NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön asettama median tukimuotoja selvittänyt työryhmä ehdottaa, että uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoavien tiedotusvälineiden toimintaa tuettaisiin pysyvillä tukimuodoilla. Näitä olisivat toimituksellinen tuotantotuki ja kehittämistuki. Tukien tavoitteena on edistää luotettavaa, monipuolista ja monimuotoista sekä yhteiskunnallisesti merkittävää tiedonvälitystä.Suomessa ei tällä hetkellä ole käytössä laajempia yleisiä journalismin ja median tukemisen suoria tukiohjelmia. Tukimuotoja ovat muun muassa lehdistön alennettu arvonlisäverokanta ja yksittäin myönnettävät avustukset esimerkiksi sanomalehdistön tai kulttuurilehtien tukena.Liikenne- ja viestintäministeriö asetti kesällä 2020 niin kutsutun mediatukityöryhmän pohtimaan erilaisia ratkaisuja journalismin tukemiseksi.Työryhmän nyt esittämät tukimuodot mahdollistaisivat kattavan tavan tukea jo olemassa olevia ja perustamisvaiheessa olevia uutis- ja ajankohtaissisältöjä tuottavia tiedotusvälineitä. Työryhmä arvioi, että suorat mediatuet parantaisivat tuen piiriin pääsevien yritysten taloudellista tilannetta, ja sitä kautta myös alan työllisyyttä. Kehittämistuki puolestaan lisäisi uusien yritysten syntyä toimialalla.Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka pitää työryhmän esittämiä ehdotuksia toimituksellisesta tuotantotuesta ja kehittämistuesta hyvinä.– Kannatan ehdotuksen perusajatusta, että tuettaisiin riippumatonta, ammattimaista asiasisältöä tuottavaa tiedonvälitystä sekä kehittämistyötä, olipa kyse vakiintuneesta toimijasta tai uudesta yrityksestä. Luonnollisesti tarvitaan vielä jatkovalmistelua, mutta olemme saaneet nyt hyvän pohjan kotimaisen median kehittämiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Niin ministeri kuin työryhmäkin muistuttavat, että valtakunnallisen median lisäksi on myös varmistettava riittävä, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutuva tiedonvälitys.– Käyn raportin ehdotukset läpi myös hallituskumppaniemme kanssa. Tavoitteena on, että mediatukeen varattaisiin määrärahoja mahdollisimman pian, ministeri Harakka kommentoi.Kolme pysyvää tukimuotoaPääasiallinen tukimuoto olisi määräaikainen ja teknologianeutraali toimituksellinen tuotantotuki, jota maksettaisiin lähtökohtaisesti journalistisen työn kustannusten kattamiseen sekä toiminnan ja sisältöjen kehittämiseen. Tukea myönnettäisiin tiedotusvälineille, jotka tarjoavat uutis- ja ajankohtaissisältöjä ja jotka tarkastelevat laaja-alaisesti demokratian kannalta merkityksellisiä aihepiirejä. Tuen piiriin voisivat kuulua kuluttajille maksulliset sekä maksuttomat, täysin mainosrahoitteiset mediat. Ylen toiminta kustannetaan verorahoituksella, joten se ei kuuluisi tuen piiriin.Lisäksi työryhmä ehdottaa kehittämistukea, jota voitaisiin myöntää aloitteleville tiedotusvälineille ja jo vakiintuneiden tiedotusvälineiden kehittämishankkeisiin. Tukea voisi saada esimerkiksi toimituksellisen sisällöntuotannon ja levityksen kehittämiseen tai uuden tekniikan käyttöönottoon.Kolmantena tukimuotona työryhmä ehdottaa erityistä yhteisömedioiden (kansalaismedian) tukea. Tukea voisi saada mediat, jotka tuottavat sisältöjä erityisesti maahanmuuttajataustaiselle yleisölle tai tiedotusvälineille, jotka ovat valtakunnallisia vähemmistökieliä tukevan sanomalehtituen tai kulttuurilehtien tuen ulkopuolella. Yhteisömediat eivät olleet vuonna 2020 tiedotusvälineille myönnetyn väliaikaisen valtionavustuksen piirissä, koska tuki oli kohdistettu kaupallisille, mainosrahoitteisille tiedotusvälineille.Itsenäinen medialautakunta tukien valmistelun avuksiTyöryhmä ehdottaa, että median tuet myöntäisi Liikenne- ja viestintävirasto. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ohjaisi journalismin sisältöä tai tukien saajia.Työryhmä ehdottaa, että tukien valmistelussa Liikenne- ja viestintävirastoa avustaisi sen yhteydessä toimiva riippumaton ja määräaikainen mediatukilautakunta. Lautakunta hoitaisi valtionapuviranomaiselle kuuluvia tehtäviä ja sen toiminnasta säädettäisiin laissa. Vastaava toimintatapa toteutuu jo esimerkiksi laajakaistarakentamisen tukimenettelyn yhteydessä.Kehittämistyön osalta työryhmä ehdottaa myös vaihtoehtoista toimintatapaa, jossa tuen myöntäminen annettaisiin sitä varten perustettavalle säätiölle. Myös säätiön toiminnasta säädettäisiin lailla.Työryhmän taustaaLiikenne- ja viestintäministeriö asetti 25.6.2020 media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän avustamaan journalismin tukemiseen tarkoitetun väliaikaisen valtionavustuksen valmistelussa sekä pohtimaan pysyväisluonteista avustusmekanismia journalismin tukemiseksi. Työryhmä koostui media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista.Työryhmän työn taustalla on digitalisaation aiheuttaman teknologisen murroksen myötä muuttunut media-alan toimintaympäristö.Työryhmän loppuraportti Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusien koronavirustapausten määrä vähentyi Suomessa jo ennen pääsiäistä, ja tämä laskusuuntaus jatkuu edelleen. Annetut suositukset ja rajoitukset sekä ravitsemisliikkeiden sulku ovat selvästi olleet vaikuttavia. Hyvä suuntaus saadaan jatkumaan, kun rajoituksia pidetään edelleen yllä eikä niitä pureta liian aikaisin eikä nopeaan tahtiin. Tartuntoja on edelleen paljon, yli 3000 viikossa.Epidemiatilanteissa on suuria alueellisia eroja. Heikoin tilanne on edelleen eteläisessä Suomessa. Kahden viikon ilmaantuvuus on suurinta Helsingin ja Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla, joskin näilläkin alueilla laskua on tapahtunut. Ilmaantuvuus on alhaisin Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien alueilla.Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Tapausmäärät ja ilmaantuvuus ovat laskeneet viikolla 13Viikolla 13 (ajalla 29.3.-4.4) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin noin 3 400 uutta tapausta, mikä on lähes tuhat vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 58 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edellisellä viikolla luku oli 75.Viimeisen kahden viikon yhteenlaskettu tapausmäärä oli yli 7 350 uutta tapausta, mikä on yli 2 250 vähemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 133 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edeltävällä kahden viikon jaksolla vastaava luku oli 174. Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75-0,90 (90 % todennäköisyysväli), mikä sekin on pienempi kuin viime viikolla. Viikolla 13 koronatestejä tehtiin yli 123 000 kappaletta, mikä on vähemmän kuin aikaisemmin maaliskuussa. Valtakunnallisesti positiivisten testien osuus kaikista näytteistä oli myös laskusuunnassa: 2,6 %. Positiivisten näytteiden osuus oli koko maaliskuun ajan yli 3 %.Koko maassa uusien kotimaisten tartuntojen tartunnanlähde selvisi lähes 70 %:ssa tartunnoista, mikä on samaa tasoa kuin edellisellä viikolla. Viikolla 13 ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 2,5 %, ja näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus jäi 1,2 %:iin kaikista tartunnoista. Sairaalahoidon tarpeen kasvu on pysähtynytMaaliskuun aikana sairaala- ja tehohoidon tarve kasvoi huomattavasti. Enimmillään tehohoidossa oli 23.3.2021 samanaikaisesti 64 covid-19-potilasta. Viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana tehohoitopotilaiden määrä on pienentynyt. Myös muun sairaalahoidon tarve on vähentynyt: 7.4. tehohoidossa oli 45 potilasta, perusterveydenhuollon osastoilla oli 59 ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 146 covid-19 –potilasta. Yhteensä sairaalahoidossa oli 250 potilasta, kun viikko sitten heitä oli 295. Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 7.4.2021 mennessä raportoitu yhteensä 862.Lasten ja nuorten riski saada tartunta varhaiskasvatuksessa ja koulussa on pieniViikolla 13 tartuntojen ilmaantuvuus edellisviikkoon verrattuna oli pienempi kaikissa ikäryhmissä. Ilmaantuvuus oli suurin 10–19-vuotiaiden ja 20−29-vuotiaiden ikäryhmissä.Lasten ja nuorten riski saada tartunta vaikuttaa olevan pieni sekä varhaiskasvatuksessa että kouluympäristössä. Suurin osa 10–19-vuotiaiden tartunnoista tulee kotoa tai muista sosiaalisista kontakteista. Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Tällä viikolla raporttiin sisältyy erilliskatsaus lasten ja nuorten covid-19-tartunnoista.Koronaviruksen seuranta (THL)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)COVID-19-rokotusten edistyminen (THL)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osana luonnonsuojelulain uudistuksen valmistelua laaja-alainen tutkijaryhmä arvioi suunniteltujen uudistusten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, yhteiskuntaan, talouteen ja ilmastoon.Luonnonsuojelulain uudistus on ollut käynnissä vuoden 2020 alusta. Projektiryhmän valmistelema hallituksen esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi on edennyt loppuvaiheeseen, ja esitysluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle vielä ennen kesää.Uudistuksen vaikutusten arvioimiseksi ympäristöministeriö on tehnyt uudenlaista tutkija-yhteistyötä tiedeneuvontahanke SOFIn kanssa. Joukko eri tieteenalojen tutkijoita arvioi uudistuksen muutosehdotuksia yhdeksän keskeisen kokonaisuuden osalta. Lisäksi arvioitiin koko uudistuksen ilmastovaikutuksia sekä ehdotusten suhdetta perusoikeuksiin. Tutkijaryhmän arvioitavana olleet ehdotukset olivat vielä osin keskeneräisiä. Arvioinnin tulokset on koottu yhteenvetoon.Uudistuksessa ehdotetaan pykälämuutoksia laji- ja luontotyyppisuojelun vahvistamiseksi, kehitetään luonnonsuojelusuunnittelua, luonnonsuojelun seurantaa ja osallistumista, edistetään ilmastonmuutoksen huomioon ottamista sekä parannetaan luontotietojen hallintaa. Lisäksi laissa säädettäisiin ekologisesta kompensaatiosta eräissä luonnonsuojelun poikkeamistilanteissa, ja ajantasaistettaisiin muun muassa viranomaisten tehtäviä.Tutkijat arvioivat, että ehdotusten merkittävimpiä myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on etenkin luonnonsuojelusuunnittelun vahvistamisella ja kehittämisellä, luontotyyppien suojelun parantamisella sekä luontotiedon järjestelmien kehittämisellä.
Merkittävimpiä pitkän aikavälin myönteisiä talousvaikutuksia arvioidaan aiheutuvan esimerkiksi ehdotettavasta avustuksesta luonnon monimuotoisuuden suojeluun, luontotiedon järjestelmien kehittämisestä sekä valmisteilla olevasta ekologisesta kompensaatiosta. Lyhyellä aikavälillä nämä muutokset tosin saattavat aiheuttavaa valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviä kustannuksia eri toimijoille. Lain muutosehdotukset edellyttävät kokonaisuutena julkistaloudellisia panostuksia, jotta tavoitellut hyödyt saavutetaan.Tutkijat myös arvioivat, että ehdotetut muutokset vaikuttavat myönteisesti kansalaisten hyvinvointiin. Samoin niillä on myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi kansalaisten perusoikeuksiin, tietotasoon ja osallistumiseen sekä pääosin saamelaiskulttuurin suojaan.Tutkijoiden mukaan muun muassa luonnonsuojelusuunnittelulla, luontotyyppisuojelun kehittämisellä ja luonnonsuojeluavustusten kohdentamisella voidaan edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lisäksi luontotiedon järjestelmien kehittämisellä voi olla myönteisiä vaikutuksia sekä ilmastonmuutoksen hillintään että siihen sopeutumiseen. Lain uudistuksista ei arvioida aiheutuvan merkittäviä kielteisiä ilmastovaikutuksia, mutta uudistukset korostavat tarvetta tarkastella erityisesti hillintätoimien mahdollisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.Tieteellisessä tukiryhmässä laaja-alainen tutkijoiden joukkoLuonnonsuojelulain valmistelun ja vaikutusten arvioinnin tietopohjan vahvistamiseksi