NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on ollut ministerinä 1 000 päivää torstaina 1. huhtikuuta 2021. Saarikko aloitti ministeriuransa perhe- ja peruspalveluministerinä Sipilän hallituksessa heinäkuussa 2017. Rinteen hallituksen tiede- ja kulttuuriministeriksi hänet nimitettiin kesäkuussa 2019. Saarikko jäi vanhempainvapaalle elokuussa 2019 ja palasi tiede- ja kulttuuriministeriksi Marinin hallitukseen 6.8.2020. Hän on toiminut pääministerin sijaisena 10.9.2020 lähtien.Nykyisten ministerien ministeripäivät 1.4.2021 (Ministeritietojärjestelmä)Ministeri | MinisteripäivätVanhanen, Matti Taneli | 2 921
Haavisto, Pekka Olavi | 2 475
Kiuru, Krista Katriina | 2 104
Henriksson, Anna-Maja Kristina | 2 104
Haatainen, Tuula Irmeli | 1 943
Lintilä, Mika Tapani | 1 555
Leppä, Jari Juhani | 1 428
Saarikko, Annika | 1 000
Paatero, Sirpa Hannele | 912
Tuppurainen, Tytti Johanna | 666
Skinnari, Ville Tapio | 666
Marin, Sanna Mirella | 666
Harakka, Timo Olavi | 666
Kaikkonen, Antti Samuli | 666
Mikkonen, Krista Johanna | 666
Ohisalo, Maria | 666
Pekonen, Aino-Kaisa Ilona | 666
Blomqvist, Thomas Jörn Ingmar | 666
Saramo, Jussi | 106

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaArno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175
– Ministerityöryhmän pääsihteerin vaihdosMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatOikeusministeriöMirja Salonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 019
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimista rangaistusten täytäntöönpanossa ja tutkintavankeuden toimeenpanossa covid-19-epidemian johdostaSisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen voimassaolon jatkamisesta
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen voimassaolon jatkamisestaTuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566
– Virkavapauden myöntäminen sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikölleValtiovarainministeriöSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320
– Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksestä vuoden 2021 lisätalousarvioksi (HE 17/2021 vp; EK 11/2021 vp)Jarmo Huotari, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 418
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisestaPauliina Pekonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 081
– Senaatti-kiinteistöjen ja Senaatti-kiinteistöt -konsernin tilinpäätöksen vahvistaminen sekä voiton tulouttaminen vuodelta 2020Maa- ja metsätalousministeriöTapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152
– Valtioneuvoston asetus kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun poikkeavien määräyksien voimaantulolle asetetun määräajan pidentämisestä noottienvaihdolla Norjan kanssa tehdystä sopimuksestaTyö- ja elinkeinoministeriöOlli Sorainen, hallitusneuvos p. 0295 048 022
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisestaMeri Pensamo, hallitussihteeri p. 0295 047 257
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen kalastussääntöön liittyvistä poikkeuksista. Uusia kalastusmääräyksiä aletaan soveltaa 1.6.2021 alkaen. Tornionjoella sovellettavat kalastusmääräykset ovat vuoden 2021 kalastuskaudella lähes samat kuin vuonna 2020.Ainut uusi määräys koskee lohenkalastusta kiinteillä pyydyksillä Tornionjoen merialueella. Se edellyttää, että lohenkalastusta koskevan kiellon aikana 11.6.