NordenBladet — Euroopan komissio on antanut asetusehdotuksen, jolla jatkettaisiin verkkovierailu- eli roaming-sääntelyä kymmenellä vuodella kesään 2032 asti. Ehdotuksessa enimmäistukkuhintoja esitettäisiin alennettavaksi vuosina 2022 ja 2025. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle kirjelmän komission ehdotuksesta 8. huhtikuuta 2021.Komission ehdotus liittyy kesällä 2017 toteutettuun uudistukseen, jossa asiakkailta perittävistä roaming-maksuista lähtökohtaisesti luovuttiin. Käytännössä tämä tarkoitti kuluttajille sitä, että matkapuhelut ja mobiilidatan käyttö muuttuivat pääsääntöisesti samanhintaisiksi EU:n alueella kuin kotimaassa. Asetusehdotuksen mukaisissa hintakatoissa kysymys olisi teleyritysten toisiltaan perimistä tukkumaksuista, joiden enimmäistasosta on säädetty kesään 2022 asti voimassa olevalla määräaikaisella asetuksella. Asetus sisältää myös muuta verkkovierailuihin liittyvää sääntelyä, jota komissio esittää jatkettavaksi pääpiirteittään samankaltaisena kuin nykyisin.Valtioneuvosto kannattaa voimakkaasti tukkuhintojen sääntelyn jatkamista, mutta katsoo, että säänneltyjen tukkuhintojen tulisi heijastaa todellisia kustannuksia mahdollisimman tarkasti. Suomelle riittävän alhaiset tukkuhinnat ovat erityisen tärkeitä muun muassa siksi, että merkittävä osa kuluttajista käyttää rajattomia datapaketteja liittymissään. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan liian korkeaksi säännelty tukkuhintojen enimmäistaso voi johtaa matkaviestinpalvelujen kotimaisten hintojen korotuspaineisiin.Komission ehdotukseen on lisäksi sisällytetty uusia säännöksiä hätäpalveluiden käyttöön, palvelun laatuun ja lisämaksullisiin palveluihin liittyen. Näillä voitaisiin varmistaa kuluttajien mahdollisuus käyttää hätäpalveluita maksutta kaikkialla EU:ssa sekä mahdollistaa kuluttajille saman laatuiset verkkovierailupalvelut myös muualla EU:n alueella kuin kotimaassa. Valtioneuvosto pitää näitä tavoitteita kannatettavina huomioiden kuitenkin sen, ettei säännösten tule rajoittaa teleyrityksen mahdollisuuksia tehdä kaupallisesti kannattavia verkkovierailusopimuksia.Mitä seuraavaksi?Asetusehdotuksen käsittely jatkuu neuvoston teletyöryhmässä ja Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE).
NordenBladet — Taksisääntelyn korjaussarjassa tehdyt lakimuutokset tulevat pääosin voimaan 1.5.2021. Hinnoittelua sekä taksamittaria ja muita laitteita koskevat muutokset tulevat voimaan 1.9.2021. Voimaantulon porrastuksella annetaan taksitoimijoille aikaa tehdä lakimuutosten edellyttämiä muutoksia.– Taksisääntelyn korjaussarjan tarkoitus on palauttaa asiakkaiden luottamus turvalliseen kyytiin ja yrittäjien luottamus alan tulevaisuuteen, kertoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka lakimuutosten tavoitteista.Hallitus esitti lakimuutosten vahvistamista 8. huhtikuuta 2021. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 9. huhtikuuta 2021.Keskeisiä muutoksiaTaksinkuljettajakokeen aihealueet ja kysymysten vähimmäissisältö määritellään tarkemmin, jotta koe huomioi paremmin esimerkiksi matkustajien turvallisuudesta huolehtimista ja erityisryhmien kanssa toimimista.Taksinkuljettajat voivat osaamisensa täydentämiseksi käydä jatkossa myös laissa määritellyn vapaaehtoisen erityisryhmien kuljettajakoulutuksen. Erityisryhmien kuljettajakoulutus voidaan huomioida myös julkisissa taksipalveluhankinnoissa.Taksikyydin hinta tai hinnan määräytymisen perusteet on edelleen ilmoitettava ennen matkan alkua. Jos kyydin hinta ei ole kiinteä, hinnoittelussa on käytettävä tiettyä hinnoittelurakennetta, esitettävä esimerkkimatkan hinta ja käytettävä hinnan määrittelyssä mittauslaitelain mukaista taksamittaria.Jos Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toteaa hintaseurannan perusteella, että erityisryhmien lisäpalvelujen hinnat eivät ole kohtuullisia, se voi asettaa niille enimmäishinnan.Yrittäjiltä vaaditaan Y-tunnus jo taksiliikenneluvan myöntämisvaiheessa. Taksiliikenneluvan edellytyksiin kuuluu jatkossa velvollisuus suorittaa yrittäjäkoulutus ja -koe. Taksiliikenneluvan jo saaneiden tulee täyttää lain vaatimukset siirtymäaikana.Valvonnan tehostamiseksi taksiliikennelupa tai sen jäljennös tulee pitää aina mukana ajoneuvossa. Myös kuljettajan vastuuta ajoneuvossa mukana pidettävistä asiakirjoista ja tiedoista on lisätty ja velvoitteiden rikkomisesta voidaan määrätä kuljettajalle liikennevirhemaksu.Taksivalaisin tulee pakolliseksi tietyin yritys- ja edustusajoja koskevin poikkeuksin. Verovalvonnan tukemiseksi kaikista taksikyydeistä tulisi kerätä sähköisessä muodossa laissa määritellyt tiedot.Taksiyritysten ja välityskeskusten on toimitettava viranomaisille hintatietoja. Lisäksi täsmennetään, mitä tietoja palvelujen tarjonnasta ja kysynnästä on toimitettava.Jatkossa koti- ja matkailupalveluyritysten palvelukokonaisuuteen sisältyvään kuljetustoimintaan ei vaadita taksiliikennelupaa. Samalla täsmennetään, että taksiliikennelupa vaaditaan paitsi ammattimaiseen henkilöiden kuljettamiseen laissa määritellyillä ajoneuvoilla myös näiden palvelujen tarjoamiseen yleisölle.Kaksi lausumaaEduskunnan vastaus hallituksen esitykseen sisältää kaksi lausumaa.1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi ja toteuttaa viipymättä kaikki lainsäädännölliset ja muut toimenpiteet, jotka tarvitaan taksipalvelujen saatavuuden parantamiseksi eri alueilla. 2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto käynnistää ja toteuttaa viipymättä lainsäädäntöhankkeen ja muut tarvittavat toimenpiteet julkisesti tuettujen kuljetusten kehittämiseksi ja nykyisten haasteiden ratkaisemiseksi yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tarkempaa tietoa TraficomistaLiikenne- ja viestintävirasto Traficom antaa säädöksistä yksityiskohtaisempaa tietoa ja tarkentavia määräyksiä verkkosivuillaan sekä uutiskirjeessä.
NordenBladet — Valtioneuvosto teki tänään periaatepäätöksen kiertotalouden edistämisestä. Päätöksen myötä Suomi on maailmassa edelläkävijöiden joukossa tavoitellessaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä. Yksi keino edistää luonnonvaratavoitteita on vähähiilinen kiertotaloussopimus, johon kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden halutaan liittyvän omilla sitoumuksillaan.Periaatepäätös pohjautuu visioon, jonka mukaan hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on Suomen talouden perusta vuonna 2035.Periaatepäätöksen mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin. Resurssien tuottavuuden tulee kaksinkertaistua vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi materiaalien kiertotalousasteen tulisi kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä.”Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiseen ja näin avaimet pysäyttää ilmastokriisi ja luonnon köyhtyminen. Periaatepäätöksessä asetamme ensi kertaa konkreettiset tavoitteet luonnonvarojen kulutukselle. Päätöksen toimilla tartumme kiertotalouden mahdollisuuksiin ja muutamme taloutemme pohjan kestävämmäksi. Ylihuomenna 10.4. on Suomen laskennallinen ylikulutuspäivä. Silloin olemme käyttäneet osamme tämän vuoden luonnonvaroista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.”Kiertotaloudessa tavoitteena on säilyttää tuotteet, materiaalit ja niiden arvo talouden kierrossa mahdollisimman pitkään. Periaatteena vähemmästä enemmän tarkoittaa arvonlisän kasvattamista ja yhä tehokkaampaa raaka-aineiden hyödyntämistä. Yritykset ovat kuskin paikalla tässä muutoksessa. Tämä on myös suuri mahdollisuus viennin vahvistamiselle, sillä suomalainen kiertotalousosaaminen kiinnostaa maailmalla”, elinkeinoministeri Mikä Lintilä toteaa.Periaatepäätöksessä linjataan 18 keskeistä toimenpidettä, joilla ministeriöt sitoutuvat edistämään kiertotaloutta vuosina 2021-2024. Niillä luodaan kannusteita, vahvistetaan markkinoita, lisätään osaamista, edistetään digitalisaatiota ja tuetaan kestävän kehityksen mukaista ulkopolitiikkaa.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt lääketieteen tohtori Taneli Puumalaisen sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuus ja terveys -osaston määräaikaiseksi osastopäälliköksi. Puumalainen aloittaa tehtävässään 22.4.2021, ja jatkaa siinä 31.5.2022 saakka. Tehtävää haki 13 henkilöä.Puumalainen on toiminut vuodesta 2014 lähtien Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärinä ja yksikön päällikkönä. Hän johtaa infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikköä. Sosiaali- ja terveysministeriöstä hänellä on työkokemusta vuosina 2012-2014 muun muassa kansallisen rokotusohjelman ja tartuntatautien torjunnan asiantuntijatehtävistä. Vuosina 2007-2012 Puumalainen työskenteli johtavana asiantuntijalääkärinä ja tiimin esimiehenä GlaxoSmithKline Biologicalsissa rokotteisiin ja infektiosairauksiin liittyvissä tehtävissä. Tätä ennen hän oli tutkimustehtävissä Kansanterveyslaitoksen rokotteiden ja immuunisuojan osastolla. Turvallisuus ja terveys -osasto vastaa ministeriössä valmistelu- ja kehittämistyöstä koskien muun muassa lääkehuoltoa ja tartuntatautien torjuntaa, ympäristöterveydenhuollon järjestämistä ja terveydensuojelua, päihdepolitiikkaa, tapaturmien, rikosten ja väkivallan ehkäisyä sekä geenitekniikkaa, biopankkeja ja genomitiedon käsittelyyn liittyviä asioita. Osastolle kuuluvat myös valmiusasiat ja häiriötilanteisiin varautuminen sosiaali- ja terveysministeriössä ja sen hallinnonalalla ja toimialalla. Lähiaikoina osastopäällikön merkittäviä tehtäviä ovat lisäksi covid-19-epidemian hallintaan liittyvien toimenpiteiden valmistelu ja toimeenpanon johtaminen yhteistyössä ministeriön muiden osastojen, ministeriöiden sekä ministeriön hallinnonalan virastojen, erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.Turvallisuus ja terveys -osasto perustettiin 1.6.2020, kun ministeriön aiempi hyvinvointi- ja palveluosasto jaettiin kolmeksi osastoksi.Viran vakinainen haltija Päivi Sillanaukee toimii 31.5.2022 saakka virkakierrossa ulkoministeriössä.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään hallituksen esityksen, jolla muutettaisiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (YVA-laki), maa-aineslakia, ympäristönsuojelulakia ja eräiden ympäristöllisten menettelyjen yhteensovittamisesta annettua lakia. Muutoksilla pannaan täytäntöön YVA-direktiivin vaatimukset.Esitetyt muutokset ovat pääosin seurausta Euroopan komission Suomea vastaan käynnistämästä rikkomusmenettelystä, joka koskee tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin (YVA-direktiivi) täytäntöönpanoa. Lisäksi esitetään joitain muutoksia perustuen YVA-lain soveltamiskäytännössä huomattuihin selkeytystarpeisiin.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi torstaina 8. huhtikuuta eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon. Koulutuspoliittinen selonteko viitoittaa tietä kohti 2040-luvun tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta kasvavien osaamisvaatimusten ja pienenevien ikäluokkien Suomessa. Selonteossa linjataan koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila kohti 2040-lukua sekä sen saavuttamiseksi tarvittavat voimavarojen, rakenteiden ja ohjauksen muutokset.Koulutuspoliittisella selonteolla valtioneuvosto haluaa avata sekä eduskunnassa käytävän, että laajan yhteiskunnallisen keskustelun koulutuksen ja tutkimuksen merkityksestä, ongelmista ja ratkaisuista tulevaisuudessa. Selonteon halutaan toimivan myös tulevan koulutuspoliittisen päätöksenteon perustana.– Suomen menestys on perustunut pyrkimykseen taata jokaiselle tasa-arvoiset mahdollisuudet hankkia elämässä tarvittavat tiedot ja taidot. Koulutuksen tasa-arvo on valttikortti, jota meillä ei ole varaa menettää. Koulutuspoliittisen selonteon toimenpiteillä haluamme varmistaa, että koulutusjärjestelmämme mahdollistaa jatkossakin jokaisen ihmisen oikeuden oppia ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Vain siten menestymme myös jatkossa, opetusministeri Jussi Saramo sanoo.– Suomalaisesta koulutuksesta on ollut tarpeellista tehdä laaja kokonaistarkastelu. Vastataksemme aikamme suuriin muutoksiin tarvitaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisestä yhteistä yli vaalikausien katsovaa näkemystä. Tärkeintä on nostaa ihminen, oppija, keskiöön sekä tiivistää koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta edelleen, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.Tavoitetila 2040: Suomessa vahva sivistysperusta Koulutuspoliittisessa selonteossa hallitus asettaa tavoitteeksi, että vuonna 2040 Suomessa on laadukkaaseen ja vaikuttavaan kasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin rakentuva sivistysperusta. Sen varaan rakentuu Suomen kansainvälinen kilpailukyky ja kansalaisten hyvinvointi. Tavoitteena on, että vuonna 2040 koulutuksellinen tasa-arvo ja koulutuksen saavutettavuus ovat parantuneet, ja Suomen koulutus- ja osaamistaso ovat maailman kärkiluokkaa. Koulutuksen ja tutkimuksen avulla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista koko yhteiskunnassa.Poimintoja koulutuksen ja tutkimuksen tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2040:Suomalainen yhteiskunta on suurien haasteiden edessä: väestörakenteen muutos ja alueellinen eriytyminen sekä työelämän ja teknologian nopea kehittyminen edellyttävät uusia toimintatapoja ja -rakenteita kaikilla koulutusasteilla. Jatkuva oppiminen, työn ja osaamisen tiivis yhteistyö tuovat muutosturvaa yksilöille ja kilpailuetua yrityksille. Selonteossa esitetään haasteisiin vastaamiseksi lainsäädännön ja rahoituksen kokonaisuudistusta, jolla turvataan sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertainen ja laadukas toteuttaminen koko maassa. Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuslainsäädäntö kootaan selkeäksi kokonaisuudeksi. Koulutuksen rahoitusta esitetään vahvistettavaksi kohdentamalla ikäluokkien pienenemisestä säästyvä laskennallinen rahoitus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseen. Rahoitusjärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyy tarveperusteinen rahoitus, ns. positiivinen erityiskohtelun rahoitus. Tällä turvataan oppimisen tasa-arvoa.Koulutuksen maksuttomuuden, laadun, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä saavutettavuuden turvaaminen edellyttävät merkittävää julkista panostusta koulutukseen ja tutkimukseen tulevina vuosina. Koulutus- ja osaamistason nousu ei ole mahdollista ilman koulutuksen ja tutkimuksen riittävää resursointia ja resurssien viisasta kohdentamista. Selonteon tavoitteena on saada aikaan ylivaalikautinen sitoutuminen koulutusinvestointeihin. Rahoituksen ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys ovat edellytyksiä koulutukselle ja tutkimukselle asetettavien tavoitteiden saavuttamiseksi. Koronasta johtuvan oppimis- ja hyvinvointivajeet pitää korjata. Korona-ajan oppilaista ja opiskelijoista ei saa tulla oppimisen menetetty sukupolvi. Koulutuspoliittinen selonteko asettaa tavoitteeksi varhaiskasvatusmaksujen alentamisen ja pitkällä aikavälillä varhaiskasvatuksen maksuttomuuden. (vähintään 4 h/pv).Perusopetuksen oppimistuloksia nostetaan ja oppimiseroja kavennetaan edistämällä varhaiskasvatus- ja kouluyhteisöjen hyvinvointia ja osallisuutta. Tätä toimeenpannaan uudella valtakunnallisella sitouttavan kouluyhteisötyön mallilla. Luku- ja laskutaitoa vahvistetaan ja erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten kriittisen ajattelun taitojen kehittämiseen. Yleissivistystä ja ammattisivistystä ei aseteta vastakkain. Toisen asteen koulutuksessa hyödynnetään yhteistyötä ja sen lainsäädännölliset ja muut esteet poistetaan. Ammatillisessa koulutuksessa yleissivistystä ja perustaitoja vahvistetaan ammattiosaamisen hankkimista heikentämättä. Näin varmistetaan opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja työuran aikaiseen osaamisen päivittämiseen. Toisen asteen koulutuksessa hyödynnetään uusia teknologioita ja toimintatapoja, jotta voidaan rakentaa kullekin henkilökohtaisia opintopolkuja. Myös ammatilliseen koulutukseen kehitetään soveltuva myönteisen erityiskohtelun malli.Korkeakoulutasoista osaamista tarvitaan ennakointien mukaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tähän pääsemiseksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja lisätään koulutuksen laadusta tinkimättä. Korkeakoulujen valintoja kehitetään perustuen tutkittuun tietoon. Tavoitteena on, että ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolmikertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia tulisi työllistyä Suomeen.Tieteen osalta tavoitteena on, että Suomi on tulevaisuudessa innostava paikka tehdä tutkimusta, ja tutkimusympäristöt ovat maailmanluokkaa. Huippuosaajat muuttavat Suomeen ja parantavat Suomen osaamistasoa. Julkinen tutkimusrahoitus kannustaa myös yksityisen sektorin investoimaan osaamiseen ja TKI-toimintaan. Keskeinen toimi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on kansallisen TKI-tiekartan (2020) tehokas ja laadukas toimeenpaneminen.Osana korkeakoulutusta opettajien sekä muun kasvatus- ja opetusalan henkilöstön saatavuus ja osaaminen turvataan mm. henkilöstöä koskevaa tietopohjaa parantamalla, ennakoinnilla ja koulutusten oikealla mitoituksella sekä koulutuksen tutkimusperusteinen laatu varmistamalla. Selonteossa linjataan lisäksi myös mm. vapaan sivistystyön, jatkuvan oppimisen, opintotuen, ruotsinkielisen koulutuksen, maahanmuuttajataustaisten koulutuksen, vammaisten ihmisten oppimisen sekä saamenkielisen koulutuksen kehittämistarpeita.Koulutuspoliittinen selonteko
NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään 8.4.2021 päättänyt parantaa asuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP) toimivuutta nostamalla ASP-korkotukilainojen enimmäismääriä ja lisäämällä kuntajaotteluun uuden ryhmän Tampereelle ja Turulle.ASP-korkotukilainojen enimmäislainamääriä tarkistettiin viimeksi vuonna 2014. Tarkistuksen jälkeen muutokset asuntomarkkinoilla ovat kuitenkin olleet merkittäviä. Enimmäislainamääriä on nyt tarkistettu vastaamaan nykyistä hintatasoa, jotta ensiasunnon ostajilla olisi mahdollisuus ostaa tarpeidensa ja toiveidensa mukainen asunto.Asuntojen hinnat ovat nousseet vuodesta 2014 koko maan tasolla noin neljä prosenttia. Alueellisesti hintakehitys ei ole ollut tasaista, ja nykyisten aluerajausten sisälläkin kehitys on ollut varsin epätasaista. Esimerkiksi Helsingissä vanhojen osakehuoneistojen hinnat ovat nousseet 19 prosenttia, Tampereella 13 prosenttia, kun taas Oulussa ne ovat pysyneet lähes entisellä tasolla.ASP-korkotukilainojen kuntajaotteluun onkin nyt lisätty neljäs ryhmä, johon on siirretty Tampere ja Turku, sillä aiemmin ryhmään ”muut kunnat” kuuluneiden Tampereen ja Turun asuntojen hinnat ovat kehittyneet selvästi eri tahtiin muiden ryhmään kuuluvien kuntien kanssa.ASP-korkotukilainojen kuntajaotteluAsunnon sijaintikunta: Helsinki Voimassa ollut lainan enimmäismäärä (euroa): 180 000 Uusi lainan enimmäismäärä (euroa): 215 000Asunnon sijaintikunta: Espoo, Kauniainen, Vantaa Voimassa ollut lainan enimmäismäärä (euroa): 145 000 Uusi lainan enimmäismäärä (euroa): 160 000Asunnon sijaintikunta: Tampere, Turku Voimassa ollut lainan enimmäismäärä (euroa): (115 000) Uusi lainan enimmäismäärä (euroa): 140 000Asunnon sijaintikunta: Muut kunnat Voimassa ollut lainan enimmäismäärä (euroa): 115 000 Uusi lainan enimmäismäärä (euroa): 120 000ASP-lainoilla tuetaan omaehtoista asumistaASP-lainat tukevat omaehtoisen asumisen järjestämistä ja asumiskustannusten kohtuullisuutta, sillä ne tarjoavat korkosuojaa ensiasunnon hankkijoille tilanteessa, jossa korkotaso nousee.ASP-järjestelmässä pankki maksaa talletukselle yhden prosentin koron, ja tämän lisäksi erikseen sovittavaa lisäkorkoa 2-4 prosenttia tallettamisen aloittamisvuodelta ja tämän jälkeen enintään viideltä kalenterivuodelta. ASP-säästäjän tulee puolestaan säästää vähintään 10 prosenttia asunnon hinnasta.ASP-lainalle voi saada maksuttoman valtiontakauksen, ja valtio maksaa ASP-lainalle korkotukea 70 prosenttia 3,8 prosentin omavastuukoron ylittävältä osalta, lainan kymmeneltä ensimmäiseltä vuodelta.Korkotukilainojen enimmäismäärien korottaminen tulee voimaan 15.4.2021, ja se koskee lainoja, jotka nostetaan tuona päivämääränä tai sen jälkeen.
NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paateron 1.4.2021 asettaman työryhmän tehtävänä on selvittää valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvan tietojärjestelmiin kohdistuvan yleislainsäädännön uudistamistarpeita, jotka liittyvät erityisesti automaattiseen päätöksentekoon ja hallintoautomaation käyttöön.Euroopan yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) voimaantulon myötä on noussut tarve selvittää, ottaako kansallinen lainsäädäntö riittävästi huomioon asetuksen takaamat rekisteröidyn oikeudet tietojärjestelmiä käytettäessä hallinnon toiminnassa. Tietojärjestelmiä käytettäessä on myös varmistettava hyvän hallinnon, hallinnon asiakkaiden oikeusturvan ja virkavastuun toteutuminen.Työryhmän tavoitteena on arvioida automatisoidun päätöksenteon ja muun hallintoautomaation mahdollistavan lainsäädännön kehittämistarpeita. Työryhmä kehittää myös tietojärjestelmien vaatimuksenmukaisuuden arviointia koskevaa sääntelyä. Työryhmä tarkastelee lainsäädäntöä sekä hallintoasian käsittelyn sekä hallinnon palveluiden tuottamisen näkökulmasta. Työskentelyn tuloksena syntyy arviomuistio lainsäädännön nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä myöhemmin loppuvuodesta hallituksen esitykseen tarvittavat säädösehdotukset perusteluineen. Mahdollinen hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä 2022.Asetetun työryhmän tavoitteet kytkeytyvät muihin automaattista päätöksentekoa käsitteleviin säädösvalmisteluhankkeisiin. Näitä ovat oikeusministeriön asettama automaattisen päätöksenteon sääntelyä valmisteleva työryhmä sekä useat tekoälyn sääntelyyn liittyvät tavoitteet Euroopan unionissa.Asiantuntijatyöryhmä kuulee keskeisiä sidosryhmiä ja muita toimijoitaTyöryhmään osallistuu asiantuntijoita valtiovarainministeriöstä, oikeusministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Liikenne- ja viestintävirastosta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Verohallinnosta, Suomen Kuntaliitosta ja tietosuojavaltuutetun toimistosta. Osana työskentelyä työryhmä järjestää kuulemistilaisuuksia sekä tarvittaessa sääntelytarvekohtaisia työpajoja.
NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille pelastuslain muutostarpeita tarkastelleiden työryhmien arviointimuistiot. Esiselvityksessä arvioitiin pelastuslain säännösten toimivuutta, selkeyttä ja ajantasaisuutta. Lisäksi selvitettiin ja arvioitiin, mitä lainsäädännön muutostarpeita pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille aiheuttaa niin sanotun Sote100-lakipaketin muutosten lisäksi.Lausuntokierrokselle lähetetyissä työryhmien arviointimuistioissa käydään läpi voimassa olevan pelastuslain nykytila ja toimivuus sekä esitellään työryhmien ehdotukset pelastuslain muuttamiseksi. Työryhmien esitykset valmisteltiin laajassa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.Esiselvityshankkeessa pelastuslain mahdollisia muutostarpeita tarkasteltiin onnettomuuksien ehkäisyn ja valvonnan, pelastustoiminnan, varautumisen ja väestönsuojelun sekä lain rakenteen ja yhteisten säännösten näkökulmista. Esitetyistä muutostarpeista on tehty perustellut ehdotukset sekä arviot niiden vaikutuksista ja kiireellisyydestä.− Pelastuslaki on tarkoitus uudistaa vastaamaan paremmin pelastustoimen toimintaympäristöä, tulevaisuuden kehitystä sekä valmisteilla olevaa hyvinvointialueuudistusta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lakia tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti, kertoo lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö.Valmistelu etenee lausuntopalautteen pohjaltaPääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan pelastustoimen järjestäminen siirretään hyvinvointialueiden tehtäväksi ja pelastuslaki uudistetaan kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta.Sisäministeriö asetti 30.12.2019 esiselvityshankkeen pelastuslain uudistamistarpeista. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää ja arvioida kokonaisvaltaisesti pelastustoimen lainsäädännön muutostarpeet, jotka johtuvat muun muassa pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymisestä hyvinvointialueille.Työryhmien ehdotukset ovat lausuntokierroksella 8.4.-31.5.2021. Mahdolliset lakimuutokset valmistellaan esiselvityksen ja lausuntopalautteen pohjalta erikseen asetettavassa lainsäädäntöhankkeessa.
