NordenBladet — Miten saamme yhdessä Suomeen turvallisemman ja toimivamman infran kävelijöille ja pyöräilijöille? Minkälaisia onnistumisia on saatu aikaan eri puolilla Suomea?Suomi kävelee ja polkee -foorumi järjestetään 11. toukokuuta 2021 virtuaalisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Väyläviraston järjestämä foorumi tukee kansallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on kasvattaa kävelyn ja pyöräliikenteen matkamäärää 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2016.”Haluamme parantaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden olosuhteita kautta maan, mikä edesauttaa myös ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kävely ja pyöräliikenteen toimenpiteet ovat vahvasti mukana valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja fossiilittoman liikenteen tiekartassa”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelman mukaan liikenteessä siirrytään entistä kestävämpään suuntaan ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttamalla. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä on myönteisiä vaikutuksia niin ympäristöön kuin terveyteen.”On ollut hienoa todeta, että kunnissa elää vahva halu edistää kävelyä ja pyöräliikennettä laadukkailla infrahankkeilla. Parhaillaan investointiohjelmassa on käynnissä noin 60 hanketta, kun vuoden 2020 hakukierroksella rahoituksen sai peräti 51 hanketta eri puolilta Suomea. Tulevaisuus näyttää myös hyvältä – seuraava haku käynnistyy jo ennen kesälomia”, sanoo johtaja Jarno IlmeLiikenne- ja viestintävirastoTraficomin kestävä ja puhdas ympäristö -verkostosta.Kävelyn ja pyöräliikenteen onnistumisiaKeskustelufoorumiin ovat tervetulleita kaupunkien, kuntien, järjestöjen, yritysten ja valtionhallinnon edustajat, jotka toteuttavat kansallista kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa, sekä kaikki kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisestä kiinnostuneet. Tilaisuuden avaa ministeri Timo Harakka. Luvassa on tilannekatsaus pyöräliikenteen ja jalankulun suunnitteluohjeista sekä kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteiden kehittämisen investointiohjelmasta. Liikunnallisen elämäntavan syistä ja seurauksista kertovat Style-tutkimuksen toteuttajat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.Paneelissa keskustellaan siitä, miten kävelyn ja pyöräliikenteen edellytyksiä voidaan parantaa ja jaetaan parhaita käytäntöjä. Keskustelemassa ovat Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen, Vaasan kaupungilta kuntatekniikan johtaja Jukka Talvi, Rauman kaupungilta suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja, Lahden kaupungilta projektipäällikkö Anna Huttunen, Tahko-Pihkala -seuran puheenjohtaja liikuntaneuvos Tuomo Jantunen sekä Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry:n puheenjohtaja Teemu Tenhunen.Webinaari järjestetään tiistaina 11.5. klo 13.00-15.15. Ohjelma ja ilmoittautumislinkki löytyvät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sivuilta: https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/tilaisuudet/suomi-kavelee-ja-polkee-foorumi-kokoontuu-jalleen-kohti-parempia-baanojaTapahtuman tunniste sosiaalisessa mediassa #Suomikäveleejapolkee

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ilmastolaista saavutettiin alustava sopu EU:n jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission välisissä neuvotteluissa aikaisin keskiviikkoaamuna. Lain myötä EU:n tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä kirjataan oikeudellisesti sitovaksi velvoitteeksi. Ilmastolakiin sisällytetään myös EU:n vähintään 55 prosentin ilmastotavoite vuodelle 2030.”Sopu ilmastolaista on merkittävä askel kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa. Seuraavaksi katseet on suunnattava tavoitteiden toimeenpanoon ja kesäkuussa tulevaan komission lainsäädäntöpakettiin. Valtaosa päästövähennyksistä tulisi toteuttaa päästökauppasektorilla. 55 prosentin tavoite pitää nähdä minimitavoitteena ja EU:n toimet ja kannustimet mitoittaa niin, että tavoite ylitetään”, ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen toteaa.”Ilmastolaki on tärkeä signaali myös loppuviikon korkean tason ilmastokokoukseen, jota Yhdysvallat isännöi. Lakiin kirjatut tavoitteet osoittavat, että EU on luotettava kumppani kansainvälisessä ilmastopolitiikassa: viemme systemaattisesti lupauksemme osaksi sitovaa lainsäädäntöä. Teemme oman osamme ja kiritämme ratkaisuillamme ja politiikkatoimillamme myös muita”, Mikkonen sanoo.Lailla perustetaan myös Euroopan ympäristökeskuksen alaisuuteen uusi tieteellinen ilmastonmuutoksen neuvonantajaelin, jonka tehtävä on tuottaa tietoa EU:n päätöksenteon tueksi.”Tavoitteet on asetettava aina tuoreimman tieteellisen tiedon varassa. Siksi on hienoa, että myös EU saa Suomen tavoin tuekseen itsenäisen ilmastopaneelin.”EU:n ilmastolaki on ensimmäinen tärkeä ilmastopolitiikkaa koskeva lainsäädäntö komission vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) puitteissa.Nyt saavutettu alustava neuvotteluratkaisu tuodaan vielä jäsenmaiden edustajien sekä Euroopan parlamentin virallisesti hyväksyttäväksi.Komission tiedote alustavasta sovusta EU:n ilmastolaistaEuroopan neuvoston tiedote alustavasta sovusta EU:n ilmastolaista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Digituen valtakunnallista toimintamallia esitetään vakiinnutettavaksi siten, että vuodesta 2022 lähtien alueellisesta kehittämistehtävästä vastaisi Digi- ja väestötietovirasto. Valtiovarainministeriö aloittaa muutoksen valmistelun yhdessä Digi- ja väestötietoviraston kanssa. Tavoitteena on, että alueellinen kehittämistehtävä voidaan siirtää Digi- ja väestötietovirastolle kuluvan hankekauden päättyessä. Digitukea kansalaille tarjoavat jatkossakin paikalliset toimijat.Valtiovarainministeriö on vuodesta 2018 myöntänyt valtionavustuksia maakuntaliittojen digituen alueellisille hankkeille. Valtionavustushankkeet ovat kehittäneet kansalaisille tarjottavaa tukea sähköiseen asiointiin ja sähköisten palvelujen käyttämiseen yhteistyössä laajan toimijaverkoston kanssa. Syksyllä 2020 valtiovarainministeriössä käynnistettiin selvitystyö digituen vakiinnuttamiseksi osana Digitalisaation edistämisen ohjelmaa. Työllä halutaan varmistaa, että maakuntaliittojen valtionavustushankkeiden tulokset jäävät elämään ja digituen alueellinen yhteiskehittäminen jatkuu myös hankekausien päätyttyä.Valtiovarainministeriön selvitystyössä on arvioitu eri mahdollisuuksia digituen alueellisen toiminnan vakiinnuttamiseksi. Työssä merkittävänä tukena on ollut digituen valtionavustushankkeiden ja Digi- ja väestötietoviraston yhteistyössä kertynyt osaaminen ja tieto. Selvitystyön perusteella esitetään, että digituen alueellisesta kehittämistehtävästä vastaisi jatkossa Digi- ja väestötietovirasto. Työ jatkuu uuden organisoitumistavan jatkokehityksellä ja esimerkiksi tarvittavalla lainsäädäntöanalyysillä.Digituen alueellinen kehittäminen on ollut käynnissä vuodesta 2018 lähtien hankemuotoisena. Digi- ja väestötietovirasto on vastannut digituen valtakunnallisesta kehittämisestä. Nykyiset maakuntaliittojen digituen valtionavustushankkeet päättyvät lokakuun lopussa 2021. Digitukea Suomessa tarjoavat useat eri toimijat kuten, kirjastot, järjestöt, erilaiset hankkeet, yhteisöt, kunnat, viranomaiset, asiointipisteet ja yritykset. Alueellisen kehittämisen tarkoituksena on tukea näitä toimijoita. Digi- ja väestötietoviraston