-5.9.2021 saa kalastaa vain sellaisilla kiinteillä pyydyksillä, joille on myönnetty poikkeus lohta koskevasta purkamisvelvoitteesta voimassa olevalla EU:n asetuksella. Muutoksen avulla lohen vapautusvelvoite ja siihen liittyvät määräykset ulotetaan koskemaan myös kiinteillä pyydyksillä tapahtuvaa vapaa-ajankalastusta, jota esiintyy Ruotsin puolella. Kalastusmääräyksistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus sopimusalueella on kestävää. Neuvottelujen pohjana sopivien kalastussääntöjen arvioinnissa käytetään Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin maatalousyliopisto SLU:n laatimaa biologista selvitystä.Pöytäkirjoilla sovitut määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen mukainen pöytäkirja julkaistaan myös valtiosopimussarjassa.Tornionjoella on tarkoitus myös testata sähköistä saalisilmoitusjärjestelmää viime kesän tavoin eli kokeilu, jolla kalastajat voivat ilmoittaa saaliinsa esimerkiksi kännykällä tutkimus- ja tilastointikäyttöä varten jatkuu.Pöytäkirja Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön poikkeuksista kaudelle 2021Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut ohjauskirjeen kunnille ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille pakollista terveystarkastusta ja tietojen antamista koskevista muutoksista tartuntatautilaissa. Lain muutokset tulivat voimaan 29.3.2021.STM ohjeistaa kaikkia toimivaltaisia viranomaisia toimimaan tilanteen edellyttämällä tavalla ja käyttämään kaikkia tartuntatautilain mahdollistamia toimivaltuuksiaan koronaepidemian leviämisen estämiseksi.Tartuntatautilain muutokset selkeyttävät nykyistä pakolliseen terveystarkastukseen liittyvää sääntelyä ja aluehallintoviraston (Avi) roolia päätöksen tekijänä. Vastedes myös tartuntataudille altistunut ja tartunnan saanut on velvollinen antamaan tietoja itsestään terveysviranomaisille. Lakimuutokset laajentavat lisäksi Rajavartiolaitoksen mahdollisuutta antaa virka-apua. Muutokset koskevat tartuntatautilain 16 §:ää (pakollinen terveystarkastus), 22 §:ää (tietojen antaminen) ja 89 §:ää (virka-apu).Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että Suomeen saapuvien henkilöiden mukana mahdollisesti leviävien tartuntojen torjunta on keskeistä epidemian ja muuntuneiden virusten leviämisen estämiseksi. Lähtökohtana on, että kaikki maahan saapuvat ohjataan terveystarkastukseen. Tarkastukseen pitää sisältyä esimerkiksi covid-19-testi aina, kun se katsotaan tarpeelliseksi. Vaikuttava, tarkoituksenmukainen ja oikeasuhtainen tartuntojen torjunta rajat ylittävässä liikenteessä on mahdollista vain viranomaisten ja muiden rajanylityspaikoilla toimivien tahojen kiinteällä yhteistyöllä, jossa otetaan huomioon myös paikalliset olosuhteet.Lähtökohta on kaikkien testaaminen maahan saavuttaessaLain mukaan aluehallintovirasto tekee tartuntatautilaissa säädetyt hallinnolliset päätökset käyttäen hyväksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, erityisvastuualueen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntemusta. Yhteistyö on välttämätöntä, jotta aluehallintovirastot voivat reagoida oikea-aikaisesti tarpeisiin tehdä tartuntatautilain 16 §:n mukaisia pakollisia terveystarkastuksia koskevia päätöksiä. Aluehallintoviraston on päätöstä tehdessään arvioitava päätöksen kohderyhmät ja mahdolliset rajausperusteet. Aluehallintovirasto voi rajata pakollisten terveystarkastusten ulkopuolelle esimerkiksi sellaiset henkilöt, joilla on esittää maahan tullessa luotettava todistus tietyn ajan sisällä otetusta negatiivisesta testituloksesta tai parantuneesta taudista. Terveystarkastuksessa terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi myös, onko tarvetta muille toimenpiteille tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi, kuten karanteeni- ja eristyspäätöksille. Päätöksen karanteeniin asettamisesta tai eristämisestä tekee tartuntataudeista vastaava