NordenBladet — Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen Rikosseuraamuslaitoksen organisaation uudistamisesta. Esityksen mukaan Rikosseuraamuslaitos olisi jatkossa valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka toimialueena on koko maa. Uudistuksen tavoitteena on nykyistä yhtenäisempi organisaatio, jossa toiminnan vaikuttavuus paranee.Organisaatiota on tarkoitus kehittää niin, että toimintatavat ja asiakasprosessit ovat yhdenmukaisia kaikissa yksiköissä sekä vankien yhdenvertainen kohtelu toteutuu. Esityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksessa olisi neljä vastuualuetta, jotka vastaavat kehittämisestä ja ohjauksesta, asiakasprosesseista, hallinto- ja tukipalveluista sekä operatiivisesta toiminnasta. Operatiivisesta toiminnasta vastaisi 11 alueellista rikosseuraamuskeskusta, joissa olisi yhdyskuntaseuraamustoimistoja, vankiloita ja muita yksiköitä. Organisaatiouudistukseen ei liity henkilöstön vähennystavoitteita tai muutoksia nykyiseen toimipaikkaverkostoon.Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta alkaen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänään julkaistu Tekoälyn hyödyntäminen vihapuheen seurannassa -raportti tarjoaa kokonaiskuvan verkon julkisessa keskustelussa esiintyvästä suomenkielisestä vihapuheesta. Raportin teki Utopia Analytics, joka yhdisti työssä ihmistyötä ja koneoppimista. Oikeusministeriö tilasi raportin osana EU-rahoitteista Tiedolla vihaa vastaan -hanketta.Aineistossa ei ole mukana ei-julkinen keskustelu, kuten Facebookin suljetut ryhmät ja yksityiset tilit.Raportissa vihapuheella tarkoitetaan viestintää, jonka merkitys tai sävy on halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen, hyökkäävä tai epäinhimillistävä. Kohteena voivat olla henkilökohtaiset ominaisuudet kuten henkilön ikä, uskonto tai vakaumus tai tietty ihmisryhmä.Raportin tarkoituksena ei ole ottaa kantaa siihen, onko jokin yksittäinen ilmaisu laissa kielletty.
 
Vihapuhe julkisilla keskustelupalstoillaRaportin mukaan 97 prosenttia vihapuheesta esiintyy verkon keskustelupalstoilla, näistä valtaosa Ylilauta-sivustolla. 2,5 prosenttia vihapuheeksi tunnistetuista viesteistä esiintyi Twitterissä.Julkisilla suomenkielisillä alustoilla on noin 150 000 vihapuheeksi luokiteltavaa viestiä kuukaudessa. Tämä on 1,8 prosenttia kaikista viesteistä.Ihmisryhmiä leimaava ja yleistävä vihapuhe yleisintäSuurimmilta keskustelupalstoilta ja uutissivustoilta, blogeista sekä julkisista keskusteluista Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa kerätty aineisto analysoitiin tarkemmin tekoälyn avulla.Tästä aineistosta 62 prosenttia luokiteltiin ihmisryhmää leimaavaksi tai yleistäväksi, 32 prosenttia solvaukseksi tai muuksi vihapuheeksi, 4 prosenttia henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyväksi vihapuheeksi ja 2 prosenttia ammattiryhmään kohdistuvaksi vihapuheeksi.
 
Kattava kuva internetin julkisesta suomenkielisestä vihapuheestaAineisto koostuu julkisen internetin noin 12 miljoonasta suomenkielistä kommentista ja nettikirjoituksesta syys–lokakuussa 2020. Aineisto käsittää muun muassa suurimmat keskustelupalstat ja uutissivustot, blogeja sekä julkisia keskusteluja Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa.Raporttia varten kerättiin aineistoa myös käsin Ylilauta- ja Hommaforum-sivustoilta, joille hakurobottien vierailut on estetty.Utopia Analyticsin raportti julkaistaan oikeusministeriön julkaisusarjassa. Raportin sisällöt ovat täysin tekijöiden vastuulla, eivätkä ne välttämättä edusta Tiedolla vihaa vastaan -hanketta rahoittavan Euroopan komission tai oikeusministeriön näkemyksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusien covid-19-tapausten määrä on kääntynyt viimeisen viiden viikon aikana selvästi laskuun. Tämä on hyvä merkki siitä, että Suomessa epidemia on toistaiseksi rauhoittumassa. Annetut suositukset ja rajoitukset sekä ravitsemisliikkeiden sulku ovat selvästi olleet vaikuttavia ja estäneet tartuntoja.Tartuntoja on edelleen paljon, joten tilanne voi jälleen nopeastikin heiketä, jos ihmisten väliset kontaktit lisääntyvät lähiviikkoina merkittävästi ja virus pääsee leviämään väestössä vapaammin. Tällä hetkellä todettujen tartuntojen määrä vastaa viime vuodenvaihteen ja loka-marraskuun 2020 tilannetta. Herkemmin tarttuvia muuntoviruksia on todettu koko maassa. Jotta suotuisa kehitys jatkuisi, rajoituksia on syytä purkaa asteittain ja tartuntojen määrän kehitystä tarkoin seuraten.Epidemiatilanteissa on suuria alueellisia eroja. Heikoin tilanne on edelleen eteläisessä Suomessa, mutta esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella tapauksia on selvästi aiempaa vähemmän.Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Tapausmäärät ja ilmaantuvuus selvästi laskussaViikolla 15 (ajalla 12.−18.4) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yli 1 900 uutta tapausta, mikä on noin 600 tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla. Viikolla 15 tapauksia oli 60 % vähemmän kuin viikolla 10, jolloin tapausmäärä oli koko epidemia-ajan korkein (4 941 tapausta). Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 35 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun luku edellisellä viikolla oli 46.Viimeisen kahden viikon aikana raportoitiin lähes 4 500 uutta tapausta, mikä on noin 3 000 tapausta vähemmän kuin kahden edellisen viikon aikana. Tartuntojen ilmaantuvuus oli 80 tapausta 100 000 asukasta kohden kahden viimeksi kuluneen viikon aikana, kun kahden edeltävän viikon aikana ilmaantuvuus oli 134.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75–0,90 (90 % todennäköisyysväli), mikä on samaa tasoa kuin viime viikolla.Viikolla 15 koronatestejä tehtiin noin 104 000 kappaletta. Otettujen näytteiden määrä on tasaisesti pienentynyt viimeisen kuukauden aikana. Toisaalta myös positiivisten näytteiden osuus testatuista näytteistä on pienentynyt viimeisen kuukauden ajan, viikolla 15 osuus oli noin 1,8 %. Tämä merkitsee sitä, että tartunnat havaitaan edelleen tehokkaasti.Koko maassa uusien kotimaisten tartuntojen tartunnanlähde selvisi yli 70 %:ssa tartunnoista. Viikolla 15 ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 5,5 %. Näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli edellisen viikon tapaan 1,4 % kaikista tartunnoista.Rokotukset näkyvät sairaalahoidon tarpeen vähenemisenäCovid-19-rokotteiden arvioidaan vähentäneen sairaalahoidon tarvetta. Jo yli 85 % koko maan 70 vuotta täyttäneistä on saanut yhden rokoteannoksen. Lääketieteellisten riskiryhmien arvioidaan pääosin saaneen ensimmäisen annoksensa toukokuun puoleen väliin mennessä. Sairaanhoidon kuormitus oli suurimmillaan maaliskuun lopulla ennen pääsiäistä (viikoilla 12 ja 13). Tästä sairaalahoidon yhteenlaskettu potilasmäärä on pienentynyt puoleen. Tehohoidon potilasmäärä on viimeisen viikon aikana määrä pysynyt melko vakaana. Keskiviikkona 21.4. tehohoidossa oli 35 potilasta, perusterveydenhuollon osastoilla oli 38 ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 69 covid-19 -potilasta. Yhteensä sairaalahoidossa oli 142 potilasta koronataudin vuoksi. Sairaalahoidon tarpeen ennustetaan tulevina viikkoina edelleen vähenevän.Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 21.4.2021 mennessä raportoitu yhteensä 899.Vasta-ainetutkimukset tuovat lisätietoa muun muassa väestön immuniteetista Tällä viikolla tilannekuvaraportin liitteenä on erilliskatsaus seroepidemiologisista eli vasta-ainetutkimuksista. THL on vasta-ainetutkimusten avulla huhtikuusta 2020 asti seurannut tartunnan saaneiden osuuden kehitystä Suomessa. Katsauksen mukaan tartunnan saaneiden osuus väestössä on pysynyt matalana. Valtaosalla tartunnan saaneista vasta-aineet säilyvät pitkään. Parhaillaan käynnissä olevassa seurantatutkimuksessa arvioidaan koronavirustartunnan saaneiden immuunivastetta muuntuneita koronaviruksia vastaan. Alustavia tuloksia tästä saadaan kevään ja kesän aikana. Koronaepidemian väestöserologiatutkimuksen viikkoraportti (THL) Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus sopi neuvottelussaan kulttuuri- ja liikunta-alan tukipaketista. Alalle ehdotetaan osoitettavaksi opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle 145,86 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tuki koostuu apurahoista ja valtionavustuksista. Pakettiin kuuluu myös työ- ja elinkeinoministeriön tapahtumatakuu, johon varataan yhteensä 85 miljoonan euroa. Lisämäärärahat sisältyvät toiseen lisätalousarvioon, joka annetaan eduskunnalle 29. huhtikuuta. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko pitää tärkeänä, että kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alaa tuetaan pitkittyneen koronakriisin ja rajoitusten keskellä sekä avataan samassa rintamassa muiden elinkeinojen kanssa koronapandemian rauhoittuessa.