NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on koostanut tarkentavan kuntainfon asiakasmaksulain muutoksista, jotka tulevat voimaan 1.7.2021. Asiakasmaksulain muutoksilla laajennetaan palvelujen maksuttomuutta sekä kohtuullistetaan maksuja. Uudistuksen myötä lähes miljoonan suomalaisen asiakasmaksut pienenevät nykyisestä.Uusia maksuttomia palveluja ovat jatkossa esimerkiksi hoitajavastaanotot perusterveydenhuollossa, alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit, eräät tartuntatautien hoitoon liittyvät asiat, kuten HIV:n ehkäisyyn tarkoitettu lääkitys, sekä päihteitä käyttäville raskaana oleville suunnattujen äitiyspoliklinikoiden antama hoitokokonaisuus. Pitkäaikaisen asumispalvelun maksuista säädetään jatkossa laissaAsiakasmaksulakiin on lisätty säännökset pitkäaikaisten asumispalvelujen asiakasmaksuista. Asiakkaiden oikeusturva vahvistuuLaki korostaa asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan. Laissa säädetään lisäksi kunnan velvollisuudesta antaa asiakkaalle tieto mahdollisuudesta alentaa maksua tai jättää se perimättä. Tavoitteena on, että asiakkaat eivät joutuisi turvautumaan toimeentulotukeen asiakasmaksuista selvitäkseen. Laissa myös selkiytetään muutoksenhakua koskevaa sääntelyä. Kaikkiin maksuihin voi hakea muutosta. Maksukattoon lasketaan aiempaa enemmän palvelujaMaksukattoa koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2022, sillä maksukaton kertyminen on sidottu kalenterivuoteen. Maksukattoa laajennetaan suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Jatkossa maksukattoa kerryttävät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea.Indeksitarkistetut maksut voimaan 1.1.2022 lukienAsiakasmaksulainsäädännössä olevien maksujen euromäärät sekä tulosidonnaisten maksujen vähimmäiskäyttövarat ja tulorajat tarkistetaan kansaneläke- ja työeläkeindeksien muutosten mukaisesti vuonna 2021. Indeksitarkistukset koskevat myös heinäkuun alusta voimaan tulevia maksuja sekä vuonna 2022 voimaan tulevaa uutta maksukattoa. Indeksitarkistetut euromäärät julkaistaan vuoden 2021 aikana. Kaikki indekseillä tarkistetut euromäärät tulevat voimaan 1.1.2022.Kuntainfo 2/2021: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin tehdyt muutokset
NordenBladet — Innovatiiviset koronaratkaisut olivat ulkoministeriön Suomi maailman mediassa –katsauksen mukaan keskeisin Suomeen yhdistetty teema viime vuonna. Koronauutisoinnin ohella esiin nousivat Suomen maakuvan vahvuudet: tasa-arvo, korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja vakaa yhteiskunta. Katsaus arvioi Suomen yleismaineen muuttuneen yhä positiivisemmaksi ulkomaisessa mediassa.Naisvetoisen hallituksen ja pääministeri Sanna Marinin saama julkisuus vahvisti osaltaan Suomen mainetta tasa-arvoisena maana. Tasa-arvo, koulutus ja hyvinvointia tukeva yhteiskunta nostivat Suomen jo kolmatta kertaa YK:n onnellisuusraportin kärkeen, mikä noteerattiin laajalti ulkomaisessa mediassa 2020.