lääkäri. Terveystarkastuksen yhteydessä myös kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä yksittäistä henkilöä koskevan päätöksen myöhemmästä pakollisesta terveystarkastuksesta, joka sisältää covid-19-testin.Aluehallintovirasto voi tartuntatautilain 16 §:n nojalla määrätä henkilöt osallistumaan myös myöhemmin maahan saapumisen jälkeen otettavaan toiseen testiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi osallistuu 31.3.2021 IEA-COP26 Net Zero -huippukokoukseen, jossa kirkastetaan toimia puhtaan energian siirtymän vauhdittamiseksi ja pohditaan keinoja, miten valtiot voivat toimia tehokkaammin yhdessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi nettonollaan vuoteen 2050 mennessä kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Suomea virtuaalikokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Huippukokouksen ennakoi 18.5. julkaistavaa erikoisraporttia ”The World’s Roadmap to Net Zero by 2050”, jota kansainvälinen energiajärjestö IEA kuvaa maailman ensimmäiseksi kattavaksi tiekartaksi nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Huippukokous toimii myös siltana marraskuussa Glasgow’ssa järjestettävään YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksen (COP26). Kokousta isännöivät IEA:n pääjohtaja Fatih Birol ja Glasgow’ssa järjestettävän COP26-kokouksen brittiläinen puheenjohtaja Alok Sharma. Siihen osallistuu energia- ja ilmastoministereitä yli 40 valtiosta, joiden bruttokansantuote ja kasvihuonekaasupäästöt muodostavat valtaosan maailman tuotannosta ja päästöistä. Lisäksi kokoukseen on kutsuttu joukko kansalaisjärjestöjä ja yrityksiä.Kokouksessa keskusteluissa Suomi osallistuu teemaryhmään, joka pohtii keinoja kansainvälisen luottamuksen rakentamiseksi siten, että sitoumukset pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan. Ministeri Lintilä muistuttaa siitä, että globaalit, kunnianhimoiset ilmastotavoitteet tarvitsevat nopeaa ja määrätietoisesti toteuttamista. Lintilä mukaan toteutuksessa tarvitaan kaikkia puhtaita energiamuotoja, uusien ilmastoystävällisten liiketoimintamahdollisuuksien edistämistä ja parhaaseen tietoon pohjautuvaa politiikkasuunnittelua.Huippukokousta voi seurata suorana verkossa 31.3. klo 13-16 (Suomen aikaa).  Paneelikeskustelu kansainvälisen luottamuksen edistämisestä (ml. Suomen puheenvuoro) kokouksen Youtube-kanavalla klo 13.45-14.45.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa positiivisen luottotietorekisterin perustamista. Rekisterin tarkoituksena on auttaa luottokelpoisuuden arvioinnissa ja oman talouden hallinnassa. Tavoitteena on torjua ylivelkaantumista. Käyttöön rekisteri voitaisiin ottaa vuonna 2024.Työryhmän ehdotuksen mukaan rekisteriin tallennettaisiin kattavasti tietoja yksityishenkilöiden ottamista luotoista. Tiedot luotoista ilmoittaisi rekisteriin luotonantaja.Rekisteriin tulisi lisäksi tiedot luottoihin liittyvistä yli 45 päivää pitkistä maksuviiveistä. Tätä pidetään tärkeänä ylivelkaantumisen torjumiseksi. Tieto maksuviiveestä ei kuitenkaan näkyisi rekisterissä enää sen jälkeen, kun maksu on hoidettu. Lisäksi rekisteriin tallennettaisiin tulorekisteristä saatavat tarpeelliset tuloja koskevat tiedot. Tietojen ilmoittaminen rekisteriin olisi pakollista, ja ilmoitusvelvollisuus koskisi laajasti luotonantajia, muun muassa luottolaitoksia sekä luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisteriin rekisteröitäviä toimijoita. Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös Suomessa toimivia ulkomaisia luotonantajia. Työkalu luottokelpoisuuden arviointiin ja oman talouden hallintaanLuotonantaja saisi positiivisen luottotietorekisterin avulla paremman kuvan lainanhakijan kokonaisvelkatilanteesta ja tiedot tämän tuloista. Näin luotonantajat voisivat nykyistä helpommin ja luotettavammin arvioida lainanhakijan kykyä maksaa luotto takaisin. Työryhmä ehdottaakin, että rekisteriä käytettäisiin erityisesti luotonannossa luottokelpoisuutta arvioitaessa. Kaikkea rekisterissä olevaa tietoa ei kuitenkaan luovutettaisi vaan ainoastaan ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia tämän käyttötarkoituksen kannalta.– Positiivinen luottotietorekisteri on yksi tämän hallituksen keskeisiä keinoja ylivelkaantumisen torjumiseksi. Samalla on kuitenkin ehdottoman tärkeää varmistaa rekisterin vahva tietosuoja, sillä rekisteriin tulee suomalaisten tulo- ja luottotietoja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Lisäksi rekisterin tietoja voitaisiin käyttää eräiden rahoitusvakauden seurannasta ja luottomarkkinoiden valvonnasta vastaavien viranomaisten toiminnassa.Rekisteröidyt yksityishenkilöt puolestaan voisivat saada itseään koskevat tiedot kootusti rekisteristä sähköisen asiointipalvelun kautta. Tämä voisi parantaa yksityishenkilöiden ja kotitalouksen mahdollisuuksia hallita omaa talouttaan. Rekisteröity yksityishenkilö ei ilmoittaisi luoton tietoja rekisteriin mutta voisi tehdä rekisteriin vapaaehtoisen luottokieltomerkinnän maksutta.Rekisterinpitäjäksi ehdotetaan Verohallinnon TulorekisteriyksikköäTyöryhmä esittää rekisterin rakentajaksi ja ylläpitäjäksi Verohallinnon Tulorekisteriyksikköä. Hankejohtaja Virpi Pikkarainen Verohallinnosta kertoo, että valmistelutyö positiivisen luottotietorekisterin toteuttamiseksi on jo alkanut.– Määrittelytyö on hyvässä vauhdissa, ja toiminnallisen ja teknisen ratkaisun määrittelyiden on tarkoitus valmistua vielä tänä vuonna. Yhteistyön sidosryhmien eli luottolaitosten ja tietoja hyödyntävien viranomaisten kanssa aloitimme jo viime vuoden puolella ja sitä jatketaan koko hankkeen ajan. Haluamme varmistaa, että tieto sidosryhmille kulkee, ja että heillä on mahdollisuus saada tietoa ja keskustella rekisterin mukanaan tuomista muutoksista. Rekisterihän tuo muutoksia sekä luottolaitosten että viranomaisten toimintaan, Pikkarainen kertoo. Positiivista luottotietorekisteriä koskevan lain ehdotetaan tulevan voimaan elokuussa 2022, mutta sitä alettaisiin soveltaa täysimääräisesti vasta huhtikuussa 2024, jolloin rekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön.Positiivisen luottotietorekisterin perustaminen on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman useita ylivelkaantumisen torjuntaan tähtääviä toimia. Työryhmän ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 10.5.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ravintolat suljettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran 9.3.2021. Eduskunta ja tasavallan presidentti hyväksyivät 28.3.2021 lain, jolla ravintoloiden väliaikaista sulkua jatketaan. Ravintolat ovat kiinni asiakkailta kolme viikkoa eli 18.4.2021 asti. Ravintolat pidetään kiinni niissä maakunnissa, joissa koronavirus leviää paljon eli koronatilanne on huonoin. Ravintolat on pakko pitää kiinni, jotta koronaviruksen leviämistä voidaan vähentää.Mitä maakuntia sulku koskee?Maakuntien koronatilanne on muuttunut ensimmäisen sulun jälkeen, joten uusi sulku koskee osittain eri maakuntia kuin aiemmin.Ravintolat täytyy sulkea 29.3. alkaen seuraavissa maakunnissa ja Kittilän kunnassa:1) Uusimaa
2) Varsinais-Suomi
3) Satakunta
4) Kanta-Häme
5) Pirkanmaa
6) Päijät-Häme
7) Kymenlaakso
8) Etelä-Karjala
9) Etelä-Savo
10) Pohjois-Savo
11) Pohjois-Karjala
12) Keski-Suomi
13) Pohjanmaa
14) Pohjois-Pohjanmaa