tehtäväksi ei siis esitetä digitukipalveluiden tarjoamista kansalaisille. Digituen tarjonnan kenttä on laaja ja valtionavustushankkeiden tehtävänä on ollut tukea alueella toimivien digituen tarjoajien yhteistyötä ja toimintaa verkostoissa. Yhteistyöllä vahvistetaan digituen tarvitsijan mahdollisuutta saada ja löytää tarvitsemansa tuki. Esitetyllä vakiinnuttamismallilla halutaan varmistaa digituen alueellisen kehittämistyön jatkuvuus myös nykymuotoisen rahoituksen päättyessä.Valmistelu jatkuu yhteistyössä Digi- ja väestötietoviraston kanssaAlueellista kehittämistehtävää pidetään luontevana lisänä Digi- ja väestötietovirastolle sen valtakunnallisen kehittämistehtävän yhteyteen. Silloisessa Väestörekisterikeskuksessa vuonna 2018 käynnistynyt digituen valtakunnallinen kehittämistehtävä on synnyttänyt Digi- ja väestötietovirastoon tarvittavaa osaamista. Digituen kehittämisen tuominen yhteen organisaatioon tukee kohdennetun ja yhtenäisen digituen kehittämistä koko Suomessa. Muutoksessa halutaan varmistaa myös alueellisen näkökulman säilyminen digituen kehittämisessä.Selvitystyö jatkuu vuonna 2021 erityisesti digituen uuden toimintamallin käyttöönoton valmistelun osalta yhteistyössä Digi- ja väestötietoviraston kanssa. Selvitystyön lopputulokset julkaistaan myöhemmin kokonaisuutena.  Loppuvuonna 2021 päättyvät valtionavustushankkeet ovat muutosvaiheessa avainasemassa digituen alueellisen kehittämisen jatkuvuuden takaamiseksi.Digituen toimintamalli ministeriön verkkosivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta, jonka mukaan matkustaja-alus M/S Estonian rauhoittamisesta annettua lakia muutetaan väliaikaisesti.Ehdotuksen mukaan viranomaiset voivat ryhtyä aluksen uppoamista koskeviin tarpeellisiin tutkinta- ja selvitystoimenpiteisiin Estonian hylyn rauhoitetulla alueella. Lakimuutos olisi väliaikainen, ja se olisi voimassa 1.7.2021 lähtien vuoden 2024 loppuun.Estonian lippuvaltion Viron onnettomuustutkintaviranomainen on päättänyt käynnistää esiin tulleen uuden kuvamateriaalin pohjalta alustavan arvioinnin kuvissa näkyvien vaurioiden synnystä ja siitä, miten ne mahdollisesti ovat vaikuttaneet uppoamiseen. Arviointiin osallistuu myös Ruotsin onnettomuustutkintaviranomainen. Suomen Onnettomuustutkintakeskus on nimennyt arviointiin yhteyshenkilön, mutta ei osallistu kaavailtuihin tutkintatoimiin. Oikeusministeriö pyytää lausuntoja viimeistään 29. huhtikuuta. Lausuntopyyntö (lausuntopalvelu.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Varsinais-Suomen ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteispinta-alaltaan noin 18,1 hehtaarin suuruiset alueet Paraisten harjusaarten, Houtskärin lehtojen ja Saaristomeren Natura 2000 -alueilta ja osin myös lehtojensuojeluohjelma-alueilta.Kolme Paraisten harjusaarten Natura 2000 -alueelta lunastettavaa aluetta edustavat Natura 2000 -luontotyyppiä harjusaaret, Itämeren hiekkarannat, luonnonmetsät, kasvipeitteisiin merenrantakalliot sekä kivikkorannat. Alueilla esiintyy mm. merinätkelmää, sianpuolukkaa, iso- ja keltamaksaruohoa sekä uhanalaista verikirjokoisaa.Kaksi Houtskärin lehtojen Natura 2000 -alueelta lunastettavaa aluetta edustavat Natura 2000 -luontotyyppiä boreaaliset lehdot ja ne sijaitsevat kokonaan lehtojensuojeluohjelma-alueella (Storön lehtosaaret). Alueet ovat kosteaa lehtoa, pähkinäpensasvaltaista lehtoa, tervaleppälehtoa sekä havupuuvaltaista lehtoa.Saaristomeren Natura 2000 -alueelta lunastettava alue sijaitsee osittain lehtojensuojeluohjelma-alueella (Jungfruskärin lehto).  