NordenBladet — Tänään julkaistiin turpeen käyttöä selvittäneen työryhmän loppuraportti. Ympäristöministeriö jätti raporttiin eriävän mielipiteen. Esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia ei pystytty riittävän kattavasti arvioimaan.Hallitusohjelman mukaisesti turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää, miten turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin, kun sen energiakäyttö vähenee. Työryhmä pyrki selvittämään myös, miten muutos turpeen käytössä tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.Työryhmän ehdotukset ovat laaja-alaisia ja ne koskettavat montaa eri hallinnonalaa. Työryhmän loppuraportissa kuvataan monenlaisia ehdotuksia, joilla tavoitellaan mm. turvetoimialan yrittäjien tilanteen parantamista, huoltovarmuuden varmistamista ja uusien turvetuotteiden edistämistä. On tärkeää, että ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen tapahtuvat alueellisesti ja sosiaalisesti mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla. Oikeudenmukaisen siirtymän tukemiseksi tulee alueiden kanssa yhteistyössä valmistella painopisteet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan turvealan työntekijöille korvaavia töitä ja koulutusta.Ympäristöministeriö jätti loppuraporttiin eriävän mielipiteen, sillä esitysten vaikutuksia ei pystytty kokonaisuudessaan arvioimaan tarvittavalla tasolla. Kaikkien esitysten osalta turvetyöryhmässä ei ollut tarvittavaa tietotaitoa arvioida esitysten toteutuskelpoisuutta, lainmukaisuutta ja oikeasuhtaisuutta.Suurin puute esityksissä on se, että niiden kustannusvaikutukset eivät olleet tiedossa. Esitysten tarkoituksenmukaisuutta on vaikea arvioida ilman tietoa kustannuksista. Myöskään esitysten vaikutuksia valtiontalouteen laajemmin, työllisyyteen, huoltovarmuuteen tai ilmastoon, vesistöön ja luonnon monimuotoisuuteen ei pystytty tarkemmin esittämään.Ympäristöministeriö on kuitenkin valmis jatkamaan työtä turpeen energiakäytön markkinaehtoisen vähenemisen toteutumiseen alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
NordenBladet — Tilanne Myanmarissa on muuttunut erittäin huolestuttavaksi asevoimien kaapattua vallan 1. helmikuuta 2021. Suomi nosti yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa matkustustiedotteen tasolle ”Poistu maasta välittömästi” maanantaina 29.3.2021.Myanmarin armeija ja poliisi ovat vastanneet väkivaltaisesti laajoihin vallankaappausta vastustaviin mielenosoituksiin. Väkivalta on kiihtynyt ja koventunut viimeisten viikkojen aikana. Satoja ihmisiä on menehtynyt ja tuhansia loukkaantunut. Myös pidätettyjen määrä liikkuu tuhansissa. Niin protestit kuin armeijan tukahduttamistoimet ovat pääosin siirtyneet kaupunkien pääkaduilta asuinalueille. Vallankaappausta vastustavat tahot ovat niin ikään käyttäneet enenevissä määrin voimatoimia turvallisviranomaisia vastaan.Tilanne on vaarallinen myös maassa oleskeleville ulkomaalaisille. Riski joutua sivulliseksi uhriksi on merkittävästi kasvanut. Laajojen lakkojen vuoksi monet yhteiskunnan toiminnot ovat heikentyneet. Pankkisektori ja julkinen terveydenhuolto toimivat hyvin vajaalla kapasiteetilla ja tavaran maahantuonti on lähes pysähdyksissä. Suomi on tuominnut jyrkästi vallankaappauksen ja vaatii paluuta demokratiaan. Armeijan aseettomiin ihmisiin kohdistama väkivalta on täysin tuomittavaa.Myanmarin COVID-19 -tartuntatilanteesta ei ole saatavilla luotettavaa tietoa, sillä testaaminen on lähes kokonaan keskeytynyt. Maasta poistuville koronatestin tekeminen on vielä ollut mahdollista.Suomen Yangonin-suurlähetystö on ollut yhteydessä maassa oleviin suomalaisiin ja neuvonut heitä maasta poistumisessa. Suurlähetystö seuraa tilannetta aktiivisesti.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 1 983 200 euroa korona-avustuksina urheiluseuroille. Avustuksen tavoitteena on lievittää koronapandemian seuroille aiheuttamia taloudellisia menetyksiä.Avustuksella turvataan urheiluseurojen toimintaa sekä lasten ja nuorten tavoitteellisen kilpa- ja huippu-urheilun edellytyksiä pandemian aiheuttamana poikkeusaikana. Avustusta sai 280 liikunta-ja urheiluseuraa.Avustusta saa käyttää 1.6.2020 -31.1.2021 syntyneisiin toimitilojen vuokrista aiheutuneisiin kuluihin, sekä ohjaajien ja valmentajien palkkakuluihin. Hakemusten arvioinnissa otettiin huomioon vuonna 2020 seuroille ministeriöstä jaetut aikaisemmat avustukset.Määrärahoista päätettiin lisätalousarviossaHallitus esitti vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossaan lisämäärärahaa, joilla helpotetaan koronasta kärsiviä kulttuurin, nuorison ja liikunnan toimialoja. Eduskunta hyväksyi toisen lisätalousarvion 24.4.2020, jossa myönnettiin yhteensä 19 600 000 euroa käytettäväksi liikunnan koulutuskeskuksille, liikunta- ja urheiluseuroille pandemiasta aiheutuneiden kustannusten ja ammattilais- ja kilpasarjojen tulonmenetysten alijäämän kattamiseksi, sekä peruuntuneiden urheilutapahtumien kustannuksiin. Tämä määräraha on näihin tarkoituksiin nyt käytetty.Myönnetyt avustukset Erityisavustus urheiluseuroille toiminnan turvaamiseksi koronavirustilanteessa
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää yhteistyössä Euroopan komission kanssa vuoden 2021 eurooppalaisen yrittäjyyden edistämiskilpailun. Kansalliseen karsintaan voi osallistua 4.6.2021 mennessä. Kaksi Suomen karsinnan parasta pääsevät kilpailemaan Euroopan tasolle, jossa menestyksekkäimmät yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistäjät palkitaan.Palkitsemisen lisäksi kilpailun tarkoituksena on esitellä parhaita yrittäjyyden edistämisen toimintatapoja ja käytäntöjä, lisätä tietoisuutta yrittäjyyden lisäarvosta sekä rohkaista ja kannustaa ryhtymään yrittäjäksi. Eurooppalainen yrittäjyyden edistämispalkinto (EEPA) jaetaan vuosittain. Aiempina vuosina Suomi on pärjännyt kilpailussa hyvin.Vuoden 2021 kilpailussa on kuusi sarjaa: Yrittäjyyden edistäminenInvestointi yritystaitoihinLiiketoimintaympäristön parantaminen ja digitaalisen siirtymän tukeminenYritysten kansainvälistymisen tukeminenKestävän siirtymän tukeminenVastuullinen ja osallistuva yrittäjyysKilpailuun osallistuminenKilpailuun voivat osallistua organisaatiot, kaupungit, alueet ja yhteisöt sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet viranomaisten ja yrittäjien välillä, koulutusohjelmat ja yritysjärjestöt.Osallistujilla tulee olla käynnissä tai ollut äskettäin käynnissä jokin yrittäjyyden edistämiseen liittyvä hanke tai projekti. Kilpailuun osallistujien tulee osoittaa, että hankkeen toiminnassa on tapahtunut kasvavaa kehitystä vähintään 15 kuukauden ajan. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaanottaa hakemuksia 4. kesäkuuta asti ja valitsee hakijoiden joukosta kaksi parasta jatkoon. Kilpailun sääntöjen mukaisesti valittujen ehdokkaiden tulee olla eri sarjoista.Vain kansallisen karsintavaiheen selvittäneet kilpailijat voidaan ottaa huomioon päätettäessä Euroopan palkinnosta. Korkea-arvoinen tuomaristo valitsee lopulliset voittajat, jotka julkistetaan marraskuussa 2021 järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. Pääpalkinto voidaan antaa mille tahansa sarjalle ja se myönnetään hakemukselle, jolla katsotaan olevan luovin ja inspiroivin yrittäjyysaloite Euroopassa.
NordenBladet — Sisäministeriö on julkaissut poliisille ja sidosryhmille oppaan, jossa käydään läpi hyviä käytäntöjä vihatekojen tunnistamisessa ja ennalta estämisessä.Hyvät käytännöt vihatekojen tunnistamisessa ja ennalta estämisessä -opas pitää sisällään hyvien käytäntöjen esittelyn sekä Suomesta, että muualta Euroopasta. Oppaan sisältämää raporttia varten tietoa kerättiin ennalta estävää työtä tekeviltä poliiseilta, sekä poliisin kanssa toimivilta järjestöiltä. Oppaan on koostanut asiantuntija Emilia Hämäläinen sisäministeriön poliisiosastolta. – Vihatekojen ennalta estäminen kuuluvat jokaisen poliisin työhön Suomessa. Suomessa tehdään jo paljon toimia viharikosten ennalta estämiseksi ja se mielletään tärkeäksi myös poliisin sisällä, asiantuntija Emilia Hämäläinen kertoo viitaten oppaan sisältöön. Vihateko on ennakkoluulojen tai vihamielisyyden motivoima teko, joka kohdistuu tiettyyn suojelua vaativaan ryhmään tai ihmisen ominaisuuteen. Vihateko ei kuitenkaan itsessään täytä välttämättä minkään rikoksen tunnusmerkistöä. Jos rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, puhutaan viharikoksista. Kotimaisessa rikosoikeudessa viharikoksilla tarkoitetaan tietyn rikostunnusmerkistön täyttävää tekoa, joka kohdistuu henkilöön, ryhmään, jonkun omaisuuteen, instituutioon tai näiden edustajaan. Viharikoksen motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys esimerkiksi uhrin oletettua tai todellista rotua, ihonväriä, syntyperää, kansallista tai etnistä alkuperää, uskontoa tai vakaumusta, seksuaalista suuntautumista, vammaisuutta, sukupuoli-identiteettiä tai sukupuolen ilmaisua kohtaan. Myös vihapuhe voi olla rikoslain mukainen rikos tai yhdenvertaisuuslaissa tai tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää.Poliisin on tärkeä näkyä siellä missä ihmisetkin ovatOpasta varten tehtiin kysely, joka osoitettiin ennalta estävää työtä tekeville poliiseille, sekä joillekin poliisin kanssa yhteistyötä tekeville järjestöille. Kyselyn vastauksissa nousi esiin se, että poliisin on tärkeä olla siellä missä ihmisetkin ovat. – Poliisin kanssa toimivat sidosryhmät arvostavat erityisesti sitä, että poliisi jalkautuu ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan eri tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Poliisi tulee kuitenkin jalkautumisen yhteydessä ihmisille tutuksi. Tämä madaltaa kynnystä yhteydenotolle, kun on kysyttävää tai tarve ilmoittaa tapahtuneesta rikoksesta. Poliisin jalkautumisen ja osallistumisen katsotaan myös tuovan poliisia lähemmäksi, Hämäläinen sanoo. Tarve poliisin läsnäololle pätee myös sosiaalisessa mediassa. Kun poliisi on läsnä omilla kasvoillaan, on kynnys yhteydenotolle matalampi. Etenkin nuoret viettävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa ja onkin tärkeää, että poliisi on siellä, missä nuoretkin ovat.Oppaassa käydään läpi myös sitä, miksi eri yhteisöjen kanssa tehty yhteistyö on tärkeää. Tällainen yhteistyö mahdollistaa myös poliisin oman osaamisen laajentamisen kysymyksissä ja sellaisten asioiden osalta, joita ei muuten käsitellä välttämättä kovin laajalti poliisin koulutuksessa.Opas on tehty Tiedolla vihaa vastaan –hankkeessa, joka saa rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt hankkeen luotsauslain uudistamiseksi. Tavoitteena on saada uusi lainsäädäntö voimaan vuoden 2023 alussa.Tarve lain uudistamiseksi on tullut alan toimijoilta. Voimassa olevaa luotsauslakia pidetään monitulkintaisena ja osin epäjohdonmukaisena. Lakia on tarve selkeyttää ja päivittää vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita. Muutoksia toivotaan erityisesti luotsien pätevyyskirjoja ja koulutusta koskeviin säännöksiin.Lisäksi koronapandemia on nostanut esiin tarpeen arvioida pysyviä poikkeamismahdollisuuksia, joilla varauduttaisiin tuleviin poikkeuksellisiin tilanteisiin esimerkiksi säätämällä viranomaisille riittävät reagointimahdollisuudet.Hankkeessa tarkastellaan mahdollisuuksia päivittää lakia myös muilta osin vastaamaan alan muuttuneita tarpeita.Lakimuutosta valmistellaan tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tarkoituksena on saada muutosehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi syksyllä 2022.