– Kulttuurilla, liikunnalla ja tapahtuma-alalla on merkittävä työllistävä vaikutus ja valtava arvo koko Suomen henkiselle ilmapiirille ja hyvinvoinnille. Tukipaketilla tuemme kulttuurin, liikunnan ja tapahtuma-alan toimijoita kriisin yli, tiede- ja kulttuuriministeri Saarikko sanoo.Paketista suunnataan kulttuuriin ja taiteeseen 127,36 milj. euroa ja liikuntaan 18,5 milj. euroa. Kulttuurin ja taiteen kokonaisuus koostuu apurahoista ja kulttuurialan toimijoille myönnettävistä valtionavustuksista. – Tavoitteena on sekä akuutin kriisin hoitaminen, että toimeentulon turvaaminen alojen työntekijöille. Haluamme tukea näiden alojen ammattilaisia työnteon erilaisista muodoista riippumatta. Yksi pahiten kärsineistä ryhmistä ovat kulttuurialan freelancerit, jotka ovat joutuneet koronan myötä ahtaalle ja osin pudonneet myös eri tukimuotojen väliin. Heidän osaltaan aiemmat tuet ovat myös olleet riittämättömiä. Hallitus on nyt sopinut huomattavasti aiempaa suuremmasta tuesta kulttuurialan ammattilaisille, Saarikko jatkaa.Hallitus tulee perustamaan kulttuuripoliittisia asioita käsittelevän ohjausryhmän, joka seuraa kulttuuripoliittisten asioiden valmistelua ja toimeenpanoa. Ohjausryhmän ensimmäisiä tehtäviä on koronatukien koordinointi ja seuranta. Kulttuuri- ja tapahtuma-alan tukipakettiin kuuluvien hakujen kriteerit on tarkoitus käsitellä kulttuuripolitiikan ohjausryhmässä. Liikunnalle tukipaketti 18,5 miljoonaa euroaKoronavirustilanne on vaikeuttanut paikallisten liikunta- ja urheiluseurojen toimintaa ja aiheuttanut taloudellisia tappioita. – Tukipaketin avulla tuemme vaikeuksissa olevia seuroja ja sarjoja. Niillä on suuri merkitys paikallisyhteisöille ja koko Suomelle.– Erityisesti alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille tulisi voida tarjota ohjattua toimintaa paikallisten seurojen päätoimisten ja koulutettujen valmentajien ja ohjaajien opastuksessa. Harrastajamäärissä on havaittavissa merkittävää laskua ja vaarana on, että erityisesti nuoret eivät enää palaa seuratoimintaan, Saarikko sanoo. Saarikon mukaan on tärkeää, että myös urheilutapahtumia saadaan avattua tautitilanteen mahdollistamissa rajoissa hallituksen tuoreiden linjausten mukaisesti.Kulttuuria, urheilua ja tapahtuma-alaa on tuettu useilla hallituksen päätöksillä. Vuonna 2020 taiteen ja kulttuurin toimialalle osoitettiin lisätalousarvioissa koronasta aiheutuvien ongelmien vähentämiseen yhteensä 120 miljoonaa euroa opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin. Alaa on tuettu myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta muun muassa kustannustukien ja muiden tukien muodossa.  Lisäksi kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa osoitettiin 20 miljoonaa euroa taiteen ja kulttuurin aloille koronasta aiheutuvien ongelmien lieventämiseen.Liikuntaan ja urheiluun osoitettiin vuonna 2020 lisätalousarviossa 19,6 miljoonaa euroa. Lisäksi liikunta-alan toimijat, erityisesti liigaseurat, ovat saaneet merkittäviä avustuksia Valtiokonttorin jakaman kustannustuen kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus linjasi tukipaketista, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle. Paketilla tuetaan kulttuurin, taiteen, liikunnan ja tapahtuma-alan elpymistä pandemiasta. Tavoitteena on tukea sisällöntekijöitä ja samalla luoda edellytyksiä järjestäjille, jotta alalle syntyy työtä ja ihmisille mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin, kun yhteiskunta avautuu. Tukipaketin suuruus tulee olemaan 230,86 miljoonaa euroa, ja se sisältyy toiseen lisätalousarvioesitykseen. Lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle 29. huhtikuuta.Hallitus haluaa tukea kulttuurin, taiteen, liikunnan ja tapahtuma-alan elpymistä pandemiasta osana koko yhteiskunnan jälleenrakentamista ja ihmisten toipumista. Lisämäärärahalla tuetaan alojen toimijoita sekä turvataan toiminnan jatkuvuutta. Tukipaketissa huomioidaan erityisesti alan moninaisuus ja työnteon erilaiset muodot, kuten keikkatyöläiset, itsensä työllistäjät, yksinyrittäjät, freelancerit ja toiminimellä toimivat. Paketista suunnataan kulttuuriin ja taiteeseen 127,36 milj. euroa, liikuntaan 18,5 milj. euroa ja tapahtuma-alalle tapahtumatakuun muodossa 85 milj. euroa. Kulttuurin ja taiteen kokonaisuus muodostuu apurahoista ja kulttuurialan toimijoille myönnettävistä avustuksista. Määrärahat kohdennetaan laajasti eri taiteen ja kulttuurin sektoreille. Noin puolet, 64,8 milj. euroa, kohdennettaisiin alan ammattilaisille apurahoina sekä toiminimille ja yksinyrittäjille avustuksina. Tuet jakaisi Taiteen edistämiskeskus Taike. Opetus- ja kulttuuriministeriön jaettavaksi varattaisiin vapaan kentän yhteisöille eri taiteenaloilla yhteensä 15 milj. euroa, kansallisille taidelaitoksille ja valtionosuutta saaville teattereille, orkestereille ja museoille yhteensä 20 milj. euroa ja yleishyödyllisenä toimintana järjestettävien ja alle 150 000 liikevaihdon osakeyhtiömuotoisten järjestäjien järjestämille kulttuuritapahtumille ja festivaaleille, kesäteattereille ja uskonnollisille kesätapahtumille yhteensä 10,5 milj. euroa.Kulttuuriperintöalan toimijoille ja seurantaloille kohdennettaisiin yhteensä 3,5 milj. euroa, valtionosuuden ulkopuolella toimiville taiteen perusopetuksen järjestäjille 4 milj. euroa ja alan virastoille 1,5 milj. euroa. Pienten ja keskisuurten elokuvateattereiden avustuksiin varattaisiin 8 milj. euroa, jotka Suomen elokuvasäätiö jakaisi.Liikunnan toimialalle esitetään 18,5 milj. euron määrärahaa. Määrärahasta kohdennettaisiin liikunta- ja urheiluseuroille 9 milj. euroa, valtakunnallisille ja alueellisille liikuntajärjestöille 6 milj. euroa ja peruuntuneille tai tappioita kärsineille tapahtumille sekä tuleville tapahtumille 3,5 milj. euroa.  Tapahtumatakuuseen varataan yhteensä 85 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä tapahtumatakuusta. Tapahtumajärjestäjät ja heidän alihankkijansa hakisivat tapahtumatakuuta Valtiokonttorista. Se olisi ennakollinen maksusitoumus, joka annettaisiin tapahtumajärjestäjälle tämän ilmoittamista kustannuksista. Jos tapahtuma peruttaisiin tai sen laajuutta rajoitettaisiin lain tai viranomaisen määräyksestä, korvausta maksettaisiin toteutuneista kustannuksista 85 prosenttisesti. Takuu koskisi 1.6.–31.12.2021 peruttuja tilaisuuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt liikenteen palveluista annettua lakia koskevan muutosehdotuksen lausunnoille. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa rajaliikenteen ennakkovarauspalvelun jatkaminen Vaalimaalla ja laajentaminen muille Suomen ja Venäjän välisille maantieraja-asemille.Samalla selkeytettäisiin henkilötietojen käsittelyä ja eri toimijoiden vastuita rajanylitysliikenteen hallinnassa ja ohjaamisessa. Jatkossa järjestelmää voitaisiin myös kehittää mahdollistamalla automaattinen rekisterikilpien tunnistus.Ennakkovarauspalvelulla varmistetaan tavaraliikenteen ja sen tullitoimenpiteiden ja rajatarkastusten sujuvuus itärajan rajanylityspaikoilla. Vaalimaalla oli 2000-luvulla useiden kymmenien kilometrien rekkajonoja, joiden poistamiseksi rajaliikennettä oli tarve sujuvoittaa.Kokeiluhankkeena vuonna 2014 alkaneella rajaliikenteen ennakkovaraus- ja jonotusjärjestelmällä testattiin, miten ennakkovarauksella voidaan tasoittaa raskaan liikenteen liikennemääriä, vähentää jonotusta, sujuvoittaa liikennettä ja lisätä liikenneturvallisuutta. Ennakkovarauspalvelussa raskaan liikenteen kuljettajat varaavat etukäteen aikaikkunan rajatarkastukseen. Kokeiluhankkeella saavutettiin asetetut tavoitteet tavaraliikenteen sujuvoittamisesta.Lakimuutoksella ja ehdotuksella rajaliikenteen ennakkovarauspalvelun jatkamisesta toteutetaan hallitusohjelman kirjausta tavaraliikenteen pullonkaulojen poistamisesta.Mitä seuraavaksi?Lausuntoaika lakiluonnoksesta päättyy 3.5.2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset verkossa osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkatyönä. Tarkoitus on, että muutokset tulisivat voimaan 1.7.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen osallistuu perjantaina 23.4. Yhdysvaltain ilmastokokouksen ministerikeskusteluihin. Keskustelut ovat osa USA:n 22.-23.4. järjestämää ilmastohuippukokousta, jonne on kutsuttu 40 valtion johtajat.Yhdysvaltain ilmastoasioiden erityislähettilään John Kerryn isännöimässä pyöreän pöydän keskustelussa saadaan tilannekatsaus maiden kunnianhimoa vahvistavista ilmastotoimista ja kansainvälisen ilmastopolitiikan haasteista.”Bidenin ilmastohuippukokous on vuoden ensimmäinen etappi kohti Glasgow’n ilmastokokousta. Suomi ja EU ovat jo päästövähennystavoitteensa päivittäneet, ja EU:n ilmastolaista saavutettiin juuri sopu. On ilo olla tässä joukossa kertomassa, kuinka päästövähennystoimia käytännössä toteutetaan. Näihin talkoisiin tarvitaan vielä kuitenkin lisää väkeä. On siis ensiarvoisen tärkeää, että myös USA, Kiina ja muut G20-maat nostavat ilmastopolitiikkansa kunnianhimoa tänä vuonna”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Ministereiden pyöreän pöydän keskustelujen lisäksi Yhdysvallat aikoo järjestää alueellisia konsultaatioita ilmastopolitiikasta tulevina kuukausina.Yhdysvaltain ilmastokokouksen tavoitteena on kirittää erityisesti suurten talouksien ilmastotavoitteita ja -toimia. USA:n odotetaan ilmoittavan uusista päästövähennystavoitteistaan kokouksen alla.Ministeri Mikkonen osallistuu myös tänään 21.4. ilmastohuippukokouksen yhteydessä järjestettävään 50×30 –aloitteen sivutapahtumaan. Aloite kiinnittää huomiota IPCC:n 1,5 asteen raportin mukaisiin päästövähennyspolkuihin, jotka edellyttävät mailta 45-60 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Tutkijoiden lisäksi tilaisuuteen on kutsuttu ministereitä maista, jotka tekevät kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminenAnu Laamanen, ulkoasiainneuvos p. 0295 351 762
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen ja Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 190/2020 vp; EV 7/2021 vp)OikeusministeriöAnne Hartoneva, hallitusneuvos p. 0295 150 344
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Rikosseuraamuslaitoksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksiTerhi Salmela, hallitusneuvos p. 0295 150 203
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta (HE 34/2021 vp; EV 33/2021 vp)Tanja Innanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 338
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja rikosrekisteritietojen vaihtamista koskevien määräysten soveltamisesta sekä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 24 §:n muuttamisestaJussi Päivärinne, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 122
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saatavien perinnästä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, saatavien perinnästä annetun lain 7 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja luottotietolain 24 §:n väliaikaisesta muuttamisestaPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– 1) Turun hovioikeuden kolmen hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen 2) Turun hovioikeuden kolmen hovioikeudenneuvoksen viran (T 12) täyttäminen 3) Helsingin käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T13) täyttäminen
– Turun hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T13) täyttäminen
– Asiantuntijajäsenen varajäsenen määrääminen vakuutusoikeuteen 31.12.2024 päättyvän toimikauden loppuun
– Tuomarinkoulutuslautakunnan kokoonpanon muuttaminenLaura Nurminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 008
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain 9 ja 46 §:ien väliaikaisesta muuttamisestaSisäministeriöPauliina Eskola, neuvotteleva virkamies p. 0295 488 263
– Esitys Euroopan unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ohjelmakauden 2014–2020 kansallisen toimeenpano-ohjelman muuttamisestaAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen voimassaolon jatkamisesta
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen voimassaolon jatkamisestaTuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566
– Sisäministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaisen virkasuhteen täyttäminenPuolustusministeriöKatariina Kuhanen, hallitussihteeri p. 0295 140 042
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 31 §:n muuttamisestaValtiovarainministeriöPäivi Nerg, alivaltiosihteeri p. 0295 530 149
– Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimitusjohtajan viran täyttäminenJanne Öberg, hallitusneuvos p. 0295 530 473
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteistaPetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065
– Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2019 verohyvitystä koskevan päätöksen vahvistaminen
– Hakemus Antti Juhani Tallqvistin jäämistöstä
– Hakemus ja ilmoitus Börje Ingvald Nygårdin jäämistöstä
– Hakemukset ja ilmoitus Jukka Tapio Hännisen jäämistöstäJarmo Huotari, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 418
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 41/2021 vp; EV 37/2021 vp)Timo Moilanen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 455
– Valtion virkamieseettisen neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 1.5.2021 – 30.4 2025Toni Tuomainen, hallitussihteeri p. 0295 530 411
– Valtiovarainministeriön osastopäällikön määräaikaisen virkasuhteen täyttäminenAntti Sinkman, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 817
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tonnistoverolain 8 §:n sekä tuloverolain 69 ja 123 §:n muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöAntti Randell, hallitusneuvos p. 0295 330 173
– Opintotukiasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 1.5.2021–30.4.2024Maa- ja metsätalousministeriöJaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö p. 0295 162 184
– Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikön viran täyttäminenRisto Lampinen, kalatalousneuvos p. 0295 162 458
– Eduskunnan vastaus Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain ja yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta (HE 256/2020 vp; EV 21/2021 vp)Johanna Wallius, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 244