15) Kittilä.Ravintolat voivat olla auki asiakkaille seuraavissa maakunnissa: Ahvenanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu. Ravintolat voivat olla auki myös Lapin maakunnassa, mutta eivät Kittilässä.Ravintolat voivat olla auki näissä maakunnissa, koska koronavirus ei leviä niissä tällä hetkellä. Ravintoloiden täytyy kuitenkin noudattaa rajoituksia, jotka on annettu tartuntatautilailla. Ravintolat täytyy esimerkiksi sulkea klo 23. Alkoholin myyminen ravintoloissa täytyy lopettaa klo 22.Valtioneuvosto voi muuttaa ohjeistusta, jos koronatilanne muuttuu. Jos koronatilanne huononee jollain alueella, alueen ravintolat täytyy sulkea asiakkailta. Jos koronatilanne paranee jollain alueella, valtioneuvosto voi antaa luvan avata alueen ravintolat.Mitä ravintoloita sulku koskee?Sulku koskee kaikkia kahviloita, ravintoloita, baareja ja yökerhoja, jotka ovat auki asiakkaille. Myös ravintoloiden terassit täytyy pitää kiinni.Asiakkaat voivat kuitenkin tilata ja hakea ruokaa mukaan ravintoloista sulun aikana. Ravintoloista voi tilata ruokaa myös ruuankuljetuspalveluiden kautta.Sulku ei koske sellaisia ravintoloita, jotka ovat auki vain tietyille asiakkaille. Esimerkiksi vanhainkotien ruokalat ja työpaikkojen henkilöstöravintolat saavat olla auki.Miten valtio tukee ravintoloita?
Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut sulkemiskorvauksia ravintoloille. Sulkemiskorvausten avulla ravintolat voivat saada kohtuullisen korvauksen sulun ajalta. Korvaukset ovat osa yritysten kustannustukea. Kustannustuki on rahallinen tuki yrityksille, joiden tulot ovat vähentyneet merkittävästi koronaepidemian vuoksi.
Eduskunta käsittelee sulkemiskorvauksia tällä hetkellä. Jos eduskunta hyväksyy esityksen sulkemiskorvauksista, yritykset voivat alkaa hakea korvauksia Valtiokonttorista toukokuussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa yhteensä 327 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 79 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 5 700:lla. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna helmikuun lopussa 72 600 henkilöä, mikä on 47 700 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 55 700 henkilöä, mikä on 36 900 enemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Tammikuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 2 100:lla.Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 96 100, mikä on 32 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 120 000 eli 26 500 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 9 100 enemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa eli yhteensä 38 800. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-helmikuussa 51,7 prosenttia, mikä on 12,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin helmikuun aikana 78 700 eli 5 100 enemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli helmikuussa avoinna 160 600 työpaikkaa, mikä on 3 900 vähemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli helmikuun lopussa 115 200 henkilöä, mikä on 4 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 8,1 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli helmikuussa 6 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 70,0 prosenttia, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisen vuoden helmikuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 220 000, mikä oli 35 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,1 prosenttia eli 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.htmlTyönvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus valmistelee uutta tukea vakiintuneille tapahtumajärjestäjille. Tapahtumatakuu