NordenBladet — Kaikille 7-17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Suosituksen mukainen määrä liikkumista voi kertyä useista liikkumisen hetkistä päivän aikana. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten ja nuorten terveelle kasvulle ja kehitykselle sekä hyvinvoinnille. Suomessa vain noin puolet 7−12-vuotiaista ja vain alle viidesosa 13−17-vuotiaista liikkuu suositusten mukaan. Tarve liikkumisen lisäämiseen on olemassa.Uusi kansallinen lasten ja nuorten liikkumissuositus kuvaa parhaaseen tieteelliseen näyttöön perustuen, kuinka paljon ja millaista liikuntaa lapset ja nuoret tarvitsevat hyvinvointinsa turvaamiseksi. Kaikille 7−17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää. Uuden suosituksen mukaan lasten ja nuorten olisi hyvä liikkua viikon jokaisena päivänä, ja suurimman osan liikkumisesta tulisi olla kestävyystyyppistä. Teholtaan rasittavaa kestävyystyyppistä liikkumista sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista tulisi tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa. Liikkumisen tulisi olla monipuolista, jolloin erilaiset liikuntataidot kehittyvät. Myös liikkuvuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Suosituksen mukainen määrä liikkumista voi kertyä useista liikkumisen hetkistä päivän aikana. Vähäisempikin liikkumisen määrä on hyödyllistä, vaikka suositus ei täyttyisikään viikon jokaisena päivänä. Liikkumisen ilo auttaa pysyvien liikkumistottumusten ja harrastusten löytämisessä. Turvallinen ja yhdenvertaisesti saavutettava päivittäinen liikkuminen kuuluu kaikille lapsille ja nuorille. Liikkumissuosituksen keskeisiä toimeenpanijoita ovat perhe ja kaverit, koulut ja oppilaitokset, liikunta- ja urheiluseurat ja kaikki liikuntaharrastusten järjestäjät, kunnat sekä valtionhallinto.Uusi lasten ja nuorten liikkumissuositus valmisteltiin monitieteisessä ja -ammatillisessa lasten ja nuorten liikkumisen ja hyvinvoinnin asiantuntijaryhmässä. Suosituksen ydin ei ole juuri muuttunut aiemmasta vuoden 2008 suosituksesta, mutta suosituksen sisältöä on muokattu vastaamaan paremmin viime vuosina merkittävästi kasvanutta, monipuolistunutta ja tarkentunutta tutkimusnäyttöä lasten ja nuorten liikkumisesta.Uusi lasten ja nuorten liikkumissuositusLisätietoa liikkumissuosituksista:Liikkumissuositusten valmistelijatapulaisprofessori Arja Sääkslahti, Jyväskylän yliopistop. 040 805 3974 tai sähköposti: [email protected]tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, Likesp. 0400 247 998 tai sähköposti: [email protected] johtaja, professori, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari, UKK-instituuttip. 040 505 9157 tai sähköposti: [email protected] Liikkumissuositustyöryhmän puheenjohtajapääsihteeri Minttu Korsberg, valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö p. 0295 330 018 tai sähköposti: [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kyläkauppatuen maksamista aiotaan jatkaa kertaluonteisesti ja sen saajiin oikeutettujen kauppojen joukkoa laajentaa. Uusittua tukea voitaisiin jakaa vuosille 2021-23. Tukea jaettaisiin enintään kaksi miljoonaa euroa ja enintään 20000 euroa hakijaa kohti. Maa- ja metsätalousministeriö lähetti asetusesityksen lausunnoille keskiviikkona.”Kyläkauppatuki on erittäin tärkeä yksittäinen toimi, jolla voimme tukea maaseutujen elinvoimaisuutta. Lähipalvelut – etenkin poikkeustilanteessa – ovat jokaiselle asukkaalle tärkeitä. Kyläkaupoilla on myös laajempia vaikutuksia paikalliseen elinvoimaan, sillä kyläkaupat tarjoavat usein valikoimissaan lähialueen tuotteita ja lähiruokaa. Myös ympäristö kiittää, kun matkat kaupunkikeskuksiin ruoka- ja polttoaineostoksille vähenevät. Kyläkaupat tukevat myös monipaikkaista elämää ja tuottavat myös yrityksille tärkeitä palveluja”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon kykyä vastata erilaisiin yhteiskunnan häiriö- ja uhkatilanteisiin parannetaan yhdenmukaistamalla toimijoiden valmiussuunnittelua ja tilannekuvan muodostamista. Valmiussuunnittelua koskevat terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutokset tulivat voimaan 1.3.2021.Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt näiden säännösten toimeenpanon. Monivuotisen, vaiheittain etenevän työn tuloksena on tarkoitus saada valmiussuunnittelu ja tilannekuvan luominen valtakunnallisesti perustumaan yhtenäisiin malleihin. Tästä on apua paikalliselle, alueelliselle sekä valtakunnalliselle valmiustyölle ja tilannekuvan ylläpitoon. Valtakunnallisesta toimeenpanosta vastaa ohjausryhmä. Kokonaisuudessa on otettava huomioon yhteen sovitettava erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon näkökulmat.Ohjausryhmä huolehtii siitä, että alueilla tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelua yhdenmukaisesti ja yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti. Tehtävänä on luoda malli ja edellytykset koota ja analysoida tietoa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteita ja niiden uhkia.Valmiussuunnittelun parantamisen taustalla ovat säädösmuutokset, jotka tehtiin joulukuussa 2020 terveydenhuoltolakiin ja sosiaalihuoltolakiin. Muutokset tulivat voimaan 1.3.2021. Säädökset mahdollistavat valtakunnallisesti yhtenäisen valmiussuunnittelun ja yhtenäisen tilannekuvan muodostamisen sekä entistä tiiviimmän ja selkeämmän yhteistyön eri viranomaisten kesken.Ohjausryhmän puheenjohtaja on valmiusjohtaja Pekka Tulokas sosiaali- ja terveysministeriöstä, ja sen toimikausi on 1.4.2021-31.12.2023. Ryhmässä on edustus ministeriön lisäksi sairaanhoitopiireistä, suurimmista kaupungeista ja kunnista sekä muun muassa aluehallintovirastoista ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yli 60 maan valtiovarainministerit keskustelivat ilmasto- ja talouspolitiikasta, kun valtiovarainministerien ilmastokoalitio kokoontui tiistaina 6. huhtikuuta. Koalitio sai kevätkokouksen yhteydessä kahdeksan uutta jäsenmaata, muun muassa Yhdysvallat, Japanin ja Etelä-Korean.Valtiovarainministeri Matti Vanhanen johti koalition kevätkokousta yhdessä Chilen valtiovarainministerin Rodrigo Cerdan ja Indonesian valtiovarainministeri Sri Mulyani Indrawatin kanssa. Koalitio jatkaa kokouksen jälkeen työtään Suomen ja Indonesian toimiessa puheenjohtajina.”Toivotan tervetulleiksi koalition uudet jäsenet. Tämä on osoitus koalition kasvavasta roolista ja työn merkityksestä globaalissa ilmastokeskustelussa. Työmme perustuu luottamuksen rakentamiselle, kokemusten jakamiselle sekä osaamisen ja tiedon vahvistamiselle”, ministeri Vanhanen sanoo.Kokouksessa keskusteltiin erityisesti vihreän elvytyksen haasteista, hiilineutraalin talouden edellyttämistä uudistuksista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista rahoitusvakauteen. Ministeri Vanhanen piti kokouksen antia erittäin hyvänä ja kehotti loppupuheenvuorossaan koalitiota toimimaan yhteistyössä sidosryhmien ja järjestöjen kanssa konkreettisten työvälineiden kokoamiseksi. Koalition tämänpäiväinen keskustelu oli erittäin hyödyllinen myös Yhdysvaltojen 22. huhtikuuta järjestämän ilmastohuippukokouksen näkökulmasta. Kokoukseen osallistui valtiovarainministereitä yli 60 maasta. Mukana olivat ensimmäistä kertaa muun muassa uudet jäsenet Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea sekä koalition ulkopuolisista maista Kiina ja Intia. Tarkkailijoina kokoukseen osallistuivat muun muassa Venäjä ja Pakistan. Ilmastokoalition kokous toi yhteen maailman suurimmat taloudet, sillä mukana olivat muun muassa Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen ja Kiinan valtiovarainministeri Liu Kun. Vuoropuhelua sidosryhmien kanssaMinisterit keskustelivat ilmastokoalition työstä sekä ilmasto- ja talouspolitiikan prioriteeteista sidosryhmien kanssa. Aiheita olivat:talouden elpyminen koronapandemian jäljiltä sekä talouskasvu ja siirtymä hiilineutraaliin talouteenvaltiovarainministerien ja keskuspankkien rooli ilmastoriskien hallinnassahiilineutraalin talouden edistäminen, sidosryhmäkeskustelussa mukana Maailman luonnonsäätiö (WWF) ja Kansainvälinen finanssi-instituutti ja Kansainvälinen kauppakamari.Valtiovarainministerien lisäksi kevään kokoukseen osallistui instituutionaalisia yhteistyökumppaneita. Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF) edusti toimitusjohtaja Kristalina Georgieva, Maailmanpankkia pääjohtaja David Malpass, talousjärjestö OECD:tä pääsihteeri Angel Gurria, EU:ta komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis, Euroopan investointipankkia (EIP) pääjohtaja Werner Hoyer, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia (EBRD) pääjohtaja Odile Renaud-Basso, London School of Economicsia professori Lord Nicholas Stern, Sitraa yliasiamies Jyrki Katainen, keskuspankkien ja rahoitusvalvojien yhteistyöverkostoa (NGFS) puheenjohtaja Frank Elderson ja Maailman luonnonvarainstituuttia (WRI) pääjohtaja Andrew Steer. Hiilenneutraalin talouden edistämiseen liittävään keskusteluun osallistuivat myös Maailman luonnonsäätiön (WWF) ilmasto- ja energiajohtaja Manuel Pulgar-Vidal, Kansainvälisen rahoitusinstituutin (IIF) pääjohtaja Tim Adams ja kansainvälisen kauppakamarin (ICC) pääsihteeri John Denton.Ilmastotyö osaksi talouspolitiikkaaValtiovarainministerien ilmastokoalitio pyrkii tuomaan ilmastonmuutoksen osaksi talouspolitiikan ja rahoitusratkaisujen suunnittelua. Koalitio perustettiin huhtikuussa 2019 Washingtonissa Suomen aloitteesta. Koalitiossa on nyt 60 jäsenmaata, jotka ovat sitoutuneet niin sanottuihin Helsingin periaatteisiin. Kokouksen alla ja sen aikana jäsenmäärä kasvoi kahdeksalla, kun koalitioon liittyivät Belgia, Burkina Faso, Etelä-Korea, Japani, Kirgisia, Malesia, Ruanda ja Yhdysvallat.Ilmastokoalition kokous järjestettiin virtuaalisesti Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin kevätkokousten yhteydessä. Järjestöt pitävät kevätkokouksensa 5.–11. huhtikuuta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uuden kansalliskielistrategian ohjausryhmä kokoontui tänään ensimmäistä kertaa. Kokouksessa ohjausryhmä sai katsauksen strategian valmisteluun ja keskusteli strategian suuntaviivoista. Strategian tarkoituksena on turvata kaikkien oikeus saada palvelua kansalliskielillä sekä parantaa kieli-ilmapiiriä.Kokouksessa esiteltiin ja hyväksyttiin kansalliskielistrategian ehdotetut suuntaviivat, jotka on työstetty osallistavan valmisteluprosessin pohjalta. Valmisteluprosessissa kuultiin vuoden 2020 aikana laajasti eri alojen asiantuntijoita, sidosryhmiä ja kansalaisia. Ehdotetut suuntaviivat ovat: oikeus palveluihin omalla kielellä, kansalliskielten aseman turvaaminen sekä elävä kaksikielisyys. Lisäksi pohditaan keinoja edesauttaa maahanmuuttajien pääsyä kieliyhteisön jäseniksi.Kansalliskielistrategia vastaa huoleen kansalliskielten asemasta muuttuvassa kieliympäristössä. Työn tavoitteena on turvata kaikkien oikeus saada palvelua suomeksi ja ruotsiksi sekä löytää ratkaisuja kielellisten oikeuksien toteutumisen haasteisiin. Kansalliskielistrategia on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.Kansalliskielistrategian ohjausryhmä asetettiin 14.1.¬2021, ja sen toimikausi jatkuu vuoden 2021 loppuun. Uusi kansalliskielistrategia on tarkoitus hyväksyä hallituksen periaatepäätöksenä.Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin ja ensimmäinen varapuheenjohtaja on oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Ohjausryhmän jäsenet ovat valtioneuvoston jäseniä, ja kaikki hallituspuolueet ovat edustettuina ryhmässä. Ohjausryhmän työhön osallistuu myös pysyviä asiantuntijoita, joilla on kokemusta kielikysymyksistä yhteiskunnan eri aloilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ympäristökeskus selvitti ympäristöministeriön tilauksesta vapaaehtoisen päästökompensoinnin nykytilannetta ja roolia suomalaisten toimijoiden ilmastonmuutoksen hillintätyössä.Tutkijat tarkastelivat esimerkiksi sitä, millaisilla hankkeilla päästövähennysyksiköitä tuotetaan ja miten hankkeiden laatu varmistetaan. Selvitykseen koottiin vapaaehtoisten päästökompensaatiomarkkinoiden haasteita ja ehdotuksia alan kehittämiseksi Suomessa.Tutkimuksen mukaan vapaaehtoisen päästökompensoinnin hyväksyttävyys ja päästöjen vähentäminen kompensaatiohankkeiden avulla edellyttävät yhtenäisiä toimintatapoja päästövähennysyksiköiden tuottamisessa ja käytössä. Lisäksi tarvitaan linjauksia kotimaisten päästökompensaatioiden käytöstä kunnissa sekä päästökompensaatioiden suhteesta valtion ilmastotavoitteisiin erityisesti maankäyttösektorilla.Selvityksen tuloksia hyödynnetään, kun arvioidaan, minkälaista sääntelyä vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta Suomessa tarvitsee. Ympäristöministeriö rahoittaa myös hanketta, jossa selvitetään eri sääntelyvaihtoehtoja ja päädytään ehdottamaan tarkoituksenmukaisimmaksi osoittautuvaa ratkaisua tai niiden yhdistelmää sääntelyksi kesällä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yli 60 maan valtiovarainministerit keskustelevat ilmasto- ja talouspolitiikasta, kun valtiovarainministerien ilmastokoalitio kokoontuu tiistaina 6. huhtikuuta klo 16.30–18.30.Valtiovarainministeri Matti Vanhanen johtaa koalition kevätkokousta yhdessä Chilen valtiovarainministeri Rodrigo Cerdan ja Indonesian valtiovarainministeri Sri Mulyani Indrawatin kanssa. Kokouksessa Chilen rinnakkaispuheenjohtajuus päättyy ja tilalle tulee Indonesia. Suomi jatkaa puheenjohtajana.Kokoukseen osallistuu valtiovarainministereitä yli 60 maasta. Kokoukseen on kutsuttu Yhdysvallat, Japani, Kiina, Intia ja Etelä-Korea. Ilmastokoalition kokous tuo yhteen maailman kaksi suurinta kasvihuonekaasujen tuottajamaata, sillä mukaan on kutsuttu Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen ja Kiinan valtiovarainministeri Liu Kun. Ministerit keskustelevat ilmastokoalition työstä sekä ilmasto- ja talouspolitiikan prioriteeteista sidosryhmien kanssa. Aiheita ovat:talouden elpyminen koronapandemian jäljiltä sekä talouskasvu ja siirtymä hiilineutraaliin talouteenvaltiovarainministerien ja keskuspankkien rooli ilmastoriskien hallinnassahiilineutraalin talouden edistäminen, sidosryhmäkeskustelussa mukana Maailman luonnonsäätiö (WWF) ja Kansainvälinen finanssi-instituutti ja Kansainvälinen kauppakamari.Ilmastotyö osaksi talouspolitiikkaaValtiovarainministerien ilmastokoalitio pyrkii tuomaan ilmastonmuutoksen osaksi talouspolitiikan ja rahoitusratkaisujen suunnittelua niin sanottujen Helsingin periaatteiden mukaisesti. Koalitio perustettiin huhtikuussa 2019 Washingtonissa Suomen aloitteesta.Ilmastokoalition kokous järjestetään virtuaalisesti Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin kevätkokousten yhteydessä. Järjestöt pitävät kevätkokouksensa 5.–11. huhtikuuta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto matkustaa EU:n korkea edustaja Josep Borrellin valtuuttamana Addis Abebaan, Etiopiaan. Matka on ministeri Haaviston toinen. Ulkoministeri keskustelee matkallaan Etiopian tilanteesta, erityisesti Tigrayn kriisistä ja sen alueellisista vaikutuksista.Matkallaan ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa Etiopian johtoa ja välittää EU:n jatkuvan huolen Tigrayn humanitaarisesta tilanteesta. Haavisto kutsuu osapuolia lopettamaan sotatoimet sekä kunnioittamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja pakolaisoikeutta sekä sallimaan puolueettomat tutkinnat väitetyistä ihmisoikeusloukkauksista. Hän tulee myös muistuttamaan, että Eritrean sotilaallisien joukkojen tulee vetäytyä Tigrayn alueelta. Lisäksi ulkoministeri Haavisto vaihtaa Afrikan unionin kanssa näkemyksiä Etiopian tilanteesta sekä alueellisista kysymyksistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (ns. rokotusasetus). Lausuntoaika päättyy 13.4.2021.Täsmennys rokotusjärjestykseen ja muutokset rokotusten antamisoikeuteenEsityksen mukaan riskiryhmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koronapotilaita hoitavan henkilökunnan ja iäkkäiden henkilöiden rokottamisen jälkeen muut ihmiset rokotettaisiin koko maassa ikäryhmittäin. Rokotukset toteutettaisiin iän mukaan alenevassa rokotusjärjestyksessä: 60-69-vuotiaat, 50-59-vuotiaat, 40-49-vuotiaat, 30-39-vuotiaat ja 16-29-vuotiaat. Asetusluonnoksessa esitetään myös, että rokotuksen voisi jatkossa antaa pistoksena myös hammaslääkäri. Lisäksi sen voisi ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena vastedes antaa terveydenhuollon ammattiin eli lääkäriksi, hammaslääkäriksi, sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi opiskeleva. Tällä hetkellä rokotuksen saa antaa vain lääkäri tai rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö. Rokotusten alueellinen kohdentaminen olisi väliaikaisesti mahdollistaRokotteita voitaisiin asetusehdotuksen mukaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti, mikä voimassa olevan asetuksen mukaan ei ole mahdollista. Ehdotettu muutos olisi määräaikainen, ja se olisi voimassa 31.5.2021 asti. Kohdentaminen tapahtuisi yhdenmukaisin ja avoimesti määritellyin epidemiologisin perustein kaikkialla Suomessa. Asetusluonnoksessa varmistetaan se, ettei mikään alue jää ilman rokotteita. Huomioon otetaan myös rokotteiden saatavuus Suomeen ja logistiset haasteet.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) voisi jakaa osan yksittäisistä rokote-eristä kohdennetusti siten, että rokotemäärä olisi suhteutettu sairaanhoitopiirin alueen väestön lukumäärään, 14 edeltävän päivän covid-19-tapausten määrään ja 14 edeltävän päivän erikoissairaanhoitoon joutuneiden määrään keskenään yhtä suurella painotuksella. Lisäksi edellytettäisiin, että riskiryhmät ja yli 70-vuotiaat henkilöt ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksensa eikä kohdentaminen estäisi tai viivästyttäisi henkilöä saamasta rokotussuojan muodostumiseen tarvittavaa tehosterokotetta. Rokotusten kohdentaminen pahimmilla epidemia-alueilla rauhoittaisi tilannetta kriittisillä alueilla. Tämä ehkäisisi myös tartuntojen leviämistä, ja näin vähentäisi muiden alueiden riskiä epidemian pahenemisesta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on tänään antanut Suomelle suosituksensa koskien Suomen seitsemättä määräaikaisraporttia kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) täytäntöönpanosta.Komitea pitää myönteisenä useita Suomessa toteutettuja lainsäädännöllisiä toimia ja politiikkatoimia, kuten yhdenvertaisuuslain uudistusta, tasa-arvolain muutoksia, syyttäjälaitoksesta annettua lakia, kansallisia perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmia, ihmiskaupan vastaista toimintasuunnitelmaa sekä Suomen romanipoliittista ohjelmaa.Komitea antoi Suomelle suosituksia liittyen KP-oikeuksien toteutumiseen. Komitea otti täytäntöönpanon nopeutettuun seurantaan kolme suositusta: (1) vihapuhe ja viharikokset; (2) naisiin kohdistuva väkivalta; ja (3) saamelaisten oikeudet. Suomen tulee raportoida komitealle näiden suositusten täytäntöönpanosta 26. maaliskuuta 2022 mennessä.Lisäksi suosituksia annettiin muun muassa ihmisoikeuksien vaikutusarvioinnista, terrorisminvastaisista toimista, etnisen profiloinnin kieltämisestä, ulkomaalaisten kohtelusta, aseistakieltäytymisestä ja uskonnonvapaudesta.KP-sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo riippumattomista asiantuntijajäsenistä muodostuva ihmisoikeuskomitea. Suomen seitsemäs määräaikaisraportti tarkasteltiin komitean julkisessa virtuaalisessa vuoropuhelussa 2.-4. maaliskuuta 2021.Komitean englanninkieliset suositukset (pdf)

Lähde: Valtioneuvosto.fi