– Valtioneuvoston asetus vakavaa eläintautivaaraa koskevasta tiedottamisesta Euroopan unionin sisäisessä matkustajaliikenteessäJuha Vanhatalo, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 347
– Valtioneuvoston asetus maataloustukihakemuksen siirtämisessä vuonna 2021 noudatettavasta menettelystäSuvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248
– Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
– Valtioneuvoston asetus vuodelta 2021 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, uuhi- ja kuttupalkkioista, teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiosta sekä peltokasvipalkkiosta
– Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 ja 15 §:n muuttamisesta
– Valtioneuvoston asetus luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
– Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
– Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta vuonna 2021Jukka Mirvo, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 468
– Valtioneuvoston asetus Ahvenanmaan maakunnan kunnille maatalouden tukien toimeenpanotehtävien hoitamisesta vuodelta 2020 suoritettavista korvauksistaLiikenne- ja viestintäministeriöHarri Pursiainen, kansliapäällikkö p. 0295 342 389
– Liikenne- ja viestintävirastoon sijoitetun rautatiealan sääntelyelimen päällikön viran täyttäminenJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471
– Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön viran täyttäminenSini Wirén, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 532
– Hallituksen esitys eduskunnalle liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön covid-19-taudin jatkumisen vuoksi tehtäviksi väliaikaisiksi muutoksiksiTyö- ja elinkeinoministeriöLiisa Huhtala, hallitusneuvos p. 0295 047 062
– Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston asetuksesta ravitsemisliikkeiden aukiolon väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta (EK 15/2021 vp – M 6/2021 vp)Krista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178
– Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajan viran täyttäminenEeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 15 §:n muuttamisestaMaija Lönnqvist, johtava asiantuntija, lakimies p. 0295 047 105
– Valtioneuvoston asetus yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteen muuttamisestaJohanna Juvonen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 064 220
– Valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä Oy Soinin Tuuli Ab:lleSosiaali- ja terveysministeriöLassi Kauttonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 577
– Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnan sekä sen arviointi- ja avustusjaoston asettaminen toimikaudeksi 23.4.2021 – 22.4.2025Hanna Tossavainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 005
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkelakien ja kansaneläkelain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksiMari Lauren-Häussler, hallitussihteeri p. 0295 163 762
– Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n lääkinnällisiä laitteita koskevia asetuksia täydentäväksi lainsäädännöksiYmpäristöministeriöJuhani Damski, kansliapäällikkö p. 0295 250 445
– Ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtajan viran täyttäminen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työmarkkinoiden murros digitalisoituvassa maailmassa edellyttää jatkuvaa oppimista, jonka tueksi tarvitaan ajantasaista ja relevanttia työmarkkinatietoa. 21. huhtikuuta julkaistussa selvityksessä on haettu parhaat esimerkit erilaisista digitaalisista työmarkkinatietopalveluista meillä ja maailmalla, ja tehty niiden pohjalta esityksiä, joiden avulla Suomen palvelut voitaisiin saada kansainväliseen eturintamaan. Selvityksessä on yhdistelty uudella tavalla tietoyhteiskunta-, tekoäly-, innovaatio- ja urasuunnittelututkimusta.”Työmarkkinoilla on jo pitkään ollut käynnissä murros, jossa perinteiset ammatit ovat kadottamassa merkitystään”, toteaa Meaning Processing Oy:n johtava tutkija Ilkka Tuomi.”Työllistymiseen vaikuttaa entistä enemmän osaaminen ja elinikäinen oppiminen. Urat madaltuvat ja katkeilevat, elämänpolut haarautuvat ja työtä tehdään aiempaa moninaisemmilla tavoin. Nuoret eivät enää valmistu teollisen aikakauden tapaan ammattiin ja aikuisiksi, vaan osaamista kehitetään eläkeikään asti ja myös sen jälkeen.””Ura- ja koulutusvalintoja on perinteisesti tuettu työmarkkinoita ja tulevaisuutta kuvaavalla informaatiolla”, Tuomi kertoo.”Tutkimus kuitenkin osoittaa, että tällaisella informaatiolla