olisi ennakollinen maksusitoumus, joka annettaisiin tapahtumajärjestäjälle tämän ilmoittamista kustannuksista. Jos tapahtuma peruttaisiin tai sen laajuutta rajoitettaisiin lain tai viranomaisen määräyksestä, korvausta maksettaisiin toteutuneista kustannuksista.Työ- ja elinkeinoministeriö avasi lakiesityksestä lausuntokierroksen 29.3.2021. Lausunnot tulee antaa lausuntopalvelu.fi:ssä viimeistään 7.4.2021. Tapahtumatakuusta on kustannustuen neljännen hakukierroksen valmistelun yhteydessä tarkoitus säätää osana kustannustukilakia.Tapahtumatakuu koskee vakiintuneita tapahtumajärjestäjiäValtiokonttori myöntäisi tapahtumatakuun tapahtumajärjestäjille. Tapahtumatakuu koskisi yleisötapahtumaa, joka järjestetään 1.6.–30.9.2021 välisenä aikana ja jossa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymiä periaatteita vastuullisten tapahtumien järjestämiseksi koronatilanteessa.Esitys koskisi vakiintuneita, ammattimaisia yleisötapahtumien järjestäjiä ja näiden järjestämiä vuosittaisia, vähintään 200 hengen yleisötapahtumia. Tapahtumajärjestäjän katsominen ammattimaiseksi edellyttäisi muun muassa, että sillä olisi palveluksessaan palkattua henkilöstöä tapahtuman järjestämistä varten.Vakiintuneita yleisötapahtumia voivat olla esimerkiksi taide- ja kulttuurifestivaalit, konsertit ja näyttelyt, joita ei järjestä ympärivuotisen tapahtumatoiminnan osana, sekä yleisölle avoimet hengelliset tapahtumat.Ammattimaista toimintaa ei olisi esimerkiksi harrastustoimintana tai yhdistyksen varainhankintana järjestettävä pienimuotoinen tapahtumatoiminta. Tapahtumatakuu ei koske ympärivuotista tapahtumatoimintaa, kuten ympärivuotista esitys-, konsertti ja teatteritoimintaa tai sarjamuotoisia urheilutapahtumia.Tapahtumatakuu perustuu tapahtuman kustannuksiinTapahtumajärjestäjän olisi hakemuksessaan ilmoitettava muun muassa tapahtuman suunniteltu kustannusarvio, tapahtumaan liittyvät alihankkijat ja niiden osuus kustannuksista ja selvitys aiemmasta, vakiintuneesta ja ammattimaisesta toiminnastaan tapahtuma-alalla. Korvauksen voisi saada vain ennakkoon ilmoitetuista ja toteutuneista kustannuksista.Jos tapahtuma perutaan kokonaan lain tai viranomaisen määräyksestä, tapahtumatakuusta korvataan takuun saajalle kustannustukena ennakkoon ilmoitetuista toteutuneista kustannuksista 70 prosenttia.Tapahtuma voi myös toteutua olennaisesti pienempänä lain tai viranomaisen määräyksestä, jolloin tapahtumaan on voinut osallistua enintään puolet tapahtuman suunnitellusta osallistujamäärästä. Silloin tapahtumatakuusta voitaisiin korvata pienempi määrä kustannuksia.Samojen Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan myönnetyt tuet yhteenlaskettuina eivät saa ylittää 1,8 miljoonaa euroa.Lausuntokierroksen jälkeen lakiesitys viimeistellään työ- ja elinkeinoministeriössä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2021, jonka jälkeen Valtiokonttori voisi mahdollisimman pian aloittaa tapahtumatakuun myöntämisen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka osallistuu 30.3.2021 EU-puheenjohtajamaa Portugalin järjestämään epäviralliseen liikenneministereiden videokokoukseen.Kokouksen teemana on rautatieliikenne, joka on yksi Portugalin prioriteeteista liikenteen alalla. Ministerit keskustelevat siitä, miten rautatieliikenteen osuutta henkilö- ja tavaraliikenteessä voitaisiin kasvattaa.Rautatieliikenteen markkinaosuuden kasvattaminen on esillä myös Euroopan komission kestävää ja älykästä liikennettä koskevassa strategiassa, joka julkaistiin joulukuussa 2020.Vuosi 2021 on nimetty Euroopan rautateiden teemavuodeksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi