NordenBladet — Sosiaaliturvauudistuksen ministeriseurantaryhmä kokoontui perjantaina 26.3.2021. Ministerit keskustelivat muun muassa lasten ja perheiden sosiaaliturvan kehittämisestä osana sosiaaliturvauudistusta. Sosiaaliturvakomitean kaikissa jaostoissa käsitellään lapsiin ja perheisiin liittyviä kysymyksiä. Hallintojaosto selvittää parhaillaan perhekäsitteiden muutostarpeita. Työn pohjana on sosiaali- ja terveysministeriön tilaama tutkimus perhe- ja tulokäsitteistä sosiaaliturvaetuuksissa. Työllisyyden ja osaamisen jaoston, työ- ja toimintakykyjaoston ja asumisen jaoston työhön sisältyvät lasten, nuorten ja perheiden toimeentuloedellytykset. Tutkimus- ja arviointijaoston vastuualueeseen kuuluu lapsivaikutusten arviointi.Lasten ja perheiden sosiaaliturvaan liittyvää selvitystyötä ja hankkeita tehdään myös sosiaaliturvakomitean työn rinnalla. Marraskuussa 2020 valmistui ensimmäinen lasten vuoroasumista koskeva selvitys ja pidettiin aihetta käsittelevä seminaari. Maaliskuussa 2021 valmistui väestöpoliittinen selvitys ”Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä: Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle”. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on valmisteilla perhevapaauudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan 2022 alkusyksyllä.Hallitusohjelma sisältää useita lasten ja perheiden aseman kohentamiseen ja lapsi- ja perhemyönteisyyden lisäämiseen tähtääviä kirjauksia.– Sosiaaliturvakomitea alkaa käsitellä jaostojen työssä konkretisoituneita sosiaaliturvan ongelmia kokonaisuutena toukokuussa 2021. Uskon, että lasten ja perheiden sosiaaliturvan kehittäminen nousee kokonaisvaltaisesti näkyväksi silloin, toteaa komitean puheenjohtaja Pasi Moisio.Ministeriseurantaryhmä sai lisäksi katsauksen sosiaaliturvakomitean 22.3. kokouksen aiheisiin. Komitea käsitteli palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen ongelmakokonaisuutta sekä ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ongelmakokonaisuutta. Sosiaaliturvakomitean keskustelussa oli esillä erityisesti oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino.Ministerit seuraavat sosiaaliturvan uudistamisen kokonaiskuvaaMinisteriseurantaryhmän puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Muut jäsenet ovat tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sekä sisäministeri Maria Ohisalo.Asettamispäätöksen mukaisesti komitea raportoi työstään ministeriseurantaryhmälle, mutta ei toimi sen ohjauksessa. Ministeriseurantaryhmä voi käsitellä myös sosiaali- ja terveysministerin toimialaan kuuluvia sosiaaliturvauudistukseen liittyviä hankkeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisella halutaan edistää kilpailukykyistä lääkekehitystä. Lääkekehityskeskuksen käynnistyminen tulee olemaan myös merkittävä askel terveysalan kasvustrategian toimeenpanossa. Pitkällä tähtäimellä lääkekehityskeskuksella on todennäköisesti keskeinen rooli myös lääkkeiden saatavuuden häiriötilanteisiin varautumisessa kansallisella tasolla.Suomeen suunnitellaan kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista, jonka tavoitteena on alan toimintaedellytysten ja osaamisen vahvistaminen sekä varhaisen vaiheen lääkekehityksen rahoituksen mahdollistaminen. Suomessa tehdään korkeatasoista terveysalan perustutkimusta ja kliinistä tutkimusta, joka on hyvä perusta lääkevalmisteiden synnylle. Kansainvälisessä vertailussa yliopistoissamme tehtyjen löydösten kaupallinen potentiaali jää kuitenkin usein hyödyntämättä.Kansallisen lääkekehityskeskuksen valmistelussa ollaan siirtymässä seuraavaan vaiheeseen ja keskuksen perustamistoimia suunnitellaan syksylle 2021. Sosiaali- ja terveysministeriö on kutsunut LL, MBA Hannu Juvosen valmistelemaan ja käynnistämään konkreettisia toimenpiteitä kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisen aikaansaamiseksi. ”Perustamistoimenpiteiden valmistelussa hyödynnetään Hannu Juvosen kokemusta lääketeollisuudesta, pääomasijoittamisesta, julkisten ja yksityisten yhteisöjen hallitustyöskentelystä sekä sidosryhmäsuhteiden johtamisesta. Juvosen asiantuntijatyö on tärkeä osa laaja-alaista valmistelutyötä kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiseksi”, johtaja Tuula Helander sanoo.Tavoitteena on, että kansallinen lääkekehityskeskuksen perustamista koskevat valmistelutoimet voidaan toteuttaa juhannukseen 2021 mennessä. Tavoitteena on myös, että varsinaiset keskuksen perustamistoimet ja toiminnan käynnistyminen voitaisiin toteuttaa syksyllä 2021.  ”Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisen aikaansaamiseksi on tehty paljon perusteellista valmistelutyötä, joka antaa hyvän pohjan keskuksen toiminnan käynnistämiselle”, Hannu Juvonen toteaa.Keskuksen tuoma lisäarvo koko TKI-ekosysteemin eri toimijoille on merkittävä Uuden lääkekehityskeskuksen arvioidaan parantavan tutkimushavainnon kehityskaarta lääkeaihioksi, ja siten lääkekehityksen ja tuotannon edellytyksiä sekä vahvistavan alan osaamista Suomessa. Lääkekehityskeskus palvelisi koko maan tutkijoita esimerkiksi yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja sairaaloissa. Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustaminen edistää ja tukee vahvasti myös terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tavoitteita ja koituu potilaiden hyödyksi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ympäristökeskus SYKE haki tekijää uuden rakennetun ympäristön tietojärjestelmän vaatimusmäärittelylle. Kilpailutus koski tietojärjestelmätyön vaihetta, jossa määritellään vähimmäisvaatimukset, joiden mukaan tietojärjestelmä tullaan rakentamaan.Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö tiedottavatTarjouspyyntöön tuli määräaikaan mennessä kahdeksan tarjousta, jotka olivat monipuolisia ja laadukkaita. Vaatimusmäärittelyn toteuttajaksi valittiin Ramboll Finland Oy, jonka kanssa samaan MaRAGotIT-ryhmään kuuluvat Gravicon Oy, Ubigu Oy ja Gofore Oyj.Vuoden 2021 aikana toteutettavassa vaatimusmäärittelyssä tuotetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmän vähimmäistoteutuksen hankinnassa tarvittavat dokumentit. Työssä määritellään tulevan järjestelmän rakenteet eli se, mitä tietoa sen kautta on saatavilla ja miten tieto liikkuu eri järjestelmien välillä. Työtä ohjaavat SYKE ja ympäristöministeriö. Se tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja mukaan kutsutaan laajasti kuntien ja maakuntien liittojen sekä eri hallinnonalojen asiantuntijoita.Nyt käynnistyvän määrittelyn avulla rakennetaan käyttäjien tarpeita palveleva ratkaisu rakennetun ympäristön tietojen hallintaan vuosina 2020-2023. Valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä luo perustan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle ja uusille digitaalisille palveluille.Tietojärjestelmään kootaan saataville kaavoituksessa ja rakentamisen lupien käsittelyssä syntyvät tiedot yhtenäisessä muodossa. Uudistuksesta hyötyvät sekä tiedon tuottajat että sen käyttäjät. Tavoitteena on keventää ja selkeyttää tiedonhallintaa: tiedot kerätään vain yhden kerran, sovitussa muodossa yhteiseen valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jossa ne ovat ajantasaisina ja luotettavasti saatavilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Helmi-ohjelman tavoitteita ja toimia on valmisteltu työryhmässä asiantuntijoita kuullen. Työtä on ohjannut laajapohjainen sidosryhmistä koostuva ohjausryhmä. Ohjelma sisältää määrälliset ja laadulliset tavoitteet eri elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Vuoteen 2030 saakka ulottuvat tavoitteet on asetettu soille, lintuvesille ja kosteikoille, perinnebiotoopeille, metsille sekä pienvesille ja rantaluonnolle. Toimenpiteitä on yhteensä 40.Ohjelmaan on lisäksi laadittu ohjelman ja toimenpiteiden seurantaa koskevat toimenpiteet. Helmi-ohjelman tavoitteena on tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina usein toimijoiden ja eri hallinnonalojen yhteistyönä.”Ensimmäistä kertaa Suomessa on laadittu useita elinympäristöjä koskeva luonnonhoidon ja ennallistamisen laaja toimintaohjelma. Helmi-ohjelman vahvuutena ovat konkreettiset toimenpiteet, joiden myötä Suomen luonnon monimuotoisuus paranee, sanoo työryhmän puheenjohtaja, ohjelmapäällikkö Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä.Seuraavaksi ympäristöministeriö valmistelee yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa periaatepäätöksen valtioneuvostoon esitettäväksi toukokuussa 2021. Ohjelma lähtee lausunnoille huhtikuun lopulla.”Helmi-ohjelma tuo tärkeän lisän luonnon monimuotoisuutta edistävään työhön. Helmin myötä toimenpiteet laajenevat muun muassa valtion monikäyttömetsiin, joissa tehdään aktiivisia luonnonhoitotoimia. Lisäksi ohjelmassa tehdään muun muassa vieraspetopyyntejä arvokkailla lintuvesillä”, toteaa erityisasiantuntija Katja Matveinen maa- ja metsätalousministeriöstä.  Vuoden vaihteessa ohjelmaluonnos oli avoimesti kommentoitavana Ota kantaa -palvelussa ja ennallistamisen ja luonnonhoidon sekä luontotyyppien asiantuntijaryhmillä. Kommentteja saatiin runsaasti, ja niiden perusteella ohjelmatekstiä kehitettiin edelleen. Tämän jälkeen tekstiä on vielä ohjausryhmän kommenttien perusteella työstetty nykymuotoonsa.Helmi-ohjelma tarttuu luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn, elinympäristöjen heikkenemiseen. Vuonna 2020 Helmi-ohjelmassa käynnistettiin työt Suomen luonnon tilan parantamiseksi suojelualueilla ja kuntien mailla. Vuodesta 2021 Helmi-ohjelman toimijajoukko ja toiminta-alueet laajenevat myös suojelualueiden ulkopuolelle. Ohjelman toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen.ym.fi/helmi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annettua lakia. Matkavahinkona voitaisiin korvata valtion virkamiehelle sekä hänen mukana seuraavalle perheenjäsenelleen covid-19 -epidemian vuoksi annetusta rokotteesta mahdollisesti aiheutuneet haittavaikutukset samoin edellytyksin kuin Suomessa annetusta rokotteesta korvattaisiin lääkevahinkona.Esitys parantaisi valtion ulkomailla työskentelevän henkilöstön vakuutusturvaa ja yhdenvertaista kohtelua saattamalla ulkomailla työskentelevä valtion henkilöstö Suomessa työskentelevien kanssa samaan asemaan pandemiarokotteesta mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja korvattaessa.Esityksellä on vaikutuksia myös Suomen kriisinhallintatehtäviin Lain soveltamisalaa tarkennettaisiin nimenomaisella säännöksellä siten, että lakia sovellettaisiin myös siviili- ja sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä oleviin henkilöihin. Jos Suomi ei pystyisi takaamaan riittävää vakuutusturvaa rokotteiden mahdollisten haittavaikutusten varalta, jouduttaisiin Suomen operatiivinen toiminta kriisinhallinta-alueilla lakkauttamaan. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Lain covid-19 -rokotevahinkoa koskevat säännökset olisivat voimassa ensi vuoden loppuun (31.12.2022) saakka. Korvauksia olisi haettava viimeistään 31.12.2022. Korvauksia voitaisiin maksaa rokotevahinkoa koskevien pykälien voimassaolon päättymisen jälkeenkin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää työllisyyden kuntakokeiluja koskevaan lakiin muutoksia, kuten eduskunta edellytti lain hyväksyessään joulukuussa 2020. Lakiin lisättäisiin säännökset, jotka mahdollistavat asiakkaan siirtämisen kokeilukunnasta TE-toimistoon tai toiseen kokeilukuntaan. Lakiin lisättäisiin myös säännökset työttömyysturvatehtävien laajemmaksi siirtämiseksi TE-toimistoilta kokeilukunnille.Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät 1.3.2021. Lähes 230 000 TE-toimistojen asiakasta siirtyi kuntakokeilujen asiakkaiksi.– Nyt esitetyillä lakimuutoksilla selkeytetään tiettyjä kuntakokeiluja koskevia säännöksiä. Erityisesti esityksellä edistetään työttömyysturva-asioiden käsittelyn viivytyksettömyyttä ja sujuvuutta sekä mahdollistetaan se, että asiakkaan olosuhteiden muuttuminen voidaan huomioida kokeilun aikana, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Asiakas voitaisiin siirtää kokeilukunnasta TE-toimistoon tai toiseen kokeilukuntaanHallituksen esityksen mukaan TE-toimisto voisi asiakkaan pyynnöstä siirtää kokeilun asiakkaan TE-toimiston asiakkaaksi. Siirtäminen edellyttäisi, että se on tarpeen asiakkaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi, asiakkaan kannalta epätarkoituksenmukaisen asiakassuhteen välttämiseksi tai asiakkaan turvallisuuteen liittyvästä perustellusta syystä ja että siirtäminen ei vaaranna asiakkaan mahdollisuutta saada palvelutarpeensa mukaisia palveluja. Asiakas voitaisiin siirtää myös toisen kokeilukunnan asiakkaaksi sillä lisäedellytyksellä, että kohdekunta suostuu siirtoon.Kokeilukuntien työttömyysturvatehtäviä laajennettaisiinLakiesityksen mukaan kokeilukunta ja TE-toimisto antaisivat omien asiakkaidensa osalta työvoimapoliittisen lausunnon kaikista niistä työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä, joihin ei liity harkintaa tai joissa harkintaa on vain vähän. Kyse ei ole kokeilukunnille täysin uudesta tehtävästä, vaan nykyisen toimeenpanon selkeyttämisestä, kun kunta antaisi selvittämästään työttömyysturva-asiasta ratkaisun sen sijaan että ilmoittaisi tiedot TE-toimistolle ratkaisua varten. Tämä sujuvoittaa ja nopeuttaa työttömän etuusasian ratkaisemista.Lakiesityksen muita säännösmuutoksiaLakiesityksessä esitetään myös harkinnanvaraisen kulukorvauksen muutoksenhakusäännöksiä selkeytettäviksi. Asiakas ei voisi valittaa harkinnanvaraisen kulukorvauksen kieltävästä päätöksestä, joka perustuu kunnan tai TE-toimiston harkintaan. Muilta osin päätöksestä voisi valittaa toimittamalla valituskirjelmän päätöksen tehneelle kunnalle tai TE-toimistolle. Jos kunta tai TE-toimisto ei muuta päätöstään asiakkaan toivomalla tavalla, se lähettää valituskirjelmän sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Jos asiakas on tyytymätön muutoksenhakulautakunnan päätökseen, hän voi valittaa siitä vielä vakuutusoikeuteen.Lakiesityksessä täsmennettäisiin myös asiakastietojärjestelmien käyttöoikeuksiin liittyviä säännöksiä henkilöasiakkaiden palvelujen parantamiseksi. Kokeilualueen kuntien kuntayhtymän virkamies voisi saada URA-asiakastietojärjestelmää koskevan käyttöoikeuden vastaavin edellytyksin kuin kunnan virkamies.Lisäksi monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisterin (TYPPI-rekisteri) käyttöoikeus voitaisiin myöntää myös muulle kuin virkamiehelle sekä myös sellaisen kuntayhtymän palveluksessa olevalle, joka vastaa monialaisen yhteispalvelulaissa (TYP-laissa) tarkoitetuista tehtävistä. Asiakasjärjestelmien käyttöoikeudet myönnetään aina tietosuojavaatimusten edellyttämällä tavalla.Muutosten olisi tarkoitus tulla pääosin voimaan 1.6.2021. Työttömyysturvatehtävien siirtoa koskevat säännökset tulisivat kuitenkin voimaan vasta 2.10.2021, jotta tarvittavat tietojärjestelmämuutokset saadaan tehtyä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää 31.3.2021 uutta lainsäädäntöä, jonka avulla parannettaisiin ulkomaalaisten marjanpoimijoiden oikeudellista asemaa ja ansiomahdollisuuksia sekä tasapuolistettaisiin alan yritysten kilpailumahdollisuuksia. Koska ulkomaalaisten marjanpoimijoiden ei ole katsottu olevan työsuhteessa, vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä, heidän oikeudellinen asemansa on lainsäädännön näkökulmasta tällä hetkellä pitkälti sääntelemätön.Syksystä 2014 lähtien viranomaisten ja luonnontuotealan yritysten välillä on sovellettu luonnontuotteiden poiminnan aiesopimusmenettelyä. Aiesopimusmenettelyn myötä kerääjien olosuhteet ja ansiomahdollisuudet ovat parantuneet. Ongelmana on kuitenkin ollut aiesopimuksen heikko velvoittavuus ja menettelyn hidas reagointi epäkohtiin.Uudessa laissa säädettäisiin luonnontuotteiden kerääjien oikeuksista, luonnontuotekeruualan toimijoiden velvollisuuksista, velvollisuuksien noudattamisen valvonnasta sekä velvollisuuksien laiminlyönnin seuraamuksista. Luonnontuotteita ostavien yritysten velvollisuudet olisivat suurelta osin samat kuin nykyisin noudatettavassa aiesopimuksessa. Velvollisuuksista kuitenkin säädettäisiin tarkemmin ja velvoittavammin.– Tällä lainsäädännöllä varmistamme, että marjanpoiminnassa noudatetaan suomalaisia pelisääntöjä. Luonnonmarjanpoiminnassa sovellettu aiesopimus on parantanut tilannetta merkittävästi, mutta toiminta tarvitsee myös sitovaa lainsäädäntöä. Tarve uudelle lainsäädännölle on ilmeinen, työministeri Tuula Haatainen toteaa.Erona aiesopimuksen mukaiseen menettelyyn olisi myös, että laissa säädettäisiin ehdottomasta kiellosta veloittaa kerääjiä rekrytointiin liittyvistä palveluista sekä perehdyttämisestä. Nämä ehdotukset ovat merkityksellisiä ulkomailta kutsuttavien kerääjien oikeusaseman parantamisen kannalta. Alan toimijoilla olisi lisäksi yhteistoimintavelvoite keruutuloksen parantamiseksi.Uuden lain mukaan luonnontuotekeruualan toimijan tulisi olla luotettava. Luonnontuotealan toimijan luotettavuuden arviointiin vaikuttaa se, onko elinkeinotoiminnassa noudatettu tämän lain säännöksiä. Lisäksi tarkistetaan, että verot ja maksut on hoidettu asianmukaisesti ja että toimijalla on taloudelliset edellytykset toimintansa järjestämiseen. Luotettavuuden arviointiin voidaan jatkossa käyttää Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Ellei toimija ole luotettava, hän ei voisi kutsua maahan kerääjiä tai tarjota heille majoitusta ja keruuvälineitä tarkoituksenaan ostaa heiltä näiden keräämiä luonnontuotteita. Laki ei muuten vaikuttaisi kerääjiltä luonnontuotteita ostavien asemaan tai velvollisuuksiin.Työsuojeluviranomainen valvoisi lain noudattamista siltä osin, kuin valvonta ei kuulu muun toimivaltaisen viranomaisen vastuulle. Työ- ja elinkeinotoimistot sekä työsuojeluviranomaiset vastaisivat neuvonnasta.Laki ei koske luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten maahantuloa tai maassa oleskelun edellytyksiä. Lakia sovellettaisiin silloin, kun kyse ei ole työsuhteessa tehtävästä työstä. Jos kyse on työsuhteessa tehtävästä työstä, sovelletaan työlainsäädäntöä samoin kuin nykyisinkin.Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, viimeistään ennen satokautta 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö aloittaa pilottihankeen, jossa Valko-Venäjällä asuvien kausityöviisumihakemuksia vastaanotetaan Minskin viisumikeskuksessa. Viro edustaa Suomea Minskissä muissa Schengen-viisumihakemuksissa. Muiden kuin kausityöviisumihakemusten jättämiseksi on seurattava Viron suurlähetystön ohjeita.Kausityöviisumihakemuksia vastaanotetaan 8.4.2021 alkaen vain ennakkoon ajan varanneilta maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9-16 välisenä aikana. Viisumihakemuksen jättämistä varten on varattava aika Suomen viisumikeskuksen sivuilta (englanniksi). Sivut julkaistaan ja ajanvaraus avautuu torstaina 1.4.2021. Poikkeuksellisesti hakemuksia vastaanotetaan myös torstaina 8.4. ja perjantaina 9.4.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kunnille yhteensä 9,6 miljoonaa euroa lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen. Hankkeilla parannetaan suomalaisten mahdollisuutta ulkoilla ja virkistyä lähiluonnossa. Luontokohteiden kävijämäärät ovat koronapandemian aikana lisääntyneet huomattavasti, mikä on lisännyt tarvetta kohteiden kunnostamiseen.Ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus tiedottavatAvustusta myönnettiin yhteensä 215 hankkeelle, joiden on määrä toteutua vuoden 2021 aikana. Syksyllä toteutettu avustushaku sai kunnat aktivoitumaan Hangosta Utsjoelle ja avustushakemuksia saapui huimat 256. Avustuksia haettiin yhteensä yli 17 miljoonalla euroalla.”Vaikka tiesimme että kunnissa oli kysyntää tämänlaiselle avustukselle, hakemusten suuri määrä onnistui yllättämään meidät. Olemme erittäin tyytyväisiä hankkeiden keskimääräiseen laatuun sekä kuntien nopeaan toteuttamisvalmiuteen”, toteaa ylitarkastaja Tommi Hautala Uudenmaan ELY-keskuksesta.Opasteita, reittejä ja taukopaikkoja kuntoonAvustuksen myöntämisessä painotettiin kohteita, jotka ovat mahdollisimman laajan käyttäjäjoukon saavutettavissa. Avustusta myönnettiin esimerkiksi opasteisiin, lintutornien ja luontopolkujen kohentamiseen sekä uimarantojen rakenteiden, ulkoilureittien, laavujen ja nuotiopaikkojen sekä frisbeegolfratojen kunnostamiseen.Vantaan kaupungin Keimolan Isosuon ulkoilureitti on yksi avustusta saaneista hankkeista pääkaupunkiseudulla. Edustava keidassuo on aikaisemmin ollut melko hankalasti kuljettavissa. Avustuksen myötä Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle luonnonsuojelualueelle toteutetaan muun muassa esteetön pitkospuureitti. Kaunis ja arvokas suomaisema aukeaa jatkossa entistä useammalle ja samalla kulutusta ohjataan pois herkemmiltä alueilta.Samansuuntaisia suunnitelmia on myös Pohjois-Pohjanmaalla, jossa Iin kunta toteuttaa uuden luontopolun kuntakeskuksen välittömään läheisyyteen. Asuinalueiden välissä sijaitsevalle luhtaiselle nevalle rakennetaan polkujen ja pitkosten lisäksi esteettömästi saavutettava laavu sekä katselulava. Avustusta katselulavaan sekä ulkoilureittiin sai myös esimerkiksi Nokian kaupunki. Markluhdanlahdelle suunnittellut toimet avaavat alueen asukkaille mahdollisuuden tarkkailla linnustoltaan maakunnallisesti arvokkaan lahden eloa ja tutustua sinne kulkevan reitin varrella muun muassa lampaiden ylläpitämään perinneympäristöön sekä liito-oravien asuttamaan lehtoon.Lista avustusta saaneista lähivirkistysalueiden kehittämishankkeista (ely-keskus.fi)Lisätietoa:Ylitarkastaja Tommi Hautala, Uudenmaan ELY-keskus, p. 0295 021 374, [email protected]Yksikön päällikkö Tero Taponen, Uudenmaan ELY-keskus p. 0295 021 467, [email protected]Erityisasiantuntija Miliza Malmelin, ympäristöministeriö p. 0295 250 176, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi