NordenBladet — Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä käsitteli pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman maalittamiseen puuttumiseen liittyvää kokonaisuutta.OTT Mika Illman teki valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta joulukuussa valmistuneen selvityksen, jossa hän arvioi muun muassa maalittamisen erilliskriminalisoinnin tarpeellisuutta ja esitti useita toimenpide-ehdotuksia.Oikeusministeriö toteuttaa vihapuheen ja viharikosten vastaisia hankkeita, joissa on toimia häirintää ja maalittamista vastaan. Valmisteilla on rasismin vastainen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelma, johon suunnitellaan vihapuheen vastaisia toimia. Oikeusministeriössä maalittamiseen liittyvät kysymykset huomioidaan myös muun muassa parhaillaan käynnissä olevan pakkokeinolain muutostarpeita tarkastelevan työryhmän työssä.Sisäministeriön työryhmä julkisti helmikuussa selvityksen maalittamisesta. Se sisältää maalittamisen tilannekuvan ja ehdotukset uhrien paremmaksi suojelemiseksi ja yhtenäisten käytäntöjen varmistamiseksi poliisin toiminnassa. Ministeriö on myös julkaissut poliisille ja sidosryhmille oppaan, jossa käydään läpi hyviä käytäntöjä vihatekojen tunnistamisessa ja ennalta estämisessä.Eduskunnan käsittelyssä ovat oikeusministeriössä valmistellut hallituksen esitykset työtehtävissä saadun laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi sekä sukupuolen huomioinnista rangaistuksen koventamisperusteissa.Selvitys: Järjestelmällinen häirintä ja maalittaminen: Lainsäädännön arviointia
NordenBladet — Hallitus esittää muutoksia geenitekniikkalakiin EU:n yleisen elintarvikeasetuksen uudistuksen vuoksi. Muutokset koskisivat muuntogeenisillä (GM-) organismeilla tehtävien kenttäkokeiden sekä tuotteiden markkinoinnin lupahakemuksia. Muutokset eivät kuitenkaan koskisi GM-elintarvikkeiden tai -rehujen markkinointia, jota säännellään erillisellä EU-asetuksella. Muuntogeenisillä organismeilla tehtävät kenttäkokeet ja niitä sisältävien tuotteiden saattaminen markkinoille EU:ssa on aina luvanvaraista.Luvanhakijan olisi kirjattava hakemukseensa salassa pidettävät tiedot, joiden salassapito ratkaistaan jo ennen tietojen toimittamista komissiolle ja muille jäsenvaltioille ja ennen yleisön kuulemista hakemuksesta. Geenitekniikan lautakunta voisi vahvistaa salassapidon tiedoille, jotka voivat vahingoittaa toiminnanharjoittajan etuja. Lautakunta vahvistaisi salassa pidettävät tiedot toiminnanharjoittajan pyynnöstä. Tuotehakemusten ja kenttäkokeiden tiedot olisi jatkossa toimitettava ns. vakiotiedostomuodossa EU:n komission keskitettyyn sähköiseen tietojärjestelmään. Hakemusten vakiotiedostomuodot yhtenäistävät ja tehostavat hakemusten käsittelyä EU:ssa. Lisäksi muutettaisiin geenitekniikkalain kuulemista koskevia säännöksiä. Muuntogeenisilla organismeilla tehtäviä kenttäkokeita koskevaa yleisön kuulemisaikaa lyhennettäisiin 60 päivästä 30 päivään. Kuulemista ei tarvitsisi järjestää lainkaan tilanteissa, joissa kuuleminen voisi vaarantaa ihmisen hengen tai terveyden tai potilaan tietosuojan.Kenttäkokeet voivat olla esimerkiksi viljelykasvien peltokokeita tai kliinisiä lääketutkimuksia. Geenitekniikkasääntelyn alkuaikoina EU:ssa lähes kaikki kenttäkoehakemukset koskivat muuntogeenisillä kasveilla tehtäviä peltokokeita. Nykyään yli 90 prosenttia hakemuksista koskee kliinisiä lääketutkimuksia, joita tehdään muuntogeenisiä organismeja sisältävillä lääkkeillä tai rokotteilla. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. EU:n yleisen elintarvikeasetuksen muutosasetusta alettiin soveltaa 27.3.2021. Vakiotiedostomuotoja koskevat säännökset tulisivat kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana, koska EU:n keskitettyä sähköistä tietojärjestelmää koskeva valmistelu on vielä kesken komissiossa.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 8.4. eduskunnalle hallituksen esityksen jalkapallo-otteluiden ja muiden urheilutilaisuuksien turvallisuudesta, turvatoimista ja palveluista. Esityksellä on tarkoitus saattaa voimaan Euroopan neuvoston yleissopimus katsomoturvallisuuden tehostamiseksi. Esityksessä ehdotetaan myös kokoontumislain muuttamista.Euroopan neuvoston yleissopimuksen tavoitteena on luoda turvallinen ja häiriötön ympäristö sekä myönteinen tunnelma jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa. – Yleissopimuksen mukaan tilaisuuksien järjestämisessä tulee huomioida samanaikaisesti toimet, joissa otetaan huomioon osallistujien terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen, tapahtuman häiriötön sujuminen ja mukavan tunnelman luominen. Tähän päästään muun muassa ajantasaistamalla määräyksiä, jotka koskevat tapahtumien turvatoimia ja yleistä järjestystä ja turvallisuutta, kertoo neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki sisäministeriöstä.Edellinen yleissopimus on vuodelta 1985. Uuden yleissopimuksen tavoitteena on parantaa katsojien turvallisuutta huomioimalla edellisen yleissopimuksen voimaantulon jälkeen saadut kokemukset ja hyvät käytänteet, joita urheilutilaisuuksien järjestämisestä ja turvallisuudesta on saatu. Tapahtumiin liittyvät eri sidosryhmät otetaan myös aiempaa laajemmin mukaan tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi kokoontumislakia on tarkoitus muuttaa siten, että yleissopimuksen tarkoittamien tilaisuuksien yhteydessä olisi huomioitava tietyt yleissopimuksen turvallisuus- ja pelastussuunnittelusäännökset. Valtioneuvosto on antanut esityksen torstaina 8.4. eduskunnan käsiteltäväksi.
NordenBladet — Hallitus on 8.4. antanut eduskunnalle esityksen laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021‒2028. Ehdotetun lain mukaisilla avustuksilla edistettäisiin taloudellista kasvua, työllisyyttä, yritysten innovaatiotoimintaa ja kilpailukykyä sekä muita elinkeinopoliittisia tavoitteita. Esitys liittyy keskeisiltä osiltaan EU:n tulevan alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021‒2027 alkamiseen.Ehdotetulla lailla kumottaisiin nykyinen valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki.Avustukset olisi edelleen suunnattu erityisesti pk-yritysten kasvuun ja kehittämiseenSääntelyn päälinjat säilyisivät nykyisen kaltaisina. Avustusjärjestelmä muodostuisi edelleen kahdesta avustusmuodosta, jotka ovat yrityksen kehittämisavustus ja toimintaympäristön kehittämisavustus. Avustuksia myönnettäisiin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvuun ja kehittämiseen. Lain mukaiset tehtävät olisi jatkossakin keskitetty Etelä-Savon, Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksille.Yrityksen kehittämisavustusta voitaisiin myöntää pääasiassa pk-yrityksille innovatiivisiin, kasvuun tai kansainvälistymiseen liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Toimintaympäristön kehittämisavustusta voitaisiin myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille muun muassa yritystoiminnan kannalta tarpeellisiin selvityksiin, yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen sekä yritysten keskinäisen yhteistyön, yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön sekä yritysten ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämäverkottuneen tutkimuksen edistämiseen.Avustusten myöntämisessä huomioitaisiin alue- ja rakennepolitiikan tavoitteetEhdotetun lain mukaisia avustusohjelmia käytettäisiin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien toimeenpanoon vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella. Näin ollen avustusten myöntämisessä otettaisiin huomioon Euroopan unionin ja kansallisen alue- ja rakennepolitiikan tavoitteet sekä kilpailunäkökohdat. Keskeisiä painopisteitä ohjelmakaudella 2021‒2027 ovat hiilineutraalisuuden, energia- ja materiaalitehokkuuden sekä digitalisaation edistäminen. Lisäksi avustusohjelmia voisi käyttää puhtaasti kansallisesti rahoitettuihin avustuksiin.Esityksen mukaisia avustuksia on tarkoitus rahoittaa valtion talousarvion määrärahoista ja Euroopan unionin rahastoista, erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, saatavilla varoilla.Muutoksia yrityksen kehittämisavustuksen toimialarajaukseen ja myöntämisen edellytyksiinLakiesityksessä yrityksen kehittämisavustusta koskevaan toimialarajaukseen on tehty muutoksia niin, että vain kala-, maa- ja metsätalouden alkutuotanto rajattaisiin pois kehittämisavustuksen piiristä. Esimerkiksi metsätaloutta palvelevia yrityksiä ei rajattaisi enää toimialan perusteella pois avustusten piiristä ja avustusta voitaisiin myöntää myös kalanjalostukseen.Lakiesityksessä kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksiin on lisätty ympäristöön liittyvien näkökohtien huomioiminen. Avustuksen myöntämistä puoltavaksi tekijäksi katsottaisiin esimerkiksi se, että hanke edistäisi alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tavoitteita, kuten vähähiilisyyttä tai energia- ja materiaalitehokkuutta tai hankkeella olisi muita ympäristön kannalta myönteisiä vaikutuksia.Lakiin esitetään lisättäväksi uusi kehittämisavustuksen myöntämistä poikkeuksellisissa oloissa koskeva pykälä, joka mahdollistaisi kehittämisavustuksen joustavamman käytön tulevaisuudessa esimerkiksi koronapandemian kaltaisessa kriisitilanteessa. Kyse ei ole niin sanotusta yleistukipykälästä, vaan joustoista kehittämisavustuksen myöntämiseen poikkeuksellisissa oloissa. Kehittämisavustuksen myöntäminen poikkeuksellisissa oloissa edellyttäisi, että siitä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2021. Voimaantulosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Laki olisi määräaikainen ja se olisi voimassa 31.12.2028 asti.
NordenBladet — Hallitus esittää säädettäväksi lakia alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpanolaki) sekä lakia alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoituslaki). Esityksellä valmistaudutaan uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen 2021–2027.Uusien lakien tavoitteena on uudistaa alueiden kehittämisen tavoitteita, suunnittelua ja toimintatapoja niin, että ne vastaavat toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin sekä kansallisiin ja EU:n tavoitteisiin. Tavoitteena on myös tukea ja edistää vaikuttavaa vuorovaikutusta ja sopimuksellisuutta alueiden kehittämisessä, selkeyttää sääntelyä sekä vähentää tuen saajien ja viranomaisten hallinnollista taakkaa.