NordenBladet — Ministeri Skinnari vierailee Tukholmassa 31.3.-1.4. Vierailun tarkoituksena on edistää molempien maiden pääsemistä mukaan koronan jälkeiseen kansainväliseen kasvuun. Maailmanlaajuinen ja eurooppalainen elvytys tarjoavat suomalaisille ja ruotsalaisille yrityksille erinomaisia kasvumahdollisuuksia vihreän siirtymän, digitalisaation ja teollisuuden ratkaisuissa.”Suomen ja Ruotsin suhteet ovat vahvat ja monipuoliset. Haluamme nyt yhdessä yritysten kanssa luoda kestävää kasvua tälle vuosikymmenelle. Tie ulos pandemiasta tarkoittaa merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia Euroopassa ja maailmalla. Kilpailu on kuitenkin erittäin kovaa. Suomella ja Ruotsilla on paljon tehtävää ja voitettavaa yhdessä”, ministeri Skinnari sanoo. Ministeri Skinnari tapaa vierailullaan Ruotsin elinkeinoministeri Ibrahim Baylanin ja kehitysyhteistyöministeri Per Olsson Fridhin. Ohjelmaan sisältyvät myös tapaamiset Ruotsin elinkeinoelämän ja ruotsalaisyritysten edustajien kanssa. Lisäksi Skinnari tapaa Ruotsin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Kenneth G Forslundin ja EU-komitean puheenjohtajan Pyry Niemen.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön asettama turvetyöryhmä luovutti 31.3.2021 raporttinsa elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Työryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä turveyrittäjien tilanteen parantamiseksi energiaturpeen kysynnän vähentyessä voimakkaasti erityisesti päästöoikeuden hinnan aiempia ennusteita huomattavasti nopeamman nousun vaikutuksesta.Työryhmä ehdottaa myös huolto- ja toimitusvarmuuden turvaamiseen liittyviä toimia tilanteessa, jossa turpeen energiakäyttö vähenee jyrkästi jo lähivuosina – eräiden ennusteiden mukaan jopa noin 70 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäytön tulee vähintään puolittua vuoteen 2030 mennessä.Muutoksen tulee myös tapahtua alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja siten, ettei se vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta. Työryhmän tuli niin ikään selvittää keinoja, joilla turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin. – Turvetoimialan tilanne on monella tavalla vaikea energiaturpeen kysynnän vähentyessä rajusti erityisesti päästöoikeuden hinnan noustessa. Työryhmä kykeni työskentelemään hyvässä yhteistyössä. Vastauksena toimeksiantoon nostamme esille 26 toimenpidettä. Erityisen kiire on toimilla, jotka kohdistuvat yrittäjien tilanteen parantamiseen. Toivon, että jatkovalmistelussa toimenpiteet muodostaisivat toisiaan tukevan kokonaisuuden, jolla haasteisiin pystytään vastaamaan. Tämä tietysti edellyttää poliittisia ratkaisuja, sanoo työryhmän puheenjohtaja Timo Korhonen.– Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäytön vähenemisen on tapahduttava alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja siten, että se ei vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta. Työryhmä ehdottaa nyt ratkaisuja, joilla holtittoman nopeaan muutokseen voidaan vastata ja turvealalle aiheutuvia vahinkoja rajata. Vien esitykset hallituksen käsittelyyn, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.– Kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi metsäpuutaimien ja puutarhatuotannon tuotantoketjut perustuvat turvepohjaisten kasvualustojen käyttöön. Kotieläintuotannon kuivikkeena turve on eläinten hyvinvoinnin ja tuotantohygienian ylläpidossa avainasia ja vähentää antibioottien tarvetta, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä korostaa.Työryhmän jätettyä raporttinsa eri ministeriöt arvioivat esityksiä. Esityksiä turveyrittäjien tilanteen parantamiseksi Nopeimpana ja vaikuttavimpana toimena turveyrittäjien tilanteen parantamiseksi työryhmä ehdottaa kertaluonteista luopumispakettia alan yrityksille. Siihen liittyen selvitettäisiin muun muassa valtion maksamaa osakorvausta turvetuotantoyrittäjille myymättömistä energiaturvevarastoista, yksityisomisteisten tai vuokrattujen turvetuotantoalueiden hankkimista Metsähallituksen käyttöön, työryhmän asettamista määrittelemään turvetuotantokoneiden ja -laitteiden hävittämispalkkion korvaustaso, turvetuotannon lopettavalle yrittäjälle maksettavaa sopeutumisrahaa sekä ikääntyneiden yrittäjien ennenaikaisen eläkkeen valmistelua.Toinen ehdotuskokonaisuus liittyy turvetoimialan yritysten hallittuun siirtymään uuteen yritystoimintaan. Sen vaikuttavuuden työryhmä arvioi ensimmäistä kokonaisuutta pienemmäksi, mutta sen toteutukseen voitaisiin kohdentaa myös EU:n oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) -rahoitusohjelman rahoitusta. Näitä toimia olisivat turveyrittäjien uuden yrittäjyyden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tukeminen, seudulliset toimenpiteet, joiden rahoitus kohdennettaisiin erityisesti alueelliseen elinvoimaan sekä työllistymistä edistäviin ja syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin, Turpeennostosta biotalouteen, luonnonhoitoon ja monialayrittäjyyteen -ohjelma nykyisille turvetuottajille ja -yrittäjille, turvetuottajille ja -yrittäjille suunnattu taloushallinnon neuvonta ja tukitoiminta sekä henkilöstön kuntoutus- ja terapiaohjelma sekä valtion tuki turveyrittäjille erityisehdoin, jos turveyrittäjä on vaarassa menettää kiinteää omaisuutta, kuten kotinsa, konkurssin myötä. Energiahuoltovarmuuden säilyttämiseen liittyvät ehdotuksetHuoltovarmuuden osalta ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään säilyttämään mahdollisuus energiaturpeen tuotantoon siirtymäkauden aikana, sillä työryhmä katsoo, että huoltovarmuuden vaarantumisen estämiseksi turpeen käytön huolto- ja toimitusvarmuuspolttoaineena tulisi vähentyä maltillista vauhtia siirtymäkaudella. Asiantuntijakuulemiset ovat osoittaneet selkeästi sen, että niin turvetta kuin enenevässä määrin puuta tarvitaan varmistamaan lämmöntuotannon huoltovarmuus lähivuosina. Huoltovarmuuteen liittyviä muita esityksiä ovat turpeen tekninen käyttöminimin määrittäminen energiantuotannossa eri laitoksissa ja sen kehitys kaudella 2020–2030 ja sen jälkeen, sekä vuosittainen arvio huoltovarmuuden kannalta tarvittavan käytön ja tuotannon määrästä. Lisäksi ehdotetaan turpeen verottoman laitoskohtaisen käytön alaraja nostamista 5 000 megawattitunnista (MWh) 10 000 MWh:iin, jolloin verollista tuotantoa olisi vain tämän tason ylimenevä osa. Lisäksi täydennettäisiin lattiahintamekanismia joustomekanismilla, jossa energiaturpeen vero riippuisi käänteisesti päästöoikeuden hintakehityksestä. Energiaturpeen vähetessä energiapuuta tarvitaan lähivuosina mittavasti lisää. Työryhmä ehdottaakin selvitettäväksi ja toteutettavaksi keinoja kotimaisen metsähakkeen saatavuuden varmistamiseksi, kaukolämpöyhtiöiden kannustamiseksi varautumaan entistä paremmin toimitus- ja huoltovarmuuden kannalta poikkeuksellisiin tilanteisiin, turpeen turvavarastoinnista maksettavan korvauksen nostamisen toteutettavuuden selvittämistä, huoltovarmuuden kannalta välttämättömien kasvu- ja kuiviketurpeen ja energiaturpeen tuotantoalueiden turvaamista, biohiilen käytön selvittämistä huoltovarmuuspolttoaineena sekä polttoon perustumattomien ratkaisujen edistämistä.Uusille korkeamman jalostusasteen turvepohjaisille tuotteille esitetään tukiohjelmaa tuotekehitystyön ja viennin edistämiseksi. Uusien tuotteiden käyttö helpottaa myös valmiuksia jatkaa kasvu- ja kuiviketurpeen käyttöä sekä pitää energiaturve huoltovarmuuspolttoaineena. Toimenpidepaketti sisältää myös esityksiä käytöstä poistuvien turvetuotantoalojen kestävästä jälkikäytöstä sekä muuta kuin energiaturvetta korvaavista tuotteista.Työryhmä muistuttaa, että sillä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida yksityiskohtaisesti esitettyjen tukitoimenpiteiden valtiontukivaikutuksia. Näitä kysymyksiä on selvitettävä poliittisessa jatkovalmistelussa. Sama koskee myös sitä, mihin EU:n oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) varoja voidaan tarkkaan ottaen käyttää. Työryhmän raporttiin sisältyy kolme eriävää mielipidettä ja yksi täydentävä lausuma.