Alue edustaa Natura 2000 -luontotyyppejä kasvipeitteiset merenrantakalliot, hakamaat ja kaskilaitumet, boreaaliset lehdot, runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt sekä vaihettumissuot ja rantasuot. Alueella esiintyy mm. erittäin uhanalaista lehtotakiaista.Lunastuksen kohteena olevien alueiden suojelu on pyritty toteuttamaan ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin ja ennen lunastukseen ryhtymistä on pyritty neuvottelemaan maanomistajien kanssa siten, kuin luonnonsuojelulain (1096/1996) 50 §:n 2 momentissa ja 52 §:n 3 momentissa on edellytetty. Alueiden rauhoittaminen yksityisinä suojelualueina tai niiden hankkiminen valtiolle vapaaehtoisin kaupoin ei ole kuitenkaan onnistunut. Tämän vuoksi alueiden suojelu toteutetaan lunastamalla ne valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista varten.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus hyväksyi neuvottelussaan 20. huhtikuuta suunnitelman koronarajoitusten purkamisesta. Lisäksi hallitus käsitteli suunnitelmasta saatua palautetta, ja teki palautteen perusteella suunnitelmaan täsmennyksiäHallitus julkaisi 9. huhtikuuta suunnitelmaluonnoksen siitä, miten ja millaisen aikataulun mukaan koronarajoituksia voitaisiin purkaa. Tuolloin hallitus pyysi suunnitelmaluonnoksesta myös palautetta. Avoin kommentointimahdollisuus toi valmisteluun tärkeitä näkökulmia. Kommentoinnin tavoitteena oli myös valmistella asiaa avoimesti ja lisätä vuorovaikutusta, hallitusohjelman politiikan uudistamislupausten mukaisesti.Koronarajoitusten ja suositusten purkaminen perustuu laajaan epidemiatilanteen seurantaan ja kokonaisharkintaan. Siinä huomioidaan taloudelliset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset.Palautetta saatiin runsaasti, tärkeimpänä teemana lasten ja nuorten tilanneKommentteja ja lausuntoja saatiin viikon ajan avoinna olleesta Ota kantaa –palvelun kyselystä (vastauksia yhteensä 2141, joista yhteisöjen 115), pääministerin kutsusta järjestetyistä elinkeinoelämän kuulemisesta (Kuntatyönantajat, SAK, Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto, STTK sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko), sekä kuntien kuulemisesta (22 kunnan yhteiskuuleminen). Lisäksi erillislausuntoja saatiin 28.Keskeiset teemat erottuivat kommenteissa selvästi. Yleisesti kommentoitiin eniten rajoitusten purkamista, mutta myös kriisin jälkihoitoa ja jälleenrakentamista. Vastauksissa korostui se, että lasten ja nuorten sekä muiden haavoittuvassa asemassa olevien tilannetta pitää helpottaa. Koronakriisin jälkihoitoon toivottiin sitä, että lapset ja nuoret saavat tukea, hoitovelka hoidetaan ja jälleenrakennuksessa onnistutaan myös alueiden näkökulmasta.  Lisäksi huomiota saivat paljon vahinkoa kärsineet toimialat ja niiden tarvitsemat tukitoimet. Tukea kaivattiin erityisesti kulttuurialalle, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen sekä liikunta- ja urheilumahdollisuuksien avaamiseen. Tapahtumien avaamiseen toivottiin selkeitä ohjeita ja ratkaisuja. Useissa palautteissa korostettiin alueellista päätösvaltaa, alueiden erojen huomioimista rajoitusten purkamisessa ja rajoitustoimien kohdentamista alueellisesti. Useissa palautteissa mainittiin rajojen avaaminen ja terveysturvallisuus. Huolta aiheuttivat erityisesti rajat ylittävän matkustamisen kysymykset, rajojen terveysturvallisuuden varmistaminen ja rokotustodistuksen merkitys.Suomalaiset suhtautuvat rajoituksiin kärsivällisesti mutta kriittisestiKansalaisten mielipiteitä purkamissuunnitelmasta selvitettiin kahdella tavalla. Otakantaa.fi-palvelun kyselyyn pääsi vastaamaan kuka tahansa palveluun rekisteröitynyt käyttäjä. Mielipiteitä selvitettiin sen lisäksi kyselytutkimuksella, jonka toteutti Kantar TNS Oy.Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö kansalaisista suhtautui koronaepidemiaan ja sen vuoksi tehtyihin rajoituksiin kärsivällisesti. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta ymmärsi ja hyväksyi sen, että alueilla on erilaisia rajoituksia erilaisen tautitilanteen vuoksi. Puolet vastaajista piti rajoitusten purkamisen aikataulua sopivana, 27 prosenttia jopa liian nopeana ja 19 prosenttia liian hitaana. Enemmistö uskoi suunnitelman mukaisten toimien auttavan yhteiskuntaa ja yrityksiä toipumaan kriisistä.  Kansalaiset olivat huolissaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvista rajoituksista. Lapset ja nuoret nähtiin ryhmänä, joihin kohdistuvia rajoituksia pitää purkaa ensimmäisenä. Tärkein yksittäinen toimi olisi etäopetuksessa olevien paluu lähiopetukseen. Myös lasten ja nuorten pääsyä takaisin harrastuksiin pidettiin tärkeänä. Kansalaiset pitivät tärkeimpinä keinoina tartuntojen hillitsemiseksi sitä, että turvallisiin toimintatapoihin, kuten maskien käyttöön ja turvaetäisyyksiin sitoudutaan, maahantulijat testataan ja asetetaan tarvittaessa karanteeniin sekä sitä, että väestö rokotetaan. Otakantaa.fi-palvelussa suunnitelmaa kommentoineet suhtautuivat siihen yleisesti kriittisemmin kuin kyselytutkimuksen vastaajat. Kriittisissä vastauksissa koettiin esimerkiksi kulttuuri- ja tapahtuma-alan jääneen heikompaan asemaan kuin ravintola-alan. Kansalaiskysely toteutettiin otakantaa.fi-palvelussa 9.–16.4.2021. Vastauksia kyselyyn tuli 2141. 
Kantar TNS Oy teki kyselytutkimuksen 14.–15.4.2021. Kyselytutkimuksen kysymykset olivat samat kuin otakantaa.fi-kyselyssä. Kyselyyn vastasi 1249 henkilöä. Vastaajat edustavat 17–89-vuotiasta suomalaista väestöä. Vastausten virhemarginaali on noin +/- 2,8 prosenttiyksikköä. Kansalaisten kommentit analysoitiin myös laadullisestiOtakantaa.fi-kyselyaineiston avovastausten laadullisen analyysin toteutti iloom Oy. Analyysi toteutettiin menetelmällä, joka tunnistaa aineistossa yleisimmin esiintyvät sanat ja aihepiirit ja näyttää toistuvien aiheiden väliset yhteydet.  Suomenkieliset ja ruotsinkieliset vastaukset analysoitiin erikseen. Vastaukset analysoitiin anonyymisti. Aineistossa esiintyi jonkin verran koordinoitua palautetta (sama lausunto useamman tahon vastauksessa).Avoimissa palautteissa toivottiin hallituksen suunnitelmalta selkeyttä, tasapuolisuutta ja faktapohjaisuutta. Palautteiden sävy oli useimmiten kriittinen, mutta perustelut olivat pääosin melko rakentavia. Suunnitelmassa useita täsmennyksiäHallituksen suunnitelmaan tehtiin neuvottelussa käsitellyn palautteen perusteella useita täsmennyksiä. Suunnitelmassa asetetaan tavoitteita, joiden toteutuminen on pääosin riippuvaista alueellisesta tilanteesta, ja alueellisten toimivaltaisten viranomaisten päätöksistä.Toukokuun aikana siirrytään alueelliseen päätöksentekoon. Rajoitusten purkamisen hallitun etenemisen näkökulmasta olisi tärkeää, että viranomaiset alueilla laatisivat omat tarkemmat suunnitelmat. Tämä parantaisi toimien ennakoitavuutta eri alueilla niiden ominaispiirteiden mukaisesti. Alueellinen suunnitelma myös tukisi oikea-aikaista ja oikein kohdennettua viestintää rajoitusten muutoksista. Lasten ja nuorten ulkona tapahtuvat ryhmäharrastukset avautuvat huhtikuussa. Kesäkuun alusta alkaen avautuvat ulkona tapahtuvat kilpailu- ja harrastetapahtumat ja nuorten kesäleiritoiminta. Kesäkuun aikana avautuu myös sellainen sisätiloissa tapahtuva harrastustoiminta, jossa ei synny lähikontakteja.Heinäkuun alussa avautuu sisätiloissa tapahtuva kilpailu- ja tapahtumatoiminta sekä kontakteja sisältävä harrastustoiminta.Sisärajavalvontaa jatketaan niin kauan kuin se on välttämätöntä, mutta samanaikaisesti aloitetaan liikenteen rajoitusten purkaminen päinvastaisessa järjestyksessä kuin niitä on aiemmin tehty. 
Sisärajoilla maahantulorajoitukset korvataan toukokuusta alkaen asteittain rajoilla toteutettavilla terveysturvallisuustoimilla. Ensimmäisenä avataan rajayhteisöjen välinen liikenne Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisillä maarajoilla. Sen jälkeen avataan työmatkaliikenne sekä laajennetaan perheiden ja sukulaisten mahdollisuutta matkustaa EU:n sisärajaliikenteessä.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministerien epävirallisen videokokouksen pääaiheena 20. huhtikuuta oli neuvoston vuotuinen oikeusvaltiovuoropuhelu ja sen maakohtaiset luvut Saksan, Irlannin, Kreikan, Espanjan ja Ranskan osalta. Eurooppaministerit saivat myös katsaukset EU:n ja Britannian uuden suhteen tilanteesta, Euroopan tulevaisuuskonferenssin valmistelusta, EU:n koronatoimista ja EU:n laajentumistilanteesta. Suomea kokouksessa edusti eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.Ministerit jatkoivat marraskuussa 2020 aloitettua keskustelua EU:n oikeusvaltiokertomuksen maakohtaisista luvuista. Vuoropuhelun protokollan mukaisesti vuorossa oli keskustelu Saksan, Irlannin, Kreikan, Espanjan ja Ranskan tilanteista. Komissio esitteli jäsenvaltioiden maakohtaisten lukujen pohjalta havaintojaan niiden oikeusvaltiokehityksestä, jonka jälkeen käsittelyssä olevat jäsenvaltiot saivat oman puheenvuoronsa. Muut jäsenvaltiot jakoivat tämän jälkeen kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjään esitetyistä havainnoista.Komission oikeusvaltioperiaatetta koskeva tarkastelukierros ja siihen liittyvä oikeusvaltiokertomus ovat osa EU:n laajempia pyrkimyksiä vahvistaa EU:n yhteisiä arvoja. Valtioneuvoston EU-politiikkaa koskevan selonteon mukaisesti Suomi on aktiivinen demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta sekä perus- ja ihmisoikeuksia koskevissa asioissa.”Vapaa ja monimuotoinen media on olennainen osa demokratiaa ja vaatii aktiivista huolenpitoa ja puolustamista. Päivän kokouksessa nousi vahvasti esille, että jokaisen EU-jäsenmaan täytyy olla hyvä ja turvallinen työskentelypaikka journalisteille. On tärkeää, että tätä teemaa pidetään esillä EU-tason keskusteluissa, ja että tehostamme kaikilla tasoilla toimiamme edistääksemme median vapautta ja monimuotoisuutta. Eurooppa-päivän lähestyessä meidän on pidettävä esillä EU:n perusarvoja: demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta”, sanoi ministeri Tuppurainen.Eurooppaministerit saivat komission tilannekatsauksen EU:n ja Britannian välisten kauppa- ja yhteistyösopimuksen sekä EU-erosopimuksen täytäntöönpanon ja soveltamisen tilanteesta. Kauppa- ja yhteistyösopimuksen väliaikainen soveltaminen jatkuu 30.4. saakka. Tähän mennessä Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä virallisesti hyväksyä sopimus.EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Portugali kertoi eurooppaministereille Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin (Conference on the Future of Europe) valmistelutilanteesta. Konferenssissa kuullaan kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. Tavoitteena on järjestää konferenssin käynnistystilaisuus Eurooppa-päivänä 9.5.2021 Strasbourgissa, jos pandemiatilanne sen sallii. Kansalaiset pääsevät jo nyt esittämään näkemyksiään Euroopan kehittämisestä komission monikielisellä verkkoalustalla.Eurooppaministerit saivat tilannekatsauksen myös EU:n covid-19-koordinaatiosta. Suomi tuke EU:n yhteisen rokotustodistuksen edistämistä ja korostaa, että rokotteiden toimitusaikaa tulee edelleen vauhditta. EU tulee myös antaa selkeä ja vahva poliittinen viesti sitoumuksestaan globaaliin solidaarisuuteen rokotteiden saatavuuden turvaamiseksi.EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Portugali antoi lisäksi tilannekatsauksen Albanian ja Pohjois-Makedonian EU-jäsenyysneuvotteluja ohjaavien neuvotteluviitekehysten valmistelun tilanteesta. Suomi katsoo, että Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluja ohjaavat neuvottelukehykset tulisi hyväksyä, jotta maiden jäsenyysprosessissa päästään eteenpäin.EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja hyvinvointialueiden vuosien 2021 ja 2021 rahoituksen määräytymisperusteista. Lausuntoaika on 20.4.–1.6.2021.Rahoitusta maksetaan sote-uudistusta koskevan lainsäädännön tultua voimaan, kun väliaikainen valmistelutoimielin on asetettu hyvinvointialueella.  Rahoitus maksettaisiin valtionavustuksena, eikä sen saaminen edellytä hyvinvointialueen omaa rahoitusosuutta.  Rahoitus hyvinvointialueelle muodostuisi laskennallisesti kumpanakin vuonna perusosasta (20 %), hyvinvointialueen kuntien asukasmäärästä (40 %) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen nykyisten järjestämisvastuullisten määrästä (40 %). Valtiovarainministeriö maksaa valtionavustuksen ilman erillistä hakemusta. Määrärahaa voi käyttää hyvinvointialueiden perustamiseen ja toimintaan sekä hyvinvointialueen toiminnan käynnistämistä valmistelevan väliaikaisen toimielimen kustannuksiin.Valtionavustusta maksetaan vuosina 2021 ja 2022 myös uuden HUS-yhtymän valmistelua varten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta toimenpideohjelmaksi, jolla vauhditetaan fossiilisesta öljylämmityksestä luopumista. Siirtymä vähähiilisempään lämmitykseen on tärkeä askel matkalla kohti hiilineutraalia Suomea 2035.”Edessämme on kymmenvuotinen urakka, jonka jälkeen yhteiskuntamme tulisi olla vapaa fossiilisesta öljylämmityksestä – ja jättiläisharppauksen lähempänä hiilineutraaliutta. Urakkaan on tartuttava yhdessä. Toivon, että saamme runsaasti näkemyksiä lausunnoilla olevaan ohjelmaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on luopua öljylämmityksestä 2030-luvun alkuun mennessä, julkisissa rakennuksissa jo vuoteen 2024 mennessä. Siirtymä vähähiilisempään lämmitykseen toteutetaan hallitusti ja reilusti. Rakennusten nykyisiä öljylämmitysjärjestelmiä ei olla kieltämässä, eikä öljylämmittäjille ole suunnitteilla sanktioita. Tarkoituksena kuitenkin on, että uusiin rakennuksiin ei enää asenneta fossiilista öljyä polttavia lämmitysjärjestelmiä.Ohjelmaluonnoksessa esitetään 26 toimenpidettä, joilla yksityisiä ja julkisia öljylämmittäjiä kannustetaan vaihtamaan muihin lämmitysmuotoihin. Toimilla esimerkiksi jatkettaisiin ja laajennettaisiin nykyisin tarjolla olevia avustuksia ja tukia, täsmennettäisiin tulevia energiatehokkuussopimuksia, ohjattaisiin julkisten hankintojen kriteerejä, kehitettäisiin uudisrakennusten ja laajojen korjaushankkeiden energiatehokkuussäädöksiä sekä tehostettaisiin neuvontaa ja viestintää.Tavoitteiden toteutumista seurattaisiin osana Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa, ja ohjelman välitarkastelut tehtäisiin vuosina 2025 ja 2028.Ehdotuksen on valmistellut ympäristöministeriön vetämä ohjausryhmä, johon kuuluu jäseniä maa- ja metsätalousministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtionvarainministeriöstä, Senaatti-kiinteistöistä, Tilastokeskuksesta ja Motivasta. Arvokkaan panoksensa ohjelman valmisteluun on antanut myös laaja joukko sidosryhmiä.Suomessa on tällä hetkellä reilut 130 000 käytössä olevaa öljylämmitteistä pientaloa. Öljyä kuluu vuodessa keskimäärin 2 220 litraa taloa kohden, jolloin pientalojen vuosittaiset yhteenlasketut päästöt ovat noin 750 kilotonnia hiilidioksidia. Kuntien käytössä on noin 5 100 öljyllä lämpiävää rakennusta, ja niiden yhteenlasketut päästöt ovat noin 150 kilotonnia hiilidioksidia vuodessa.Siirtymä vähähiilisempään lämmitykseen jo käynnissä – tukea tarjollaSiirtymää vähähiilisempään