NordenBladet — Saksan Bonnissa 28.8.-2.9. pidetyssä Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin täysistunnossa hyväksyttiin maailmanlaajuinen vieraslajeja koskeva arviointiraportti. Raportti tukee Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä. Kokouksessa myös valittiin Suomen ympäristökeskuksen Eeva Primmer IPBESin hallitukseen.Haitalliset vieraslajit ovat yksi merkittävimpiä luonnon monimuotoisuuden uhkatekijöitä, minkä yli tuhatsivuinen raportti vahvistaa perusteellisesti ja monin esimerkein. Raportin mukaan haitallisten vieraslajien ennakoiva torjunta on kaikkein kustannustehokkain vieraslajien hallintakeino. Raportissa korostetaan myös vieraslajeihin liittyvän tietoisuuden kasvattamista, eri tahojen − mukaan lukien yksityisen sektorin − välistä yhteistyötä sekä avoimen tiedon ja tietojärjestelmien saatavuutta vieraslajien torjunnan edistämisessä.Raportti on linjassa Suomen kansallisen vieraslajilainsäädännön ja kansallisesti toteutettavan vieraslajitorjuntatyön kanssa. Raportti myös kannustaa tehostamaan ja vahvistamaan vieraslajien torjuntaa edistävää tietoisuutta ja osaamista.Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer kansainvälisen luontopaneelin hallitukseenKokouksessa valittiin Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer IPBESin hallitukseen. IPBESin hallituksen tehtävänä on ohjata, arvioida ja seurata IPBESin toimintaa. Primmerin hallituspesti on huomattava kansainvälinen luottamustehtävä. ”IPBES on merkittävä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden parissa työskentelevien tutkijoiden ja päättäjien yhteinen alusta, joka on verrattavissa ilmastopaneeliin IPCChen. IPBESin hallituksen jäsenyys on erityisen tärkeä luottamustoimi, sillä sen avulla voimme viedä eteenpäin meillä Suomessa vahvaa sillanrakentamista tieteen, päätöksenteon ja käytännön välillä”, Primmer toteaa.Tutkimusjohtaja, professori Eeva Primmer on ympäristöpolitiikan dosentti. Ympäristö- ja luonnonvarapolitiikan tutkijana hän on paneutunut luonnon turvaamisen ja käytön yhteensovittamiseen. Hän on tutkinut ekosysteemipalveluiden hallintaa laajasti Euroopan unionissa ja Suomessa. Kansainvälisen hallitustenvälisen monitieteisen IPBES-työn lisäksi hän on kansainvälisen luonnonvarapaneelin jäsen.IPBESin täysistunnossa päätettiin myös käynnistää kolme uutta arviointia osana IPBESin vuoteen 2030 ulottuvaa työohjelmaa: järjestyksessään toinen luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskeva maailmanlaajuinen arviointiraportti sekä metodologiset arvioinnit koskien monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden seurantaa ja alueiden käytön suunnittelua ja ekologista kytkeytyneisyyttä.Lisäksi täysistunnossa neuvoteltiin IPBESin ja IPCC:n välisestä yhteistyöstä. Paneelien yhteistyö on Suomelle tärkeä teema, koska se voisi entisestään tehostaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteisvaikutusten arvioimista ja tehokkaiden politiikkatoimien luomista. Täysistunnossa tehdyn päätöksen myötä tätä yhteistyötä pyritään vahvistamaan.  Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Suvi Borgström ympäristöministeriöstä ja valtuuskunnan jäsenininä kokoukseen osallistuivat Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä, Marina von Weissenberg ja Joona Lehtomäki ympäristöministeriöstä, Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta, Eeva Primmer, Kaisa Korhonen-Kurki, Maria Hällfors ja Marianne Aulake Suomen ympäristökeskuksesta sekä Elo Vanhanen Allianssi ry:stä. Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli IPBES (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) toimii tieteellisen tiedon ja politiikan rajapinnassa tuottamalla ja välittämällä kattavia synteesiraportteja tieteellisestä tiedosta päätöksentekijöiden käytettäväksi luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi. IPBESin työ ja tuotokset ovat olleet ratkaisevassa roolissa luontokadon vakavuuden ja kiireellisyyden esiintuomisessa ja nostamisessa politiikan keskiöön ilmastonmuutoksen torjumisen rinnalle. IPBESillä oli myös keskeinen rooli joulukuussa järjestetyssä YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa Montrealissa, jossa päätettiin uusista kansainvälistä luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista, joiden avulla luontokato pysäytetään ja käännetään luonnon monimuotoisuuden kehitys elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Montrealissa hyväksytyssä uudessa maailmanlaajuisessa luonnon monimuotoisuuskehyksessä on kattavasti huomioitu IPBES:n luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevan maailmanlaajuisen arviointiraportin tulokset.Lisää aiheesta:IPBES-paneelin kotisivut: ipbes.netPaneelin tiedote vieraslajeista: IPBES Invasive Alien Species Assessment 

Saksan Bonnissa 28.8.-2.9. pidetyssä Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin täysistunnossa hyväksyttiin maailmanlaajuinen vieraslajeja koskeva arviointiraportti. Raportti tukee Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä. Kokouksessa myös valittiin Suomen ympäristökeskuksen Eeva Primmer IPBESin hallitukseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kulttuuriympäristöpäiviä ja Maisemapäivää juhlitaan tänäkin syksynä. Kulttuuriympäristöpäivien vietto keskittyy syyskuun toiselle viikolle 4.–10.9. Kansainvälinen Maisemapäivä on 20. lokakuuta.Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavatHyvin hoidetut kulttuuriympäristöt ja maisemat ovat olennainen osa ihmisten ja luonnon hyvinvointia: ne parantavat elinympäristön laatua ja monimuotoisuutta. Vuotuiset tapahtumat innostavat osallistumaan ja nauttimaan yhteisestä ympäristöstämme ja kulttuuriperinnöstä.Yleisötapahtumia ympäri SuomenOpastuksia, avoimia ovia ja muita Kulttuuriympäristöpäivien yleisötapahtumia järjestävät lukuisat toimijat syyskuun toisella viikolla ja muinakin aikoina. Monet tämän syksyn tapahtumat juhlistavat aineetonta kulttuuriperintöä vuositeeman Elävä perintö 2023 mukaisesti.Maisemiin pääsee tutustumaan Maa- ja kotitalousnaisten järjestämillä ohjatuilla kävelyillä. Maisemakävelyjä järjestetään 20.10. tienoilla.Valokuvaa sinulle rakkaat kohteet, osallistu Instagramissa ja kuvakilpailuihinKulttuuriympäristö- ja Maisemapäivät tuottavat vuosittain kuva-aineistoa, joka dokumentoi kiehtovalla tavalla ajan henkeä, ja miten päiviä on vietetty. Itselleen tärkeää ympäristöä ja tunnelmia kulttuuriympäristöpäivien tapahtumista voi jakaa tunnisteella #Kulttuuriympäristöpäivät. Maisemia juhlistavaan valokuvakampanjaan osallistutaan valokuvaamalla arjen maisemia ja jakamalla kuvat Instagramissa tunnisteella #Arkimaisema.Wiki Loves Living Heritage -kuvakilpailu kutsuu kaikki kuvaamaan elävää kulttuuriperintöä ja tallentamaan kuvat muidenkin käyttöön Wikimedia Commonsiin. Kilpailuun voi osallistua uusilla kuvilla tai omien arkistojen aarteilla. Kilpailu päättyy 10.9.2023.Maisemapäivän kunniaksi puolestaan järjestetään valokuvakilpailu teemalla Minun maisemani. Kilpailuun voi osallistua 16.10.2023–22.10.2023 otetuin kuvin. Kilpailuaika päättyy 22.10.2023.Molempien kilpailujen voittajat palkitaan lahjakortilla.LisätietoaMaisemapäivä | ymparisto.fiKulttuuriympäristöpäivät| Kotiseutuliitto.fiKulttuuriympäristöpäivien tapahtumat | Kotiseutuliitto.fiWiki Loves Living Heritage | Aineetonkulttuuriperinto.fi (Museovirasto)KulttuuriympäristöpäivätHanna Hämäläinen
suunnittelija
​​​​​​​ympäristöministeriö
​​​​​​​p. 0400 143 956
[email protected]MaisemapäiväAnnika Uddström
tutkija
​​​​​​​Suomen ympäristökeskus
​​​​​​​p. 0295 251 715
​​​​​​​[email protected]

Kulttuuriympäristöpäiviä ja Maisemapäivää juhlitaan tänäkin syksynä. Kulttuuriympäristöpäivien vietto keskittyy syyskuun toiselle viikolle 4.–10.9. Kansainvälinen Maisemapäivä on 20. lokakuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Laura Höijer palaa 1.9. ympäristöministeriön tutkimusjohtajan virkaan. Lisäksi Riikka Lamminmäki on nimitetty ympäristöministeriön vs. viestintäjohtajaksi ja Oili Rahnasto toimii määräaikaisesti ilmaston- ja ympäristönsuojelunosaston ylijohtajana.Tutkimusjohtaja Laura Höijer palaa 1.9. ympäristöministeriöön viiden vuoden virkavapaalta. Höijer oli virkavapaansa aikana Baltic Sea Action Groupissa ensin sisältöjohtajana ja myöhemmin toimitusjohtajana. Tutkimusjohtaja vastaa ministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteensovittamisesta yhteistyössä kansliapäällikön, osastojen ja tulosalueiden kanssa. Tutkimusjohtaja myös avustaa ministeriön johtoa tutkimus- ja selvitystarpeiden arvioinnissa, hankkeiden seurannassa ja niiden vaikutusten arvioinnissa.Ympäristöministeriön viestintäjohtajaksi on nimitetty Riikka Lamminmäki 1.9. alkaen 29.2.2024 saakka. Lamminmäki tulee viestintäjohtajan tehtävään Jussi Salmen siirryttyä HUSin määräaikaiseksi viestintäjohtajaksi. Lamminmäki on työskennellyt viestinnän tulosalueella viestintäpäällikkönä ja viestintäjohtajan sijaisena ja aiemmin viestintätehtävissä ympäristöministeriön lisäksi mm. YK:lla ja toimittajana eri medioissa. Viestintäjohtaja johtaa viestinnän tulosaluetta, joka vastaa ympäristöministeriön viestinnän strategisuudesta ja vaikuttavuudesta yhteistyössä ministeriön osastojen kanssa. Viestinnän tulosalue vastaa myös ministeriön viestintäyhteistyöstä muun ympäristöhallinnon ja valtioneuvoston kanssa.Ilmaston- ja ympäristönsuojeluosaston ylijohtajana jatkaa Päästöt ja ympäristöriskit -yksikön johtajana toiminut Oili Rahnasto, kunnes uusi ylijohtaja on nimitetty. Edellinen ylijohtaja Leena Ylä-Mononen aloitti kesäkuussa Euroopan ympäristöviraston pääjohtajana. Ympäristönsuojeluosasto vastaa muun muassa ilmastonmuutoksen hillintään, teollisuuden ympäristönsuojeluun, ilmansuojeluun, kiertotalouteen ja jätehuoltoon, kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisemiseen,  maaperän pilaantumiseen ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseen liittyvistä asioista. Osasto vastaa myös toimialansa lainsäädännön kehittämisestä, ympäristön seurannasta ja tietojärjestelmistä sekä alan tutkimuksesta, kehittämisestä ja suunnittelusta.LisätietojaJuhani Damski
kansliapäällikkö
p. 029 525 0445
[email protected]Laura Höijer
tutkimusjohtaja
p. 029 525 0139
[email protected]Riikka Lamminmäki
viestintäjohtaja
p. 029 525 0343
[email protected]Oili Rahnasto
ylijohtaja
p. 029 525 0244
[email protected]

Laura Höijer palaa 1.9. ympäristöministeriön tutkimusjohtajan virkaan. Lisäksi Riikka Lamminmäki on nimitetty ympäristöministeriön vs. viestintäjohtajaksi ja Oili Rahnasto toimii määräaikaisesti ilmaston- ja ympäristönsuojelunosaston ylijohtajana.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kesäkuun alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä ja hyvittämisen kriteereistä. Ympäristöministeriön asetuksen tavoitteena on varmistaa, että heikennysten hyvittäminen on luontevaa ja käytettävyys mahdollisimman yksinkertainen.Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, että ekologisella kompensaatiolla täysimääräisesti hyvitetään hankkeesta luonnolle aiheutuvat haitat ja vastaavuuden arviointi silti on mahdollisimman yksinkertainen.”Hienoa, että saamme luontohyvitykselle nyt pelisäännöt. Hallitusohjelmassa linjasimme, että selkeytämme vapaaehtoista ekologista kompensaatiota yhteisesti hyväksytyin kriteerein. Tämä luo tärkeän mahdollisuuden toimijoille sovittaa yhteen luonnon tilan vahvistaminen ja taloudellinen toiminta sekä osoittaa vastuullisuuttaan,” ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Ekologisessa kompensaatiossa eli luonnolle aiheutuvien heikennysten hyvittämisessä ihmisen toiminnasta luonnolle aiheutettuja heikennyksiä korvataan tuottamalla vastaava määrä luontohyvityksiä toisaalla. Hyvityksiä tuotetaan ensisijaisesti ennallistamalla heikentyneitä luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä.”Vapaaehtoista ekologista kompensaatiota on tarkoitus hyödyntää yhtenä ratkaisumahdollisuutena myös viranomaisten lupaharkinnassa tietyissä tilanteissa,” ministeri Mykkänen sanoo.Lupaprosessissa ekologinen kompensaatio on viimesijainen keino, kun haittoja ei voida estää tai lieventää. Sitä voi siis käyttää vain tapauksissa, joissa ei ole muuta mahdollista ratkaisua. Ekologinen kompensaatio edistää tavoitetta pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä.Asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta tarkentaa luonnonsuojelulain kirjauksiaAsetuksen teknisluonteisilla säännöksillä selkeytetään sitä, miten luontohyvityksen luonnonarvovastaavuutta arvioitaisiin siten, että luontotyypille tai eliölajin elinympäristölle aiheutuva heikennys hyvitetään vähintään täysimääräisesti. Lisäksi asetuksella tarkennetaan hyvityssuunnitelman sisältöä, jotta siitä käy ilmi riittävät tiedot tuotettavien luonnonarvojen arvioimiseksi.Asetuksessa tarkennetaan heikennettävän ja hyvittävän alueen luonnonarvojen lähtötilan arviointia ja myös tulevan tilan arviointia. Näin määritetään sekä aiheutuvan heikennyksen määrä että tuotettavan lisäyksen määrä. Arvioinnissa käytetään asetuksessa yksilöityjä kunkin luontotyyppiryhmän kannalta keskeisiä ominaispiirteitä.  Jos kyse on uhanalaisesta luontotyypistä tai lajista, se huomioidaan heikennyksen määrää korottavana tekijänä.Hyvityksen luonnonarvovastaavuus arvioidaan laadullisen ja määrällisen tekijän osalta. Arvioinnin mittayksikkö on luonnonarvohehtaari, joka on laadullisen ja pinta-alallisen arvon yhdistymä. Sekä heikennyksen määrä että tuotettavat luonnonarvot ilmoitetaan luonnonarvohehtaarein.Hyvitysalueella luonnonarvoja parantavien toimenpiteiden perusteella tuotettavan lisäyksen määrä arvioidaan perustuen parhaaseen tieteelliseen tietoon siitä, mikä on kunkin luonnonarvon vaste hyvittäviin toimenpiteisiin ja suojeluun. Tavoiteltavan tilan määrittämisessä huomioidaan tieteellinen epävarmuus.Asetus tulee voimaan 15.9.2023.ym.fi/ekologinen-kompensaatio

Kesäkuun alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä ja hyvittämisen kriteereistä. Ympäristöministeriön asetuksen tavoitteena on varmistaa, että heikennysten hyvittäminen on luontevaa ja käytettävyys mahdollisimman yksinkertainen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut ryhmän selvittämään valtion tukeman asuntotuotannon kehittämismahdollisuuksia ja valtion asuntorahaston (VAR) roolia.Petteri Orpon hallituksen asuntopolitiikan keskeisin tavoite on edistää asuntomarkkinoiden toimivuutta ja siten luoda mahdollisuuksia asua mahdollisimman hyvin ja edullisesti omia toiveita vastaavassa kodissa. Nyt käynnistyvä selvitys sisältyy hallitusohjelmaan.”On löydettävä yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaimmat keinot, jotka edistävät suomalaisten tarpeita vastaavien asuntojen tuotantoa ja hillitsevät asumiskustannuksia. Tuetun asuntotuotannon järjestelmä koostuu eri aikojen tarpeisiin räätälöidyistä palasista. Toivon selvitysryhmän katsovan ratkaisuja 2020-luvun tarpeisiin ennakkoluulottomasti ja tuovan uutta arvokasta tietoa asuntopoliittiseen päätöksentekoon”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen evästää.  Selvitysryhmän tehtävänä on arvioida valtion tukeman asuntotuotannon merkitystä ja kehittämistarpeita muun muassa työllisyyden, segregaation torjunnan, asuntomarkkinan toimivuuden ja kestävän julkisen talouden näkökulmista. Ryhmä arvioi valtion asuntorahaston käyttötarkoitusta ja roolia ja selvittää asuntorakentamisen tukemiseen liittyvät valtion rahoitus- ja takausvastuut sekä vaihtoehdot, joilla voidaan vastata nykyisistä ja tulevista takaus- ja tukisitoutumista. Ryhmän tehtävänä on myös tunnistaa yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon suunnatut epäsuorat tuet ja tukien suuruusluokka.Selvityksessä tulee huomioida asuntotarjontaan liittyvien muiden välineiden suhde asumistukeen ja toimeentulotukeen sekä EU:n valtiontukilainsäädännön reunaehdot.Selvitysryhmän kokoonpano ja työn aikatauluSelvitysryhmän puheenjohtajana toimii kauppatieteiden tohtori Markus Lahtinen. Muina jäseninä ovat valtiotieteiden tohtori Essi Eerola, Suomen Pankki, tekniikan tohtori Matti Kuronen ja sosiologian professori Hannu Ruonavaara.Ryhmää tukee ympäristöministeriön virkakunnasta koostuva sihteeristö: erityisasiantuntija Mikko Friipyöli, lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen ja johtava asiantuntija Eeva Alho.Selvitysryhmän ehdotusten on määrä valmistua 1.3.2024 mennessä.Työssä kuullaan laajasti rakennus- ja asuntoalan toimijoita, kuntakenttää ja muita sidosryhmiä sekä hyödynnetään käytettävissä olevaa tutkimustietoa ja selvityshenkilöiden tuntemusta muissa maissa käytetyistä tukijärjestelmistä ja asuntopolitiikan kehityssuunnista.Ryhmän asettamispäätösLisätiedotEmma-Stina Vehmanen
ministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Tommi Laanti
asuntoneuvos
p. 0295 250 146
[email protected]

Ympäristöministeriö on asettanut ryhmän selvittämään valtion tukeman asuntotuotannon kehittämismahdollisuuksia ja valtion asuntorahaston (VAR) roolia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt 29 hankkeelle avustusta ilmastosuunnitelman valmisteluun, ja näissä hankkeissa on mukana yhteensä 63 kuntaa. Huhtikuussa avatussa avustushaussa jaettiin yhteensä 2,6 miljoonaa euroa.Valtionavustusta myönnettiin kunnille, joilla ei ole olemassa olevaa ilmastosuunnitelmaa tai joiden suunnitelma on vanhentunut. Avustusta myönnettiin enintään 45 000 € per kunta.Kunnissa tehdään tärkeää työtä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnat vastaavat alueillaan muun muassa kaavoituksesta, maankäytöstä, liikennesuunnittelusta, energiayhtiöiden omistajaohjauksesta, monien rakennusten lämmitystapavalinnoista, koulutuksesta ja julkisista hankinnoista. Kunnat pystyvät vaikuttamaan myös kunnan asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksiin vähentää päästöjään omassa toiminnassaan.Kuntien ilmastosuunnitelmien katsotaan tukevan ilmastotyöhön sitoutumista ja toimenpiteiden toteuttamista. Toimien vaikutusten arviointi on useimmiten osa ilmastosuunnitelmien valmistelua. Vaikutusten arvioinnin avulla kunta voi saada tietoa siitä, mitkä toimet ovat kustannustehokkaita tai jopa taloudellisesti kannattavia.Nyt päättynyt avustushaku oli osa ilmastolaissa kunnille asetettua velvoitetta laatia ilmastosuunnitelma. Velvoite ja sen myötä tuleville vuosille varattu rahoitus on tarkoitus perua osana hallituksen tavoitetta vahvistaa julkista taloutta.Avustuksen saaneet kunnat voivat kuitenkin toteuttaa hankkeen suunnitelmiensa mukaan. ”Kuntien ilmastotyön vauhdittaminen on meille edelleen tärkeää. Vaikka uutta avustushakua ei pystytä mahdollisesti enää järjestämään, toivottavasti kunnat löytäisivät vaihtoehtoisia rahoituskanavia, kuten alueellisen EAKR-rahoituksen”, toteaa erityisasiantuntija Miia Berger.Hiilineutraali Suomi on yksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelman teemoista. Rahoitukseen ja avustushakuun voi tutustua Rakennerahastot-verkkosivuilla. 

Ympäristöministeriö on myöntänyt 29 hankkeelle avustusta ilmastosuunnitelman valmisteluun, ja näissä hankkeissa on mukana yhteensä 63 kuntaa. Huhtikuussa avatussa avustushaussa jaettiin yhteensä 2,6 miljoonaa euroa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Helmi-vieraspetohanke on saanut sadat osaavat ja motivoituneet supikoirien ja minkkien pyytäjät toimimaan yhteisen tavoitteen eteen, oman alueensa arvokkaan lintukohteen hyväksi. Työ on tuottanut tulosta, sillä supikoirakannat ovat merkittävästi laskeneet kohteilla. Vieraspetohanke on osa Helmi-ohjelmaa.Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen vetämän hankkeen 73 pyyntikohdetta sijaitsevat ympäri Suomea. Suomen luontoon kuulumattomien, haitallisten vieraspetojen tehokkaalla ja järjestelmällisellä poistamisella halutaan säästää arvokkaiden lintuvesien vesilinnut vieraspetojen saalistukselta.”Vieraspedot syövät vesilintujen munia ja poikasia, ja näin heikentävät varsinkin uhanalaistuneiden vesilintujen kantoja. Ne myös heikentävät pesimämenestystä jo pelkällä läsnäolollaan”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kari Karhula Suomen riistakeskuksesta.Myöhemmin vesilintuseurannat kertovat pyynnin vaikuttavuudesta, vaikkakin lintuinfluenssan pelätään vaikuttavan tuloksiin. Lisäksi monilla kohteilla tehtävät elinympäristötyöt tukevat lintujen pesintöjä.Pyynnin voi kuitenkin sanoa jo olleen tuloksellista, sillä saaliiksi on saatu yhteensä yli 5 000 supikoiraa ja noin 800 minkkiä.
​​​​​​​​​​​​”Kohteilla on saatu lähes poikkeuksetta pyynti käyntiin ja pyörimään. Tuoreimpien tutkimusten mukaan supikoirakannat on lähes jokaisella alueella saatu merkittävästi laskuun. Pyynti-into on säilynyt ja on odotettavissa vieläkin parempaa tulosta kuin mitä meillä on tällä hetkellä”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Mikko Toivola Metsähallitukselta.”Minkistä ei ole vastaavaa seurantaa ja tutkimusta kuin supikoirista. Pyyntimenetelmänä on mantereella mahdollista käyttää vain loukkuja. Hankkeen pyynti on monin paikoin painottunut supikoiraan, mutta nyt tilannetta korjataan. Yksittäisillä kohteilla on saatu suuria minkkisaaliita ensimmäisenä hankkeen pyyntivuotena. Jos myös minkin pyynnissä onnistutaan, se varmasti kumuloituu vesilintutuloksiin”, Toivola pohtii.  Suomessa hyvät olosuhteet tehopyynnin järjestämiseksiProjektipäälliköt kertovat, että monessa muussa maassa hankkeen kaltainen toiminta olisi mahdotonta. Suomessa on kuitenkin hyvät eväät rakentaa toimintaa riistanhoitoyhdistys- ja metsästäjäkentän kautta yhdessä paikallisesti sopien.”Tiiviit yhteydet kentälle on ovat hankkeen menestysresepti, jolla toiminta saadaan jalkautettua osaaville pyytäjille”, Toivola sanoo.  Suomessa on myös Toivolan ja Karhulan mukaan harvinaislaatuista innostusta lähteä tonkimaan eläimiä maan alta, kuten supikoirien luolapyynnissä tapahtuu. Muita pyyntimuotoja ovat loukuttaminen, koirilla tapahtuva pintapyynti ja niin sanottu kyttääminen. Hankkeella koordinoidaan ja tuetaan jo olemassa olevaa vahvaa pienpetopyyntikulttuuria.”Vaikka vieraspetojen haitallisuus on ollut tiedossa jo pidempään, vasta viime vuosina asiaan on toden teolla herätty”, Toivola sanoo ja viittaa hankkeen yli neljän miljoonan euron merkittävään rahoitukseen.   Saumatonta yhteistyötäKysyttäessä kahden organisaation välisestä hankeyhteistyöstä molemmat projektipäälliköt repeävät nauramaan ja nojaavat tuoleissaan taaksepäin. Yhteistyö on ollut saumatonta muutamia tietojärjestelmien yhteensovittamisia lukuun ottamatta, sillä projektipäälliköt ovat tunteneet jo pitkään toisensa, ja Toivolalle Suomen riistakeskus on tuttu aiemmista työtehtävistä.
Koko valtakunnan laajuisen pyyntitoiminnan organisoinnilla ei ole aiempaa historiaa, vaan sitä luodaan tässä hankkeessa ensimmäistä kertaa.”Vaatii aikaa, että saadaan luotua uusia toimintatapoja ja pyyntijohtaja ottaa roolinsa. Jokainen kohde on myös enemmän tai vähemmän erilainen, vaikka sapluuna on sama”, sanoo Karhula.Käytettävissä oleva kalusto, paikallisten pyytäjien oma kiinnostus, pyyntiolosuhteet ja vieraspetokantojen vahvuus määrittävät paljolti sitä, millaiseksi pyyntitoiminta muodostuu.Ongelmitta palapeliä ei ole saatu koostettua. Kentällä kohdataan ennakkoluuloja riistahallintoa kohtaan, ja helposti innostusta olisi muihinkin aiheisiin kuin hankkeen tavoitteisiin.”Haasteena on saada oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita. Sovitettua kentän ja hankkeen näkemykset yksi yhteen”, Toivola kertoo.Hankkeen jälkeinen maailma mietityttää projektipäälliköitä. Molempien mielestä olisi tärkeää pystyä turvaamaan pyytäjien toiminta, ja sitä myöten vesilintujen pesinnät Suomen säihkyvillä ”helmillä”, luontoarvoiltaan tärkeillä lintuvesillä.”Koen, että teemme tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden eteen. Saan toimia itselle tärkeällä luonnonhoidon asialla. Vieraspetopyynti ei ole koskaan saanut tällaista rahoitusta. Se on mahdollistanut koko tämän alan ja kentän kehittymisen koordinoidumpaan suuntaan, jotta pyyntiä voidaan toteuttaa laajamittaisesti”, Karhula sanoo. Lisää tietoa hankkeesta ja vieraspetojen pyynnistäHelmi-elinympäristöohjelma

Helmi-vieraspetohanke on saanut sadat osaavat ja motivoituneet supikoirien ja minkkien pyytäjät toimimaan yhteisen tavoitteen eteen, oman alueensa arvokkaan lintukohteen hyväksi. Työ on tuottanut tulosta, sillä supikoirakannat ovat merkittävästi laskeneet kohteilla. Vieraspetohanke on osa Helmi-ohjelmaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 264 miljoonan euron määrärahoja vuodelle 2024. Summa on 93 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarvioesityksessä.Ympäristön- ja luonnonsuojelun määrärahat vähenevät 43 miljoonaa euroa ja yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen -pääluokan rahoitus 59 miljoonaa euroa. Valtion asuntorahastosta ehdotetaan lisäksi 259 miljoonaa euroa asuntorahoitukseen tukiin.Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 19.–20.9.Ympäristöministeriön vuoden 2024 talousarvioehdotusValtionvarainministeriön budjettiehdotus (budjetti.vm.fi) LisätietojaEmma-Stina Vehmanen
Ministeri Mykkäsen erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Tuula Pietilä
Talouspäällikkö
p. 0295 250 107
[email protected]

Ympäristöministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 264 miljoonan euron määrärahoja vuodelle 2024. Summa on 93 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarvioesityksessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto asetti 24. elokuuta saamelaisen ilmastoneuvoston neljä vuotta kestävälle kaudelle. Saamelainen ilmastoneuvosto on uusi, riippumaton asiantuntijaelin, jonka tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.Saamelaiseen ilmastoneuvostoon nimitettiin 12 edustajaa, ja se koostuu tutkijajäsenistä ja saamelaisen perinteisen tiedon haltijoista. Puheenjohtajaksi nimitettiin tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Oulun yliopistosta.Saamelainen ilmastoneuvosto on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kansallinen elin, joka edistää alkuperäiskansojen oikeuksia. Saamelainen ilmastoneuvosto asetettiin nyt ensimmäistä kertaa. Saamelaisesta ilmastoneuvostosta säädetään uudistetussa ilmastolaissa. ”Olen saamelaisena ja tutkijana iloinen ja ylpeä siitä, että saamelainen ilmastoneuvosto on asetettu. Saamelainen ilmastoneuvosto luo aitoa vuoropuhelua saamelaisen perinteisen tiedon haltijoiden ja tiedeyhteisön välille. Ilmastoneuvostoa tarvitaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon saamelaisyhteisölle tuomien haasteiden ratkaisemiseksi”,  sanoo saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtaja Näkkäläjärvi.Saamelainen ilmastoneuvosto antaa lausuntoja ja tuottaa uutta tietopohjaaSaamelaisen ilmastoneuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja ilmastopolitiikan suunnitelmista sekä tuottaa tietopohjaa ilmastopolitiikan valmistelun tueksi saamelaiskulttuurin edistämisen näkökulmasta.Ilmastoneuvoston tutkijajäsenillä on monipuolista osaamista muun muassa ilmastotieteistä, alkuperäiskansatutkimuksesta, ekologiasta ja ympäristötaloudesta. Perinteisen tiedon haltijoilla on puolestaan osaamista muun muassa poronhoidosta, käsitöistä, ilmastonmuutoksen kartoituksesta, kalastuksesta ja perinnetiedon keräämisestä. Perinteisen tiedon haltijat edustavat myös laajasti saamelaisten kotiseutualuetta niin maantieteellisesti kuin kielien osalta. Ilmastolain mukaan vähintään puolen edustajista on oltava perinteisen tiedon haltijoita.Saamelaiskulttuuri on erityisen haavoittuvainen ilmastonmuutokselle, sillä perinteinen saamelaiskulttuuri on kytköksissä arktiseen luontoon. Ilmasto lämpenee arktisilla alueilla huomattavasti nopeammin kuin muualla maailmassa.Saamelaisen ilmastoneuvoston kokoonpano 1.9.2023-31.8.2027:Tieteenalojen edustajatKlemetti Näkkäläjärvi (Oulun yliopisto, puheenjohtaja) 
Hilppa Gregow (Ilmatieteen laitos)
Rauna Kuokkanen (Lapin yliopisto)
Päivi Meriläinen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Markku Ollikainen (Suomen ilmastopaneeli). 
Henni Ylänne (Itä-Suomen yliopisto)Saamelaisen perinteisen tiedon haltijatEsko Aikio (Utsjoki)
Petra Biret Magga-Vars (Sodankylä)
Antti-Oula Juuso (Enontekiö)
Raija Lehtola (Inari) 
Tuomas Semenoff (Inari)
Jussa Seurujärvi (Inari)

Valtioneuvosto asetti 24. elokuuta saamelaisen ilmastoneuvoston neljä vuotta kestävälle kaudelle. Saamelainen ilmastoneuvosto on uusi, riippumaton asiantuntijaelin, jonka tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uudessa julkaisussa luodaan katsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin vapaaehtoisiin ohjeisiin ja niiden toimeenpanoon Suomessa. Ohjeet kannustavat kehittämään lainsäädäntöä ja hyviä käytänteitä saamelaisten kulttuuriperinnön suojelemiseksi osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista.Katsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin vapaaehtoisiin ohjeisiin ja niiden toimeenpanoon Suomessa tarkastelee biodiversiteettisopimukseen liittyvän 8 (j) artiklan vapaaehtoisia ohjeita, ja sitä, miten niiden toimeenpanoa voidaan edistää Suomessa kansallisesti. Saamelaisten perinteinen tieto on saamelaisten aineettoman kulttuuriperinnön keskiössä. Perinteisen tiedon arvon tunnistaminen, turvaaminen ja aktiivinen käyttäminen ovat saamelaisten kulttuuriperinnön ja pohjoisen luonnon monimuotoisuuden suojelussa olennaista. Kun luonnon monimuotoisuus heikentyy, häviää samalla saamelaisten perinteistä tietoa. Tähän syinä ovat muun muassa elinkeinojen muutokset, kielten ja luonnonympäristöjen katoaminen, ilmastonmuutos sekä se, ettei tieto enää siirry sukupolvelta toiselle. YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen artikla 8 (j) käsittelee alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen osallistumista ja perinteistä tietoa luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvissä toimenpiteissä.Katsauksen julkaisutilaisuus 31.8.2023Tilaisuuden ohjelma:10:00 Tervetuliaissanat, Lotta Manninen, ympäristöneuvos, ympäristöministeriöKatsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin ohjeisiin sekä niiden kansalliseen toimeenpanoon liittyviin näkökohtiin Suomessa Leena Hansen, OTT, alkuperäiskansaoikeuden dosentti, vieraileva vanhempi tutkija, Arktinen keskus, Lapin yliopistoAikaa keskustelulle 12:00 Tilaisuus päättyy Ilmoittaudu julkaisutilaisuuteen!Katsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin ohjeisiin sekä niiden kansalliseen toimeenpanoon liittyviin näkökohtiin Suomessa – Valto (valtioneuvosto.fi)

Uudessa julkaisussa luodaan katsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin vapaaehtoisiin ohjeisiin ja niiden toimeenpanoon Suomessa. Ohjeet kannustavat kehittämään lainsäädäntöä ja hyviä käytänteitä saamelaisten kulttuuriperinnön suojelemiseksi osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Lähde: ym.fi