– Lainsäädännön uudistamisella pyritään ennen kaikkea siihen, että EU:n alue- ja rakennepolitiikka on yksinkertaista, joustavaa ja dynaamista. Tarkoituksena on, että kansalliset alueiden kehittämisen linjaukset ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen varat vaikuttaisivat samansuuntaisesti. Alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan alueiden kanssa kumppanuudessa, mistä huolehditaan toimeenpanon kaikissa vaiheissa, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Vastuu alueiden kehittämisestä säilyy valtiolla ja kunnilla, maakuntien liittojen aluekehittämistehtävää selkeytettäisiinEsityksessä alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä toimijoineen sekä viranomaisten tehtävät ja toimivalta säilyisivät pääosin ennallaan, mutta suunnittelujärjestelmää ehdotetaan kevennettäväksi. Vastuu alueiden kehittämisestä olisi nykyistä sääntelyä vastaavasti valtiolla ja kunnilla. Kuntien puolesta aluekehittämisviranomaisina toimisivat jatkossakin maakuntien liitot. Valtioneuvoston alueiden kehittämisen painopisteet (aluekehittämispäätös) olisi edelleen keskeinen eri hallinnonalojen ja maakuntien alueiden kehittämistä ohjaava asiakirja. Keskeisenä maakunnan aluekehittämisen suunnitteluasiakirjana säilyisi maakuntaohjelman laatiminen, mutta menettelyä kevennettäisiin luopumalla ohjelmien toimeenpanosuunnitelmien laatimisesta. Uusi alueiden kehittämisen toimintamalli on säännöllisesti järjestettävät alueiden kehittämisen keskustelut valtion ja maakuntien välillä. Alueiden kehittämisen keskusteluilla edistetään valtion ja alueiden välistä vuorovaikutusta ja tuetaan maakuntien liittoja niiden aluekehittämistyössä.Ehdotettuihin lakeihin sisällytettäisiin Interreg-ohjelmia ja Interreg-ulkorajaohjelmien toimeenpanoa koskevat kansalliset säännökset, mikä olisi uutta. Maakuntien liitot hoitaisivat jatkossa Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien tuensaajiin kohdistuvat hallinnolliset tarkastukset. Lisäksi Interreg-ohjelmissa kansallisen vastinrahoituksen sääntely yhdenmukaistuisi eri ohjelmien välillä siten, että vastinrahoituksen hallinnointitehtävää hoitaisivat yksinomaan maakuntien liitot, kun aiemmin osassa ohjelmia tehtävää on hoitanut työ- ja elinkeinoministeriö. EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja uuden oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) varojen hallinnoinnissa maakuntien liittojen ja ELY-keskusten toimivaltaan tai keskinäiseen työnjakoon välittävinä toimieliminä ei esitetä muutoksia. Ruokavirasto olisi EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen uusi välittävä toimielin. Ruokavirasto voisi myöntää tukea Euroopan sosiaalirahaston varoista vähävaraisten aineellisen avun hankkeisiin, mikä tarkoittaisi käytännössä ruoka-avun jakamiseen liittyviä hankkeita.Tukimenettelyihin ei esitetä merkittäviä muutoksiaRahoituslailla täsmennettäisiin ja täydennettäisiin tulevan ohjelmakauden 2021–2027 rahastojen sääntelykokonaisuuden kansallista soveltamista. Lakia sovellettaisiin ohjelmakauden hankkeiden lisäksi kansallisten alueiden kehittämisen varojen sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen myöntämiseen ja maksamiseen. Tukimenettelyihin ei esitetä merkittäviä muutoksia. Esitettävillä muutoksilla pyritään selkeyteen, hallinnollisen taakan vähentämiseen ja tuenhakijoiden yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseen. Rahoituslain sääntelyä tullaan täsmentämään tukimenettelyjä ja hankkeiden kustannusten tukikelpoisuutta koskevilla valtioneuvoston asetuksilla.Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2021.Asetusten lausuntokierros käynnistynytHallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten nojalla annetaan kolme valtioneuvoston asetusta. Asetusluonnoksista on käynnistynyt suomenkielinen lausuntokierros 1.4.2021 osoitteessa Lausuntopalvelu.fi. Ruotsinkielinen lausuntokierros käynnistyy myöhemmin huhtikuussa osoitteessa Utlåtande.fi.
NordenBladet — Kolmansista maista Suomeen tulevien kausityöntekijöiden mahdollisuus vaihtaa työnantajaa helpottuu, kun kausityölain muutokset tulevat voimaan. Työnantajat taas voivat uudistuksen jälkeen tehdä ilmoituksen Maahanmuuttovirastolle useammasta työntekijästä kerrallaan. Muutokset koskevat työsuhteessa tapahtuvaa kausityötä maatalouden ja matkailun alalla.Hallitusohjelman tavoitteiden mukainen lainmuutos vähentää myös Suomeen tulevien kausityöntekijöiden hyväksikäytön riskiä, kun työnantajan vaihtaminen helpottuu. Aiemmin ulkomaalaiset kausityöntekijät ovat olleet sidoksissa kausityölupaansa merkittyyn työnantajaansa.– On tärkeää, että kausityölain muutokset vahvistavat kausityöntekijöiden asemaa mahdollistamalla työpaikan vaihtamisen. Samalla myös työnantajien elämää helpottuu, kun tuttujen työntekijöiden palkkaaminen muuttuu sujuvammaksi ja ilmoitusvelvollisuus kevenee, sanoo työministeri Tuula Haatainen. Muutokset helpottavat kausityöntekijöiden palkkaamistaTyönantajien hallinnollinen taakka kevenee, kun jokaisesta samaan aikaan ja samanlaiseen työhön tulevasta kausityöntekijästä ei enää tarvitse erikseen ilmoittaa, vaan tiedot voidaan antaa yhdellä kertaa kaikista kausityöntekijöistä.Myös kausityöntekijöiden paluu Suomeen helpottuu. Suurin osa maatalouden kausityöntekijöistä palaa uudelleen aiemmalle työnantajalleen. Tällaisen kausityöntekijän ei tarvitse enää esittää selvitystä työnteon edellytyksistä, koska Maahanmuuttovirasto on jo aiemmin selvittänyt työnantajan edellytykset toimia lain vaatimusten mukaisena työnantajana.Samalla uudistus kiristää seuraamuksia kausityölakia laiminlyöneille työnantajille. Jatkossa vastuu kohdistuu myös yrityksen ja yhteisön vastuuhenkilöön.Eduskunnan mukaan hallituksen tulee myös seurata vakaviin laiminlyönteihin syyllistyneille työnantajille asetettujen pidättäytymispäätösten vaikuttavuutta ja antaa asiasta selvitys työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2022 loppuun mennessä.Hallitus esitti 8.4.2021, että tasavallan presidentti vahvistaisi lainmuutokset. Presidentin on tarkoitus vahvistaa ne perjantaina 9.4.2021. Muutokset astuvat voimaan 17.6.2021.
NordenBladet — Hallitus esittää väliaikaisia lainmuutoksia rangaistusten täytäntöönpanoon ja tutkintavankeuden toimeenpanoon. Väliaikaisen lain tavoitteena on varmistaa vankiloiden turvallisuus koronavirusepidemian aikana.Esityksessä ehdotetaan, että epidemian leviämisen estämiseksi vankilan toimintoja, vankien tapaamisia ja vankien poistumislupia voitaisiin rajoittaa tai keskeyttää Rikosseuraamuslaitoksen päätöksellä. Tällainen päätös voitaisiin tehdä, jos aiemmin tehdyt toimet eivät ole riittäviä taudin leviämisen estämiseksi. Rajoitus- tai keskeyttämistoimien käyttöönotto edellyttäisi, että ne olisivat välttämättömiä.Lisäksi säädettäisiin siitä, millaisia toimintoja, tapaamisia ja poistumislupia voitaisiin rajoittaa tai keskeyttää. Esimerkiksi lapsen tapaamisia ei voitaisi lain nojalla rajoittaa tai keskeyttää. Laissa säädettäisiin myös muun muassa siitä, että jos tapaamisia tai poistumislupia on rajoitettu tai ne on keskeytetty kokonaan, tulisi vangeille sallia tavanomaista joustavammin yhteydenpito vankilan ulkopuolelle videoyhteyden tai muun soveltuvan yhteydenpitotavan välityksellä. Ehdotetulla lailla turvattaisiin siten myös vankien perusoikeuksien toteutumista epidemian aikana.Lisäksi ehdotetaan, että oikeusministeriö voisi rajoittaa asetuksella yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon aloittamista, jos se olisi epidemian johdosta rangaistuksen asianmukaisen täytäntöönpanon turvaamiseksi välttämätöntä. Asetuksen voimassa ollessa voitaisiin myös lykätä tai keskeyttää jo täytäntöönpanossa olevia yhdyskuntaseuraamuksia. Lyhyiden vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanoa on jo aiemmin epidemian aikana rajoitettu voimassa olevan lainsäädännön nojalla. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 31.10.2021 saakka.
NordenBladet — Rikosseuraamuslaitoksen ja poliisin yhteistyön järjestämistä täsmennetään. Tavoitteena on parantaa vankiloiden ja yhteiskunnan turvallisuutta ja estää vankeusaikaista rikollisuutta.Lainmuutokset selkeyttävät Rikosseuraamuslaitoksen ja esitutkintaviranomaisten välistä tehtävänjakoa ja parantavat viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Muutokset koskevat vankeuslakia, tutkintavankeuslakia, henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettua lakia sekä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annettua lakia.Lainmuutoksilla täsmennetään Rikosseuraamuslaitoksen toimivaltuuksia ja rekistereiden tietosisältöä koskevia säännöksiä. Rikosseuraamuslaitoksen tiedon luovuttamista koskevia säännöksiä muutetaan siten, että poliisi tai muu esitutkintaviranomainen voi nykyistä paremmin saada Rikosseuraamuslaitokselta tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot. Muutokset sääntelevät myös sen, että Rikosseuraamuslaitos voi osallistua poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteisen rikostiedusteluyksikön toimintaan.Lisäksi täsmennetään vankiloiden kameravalvontaa ja etsintäkuuluttamista koskevia säännöksiä sekä säädetään vankien ja tutkintavankien käytössä olevien Rikosseuraamuslaitoksen maksukorttien valvonnasta.Lainmuutokset on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä huomenna perjantaina. Muutokset tulevat voimaan 1. toukokuuta.
NordenBladet — Hallitus antoi 8.4.2021 eduskunnalle lakiesityksen, jolla säädetään liikennepolttoaineiden kansallisen jakeluvelvoitteen soveltamisalan laajentamisesta biokaasuun ja muuta kuin biologiasta alkuperää oleviin uusiutuviin nestemäisiin ja kaasumaisiin polttoaineisiin.Jakeluvelvoitteen laajentamisella on tarkoitus vauhdittaa liikennealan irtautumista fossiilisista polttoaineista kustannustehokkaalla tavalla, parantaa liikennealan energialähteiden monipuolistumista sekä edistää innovaatioita, kasvua ja työpaikkojen luomista– Kotimaisten uusiutuvien polttoaineiden edistäminen vähentää liikenteen päästöjä ja luo kasvua ja työpaikkoja. Biokaasun ottaminen jakeluvelvoitteeseen on merkittävä askel kaasun liikennekäytön lisäämiseksi. Uskon vahvasti myös sähköpolttoaineiden yleistymiseen tällä vuosikymmenellä. Lakiesitys kannustaa investoimaan biokaasuun sekä uusien vähäpäästöisten polttoaineiden kehitykseen ja tuotantoon, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Esityksen tavoitteena on varmistaa, että uudet polttoaineet sisällytetään jakeluvelvoitejärjestelmään tarkoituksenmukaisella tavalla, ja että järjestelmä on myös jatkossa kustannustehokas ja hallinnollisesti kevyt tapa vähentää liikenteen päästöjä.Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettua lakia, biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annettua lakia, biopolttoöljyn käytön edistämisestä annettua lakia ja Energiavirastosta annettua lakia. Esityksellä pannaan täytäntöön EU:n uudelleenlaaditun uusiutuvaa energiaa koskevan RED II -direktiivin mukaiset tietyistä raaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden, biokaasun ja bionesteiden osuusrajoitukset sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskriteerit muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville nestemäisille ja kaasumaisille liikenteen polttoaineille.Lakimuutoksen myötä liikennepolttoaineiden jakelija voisi täyttää jakeluvelvoitettaan biopolttoaineiden lisäksi myös biokaasulla ja muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla (RFNBO-polttoaineet, sis. sähköpolttoaineet).Jakelijoiden käytettävissä oleva uusiutuvien polttoaineiden valikoima laajenisi lisäten kustannustehokkuutta ja vähentäen riippuvuutta yksittäisistä polttoaineista tai polttoainetoimittajista. Jakeluvelvoitteeseen sisällyttäminen lisää biokaasun kannattavuutta. Laajennus ei välittömästi muuttaisi liikennepolttoaineiden suhteellista kilpailukykyä tai keskinäisiä hintasuhteita. Sähköpolttoaineiden kaupallistuminen on todennäköistä vasta, kun niiden hintataso on kilpailukykyinen vastaavien biopolttoaineiden ja biokaasun kanssa. Jakeluvelvoitteeseen sisällyttäminen luo kuitenkin kysyntää sähköpolttoaineille pitkälle tulevaisuuteen ja siten kannustaa yrityksiä investoimaan tutkimukseen, kehitykseen ja tuotantolaitoksiin.Lain soveltamisalan määrittäminen tehtäisiin edelleen jakelijan kalenterivuoden aikana kulutukseen toimittamien liikenteen polttoaineiden määrän perusteella. Nestemäisten polttoaineiden osalta jakeluvelvoitteen soveltamisraja olisi jatkossakin miljoonaa litraa. Kaasumaisten polttoaineiden jakelijoiden osalta rajaksi säädettäisiin 9 gigawattituntia. Lisäksi lakiin lisättäisiin soveltamisrajan alle jääville jakelijoille mahdollisuus vapaaehtoisesti hakeutua jakeluvelvoitteen alaisuuteen vahvistusmenettelyn kautta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että myös maatilakokoluokan biokaasulaitokset voivat liittyä jakeluvelvoitteen piiriin, jos ne jakelevat riittävästi biokaasua liikenteeseen.Biokaasun ja sähköpolttoaineiden tuominen jakeluvelvoitteeseen laajentaa mahdollisuuksia vähäpäästöiseen liikkumiseen. Esitys toteuttaa myös hallitusohjelman kirjauksen biokaasun lisäämisestä velvoitteeseen.Nyt annetussa lakiesityksessä ei esitetä muutoksia jakeluvelvoitteen tasoihin, joka on 30 % vuonna 2030. Jakeluvelvoitteen tasoja arvioidaan syksyllä 2021 vaikutusarvioiden ja selvitysten pohjalta ja osana ilmasto- ja energiastrategian valmistelua.Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 30.6.2021. Jakeluvelvoitelain ehdotettujen siirtymäsäännösten mukaisesti biokaasu lisättäisiin jakeluvelvoitteiseen 1.1.2022 ja RFNBO-polttoaineet 1.1.2023 alkaen.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 8. huhtikuuta asetuksen radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (taajuusasetus) muuttamisesta. Asetus tulee voimaan 9. huhtikuuta 2021.Taajuusasetuksessa osoitetaan vähäisten paikallisten matkaviestinverkkojen käyttöön taajuusalueet 2300-2320 megahertsiä sekä 24,25-25,1 gigahertsiä. Suomi on ensimmäisenä Euroopassa ottanut koko 26 gigahertsin taajuusalueen 5G-käyttöön ja osoittanut siltä oman kaistan paikallisille 5G-verkoille.Taajuusalue 1,5 gigahertsiä säädetään langattoman laajakaistan ja sotilaalliseen maanpuolustukseen tarkoitettujen radiolaitteiden dynaamiseen yhteiskäyttöön. Matkaviestinverkoille varatun taajuuskaistan dynaaminen yhteiskäyttö tehostaa ja joustavoittaa taajuuksien käyttöä tulevaisuudessa, ja Suomi haluaa edistää tätä kansainvälisenä edelläkävijänä.Asetusluonnos oli lausuttavana lausuntopalvelussa 3.-24.2.2021. Lausuntoja saatiin määräaikaan mennessä 32 kappaletta. Valtaosa lausunnon antaneista piti esitettyjä muutoksia perusteltuina. Esitettyjen muutosten lausuttiin edistävän uudenlaisia liiketoimintamalleja, innovaatioita ja palveluita. Lisäksi muutosten lausuttiin auttavan hallitsemaan taajuuksien kysynnän lisääntymistä ja turvaavan puolustushallinnon toimintaa. Lausuntokierroksen perusteella ei tehty muutoksia asetuksen asiasisältöön.Mitä seuraavaksi?Asetus tulee voimaan 9. huhtikuuta 2021. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom alkaa myöntää radiolupia asetuksessa tarkoitetuille paikallisille matkaviestinverkoille kevään aikana.