lämmitykseen on lähdetty jo vauhdittamaan käytännön teoilla ja päätöksillä. Öljylämmityksestä pois vaihtaville pientaloasujille on tarjolla jopa 4000 euron avustus, ja kuntien lämmitystaparemonttien kustannuksista valtio kuittaa jopa 25 prosenttia.”Siirtymä pois öljylämmityksestä on saanut huikean hyvän startin. Reilun puolen vuoden aikana yli 13 000 pientalon omistajaa on hakenut avustusta öljylämmityksen vaihtoon. Seuraavaksi haluamme saada kuntien lämmitysremontit liikkeelle samalla tarmolla”, ministeri Krista Mikkonen kuvaa.Lämmitystaparemontteja tuetaan myös asuinrakennusten energia-avustuksella, jota voivat hakea pientalon omistajien lisäksi myös asunto-osakeyhtiöt sekä ARA-yhteisöt.Hallitus on myös päättänyt lämmityspolttoaineverojen korottamisesta 105 miljoonalla eurolla, mikä nosti kevyen ja raskaan polttoöljyn yleistä verotasoa 2,7 eurolla megawattitunnilta vuoden alusta lähtien.Ohjelmaluonnokseen voi tutustua ja siitä lausua Lausuntopalvelu.fi:ssa. Lausuntoja pyydämme 31.5.2021 mennessä.Lausuntopalvelu.fi: Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja parantaa heikentyneiden elinympäristöjen tilaa. Helmi-ohjelman tavoitteista ja toimista pyydetään lausuntoja 12.5.2021 mennessä. Kyseessä on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma.”Helmi-ohjelmalla on tärkeä rooli Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Helmi on historiallinen ohjelma, jossa hoidetaan, kunnostetaan ja suojellaan useita eri elinympäristöjä. Yhteistyöllä ja oikein kohdennetuilla toimilla voimme pysäyttää luontokadon”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.”Suomalainen luonto on arvokas ja ainutlaatuinen, ja sen monimuotoisuudesta huolehditaan monella eri tavalla. Monipuolinen keinovalikoima ja laaja-alaisuus ovat Helmi-ohjelman vahvuuksia. Olennaista on, että ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.  Helmi-ohjelmassa muun muassa kunnostetaan soita, lintuvesiä ja -kosteikoita, perinnebiotooppeja, metsiä sekä pienvesiä ja rantoja.  Tavoitteena on tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina. Lisäksi ohjelmassa suojellaan luontoarvoiltaan arvokkaita soita.Luontoa hoidetaan sekä suojelualueilla että yksityismailla. Kaikki ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Helmi-ohjelma sisältää määrälliset ja laadulliset tavoitteet eri elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Toimenpiteitä on yhteensä 40, jonka lisäksi ohjelmassa on tavoitteet ohjelman edistymisen ja vaikuttavuuden seurannalle.Ohjelman pohjana vankka tietopohja ja laaja sidosryhmätyöHelmi-ohjelma pohjautuu Suomen lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusarviointeihin. Suomen lajeista joka 9. on uhanalainen, luontotyypeistä jopa joka toinen. Elinympäristöjen väheneminen ja laadun heikkeneminen on luonnon köyhtymisen suurin suora syy. Helmi-ohjelmaa on valmistellut työryhmä, joka on kuullut työssään Suomen kärkiasiantuntijoita sekä pyytänyt kommentteja kaksi kertaa työn valmistelun edetessä kirjallisesti asiantuntijaryhmiltä. Työtä on ohjannut laajapohjainen sidosryhmistä koostuva ohjausryhmä. Lisäksi ohjelmaan on pyydetty jo luonnosvaiheessa avoimesti kommentteja, joiden pohjalta ohjelmatekstiä on kehitetty. Vuoden vaihteessa ohjelmaluonnos oli kommentoitavana Ota kantaa -palvelussa, jonka lisäksi valmistelun tueksi on pidetty sidosryhmätilaisuuksia.Helmi-ohjelman työt Suomen luonnon tilan parantamiseksi käynnistettiin vuonna 2020 hallitusohjelman rahoituksella suojelualueilla ja kuntien mailla. Tänä vuonna Helmi-ohjelman toimijajoukko ja toiminta-alueet laajenevat myös suojelualueiden ulkopuolelle.Lausuntopyyntö (lausuntopalvelu.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi