoa. Euroalueen suositukset ovat Suomen hyväksyttävissä.Lisäksi EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Portugali kertoi Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin (Conference on the Future of Europe) valmistelutilanteesta. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus konferenssista allekirjoitettiin 10.3.2021. Tavoitteena on kansalaiskeskeinen, alhaalta ylöspäin suuntautuva prosessi, jossa kuultaisiin kansalaisten näkemyksiä EU:n haasteista ja mahdollisuuksista. Konferenssin johtopäätöksistä on tarkoitus raportoida Eurooppa-neuvostolle keväällä 2022.EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.
NordenBladet — Oikeusministeriö on teettänyt selvityksen syrjinnän testausmenetelmän käytöstä syrjintäkiellon valvonnassa. Menetelmän avulla on aiemmissa tutkimuksissa tehokkaasti tehty syrjintää näkyväksi. Tutkimusten mukaan suuri osa syrjinnästä jää piiloon eikä tule viranomaisten tietoon.Selvityksessä kuvataan tapoja, joilla syrjinnän testausmenetelmää hyödynnetään. Tällaisia ovat muun muassa syrjinnän todentaminen ja tietoisuuden lisääminen, yritysten syrjinnän vastaisten käytäntöjen varmistaminen sekä syrjinnästä näytön saaminen ja käyttäminen todistusaineistona.Selvityksen mukaan laissa olisi hyvä säätää menetelmän käytöstä, jos viranomaisten toivotaan hyödyntävän menetelmää rikosprosessissa tai valvoessaan yhdenvertaisuuslain noudattamista. Sen sijaan selvityksessä ei ilmennyt, että menetelmän hyödyntämisestä olisi syytä säätää laissa, jos menetelmää käytetään tietoisuuden lisäämisessä, yksityishenkilöä koskevan näytön keräämisessä tai todistusaineistona.Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta oikeusministeriön näkemystä.Oikeudellinen selvitys mahdollisuuksista hyödyntää syrjinnän testausmenetelmää syrjintäkiellon valvonnassa
NordenBladet — Lääkeasioiden uudistuksen koordinaatioryhmä kokoontui 11.3. nimeämään lääkehoidon ohjaus- ja rahoitusjaoksen. Kaikki kolme koordinaatioryhmän alaista jaosta on nyt nimetty. Koordinaatioryhmä kävi keskustelua myös tiedonhallinnan ja –apteekkijaoksen työn etenemisestä. Koordinaatioryhmä kokoustaa kevään 2021 aikana vielä toukokuussa.Lääkeasioiden uudistuksen poikkihallinnollinen koordinaatioryhmä kokoontui maaliskuussa vuoden toiseen kokoukseensa ja nimesi alaisuuteensa kolmannen jaoksen. Nyt nimetyn jaoksen tarkoituksena on valmistella lääkehoidon ohjaus- ja rahoituskokonaisuuden uudistustarpeita. Kuluvalla hallituskaudella lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittämisen osakokonaisuudet ovat: lääkehoitojen kansallisen ja alueellisen ohjaus- sekä rahoitusjärjestelmien kehittämistarpeiden arvioiminen kokonaisuutena siten, että se muodostaa perustan rationaaliselle lääkehoidolle,lääkehoitojen kansallisen arviointitoiminnan kehittäminen, lääkehoidon kestävän rahoituksen turvaamiseksi arvioidaan uusien lääkehoitojen hallitun käyttöönoton ja käytöstä luopumisen menettelyjen kehittämistarpeita sekä lääkkeiden elinkaaren nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä jakansallisen lääkekorvausjärjestelmän ja sairaaloiden hankintamenettelyjen kehittämistarpeiden arviointi.Jaoksen valmistelutyössä tulee ottaa huomioon sellaiset vireillä olevat hankkeet, joilla on vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen ja rahoituksen kokonaisuuteen. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi monikanavarahoituksen purkamisen valmistelutyö sekä sote-uudistus.Tiedonhallinnan- ja apteekkijaoksen töiden etenemisestä keskusteltiinKoordinaatioryhmä keskusteli lisäksi tiedonhallinnan jaoksen ja apteekkijaoksen alaisesta valmistelusta. Viestintäsuunnitelma hyväksyttiinKoordinaatioryhmän asialistalla oli myös lääkeasioiden uudistuksen viestintäsuunnitelma. Uudistuksen viestinnän keskiössä ovat tiekartan tavoitteet: lääkkeiden järkevän käytön edistäminen, resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen, kustannustehokkuus sekä tiedonhallinnan välineiden kehittäminen. Sidosryhmiä osallistetaan kokonaisuuteen erityisesti jaosten kautta valmistelutyön edetessä.