on ollut melko vähäinen vaikutus ihmisten valintoihin. Merkittävämpi vaikutus on sosiaalisella ympäristöllä, kulttuurilla, omien tavoitteiden ja taipumusten ymmärtämisellä ja ohjauksen ammattilaisten henkilökohtaisella tuella. Urasuunnittelutaidoista on tulossa työllistymisen ja toimijuuden tärkeä edellytys, ja aiempaa parempi työmarkkinatiedon hallinta on näiden taitojen keskeinen osa.””Erityisesti henkilön ominaisuuksiin liittyvän tiedon merkitys on nopeasti kasvamassa digitaalisten rekrytointi- ja osaamisenhallintajärjestelmien ja koneoppimiseen perustuvan päätöksenteon yleistyessä maailmalla. Tällä tulee olemaan laajoja yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Toisaalta uudet data-analytiikan menetelmät antavat myös parempaa tietoa ammatillisten siirtymien mahdollisuuksista, ja tähän tarvittavasta osaamisen täydentämisestä.”Jotta tietoa voitaisiin hyödyntää ja yhdistellä mielekkäästi vaarantamatta yksilöiden tietosuojaa, tarvitaan nykyisen kansallisen ja EU-tason säätelyn arviointia ja mahdollista kehittämistä.Selvityshankkeessa kartoitettiin eri maissa käytössä olevia työmarkkinatietojärjestelmiä ja palveluja, niihin liittyvää tutkimusta ja palvelujen kehittämiseen käytössä olevia kotimaisia tietovarantoja. Hankkeen loppuraportissa ehdotetaan seitsemään eri kehitysalueeseen liittyen yhteensä viisitoista kehitysehdotusta. Kehitysehdotukset sisältävät mm. kehityshankkeita, jotka mm. avaisivat uudenlaisia tietovarantoja työmarkkinoiden seuraamiseen ja ohjauspalvelujen kehittämiseen. Kehityshankkeita ehdotetaan myös työmarkkinoilla tarvittavien osaamisten parempaan ymmärtämiseen, työmarkkinatiedon sääntelyyn ja esimerkiksi kansainvälisten osaajien ja ikääntyvien tiedontarpeisiin vastaamiseen.Selvitys ehdottaa viittätoista kehityshanketta seuraaville alueille:Avoimien tietovarantojen ja rajapintojen kehittäminenTyömarkkinainformaation koontamispalveluMassadatan ja analytiikan uudet menetelmät21-vuosisadan osaamiset ja henkilöiden kykyihin ja persoonallisuuteen liittyvä tietoEU:n osamisen data-avaruusTyömarkkinatietojärjestelmien kansainvälinen ja sosiaalinen ulottuvuusTyömarkkinatiedon tulevaisuutta kartoittava ennakointiprosessiTutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat tehneet Meaning Processing Oy:n johtava tutkija Ilkka Tuomi, Konsultointi Kestävä Innovaation johtava tutkija Antti Hautamäki ja HeadAI Oy:n perustaja Harri Ketamo. Tutkimus on toteutettu huhtikuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusi eläintautilaki tulee voimaan tänään 21. huhtikuuta. Lailla kumotaan nykyinen eläintautilaki (441/2013). Laki kattaa eläinten välillä sekä eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien eläintautien ehkäisyn, seurannan, valvonnan, leviämisen estämisen ja torjunnan.Lakiuudistuksen taustalla on eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429 (eläinterveyssäännöstö), joka tulee nyt sovellettavaksi. Eläinterveyssäännöstöllä aiempi, pääosin direktiivien varaan rakentunut unionin eläintautilainsäädäntö on koottu yhteen ja yhdenmukaistettu. Kansalliseen lakiin sisältyvät eläinterveyssäännöstön täytäntöönpanosääntely ja täydentävä sääntely lukuun ottamatta eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) soveltamisalaan kuuluvaa sääntelyä.Laki kattaa myös niiden eläintauteja koskevien EU-asetusten täytäntöönpanosääntelyn ja täydentävän sääntelyn, jotka jäivät eläinterveyssäännöstön antamisesta huolimatta edelleen voimaan. Nämä asetukset koskevat etenkin zoonoosien ja TSE-tautien vastustamista sekä lemmikkien muita kuin kaupallisia siirtoja maan rajojen yli. Lisäksi laki sisältää virallista valvontaa koskevien uudistuneiden EU-säännösten täytäntöönpanosääntelyn ja täydentävän sääntelyn siltä osin, kuin asiasta ei säädetä tuontivalvontalaissa.Kansallinen liikkumavara halutaan turvataUusi eläintautilaki ja eläinterveyssäännöstö eivät merkitse suuria sisällöllisiä muutoksia eläintautien vastustamisen periaatteisiin tai keinoihin. Kansallisen lain rakenne kuitenkin muuttuu, koska Euroopan unionin lainsäädäntö muuttuu suoraan sovellettavaksi. Laissa on käytetty eläinterveyssäännöstön sisältämää kansallista liikkumavaraa, jotta tietyt Suomen hyvää eläintautitilannetta turvaavat taudinehkäisy- ja valvontatoimenpiteet voivat jatkua nykyistä vastaavalla tavalla ja jotta unionin taudintorjuntatoimenpiteitä tiukemmat toimenpiteet sekä muidenkin kuin eläinterveyssäännöstössä luetteloitujen tautien torjuntatoimenpiteet olisivat tarvittavassa määrin mahdollisia. Liikkumavaraa on käytetty myös hallinnollisen taakan vähentämiseksi. 
Nykyisen eläintautilain viranomaisjärjestelmä ja viranomaisten välinen tehtävänjako säilyvät ennallaan. Uuden lain mukaan Tulli voi kuitenkin suorittaa EU:n sisärajoilla valvontaa eläinterveysviranomaisen rinnalla myös itsenäisesti ilman virka-apupyyntöä. Valtion varoista eläintautien vuoksi maksettavia korvauksia koskeva järjestelmä säilyy.Tautiluokitus muuttuuKeskeisenä muutoksena nykyiseen lainsäädäntöön on tautiluokituksen uudistuminen. Eläinterveyssäännöstön mukaiset luetteloidut taudit jaetaan mainitussa asetuksessa a–e-luokkiin, joista vain a–c-luokkiin sovelletaan varsinaisia taudintorjuntasäännöksiä. Eläinterveyssäännöstön luokittelua täydentävät kansalliset tautiluokat, joita ovat muut torjuttavat eläintaudit, valvottavat eläintaudit sekä muut ilmoitettavat eläintaudit. Kansallisten tautiluokkien avulla tautien torjunta tai leviämisen estäminen ulotetaan koskemaan tarvittavaa osaa d- ja e-luokan taudeista sekä muista kuin luetteloiduista taudeista. Tautiluokittelu kattaa edelleen myös TSE-taudit ja zoonoosit.Vanhan lain nojalla annetut asetukset ja päätökset kumoutuvat uuden eläintautilain voimaan tullessa.  Tähän mennessä on annettu 13 uutta asetusta ja kaksi päätöstä, jotka tulevat voimaan samanaikaisesti uuden lain kanssa. Nykyiseen verrattuna uusi asetuksentasoinen sääntely on niukkaa, sillä jatkossa eläinterveyttä koskeva yksityiskohtainen sääntely perustuu pääosin eläinterveyssäännöstön nojalla annettuihin suoraan sovellettaviin komission delegoituihin asetuksiin ja täytäntöönpanoasetuksiin. Kansallisiin asetuksiin sisältyvät tarkemmat säännökset muiden kuin luetteloitujen tautien vastustamisesta, eläinten terveysvalvonnasta sekä eräistä muista seikoista, joissa eläinterveyssäännöstö jättää kansallista toimivaltaa tai mahdollistaa poikkeuksia tai tiukennuksia EU-vaatimuksiin. Seuraavat eläintautilain nojalla annetut asetukset ja päätökset on julkaistu:
Maa- ja metsätalousministeriön asetus zoonooseista (316/2021)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus vapaaehtoisesta eläinten terveysvalvonnasta (319/2021)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus vesiviljelypitopaikkojen hyväksymisestä ja eläinterveyttä koskevista vaatimuksista maan sisäisissä vesieläinten siirroissa (320/2021)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus nautaeläinten BSE-taudin sekä lammas- ja vuohieläinten scrapien vastustamisesta (321/2021)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden valvottaviksi eläintaudeiksi nimettyjen tautien vastustamisesta (322/2021)
Maa- ja metsätalousministeriön päätös kalojen Gyrodactylus salaris -tartunnan leviämisen estämiseksi perustettavasta rajoitusalueesta (323/2021)
Maa-ja metsätalousministeriön päätös kalojen tarttuvan haimakuoliotaudin ja lohikalojen alfavirustartuntojen leviämisen estämiseksi perustettavasta rajoitusalueesta (324/2021)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus muista torjuttavista, valvottavista ja muista ilmoitettavista eläintaudeista, eläintautien ilmoittamisesta sekä mikrobikantojen toimittamisesta (325/2021)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden muiksi torjuttaviksi eläintaudeiksi nimettyjen eläintautien vastustamisesta (326/2021)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus b- ja c-luokan eläintautien vastustamisesta (327/2021)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräisiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisiin eläinten siirtoihin sovellettavista eläinterveyttä koskevista vaatimuksista ja poikkeuksista (328/2021)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus kotimaankauppaa varten kerättäville nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja hevoseläinten sukusoluille ja alkioille eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista (329/2021)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden Euroopan unionin ulkopuolelta tuotavien eläinten, niiden sukusolujen ja alkioiden, eläinperäisten tuotteiden sekä eläintautien leviämisen riskiä aiheuttavien tavaroiden eläinterveyttä koskevista vaatimuksista ja poikkeuksista (330/2021)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus kunnaneläinlääkärin maksullisista suoritteista (335/2021)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräille Euroopan unionin ulkopuolelle vietäville eläimille, niiden sukusoluille ja alkioille, eläinperäisille tuotteille sekä eläimistä saataville sivutuotteille ja niistä johdetuille tuotteille tehtävistä tarkastuksista (331/2021)Seuraavat asetukset tullaan antamaan lähiaikoina:
Valtioneuvoston asetus vakavaa eläintautivaaraa koskevasta tiedottamisesta Euroopan unionin sisäisessä matkustajaliikenteessä
Maa- ja metsätalousministeriön asetus varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten ja kotieläiminä pidettävien lintujen välillä
Maa- ja metsätalousministeriön asetus varotoimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten villisikojen ja kotieläinten välillä

Lähde: Valtioneuvosto.fi