perustettiin tieteellinen tukiryhmä keväällä 2020. Tuolloin ryhmä pohti alustavien muutosehdotusten vaikutuksia. Ryhmä jatkoi laajemmalla kokoonpanolla työskentelyään helmi-maaliskuussa 2021 täsmällisemmän vaikutusten arvioinnin parissa. Pohjamateriaalina työlle toimivat lakiluonnos ja virkatyönä tehdyt alustavat vaikutusten arvioinnit.Tutkijaryhmään kuuluivat:tutkimuspäällikkö Janne Artell (ympäristöekonomia, Luke)tutkimusprofessori Juha Hiedanpää (luonnonvarapolitiikka, Luke)professori, ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén (SYKE)professori Kai Kokko (ympäristöoikeus, Helsingin yliopisto)professori Jari Kouki (metsäekologia, Itä-Suomen yliopisto)yliopistonlehtori Anna-Kaisa Kosenius (ympäristö- ja luonnonvarataloustiede, Helsingin yliopisto)yliopistotutkija Heini Kujala (biodiversiteetti-informatiikan yksikkö, LUOMUS, Helsingin yliopisto)yliopistonlehtori Nina V. Nygren (ympäristöpolitiikka, Tampereen yliopisto)ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi (ympäristöpolitiikkakeskus, SYKE)professori Anne Tolvanen (metsien monikäyttö ja ekologia, Luke).Tutkijayhteistyön tulokset ovat merkittävä osa luonnonsuojelulain uudistuksen vaikutusten arviointia. Lisäksi erillisellä selvityksellä arvioidaan muun muassa luontotyyppisuojelun tehostamisen taloudellisia vaikutuksia.Vaikka tutkijayhteistyön tulokset ja muut selvitykset tuottavat tärkeää aineistoa arvioinnin tueksi, lopullinen hallituksen esitykseen sisältyvä vaikutusten arviointi tehdään virkatyönä, muutosehdotusten vaikutuksia kokonaisvaltaisesti arvioiden.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen kestävän kehityksen toimikunnan uudeksi pääsihteeriksi on nimitetty johtava asiantuntija Sami Pirkkala valtioneuvoston kansliasta. Sami Pirkkala on työskennellyt vuodesta 2017 kestävän kehityksen pääsihteeristössä valtioneuvoston kansliassa ja sitä ennen ulkoministeriössä.Pirkkala seuraa pääsihteeritehtävässä kansainvälisten asiain neuvos Annika Lindblomia, joka jatkaa Euroopan kestävän kehityksen verkoston (ESDN) presidenttinä ja Suomen kestävän kehityksen työn kansainvälisenä erityisasiantuntijana. Toimikunnan apulaispääsihteerinä jatkaa johtava asiantuntija Marja Innanen valtioneuvoston kansliasta. Suomen kestävän kehityksen toimikunta on suomalaisen yhteiskunnan merkittävät toimijat yhteen kokoava vaikuttajafoorumi, joka on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1993. Toimikunnan puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin ja varapuheenjohtajina ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen. ”Ryhdyn tehtävään nöyränä mutta innostuneena. On kunnia saada työskennellä tämän kansainvälisesti arvostetun ja ainutlaatuisen foorumin kanssa. Toimikunnalla on merkittävä rooli järjestelmätasoisen kestävyysmurroksen vauhdittajana suomalaisessa yhteiskunnassa. Haluan osaltani tukea tätä työtä” sanoo Pirkkala. Toimikunnan keskeisenä tehtävänä on globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda2030:n, toimeenpanon vauhdittaminen ja sen kytkeminen kansalliseen kestävän kehityksen työhön. Toimikunta myös seuraa ja arvioi globaalin toimintaohjelman toteutumista Suomessa. Kuluvan vuoden tärkein tehtävä on tuottaa Agenda2030 tiekartta, joka tekee näkyväksi, minkälaista politiikkaa Suomessa tulisi tehdä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi kansallisella tasolla vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi toimikunta toimeenpanee ja seuraa kansallisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen Suomi jonka haluamme 2050 edistymistä. Toimikunnan visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Toimikunnan tavoitteena on kestävän kehityksen juurruttaminen päätöksenteon ja politiikan ytimeen. Lisäksi tavoitteena on osallistaa koko yhteiskunta kestävän kehityksen toteuttamiseen ja edesauttaa eri toimijoiden kohtaamista, vuoropuhelua ja verkottumista. Toimikunta pyrkii jakamaan parhaat kestävän kehityksen käytännöt ja viestii niistä aktiivisesti kansallisesti ja kansainvälisesti. Toimikunta edustaa laajasti koko suomalaista yhteiskuntaa. Toimintaan osallistuvat ministeriöiden, eduskunnan, Saamelaiskäräjien, Ahvenanmaan maakuntahallituksen, kuntien ja alueiden, muun julkishallinnon, elinkeinoelämän, ammattiliittojen, järjestöjen, kirkon, tieteen ja tutkimuksen edustajat. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus keskusteli neuvottelussaan 7. huhtikuuta koronavirusepidemiaan liittyvien rajoitusten ja suositusten purkamissuunnitelmasta. Suunnitelmassa on myös viitteellinen tavoiteaikataulu.Suunnitelman tarkoituksena on luoda kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille selkeä näkymä yhteiskunnan asteittaiseen avautumiseen. Rajoitusten purkaminen tapahtuu epidemiatilanteen ehdoilla. Se on mahdollista, jos me kaikki noudatamme voimassa olevia rajoituksia ja suosituksia.Hallitus jatkaa suunnitelmaluonnoksen käsittelyä huomenna 8. huhtikuuta kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Keskustelu järjestetään Säätytalolla klo 10 alkaen.Tämän jälkeen suunnitelmaluonnokseen tehdään muutoksia käytyjen keskustelujen perusteella. Kun muutokset on tehty, koko suunnitelma liitteineen julkaistaan valtioneuvoston verkkosivuilla perjantaina 9. huhtikuuta. Samalla suunnitelmasta avataan viikon mittainen lausunto- ja kommenttikierros, jossa kaikilla halukkailla on mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa. Hallitus kertoo suunnitelmasta ja kommentointimahdollisuudesta tarkemmin tiedotustilaisuudessa, jonka ajankohdan ilmoitamme myöhemmin. Hallitus julkaisee lopullisen suunnitelman käsiteltyään lausunto- ja kommenttikierroksen palautteen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisiä tavoitteita ovat palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, jatkuvuuden sekä laadun parantaminen. Näihin tavoitteisiin pyritään kokoamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhden järjestäjän, hyvinvointialueen, alle. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys parantaisi myös koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltopalvelujen toimintaedellytyksiä.Opiskeluhuoltopalvelujen yhteistyötä tiivistetään Kuraattori- ja psykologipalvelut tuodaan sote-uudistuksessa hallinnollisesti muun sosiaali- ja ter-veydenhuollon yhteyteen, samaan organisaatioon koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveyden-hoitajien ja lääkärien kanssa. Näin tiedonkulku ja yhteistyö oppilaiden hyvinvointia tukevien am-mattilaisten välillä paranee. Lakisääteinen lähipalveluperiaate varmistaa sen, että palvelut järjeste-tään jatkossakin koulun tai oppilaitoksen tiloissa. Kuraattorien ja psykologien rooli kouluyhteisön osana säilyy siis ennallaan. Uudistus kuitenkin mahdollistaa kuraattoreille ja psykologeille heidän vaativan työnsä edellyttämän ammatillisen tuen ja osaamisen ylläpitämisen, kun taustalla on sosi-aali- ja terveydenhuollon organisaatio. Hyötyjinä ovat ennen kaikkea lapset ja nuoret. Uudistuksen myötä heidän asiakastietojaan ei tarvitse siirrellä sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen välillä. Lisäksi lasten ja nuorten opiskeluhuoltopalvelut on muutoksen myötä mahdollista sovittaa suju-viksi ketjuiksi muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa. Uudistuksen tarvetta on korostanut koronaepidemia, joka on lisännyt lasten ja nuorten tuen tarpeita ja aiheuttanut palvelu- ja hoitovelkaa esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Lasten ja nuorten näkökulmasta olisi tärkeintä saada tukea ja apua niissä ympäristöissä, joissa avun hakemisen kynnys on mahdollisimman matala. Epidemian jälkihoidossa on erittäin tärkeää, että kaikki opiskeluhuollon palvelut kuuluvat saumattomasti samaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen ja että palveluiden antamisesta vastaavat koulutetut ammattilaiset. Näin voidaan ehkäistä hallinnonalojen välisiä tietokatkoksia. Samalla varmistetaan, että lapsen tai nuoren tarvitsema tuki on alusta loppuun saakka laadukas ja huolellisesti suunniteltu kokonaisuus, jossa lapsi tai nuori ei putoa eri palvelujen väliin. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään valtakunnallisestiPaitsi opiskeluhuoltopalveluissa, myös muissa lasten ja nuorten palveluissa on suuria kuntakohtai-sia eroja.  Tämä on saattanut asettaa lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan. Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuudesta vastaisivat yksittäisen kunnan tai kuntayhtymän sijaan hyvinvointialueet. Tämä mahdollistaa palvelujen tarjoamisen yhdenvertaisesti ja laadukkaasti. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa kehitetään valtakunnallisesti esimerkiksi perhekeskusten toimintaa sekä perus- ja erityistason palveluiden yhteistyötä. Tärkeänä tavoitteena on saada palvelukokonaisuudet sujuviksi. Tämä edistäisi myös ammattilaisten välistä yhteistyötä. Tällöin lapsi tai nuori saa oikean tuen mahdollisimman aikaisin ja matalalla kynnyk-sellä.  Hyvinvointialueen on mahdollista turvata yksittäisiä kuntia paremmin tarvittava erityisasi-antuntemus ja kohdentaa resursseja myös vaativiin erityispalveluihin. Näitä palveluja ovat esimer-kiksi lasten ja nuorten psykiatrinen hoito ja päihdepalvelut. Kehittämistyössä turvataan lasten, nuorten ja heidän perheidensä oikeus laadukkaaseen tukeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen lapsistrategian toimeenpanossa toteutetaan pilotti, jossa vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta lastensuojelulain valmistelussa. Pilotissa on tarkoitus luoda malli lasten ja nuorten kuulemiseksi lainsäädäntötyön yhteydessä. Mallin pilotointi toteutetaan kevään 2021 aikana, jolloin sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lastensuojelulain uudistusta. Nuoria kuullaan muutamissa ennalta valituissa aihealueissa. Pilotista vastaa työryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa nuorten kuulemiset ja raportoi niistä saadut tulokset sosiaali- ja terveysministeriön lainvalmistelijoille. Mallinnus lasten ja nuorten kuulemisesta lainvalmistelun yhteydessä -julkaisun on määrä valmistua pilotin päätyttyä. ”Lapsistrategian tavoitteena on edistää ja vahvistaa lapsen oikeutta osallisuuteen. Strategian tavoitteena on, että lasten osallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja tiedonsaanti huomioidaan systemaattisesti kaikessa lapsia joko suoraan tai välillisesti koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. Strategian toimeenpanossa kehitettään välineitä tähän työhön, sillä jokaisen lapsen ääni on tärkeä sekä arvokas ja se ansaitsee tulla kuulluksi”, toteaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Lastensuojelulain kuulemista koskevan pilotin tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten oikeutta osallistua palveluidensa arviointiin sekä lisätä heidän tietojaan asemaansa ja oikeuksiaan koskevasta sääntelystä ja niiden tavoitteista. Nuorten kuuleminen otetaan huomioon esityksen jatkovalmistelussa. ”Lastensuojelun osallisuuspilotissa tarjotaan lastensuojelun asiakkaina oleville nuorille mahdollisuus tulla kuulluksi lastensuojelua koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Uudistuksessa halutaan nimenomaan kehittää nuorten tarpeisiin vastaavia palveluja, minkä vuoksi pilotissa kuullaan ensisijaisesti nuoria”, kertoo pilotista vastaava asiantuntija Pasi Pollari.Pilotin työskentelyn pohjalta tehdään myös kirjallinen kuvaus siitä, kuinka nuoria on kuultu. Kuvauksen on tarkoitus toimia jatkossa mallina eri lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausunnoille asetusluonnoksen raskaan liikenteen kuljettajien ajo- ja lepoaikojen noudattamiseen liittyvistä poikkeuksista sekä