NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt TE-toimistojen työttömyysturvatehtävien keskittämistä, jolla edistettäisiin yhdenmukaisia käsittelyaikoja ja ratkaisukäytäntöjä. Hallitus esittää, että valtioneuvosto voisi säätää asetuksella työvoimapoliittisten lausuntojen käsittelyn hoitamisesta useamman kuin yhden TE-toimiston toimialueella.Hallitus antoi 22.4.2021 eduskunnalle esityksen lakimuutoksesta, joka tulisi voimaan 1.10.2021. Keskitettävät tehtävät koskisivat työvoimapoliittisia lausuntoja, joita TE-toimistot antavat työttömyysetuuden saamisen edellytyksistä. Valtioneuvostolla olisi mahdollisuus erikseen annettavalla asetuksella päättää, mitkä lausuntotehtävät keskitettäisiin. Samalla säädettäisiin TE-toimistosta, joka hoitaisi keskitettäviä tehtäviä.Nykyisin kukin TE-toimisto ratkaisee toimialueellaan, onko työnhakijalla oikeus työttömyysturvaan, ja antaa siitä työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle tai työttömyyskassalle. Keskittäminen ei muuttaisi työnhakijan asiointia TE-toimiston asiakaspalvelussa.
NordenBladet — Esityksen tavoitteena on ajanmukaistaa lakisääteisten eläkejärjestelmien perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Esitys oli lausuntokierroksella syksyllä 2020.Kuolemantapauksen kohdatessa perhettä lesken ja lasten toimeentuloa turvataan perhe-eläkkeellä, joka voi olla leskeneläkettä tai lapseneläkettä. Jatkossa perhe-eläkejärjestelmät turvaisivat edunjättäjän kuolemaa seuranneen sopeutumisvaiheen toimeentuloa. Esityksen tavoitteena on myös kohdentaa perhe-eläke-etuuksia lapsille ja lapsiperheille sekä osaltaan turvata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä.Lapseneläkkeeseen parannuksiaTyöeläkelakien mukaisen lapseneläkkeen päättymisikää nostettaisiin kahdella vuodella siihen asti kunnes lapsi täyttäisi 20 vuotta. Lesken laskennallinen osuus perhe-eläkkeestä maksettaisiin lapseneläkkeenä lapselle, jos leskeneläkkeen saajaa ei ole. Leskeneläke määräaikaiseksiTyöeläkelakien mukainen leskeneläke muutettaisiin määräaikaiseksi. Jatkossa perhe-eläkejärjestelmät turvaisivat edunjättäjän kuolemaa seuranneen sopeutumisvaiheen toimeentuloa. Leskeneläkkeen kesto rajattaisiin kymmenen vuoden määräajaksi tai kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta.Esitettyjä muutoksia leskeneläkkeen keston rajaamisesta sovellettaisiin vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneisiin leskiin, jos edunjättäjä kuolee ehdotettujen lakien tultua voimaan. Leskeneläkkeen keston rajaamista koskevat muutokset eivät siten koskisi maksussa olevia leskeneläkkeitä eivätkä ennen vuotta 1975 syntyneitä leskiä.Myös avopuoliso saisi leskeneläkettäLeskeneläkeoikeus tulisi myös yhteistaloudessa edunjättäjän kanssa asuneelle avopuolisolle, jolla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi. Leskeneläkettä maksettaisiin kunnes yhteinen lapsi täyttäisi 18 vuotta. Yhteistaloudessa asumiselta edellytettäisiin vakiintuneisuutta, eli yhteistalouden tulisi olla jatkunut ennen edunjättäjän kuolemaa vähintään viisi vuotta.Yhteistaloudessa eläneen puolison leskeneläkeoikeus parantaisi lapsiperheen taloudellista tilannetta. Nykyään tällaisessa perheessä vain lapseneläke on mahdollinen.Ehdotetut lait tulisivat voimaan 1.1.2022.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt kauppatieteiden lisensiaatti Pauli Kariniemen valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäälliköksi. Kariniemi on toiminut tehtävässä marraskuusta lähtien.”Kiitän luottamuksesta valinnassa tähän tehtävään. Elämme poikkeuksellisia aikoja pandemian johdosta, mutta myös monella muulla tavalla. Rahoitusmarkkinoilla poikkeuksellisen matalien korkojen aika on jatkunut jo useita vuosia. Lisäksi ikääntyminen, ilmastonmuutos, digitalisaatio ja myös EMU:n kehittäminen haastavat meitä monella tavalla työssämme. Eräs keskeisimmistä kysymyksistä lähivuosina tulee olemaan, miten exit elvytyksestä lopulta onnistuu. Siihen kenelläkään ei taida olla selkeää vastausta. Mutta viisas varautuu yllätyksiin. Onneksi meillä on rahoitusmarkkinaosastolla huippuporukka analysoimassa näitä politiikkakysymyksiä ja valmistelemassa rahoitusmarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä”, Kariniemi kertoo.Kariniemi työskentelee tällä hetkellä rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkönä. Hän on työskennellyt aiemmin useissa eri tehtävissä ministeriön rahoitusmarkkinaosastolla, kuten pankki ja rahoitus -yksikön päällikkönä sekä neuvottelevana virkamiehenä. Kariniemi on työskennellyt lisäksi muun muassa Maailmanpankissa.Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto luo rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjä sekä vahvistaa puitteita, joissa markkinat toimivat. Tavoitteena on, että kansalaiset voivat kaikissa oloissa luottaa rahoitusmarkkinoiden vakaaseen, tehokkaaseen ja tasapuoliseen toimintaan. Valtiovarainministeriö vastaa myös siitä, että ministeriön kansallinen ja kansainvälinen toiminta rahoituskysymyksissä on tuloksellista ja arvostettua.Kariniemi nimitettiin osastopäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen ajalle 9.5.2021–31.3.2022.
NordenBladet — Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki lääkinnällisistä laitteista ja muutettavaksi terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia. Lisäksi eräisiin muihin lakeihin tehtäisiin teknisluonteisia muutoksia. Esityksen tavoitteena on parantaa potilas- ja laiteturvallisuutta.Esityksen tarkoituksena on antaa lääkinnällisiä laitteita koskevaa EU:n asetusta (MD-asetus) ja ihmiskehon ulkopuolella suoritettavissa tutkimuksissa käytettäviä lääkinnällisiä laitteita eli niin sanottuja in vitro –diagnostiikkaan tarkoitettuja laitteita koskevaa EU:n asetusta (IVD-asetus) täydentäviä säännöksiä. Lisäksi tarkoituksena on antaa eräitä EU:n markkinavalvonta-asetusta täydentäviä lääkinnällisiä laitteita koskevia säännöksiä. Uudessa lääkinnällisistä laitteista annetussa laissa säädettäisiin niistä asioista, joista EU:n asetukset edellyttävät tai mahdollistavat kansallisia säännöksiä. Laissa säädettäisiin muun muassa viranomaisen toimivaltuuksista, asiakirjoja koskevista kielivaatimuksista, terveydenhuoltoon kohdistuvista velvoitteista, toimijoilta perittävästä vuosimaksusta ja lainsäädännön rikkomisen seuraamuksista. Lisäksi laissa olisi säännöksiä kliinisistä laitetutkimuksista ja laitteiden suorituskykyä koskevista tutkimuksista.In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevaa asetusta sovelletaan täysimääräisesti vasta vuonna 2022. Tähän asti sovelletaan in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevaa direktiiviä ja lisäksi EU-asetusten siirtymäsäännösten perusteella tietyissä tilanteissa myös EU-asetuksia edeltäneitä lääkinnällisiä laitteita koskevia direktiivejä. Tämän vuoksi terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskeva laki, jolla mainitut direktiivit on pantu täytäntöön, jäisi edelleen osittain voimaan. Lakia joudutaan kuitenkin muuttamaan monin osin.Ehdotetut lait tulisivat voimaan 26.5.2021 eli samana päivänä kuin MD-asetusta aletaan soveltaa.
NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti 22.4.2021 oikeustieteen kandidaatti Minna Kivimäen liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäälliköksi.Kivimäki on työskennellyt pysyvän edustajan sijaisena ja Coreper 1 -edustajana Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä vuodesta 2016 lähtien. Tätä ennen Kivimäki työskenteli liikenne- ja viestintäministeriössä mm. liikennepolitiikan osaston ja palveluosaston osastopäällikkönä sekä liikennepalveluyksikön päällikkönä.– On hienoa päästä minulle kovin tuttuun taloon tekemään uudessa roolissa työtä yhteiskunnan toimivuuden ja talouden sekä ihmisten arjen sujuvuuden edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala on keskeisessä roolissa myös vihreän ja digitaalisen siirtymän ja uudistumisen toteuttamisessa. Tätä haasteellista työtä olen erittäin motivoitunut tekemään, vahvassa yhteistyössä yli hallinnonalojen rajojen, toteaa Kivimäki.Kivimäki nimitettiin kansliapäällikön virkaan 1.6.2021-31.5.2026 määräajaksi.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtajan virkaan Johanna Korven 1.5.2021-30.4.2026 väliseksi ajaksi.Lainsäädäntöjohtaja vastaa ympäristöministeriön lainsäädännön valmistelun, kehittämisen ja toimeenpanon yhteensovittamisesta yhteistyössä ministeriön kansliapäällikön, osastojen ja tulosalueiden kanssa. Lainsäädäntöjohtaja myös avustaa ministeriön johtoa lainsäädäntötarpeen arvioinnissa, säädöshankkeiden seurannassa ja niiden vaikutusten arvioinnissa.Lainsäädäntöjohtajan virkaan nimitetty Johanna Korpi on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Korpi on työskennellyt ympäristöministeriössä vuodesta 2016 alkaen hallitussihteerinä, ja vuodesta 2018 alkaen lainsäädäntöneuvoksena. Aiemmin Korpi on työskennellyt mm. Metsähallituksessa (2007-2016), Asianajotoimisto Borenius Oy:ssä (2007) ja Tampereen käräjäoikeudessa (2006-2007).Lainsäädäntöjohtajan virkaa haki yhteensä 10 henkilöä.
NordenBladet — Kimmo Tiilikainen on nimitetty Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajan virkaan viiden vuoden määräajaksi 1.6.2021 alkaen. Hallitus päätti nimityksestä 22.4.2021.Tiilikainen on toiminut elinkeinoministerin ja maa- ja metsätalousministerin valtiosihteerinä vuodesta 2019 alkaen sekä keskustan ministeriryhmän valtiosihteerinä vuonna 2019. Tätä ennen hän toiminut useaan otteeseen ministerinä: asunto-, energia- ja ympäristöministerinä vuosina 2017– 2019, maatalous- ja ympäristöministerinä 2015–2017 sekä 2007–2008 ympäristöministerinä. Lisäksi hän on toiminut kansanedustajana vuosina 2003–2019. Hän on toiminut myös pitkään maaseutuyrittäjänä sekä 1994–1995 Helsingin yliopistossa koulutussuunnittelijana. Koulutukseltaan Tiilikainen on maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja.– Tiilikaisella on monialainen johtamiskokemus ympäristö-, maankäyttö- ja luonnonvara-asioista sekä geotieteistä vastaavista ministeriöistä sekä vahva yhteiskunnallisen päätöksenteon ja toimintaprosessien tuntemus ja laajat verkostot. Ne ovat vahvuuksia, joita GTK:n johtamisessa ja uuden strategian toimeenpanossa tarvitaan, kommentoi ylijohtaja Ilona Lundström.Geologian tutkimuskeskus (GTK) on työ- ja elinkeinoministeriön alainen tutkimuslaitos, joka toimii Suomessa ja maailmalla. Tehtävään tuli 19 hakemusta.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt diplomi-insinööri Tero Latvakankaan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin toimitusjohtajaksi. Latvakangas työskentelee tällä hetkellä Valtorin tuotantojohtajana.”On hieno mahdollisuus päästä johtamaan Valtoria, jolla on merkittävä rooli valtionhallinnon ICT-palveluiden tuottajana. Yhdessä Valtorilaisten ja kumppanien kanssa tulen jatkamaan Valtorin määrätietoista uudistamista. Olen varma, että pitkäjänteisellä ja systemaattisella työllä pystymme kehittämään edelleen Valtorin kykyä tuottaa käyttäjien muuttuvia tarpeita vastaavia laadukkaita, turvallisia ja kustannustehokkaita ICT-palveluita”, Latvakangas kertoo.Latvakangas työskentelee nykyisin Valtorin tuotantojohtajana. Tätä ennen Latvakangas on työskennellyt muun muassa Valtorin tietoliikenne ja käyttöpalvelut -yksikön päällikkönä sekä erilaisissa ICT-palvelutuotannon johtotehtävissä Tieto Oyj:ssä.Valtori on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, joka tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut sekä korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset täyttäviä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ja integraatiopalveluja.Latvakangas nimitettiin virkaan 1.5. alkaen viiden vuoden määräajaksi.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on 22. huhtikuuta julkaissut toimeenpanosuunnitelman, jonka tärkein tavoite on vähentää eri väestö- ja ikäryhmien hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvää eriarvoisuutta Suomessa. Suunnitelma sisältää yhteensä 144 toimenpidettä, ja ne on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2030 mennessä.Suunnitelman ideana on siirtää toiminnan painopistettä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen sekä tukemaan työ-, opiskelu- ja toimintakykyä. Olennaista on päästä ehkäisemään ongelmia ennalta.Käytännössä tulevina vuosina tehdään muun muassa entistä enemmän julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä osallisuuden parantamiseksi, annetaan asukkaille entistä parempia mahdollisuuksia vaikuttaa asuinympäristöönsä ja harrastusmahdollisuuksiinsa, tuodaan tehokkaita toimintamalleja etsivään vanhustyöhön ja uusia keinoja parantaa kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia.Toimenpiteitä tarvitaan kaikilla yhteiskunnan alueillaSuunnitelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Myös toteutukseen tarvitaan mukaan kaikki hallinnonalat ja hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kansalliset, alueelliset ja paikalliset toimijat.Toimenpiteet painottuvat neljälle osa-alueelle.Toimenpiteiden avulla lisätään ihmisten osallisuutta ja parannetaan yhdenvertaisuutta. Samalla kehitetään arkiympäristöjä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Niin ikään lisätään ihmisten mahdollisuuksia hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävään toimintaan. Tämä tarkoittaa siten myös oikeutta ja mahdollisuuksia yhdenvertaisiin ja laadukkaisiin palveluihin. Toimenpiteillä on tarkoitus myös edistää päätöksenteon vaikuttavuutta. Kansanterveyden neuvottelukunta seuraa toteutustaToimeenpanosuunnitelman toteutumista ja seurantaa koordinoi Kansanterveyden neuvottelukunta. Suunnitelma päivitetään vuosittain yhdessä sidosryhmien kanssa. Hallituskauden vaihtuessa tehdään perusteellisempi päivitys hallitusohjelman painotusten mukaisesti.Suunnitelma liittyy YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman (Agenda 2030) toimeenpanoon Suomessa.Poikkihallinnollisella ja laaja-alaisella valmistelulla on haluttu varmistaa, että suunnitelman sisältämät toimet tukevat sekä hallitusohjelman että ministeriöiden ja eri hallinnonalojen strategisia tavoitteita. Samalla vahvistetaan hyvinvointitalousajattelua.Toimeenpanosuunnitelma julkistettiin 22. huhtikuuta Kansanterveyden neuvottelukunnan järjestämässä webinaarissa Kaikille lisää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta vuoteen 2030! Samalla kuultiin jo esimerkkejä siitä, mitä eri hallinnonalat ja sidosryhmät tekevät hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi.
NordenBladet — Esityksen mukaan kulttuuriseteli voisi käydä maksuvälineenä muun muassa verkossa lähetettäviin konsertteihin sekä teatteri- ja oopperaesityksiin.Hallitus esittää, että kulttuurietua voisi käyttää myös etäyhteyden avulla tarjottaviin kulttuuritapahtumiin ja -tilaisuuksiin. Kulttuurisetelillä voisi maksaa myös etäosallistumisen esimerkiksi taidenäyttelyyn, urheilutapahtumaan tai toiminnalliselle taidekurssille. Sen sijaan kulttuurisetelillä ei voisi edelleenkään hankkia pelkkiä tallenteita tapahtuman jälkeen. Sillä ei saisi myöskään tilata maksukanavia tai suoratoistopalveluja.Nykyisin kulttuuriseteliä voi käyttää maksuvälineenä vain, jos käy itse paikalla tapahtumassa tai tilaisuudessa. Työnantaja voi tarjota liikunta- ja kulttuuriseteleitä verovapaasti henkilöstölleen enintään 400 eurolla vuodessa.Muutoksen taustalla on erilaisten virtuaalisten kulttuuritapahtumien yleistyminen etenkin koronapandemian vuoksi. Hallitus esittää, että tuloverolain muutos tulisi voimaan mahdollisimman pian.
