NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään asetuksen, jolla parannetaan veden ja lämpöenergian käyttäjän omaa kulutustaan koskevan tiedon saantia. Tavoitteena on myös kasvihuonekaasupäästöjen ja muun ympäristökuormituksen vähentäminen energian- ja vedenkulutuksen pienentyessä.Energiatehokkuusdirektiivin edellyttämät lakimuutokset tulivat Suomessa voimaan 23.11.2020. Vaatimukset edellyttivät Suomessa muutoksia energiatehokkuutta, rakentamista ja asumista koskeviin säädöksiin.Asetuksella annetaan yksityiskohtaiset säännökset kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen kulutus- ja laskutustietojen toimittamisesta vähittäismyyjän loppuasiakkaalle sekä veden kulutus- ja laskutustietojen toimittamisesta veden loppukäyttäjälle. Asetuksella annetaan niin ikään tarkemmat säännökset vedestä maksettavan vastikkeen tai muun korvauksen määräämisestä. Kulutuksen perusteella on laskutettava sekä kylmän että lämpimän veden osuudet ja lämpimän veden lämmittämiseen käytetyn energian kustannukset.Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle, vuokralaiselle sekä asumisoikeuden haltijalle on annettava kuukausittain tiedot lämpimän ja kylmän käyttöveden kulutuksesta. Lisäksi vesimaksuvastikkeen tai muun korvauksen perinnän yhteydessä on annettava tarkemmat tiedot vastikkeen tai muun korvauksen määräytymisen perusteista. Käytännössä varsinainen kulutukseen perustuva laskutus toteutetaan yleensä kerran vuodessa. Vuoden 2020 lopulla tehtyjen säädösmuutosten mukaan rakennuksiin asennettavien huoneistokohtaisten veden kulutusmittareiden on oltava etäluettavia. Vaatimukset koskevat uusia rakennuksia, joille haetaan rakennuslupaa. Olemassa olevat taloyhtiöt siirtyvät kulutusperusteiseen laskutukseen sitä mukaa kun niihin asennetaan putkisaneerauksen yhteydessä asianmukaiset huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit. Etäluettavuusvaatimus koskee myös lämpöenergiamittareita.
NordenBladet — Valtioneuvosto lähetti 25.3.2021 Tasavallan presidentin vahvistettavaksi lakimuutokset, joilla uudistetaan ydinjätehuollon kustannuksiin varautumista koskevaa sääntelyä. Valtion ydinjätehuoltorahaston (VYR) hallinnoimien varojen sijoitustoimintaa monipuolistetaan ja siitä tulee nykyistä pitkäjänteisempää.Muutokset tehtiin ydinenergialakiin, Finanssivalvonnasta annettua lakiin ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettuun lakiin. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.5.2021.VYR on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jolla on ydinenergialaissa säädetty tarkkarajainen tehtävä ja tarkoitus: varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin. 1980-luvun lopussa perustettuun rahastoon kerrytetään vuosittain jätehuoltovelvollisilta (Fortum Power and Heath Oy ja Teollisuuden Voima Oyj) maksuja siten, että rahastossa on riittävästi varoja ydinjätehuollon arvioituihin kustannuksiin. Rahastossa oli vuoden 2020 lopussa varoja yli 2,6 miljardia euroa. Lisäksi rahastossa on VTT Oy:n käytöstä poistetun tutkimusreaktorin vuoksi noin 24 miljoonaa euroa.Ydinenergialain muutoksella huolehditaan VYR:n varojen arvon säilymisestä ja samalla niiden riittävyydestä ydinjätehuollon kustannuksiin varautumisessa. Uudistuksella mahdollistetaan sijoitusten nykyistä parempi tuotto riskinottoa maltillisesti lisäämällä. Uudistuksessa on myös varmistettu varojen riittävyys säätämällä riskienhallinnasta. Sääntelyn uudistaminen oli tarpeen, jotta sijoitustoiminnassa voidaan hyödyntää rahoitusmarkkinoilla ja finanssialalla tapahtunutta kehitystä. Aikaisempaa suurempi sijoitusriski mahdollistaa rahaston paremman tuoton pitkällä aikavälillä.Jätehuoltovelvolliset tai näiden omistajat saavat edelleen takaisinlainata rahastoon tallettamiaan varoja. Tämä osuus on jatkossa 60 prosenttia nykyisen 75 prosentin sijaan. Laina-aika pitenee kolmeen vuoteen, kun se nyt on vuosi. Suomen valtion velkasitoumuksiin on sijoitettava vähintään 20 %. Myös osakkeisiin ja muihin sijoituksiin on käytettävissä vähintään 20 %. Muiden sijoitusten osuus ja Suomen valtion velkasitoumuksiin sijoitettu osuus voi myös olla suurempi, jos jätehuoltovelvolliset eivät käytä takaisinlainausoikeuttaan täysimääräisesti.VYR:n hallintomalli ja organisointi uudistetaan. Näihin liittyvä sääntely nostetaan lakitasolle perustuslain 119 §:ssä edellytetyllä tavalla. VYR on edelleen valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka on työ- ja elinkeinoministeriön alainen ja hallinnoima.Ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyviin tutkimuksiin myönnettäviä avustuksia koskevat järjestelmät yhdistetään. Ydinlaitosten haltijoilta ja jätehuoltovelvollisilta kerättävät maksut määräytyvät vuosina 2023–2025 kuten nykyisin, mutta vuosina 2026–2032 ne alenevat jonkin verran. Avustuksia varten kerättävien maksujen määrä oli vuonna 2020 yhteensä noin 12,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 se olisi arvion mukaan noin 8,2 miljoonaa euroa.
NordenBladet — Eduskunta hyväksyi sairausvakuutuslain muuttamisen väliaikaisesti siten, että sairaanhoitokorvauksiin lisätään koronarokottamisen korvaustaksa. Korvauksen suuruus on kymmenen (10) euroa. Lisäksi koronarokottamisen korvaaminen tekee rokotuksiin tehdyt matkat korvattaviksi. Matkakustannukset korvataan jatkossa sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen rokottamisten osalta.Lakimuutosten tavoitteena on helpottaa työnantajien mahdollisuuksia antaa rokottaminen työterveyshuollossa tehtäväksi, jos kunta näin haluaa. Kokonaisvastuu rokottamisesta on edelleen kunnilla, ja kunnat päättävät rokotussuunnitelmissaan muiden tahojen osallistumisesta rokottamiseen. Tällä hetkellä Kela korvaa koronarokotteiden rokottamistoimenpiteiden kustannuksia työnantajille työterveyshuollon korvausten korvausluokan I kautta. Jatkossa Kela voi korvata työterveyshuollossa annetut koronarokottamiset vaihtoehtoisesti sairaanhoitokorvausten kautta. Koronarokottamisen korvaus voidaan maksaa suorakorvauksena yksityiselle työterveyshuollon palveluntuottajalle, jolloin työnantajan maksettavaksi jää rokottamistoimenpiteen omavastuuosuus.Tasavallan presidentti vahvistaa muutokset 26.3.2021. Muutokset tulevat voimaan 27.3.2021 ja ovat voimassa vuoden 2021 loppuun.
NordenBladet — Maaliskuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan kesäkuun 2021 loppuun. Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatketaanTyöttömyysetuuden suojaosan korotusta jatketaan 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) kesäkuun 2021 loppuun. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.Liikkuvuusavustuksen matka-ajan edellytys pysyy lyhennettynäLiikkuvuusavustusta voidaan edelleen väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittää kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.Työttömyysetuutta voidaan myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta voidaan väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen kahden kuukauden sijaan. Etuushakemusten käsittelyn kevennystä jatketaanTyöttömyysetuuden sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa ei sovelleta ennen 1.7.2021. Myös yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen jatketaan. Yrittäjien työmarkkinatuelle myös jatkoaYrittäjien työmarkkinatukea jatketaan kesäkuun loppuun. Tasavallan presidentti vahvistaa lait 26.3.2021, ja ne tulevat voimaan 29.3.2021. Lait ovat voimassa vuoden kesäkuun 2021 loppuun.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään hallituksen esityksen jätelain ja siihen liittyvien eräiden muiden lakien muuttamiseksi. Kiertotaloutta edistetään antamalla kunnille, jätteen haltijoille sekä pakkausten tuottajille nykyistä selvästi tiukempia velvoitteita jätteiden erilliskeräykseen. Yksi keskeinen muutos olisi, että kuntien on järjestettävä keskitetysti erilliskerättävien jätteiden kuljetus.Vuonna 2025 Suomessa tulee kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyistä huomattavasti tehokkaampaa lajittelua, sillä kierrätysaste on ollut viime vuosina 41-43 prosenttia (painosta). Erityisesti biojätteen kierrätystä on lisättävä merkittävästi. Pakkausjätteiden kierrätystavoitteet kiristyvät asteittain nykyisestä 55 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kullekin pakkausmateriaalille on omat tavoitteensa.”Jätelain uudistaminen edistää kiertotaloutta. Kunnianhimoisemmat erilliskeräysvaatimukset lisäävät jätteenkuljetukseen ja jätteen hyödyntämiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja. Kotitaloudet saavat entistä paremmat mahdollisuudet jätteen lajitteluun”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Tehokas erilliskeräys välttämätön kierrätysasteen nostamiseksiEsitys laajentaisi jätteiden erilliskeräystä selvästi nykyisestä. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet olisi lajiteltava ja kerättävä erikseen kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten. Erilliskerättyä jätettä ei enää saisi viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi.Konkreettisista eri toimijoihin kohdistettavista erilliskeräysvelvoitteista säädettäisiin myöhemmin annettavilla asetuksilla. Tarkoituksena on esimerkiksi, että biojätteen erilliskeräys käynnistyisi kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 2022 ja pienmetallijätteen ja pakkausjätteen erilliskeräys viimeistään heinäkuussa 2023. Lisäksi biojätteen erilliskeräys laajenisi yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään heinäkuussa 2024. Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaisi vuoden viimeistään 2023 alusta.Kunnat järjestävät erilliskerättävien jätteiden kuljetuksenEsityksen mukaan kunta kilpailuttaisi ja järjestäisi erilliskerättävien jätteiden eli biojätteen, pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetuksen kiinteistöiltä. Kuljetusjärjestelmä muuttuisi niissä kunnissa, joissa jätteiden kuljetus on nyt kunnan päätöksellä siirretty kiinteistön haltijan vastuulle. Kunnan tulisi kilpailuttaa pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetukset viimeistään kahden vuoden kuluttua ja biojätteen kuljetukset viimeistään kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta.Kunnat ja pakkausten tuottajat järjestäisivät asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräyksen yhteistoiminnassa. Tuottajat maksaisivat kunnille korvauksia keräyskustannuksista. Lisäksi pakkausten tuottajilla olisi nykyiseen tapaan velvollisuus ylläpitää pakkausjätteille alueellisia vastaanottopaikkoja. Vastaanottopaikkojen vähimmäismäärästä säädetään erikseen asetuksella ja siinä otetaan huomioon lisääntyvä keräys kiinteistöiltä. Muovipakkausjätteen alueellisten vastaanottopaikkojen vähimmäismäärä kaksinkertaistuisi nykyisestä.Kunta voisi edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä päättää, että kiinteistön haltija järjestää sekalaisen yhdyskuntajätteen sekä saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksen sopimalla siitä suoraan kuljetusyrityksen kanssa.Kunnan tulisi jätteenkuljetusten hankintoja suunnitellessaan tehdä markkinakartoitus. Hankinnat olisi kilpailutettava osiin jaettuina ja toteutettava siten, että useampi kuin yksi yritys voidaan valita palvelun tuottajaksi. Tällä pyritään turvaamaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia menestyä urakkakilpailuissa.Kunnalle keskitetty erilliskerättävien jätteiden kuljetus mahdollistaa sen, että kunta voisi jatkossa suunnitella jätteenkuljetuksen kiinteistöiltä kokonaisuutena ja hyödyntää siinä kattavasti erilaisia keräysmenetelmiä kuten kortteli- tai monilokerokeräystä. Tämä hillitsisi jätteiden erilliskeräyksen ja kuljetuksen lisääntymisestä aiheutuvia kustannuksia ja vähentäisi siitä aiheutuvia päästöjä ja häiriötä verrattuna tilanteeseen, jossa kuljetuksia hoitaa samalla alueella rinnan monta eri toimijaa.Jätelaki muuttaisi myös tuottajavastuujärjestelmääPakkausmateriaalien jätehuollosta vastaavat tuottajayhteisöt* yhdistyisivät ”supertuottajayhteisöksi”. Se vastaisi kaikkia pakkausmateriaaleja koskevista tuottajien velvoitteista. Kaikissa tuoteryhmissä tuottajavastuu ulotettaisiin kansainväliseen etäkauppaan. Muualle kuin Suomeen sijoittautuneet tuottajat voisivat hoitaa velvoitteensa Suomessa valtuutetun edustajan kautta. Verkkokaupan alustan ylläpitäjällä olisi mahdollisuus hoitaa alustalta toimivien etäkauppiaiden velvoitteet näiden valtuuttamana.Tuottajavastuujärjestelmän halutaan tukevan entistä vahvemmin kestävää tuotesuunnittelua. Tuottajayhteisöjen tuottajilta perimät ns. tuottajavastuumaksut** porrastetaan niin, että niissä suositaan tuotteiden kierrätettävyyttä, korjattavuutta, päivitettävyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä.Jätelain uudistuksen tavoitteena on myös tehostaa jätevirtojen seurantaa ja edistää jätealan digitalisaatiota. Toiminnanharjoittajien kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuksiin tulee tiukennuksia. Vaarallisten ja eräiden muiden jätteiden kulun seurannassa siirrytään sähköisten siirtoasiakirjojen käyttöön. Lainsäädännön muutostyön rinnalla myös jätealan tietojärjestelmiä uudistetaan vastaamaan jäte- ja kiertotalousalan moninaisiin tietotarpeisiin.
NordenBladet — Laivaväen määräaikaisten pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaoloa pidennetään koronaepidemiasta aiheutuneen tilanteen vuoksi. Lisäksi jatketaan poikkeusta, jonka perusteella on mahdollista saada erivapaus aluksella vaaditusta lisäpätevyydestä.Poikkeukset ovat väliaikaisia. Pätevyyksien voimassaoloa pidennettiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2020.Valtioneuvosto esitti lakien vahvistamista 25. maaliskuuta 2021. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 26. maaliskuuta 2021.Viimeistään 30.6.2021 päättyvien pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaolo jatkuu ilman erillistä hakemusta kuusi kuukautta siitä ajankohdasta, jolloin niiden voimassaolo päättyy. Samana ajanjaksona Liikenne- ja viestintävirasto voi laivaisännän hakemuksesta myöntää erivapauden lisäpätevyyttä koskevasta vaatimuksesta. Pätevyydet ja erivapaudet vanhenevat siten 30.12.2021 mennessä.Samassa yhteydessä muutetaan liikenteen palveluista annetun lain merimieslääkäreitä ja rautatielääkäreitä koskevia kelpoisuusvaatimuksia. Täsmennyksen jälkeen laista käy entistä selvemmin ilmi se, että kelpoisuutta ei voi saada henkilö, jonka oikeuksia toimia lääkärin ammatissa on rajoitettu tavalla, joka rajoittaa toimimista rautatielääkärinä tai merimieslääkärinä.Lait tulevat voimaan 29. maaliskuuta 2021. Liikenteen palveluista annetun lain 109 a § ja laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 13 §:n 4 momentti ovat voimassa 30.6.2021 saakka.
NordenBladet — Akkualan kansallinen yhteistyöelin toteuttaa akkustrategiaa. Strategian tavoitteena on luoda Suomeen vuoteen 2025 mennessä edelläkävijänä toimiva akkuklusteri, joka tukee Suomen siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Yhteistyöelin kokoaa akkusektorin eri toimijat yhteen sekä edistää akkustrategiassa määriteltyjen tavoitteiden toimeenpanoa.Akkualan kansallinen yhteistyöelin edistää 26.1.2021 julkaistun akkustrategian toimeenpanoa. Suomalaisen akkualan tavoitteena on olla edelläkävijä Euroopassa ja kansainvälisesti vuonna 2025 sekä tuottaa osaamista, innovaatioita, kestävää taloudellista kasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen.Yhteistyöelimen keskeinen tehtävä on kehittää kansallista yhteistyötä akkualalla sekä edistää akkustrategian toimeenpanoa. Yhteistyöelimessä on laaja edustus viranomaisia, yliopistoja ja akkualan toimijoita. Yhteistyöelimen puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.Tavoitteena suomalaisen akkualan kehittäminenElinkeinoministeri Mika Lintilä asetti kesällä 2020 hankkeen kansallisen akkustrategian laatimiseksi. Akkustrategia edistää toimia, joilla Suomi pyrkii siirtymään vähähiiliseen talouteen. Suomella on hyvät edellytykset menestyä akkuteollisuudessa, sillä suomalainen osaaminen ja teollisuus pystyvät tuottamaan kriittisiä raaka-aineita ja materiaaleja sekä niihin liittyviä kiertotalouden ja sähköistymisen ratkaisuja. Näin ollen Suomi voi ottaa merkittävän roolin Euroopan liikenteen ja koko yhteiskunnan sähköistymisessä.Akkualan kansallinen yhteistyöelin asetetaan toimintakaudelle 24.3.2021–31.12.2022, ja se keskittyy erityisesti seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin:Osallistuu kansallisten kantojen määrittelyyn akkualan kehityksen keskeisissä kysymyksissä.Huolehtii, että innovaatio- ja elinkeinopolitiikassa otetaan huomioon akkuarvoketjun kehittäminen koko arvoketjun osalta.Lisää keskustelua ja yhteistä ymmärrystä kilpailukykyisen, kestävän ja hyvinvointia luovan akkualan muodostamisesta Suomeen.Vahvistaa akkuarvoketjun toimijoiden yhteistyötä, vuorovaikutusta ja tiedonkulkua.Laatii arvion akkustrategian toimeenpanon vaatimista resursseista, aikatauluista ja vastuutahoista.Vauhdittaa akkustrategiaan kirjattujen tavoitteiden kannalta keskeisten toimenpiteiden toimeenpanoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.Tunnistaa akkualan kasvun ja kehityksen kannalta keskeiset esteet ja laatii suunnitelmat niiden ratkaisemiseksi.Raportoi edistymisestään elinkeinoministerille kaksi kertaa vuodessa.
NordenBladet — Oikeusministeriössä on valmisteltu ehdotus vanhemmuuslaiksi. Tavoitteena on yhdistää nykyiset äitiys- ja isyyslait yhdeksi vanhemmuuslaiksi ja tehdä soveltamiskäytännössä ilmenneet tarpeelliset tarkistukset. Esitys on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.Nykysääntelyn peruslähtökohtia ei esitetä muutettavaksi. Ehdotuksen mukaan lapsella voisi siten jatkossakin olla vain kaksi oikeudellista vanhempaa. Vanhemmuus myös kirjattaisiin edelleenkin joko isyytenä tai äitiytenä kuitenkin niin, että isiä tai äitejä voi olla kaksi. Säännökset on pyritty kirjoittamaan sukupuolineutraaliin muotoon siten, että niissä viitataan nais- tai miessukupuoleen vain siltä osin kuin se on välttämätöntä.Uutta olisi se, että jos lapsi olisi tunnustettu ennen syntymää, tunnustamista ei voisi enää perua tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä, kuten nykyisin. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmuuden tunnustaminen olisi mahdollista peruuttaa tai kiistää vain ennen lapsen syntymää tehdyllä kirjallisella ilmoituksella. Vanhemmat voisivat kuitenkin tällöin halutessaan varmistaa lapsen vanhemmuuden isyystutkimusten avulla vielä kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä, jos he yhdessä pyytävät selvittämistä tai sen hyväksyvät.Esityksessä ehdotetaan lisäksi muun muassa, että ennakkotunnustamista koskevia asiakirjoja ei enää lähetettäisi äitiysneuvolasta lastenvalvojalle tarkistettaviksi, vaan ne lähetettäisiin suoraan Digi- ja väestötietovirastoon odottamaan lapsen syntymää ja vanhemmuuden vahvistamista. Asiakirjaliikenteen sujuvoittamiseksi ehdotetaan luotavaksi sähköinen ilmoitusjärjestelmä. Vanhemmuuden kumoamiskanteen nostamiseen lisäaikaaKynnystä vanhemmuuden kumoamiseen ehdotetaan madallettavaksi tilanteissa, joissa kumoamisen määräaika on umpeutunut. Esityksen mukaan vanhemmuuden kumoamista hakevalla olisi jatkossa vuosi aikaa päättää kumoamiskanteen nostamisesta, kun syy kanteen nostamiselle on tullut ilmi. Voimassa olevan lain mukaan kanne on nostettava viipymättä.Lisäksi hedelmöityshoidoista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että naispareille annettaisiin mahdollisuus valita hedelmöityshoitojen yhteydessä myös sellaisia siittiöitä, joiden luovuttaja on suostunut isyyden vahvistamiseen. Valinnasta riippuisi tällöin, vahvistetaanko naisparille syntyvän lapsen toiseksi vanhemmaksi siittiöt luovuttanut isä vai toinen äiti.Lakiluonnos on lausuntokierroksella ja siihen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 7.5.2021 saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi syksynä. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussa.
NordenBladet — Kesäaika alkaa tulevana viikonloppuna lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kelloja siirretään tunti eteenpäin sunnuntaina 28. maaliskuuta aamuyöllä kello 3.00.Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien. Kesä- ja talviaikaan siirtyminen on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa.Kellonajan siirtämisestä halutaan luopuaEuroopan komissio ehdotti vuonna 2018, että kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luovuttaisiin kaikkialla Euroopan unionissa yhtenäisesti. Jäsenvaltiot saisivat päättää kansallisesti itse siitä, minkä ajan ne ottaisivat pysyvästi käyttöön.Suomi on jäsenvaltioista aktiivisimmin ajanut kellonajan siirrosta luopumista. Päätöksenteon tueksi Suomessa kuultiin laajasti kansalaisia, elinkeinoelämää ja muita sidosryhmiä. Tulosten perusteella moni kannatti kellonajan siirrosta luopumista. Sekä kesä- että talviaikaa kannatettiin melko tasaisesti, mutta talviaika sai hieman enemmän suosiota.Suomella ei ole tällä hetkellä virallista lopullista kantaa pysyvään aikaan. Suomi pitää tärkeänä välttää aikavyöhykkeiden pirstaloitumista.Miten ehdotuksen käsittely etenee?Komission ehdotuksen alkuperäinen tavoiteaikataulu ei ole toteutunut. Euroopan parlamentti äänesti keväällä 2019 kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Tuolloin parlamentti esitti, että kelloja siirrettäisiin viimeisen kerran vuonna 2021.Ehdotus odottaa vielä EU:n neuvoston käsittelyä, sillä neuvosto ja parlamentti päättävät asiasta yhteisesti. Koronapandemia on osaltaan viivyttänyt kellojen siirtelyä koskevaa keskustelua eikä asia ei ole ollut esillä tämän kevään Portugalin EU-puheenjohtajakaudella.
NordenBladet — Patria Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Panu Routila on elinkeinoministeri Mika Lintilän pyynnöstä selvittänyt Naantalin seudun teollista tulevaisuutta. Selvityshenkilö Routilan mukaan alueella on merkittävää potentiaalia uudeksi bio- ja kiertotalouden keskittymäksi.Naantalin jalostamon lopettamisen ja öljytoimintojen uudelleenjärjestelyjen myötä Neste Oyj:ltä katoaa yhteensä noin 370 työtehtävää, joista 230 Naantalista. Selvityshenkilö Panu Routilan tehtävänä on ollut selvittää vaihtoehtoja, miten lieventää jalostamon sulkemisesta Naantalin seudulle aiheutuvaa haittaa joko löytämällä alueelle korvaavaa tai muuta teollista toimintaa.– Alueelle on mahdollista muodostaa bio- ja kiertotalouden keskittymä kokoamalla yhteen alan merkittäviä toimijoita ja muodostamalla toisiaan tukeva ekosysteemi. Tavoitteena tulee olla, että alueelle tulevat yhtiöt työllistäisivät enemmän kuin Neste Oyj:llä on alueella ollut työntekijöitä. Tämä on mahdollista, kun alueelle investoidaan teollisen mittakaavan laitoksia, jotka tarvitsevat osaavia työntekijöitä, selvityshenkilö Routila arvioi.Uusi teollisuus keskittyisi bio- ja kiertotalouden tulevaisuuden hankkeisiin. Selvitystyössä on noussut esille jatkotyöstettäviä teemoja, kuten puhdas vety, erilaiset biojalostamohankkeet sekä teollisuuden purku- ja puhdistustyöt. Näiden teemojen taustalla on kymmenkunta yritystä, jotka ovat halukkaita jatkokehittämään hankkeitaan.– Hienoa, että selvityshenkilöprojektin aikana on kyetty identifioimaan hankeaihioita, joille voidaan tehdä esiselvitykset, jotta investointipäätökset olisivat mahdollisia. Jatkotyössä on mahdollista taas identifioida lisää hankkeita. Kiertotalous on tullut yhä tärkeämmäksi teemaksi maailman keskittyessä torjumaan ilmastonmuutosta ja pyrkiessä vähentämään fossiilisia polttoaineita, ministeri Mika Lintilä sanoi vastaanottaessaan selvityksen tiedotustilaisuudessa 25. maaliskuuta.– Jalostamon alasajo on isku Turun seudulle ja Varsinais-Suomelle, mutta alueen kyky palautua, muodostaa uutta teollista yritystoimintaa ja työpaikkoja on kuitenkin hyvä. Hallitus on myös osoittanut Naantalin alueen äkilliseen rakennemuutostilanteeseen 200 000 euroa aluekehitysrahaa ja 400 000 euroa yritystukivaltuutta. Vipuvaikutus on vielä huomattavasti suurempi, kun tähän lisätään alueen ja yritysten panostukset, ministeri Lintilä sanoi.Sekä ministeri että selvityshenkilö kiittivät Naantalin, Raision ja Turun kaupunkeja selvitystyöhön osallistumisesta ja erityisesti Neste Oyj:tä hyvästä yhteistyöstä ja halusta alueen omistajana löytää alueita uudelle teolliselle toiminnalle. Selvityshenkilö suosittaa kehitysyhtiön perustamista ja alueen kehittämistä bio- ja kiertotalouden teollisuuspuistonaSelvityksen mukaan Neste Oyj:n omistamista maa-alueista on osoitettavissa kehitettäviä alueita uudelle teolliselle toiminnalle. Uuden toiminnan suunnittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon alueelle jäävät Nesteen satama- ja terminaalitoiminnot.Selvityshenkilö suosittaa osakeyhtiömuotoisen kehitysyhtiön perustamista, jonka toiminnan tarkoituksena olisi kehittää aluetta bio- ja kiertotalouden keskittymäksi. Kehitysyhtiön tehtävänä olisi kartoittaa yrityksiä, uusien teollisten kärkien toteuttamiskelpoisuutta, teollisuuspuistoyhtiön perustamista, rahoituslähteitä ja maa-alueen hankintatapaa Nesteeltä.– Ekosysteemin kokonaisuus on sikäli tärkeä, että tällöin hankkeet voivat tukea toisiaan ja yhteisellä infrastruktuurilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä yksittäisille hankkeille. Valtion rakennemuutostilanteen hoitoon osoittama määräraha, kuntien omat panokset sekä yritysrahoitus mahdollistavat jatkotyön resurssit. Olen ehdottanut kehitysyhtiön perustamista, jossa Naantalin, Raision ja Turun kaupungeilla on keskeinen rooli. Myös Neste ja Fortum ovat lupautuneet mukaan jatkotyöhön. Toivon, että saamme kuulla jatkotyön aikana jo ensimmäiset yritysten investointipäätökset, Routila summasi tulevaa.