ajopiirturikortteja koskevien säädösten muutoksista.Muutoksilla pantaisiin kansallisesti täytäntöön EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin säädöksistä tulevat oikeudet ja poikkeusmahdollisuudet.Asetusluonnoksessa Liikenne- ja viestintävirastolle annettaisiin oikeus vaatia ajopiirturikortin haltija korvaamaan esimerkiksi vioittunut tai kadonnut kortti uudella tarvittavat tiedot sisältävällä kortilla. Ajopiirturikortteja käytetään kuljettajien ajo- ja lepoaikojen seurantaan, rekisteröintiin, huoltoon ja viranomaisvalvontaan.Lisäksi asetusluonnoksessa ehdotetaan, että Suomessa hyödynnettäisiin EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin tarjoama kansallinen poikkeusmahdollisuus ajopiirturin käyttövelvollisuudesta. Kansallinen poikkeus koskisi valmisbetonin kuljettamiseen tarkoitettuja ajoneuvoja.Valtioneuvoston asetukseen tehtäisiin myös säädösteknisiä korjauksia muun muassa yksinomaan rahaa ja/tai arvoesineitä kuljettavan ajoneuvon sekä elävien eläinten kuljettamiseen käytettävän ajoneuvon ajopiirturin käyttöä koskeviin poikkeuksiin.EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketti julkaistiin 31.7.2020 ja se koostuu tieliikenteen sosiaali- ja markkinalainsäädännöstä. Liikkuvuuspaketin ajo- ja lepoaikoja ja ajopiirtureita koskevat uudet asetukset tulivat Suomessa voimaan 20.8.2020 ja niiden soveltaminen alkaa ajo- ja lepoaikoja ja ajopiirtureita lukuun ottamatta vuosien 2022-24 aikana. Ajo- ja lepoaikasäädöksiä on sovellettu asetusten voimaantulosta alkaen.Liikkuvuuspaketin tavoitteena on yhtenäistää EU:n tieliikenteen sisämarkkinoiden sääntelyä, parantaa kuljettajien työoloja sekä tehostaa valvontaa.Mitä seuraavaksi?Luonnos ajopiirturin käyttöä koskevaksi valtioneuvoston asetukseksi on lähetetty lausunnoille 7. huhtikuuta 2021. Asetuksen lausuntoaika päättyy 4. toukokuuta 2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset verkossa osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen asetuksen valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Asetusmuutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan 21. toukokuuta 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja Norjan väliset neuvottelut Tenojoen lohenkalastuksesta kalastuskaudella 2021 on saatu päätökseen. Yhteisessä neuvottelutuloksessa esitetään erittäin poikkeuksellista, koko Tenojoen vesistön sekä vuono- ja merialueen käsittävää kieltoa lohenkalastukseen kalastuskaudella 2021. Muiden kalojen pyynti kuitenkin jatkuu ja Tenolle esitetään tätä varten uuden tyyppistä vapakalastuslupaa.Lohen pyynnin väliaikainen kielto koskisi sekä vapakalastusta että lohen pyyntiin tarkoitettuja kiinteitä pyydyksiä eli patoa, kiinteää verkkoa ja kulkutusverkkoa. Rajoitusalueeseen kuuluisivat Tenojoen pääuoma, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta. Yhtenäinen rajoitusalue kattaisi siten Tenon lohipopulaation koko elinkierron. Tenon populaatioon kuuluu yhteensä 30 eri lohikantaa.Peruste poikkeukselliselle rajoitukselle on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila, joka on havaittu seurannassa. Lohikantojen elpyminen ei ole edennyt odotetusti nykyisillä kalastusmääräyksillä. Väliaikaista kieltoa tarvitaan, koska rajoitettukin kalastus verottaisi lohikantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi.Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää Norjan kanssa saavutettua neuvottelutulosta tarpeellisena toimena Tenon lohikantojen turvaamiseksi. – Päätös on kova erityisesti Tenolaakson paikallisille, mutta tavoitteena on turvata kalastusmahdollisuudet ja elinvoimaiset lohikannat Tenolla myös tulevaisuudessa. Suomen kannalta ratkaisevaa on, että Norja on osaltaan valmis rajoittamaan kalastusta merellä ja vuonossa. Neuvottelutulos on poikkeuksellinen mahdollisuus turvata lohta koko sen elinkierron alueella, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi