Luonnonhaittakorvaus ja luomusitoumukset haettavina, ympäristösitoumuksia jatketaan vuodella nykyisillä ehdoilla

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi torstaina useita maatalouden ympäristöasioihin liittyviä tukiasetuksia. Luonnonhaittakorvaus, luonnonmukaisen tuotannon ja luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumukset tulevat haettavaksi. Nykyiseen ympäristösitoumukseen ja ympäristösopimuksiin voi hakea vuoden jatkoaikaa. Lisäksi haettavaksi tulevat kosteikkojen hoitoa ja maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevat sopimukset.Tukijärjestelmät perustuvat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020, johon tehnyt muutokset komissio hyväksyi 14.4.2021. Vuonna 2021 viljelijät voivat hakea luonnonhaittakorvausta ja antaa uuden viisivuotisen luomusitoumuksen. Voimassa oleviin luomusitoumuksiin voidaan liittää uutta korvauskelpoista alaa tai tehdä uusi sitoumus, jos uusi ala ylittää viisi hehtaaria.Viljelijä voi hakea ympäristösitoumukseen vuoden jatkoaikaa. Uusia ympäristösitoumuksia ei voi antaa, mutta voimassa oleviin sitoumuksiin voi lisätä uusjakosuunnitelmissa päätettyjä korvauskelvottomia peltoaloja. Lisäys voi olla enintään 5 hehtaaria tai pienillä tiloilla enintään yksi hehtaari.  Lisäksi sitoumuksiin voi lisätä korvauskelpoista alaa, jonka ympäristökorvaukseen sitoutunut on ilmoittanut tukihakemuksessa vuonna 2020. Vaikka uusia ympäristösitoumuksia ei voi antaa, sitoumuksen voi kuitenkin esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa siirtää toiselle tai jakaa.Ympäristösopimuksia ja maatalouden geenivarojen säilyttämistä koskevia sopimuksia, joiden voimassaolo päättyy tänä vuonna, jatketaan vuodella entisillä ehdoilla viljelijän niin halutessa. Alkuperäisrotusopimuksissa ei vaadita eläinten lisääntymistä, jos velvoite on jo täytetty. Uusia kosteikkojen hoitoa ja maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevia ympäristösopimuksia voi hakea. Myös uusia maatalouden geenivarojen säilyttämistä koskevia sopimuksia voi hakea.Korvausta voi hakea ei-tuotannollisen investoinnin toteuttamiseen kosteikon rakentamiseksi.
Lietelannan sijoittamista sekä ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämistä koskevissa ympäristösitoumuksen lohkokohtaisissa toimenpiteissä on nostettu korvaukseen oikeuttavan pinta-alan määrää 60 prosentista 80 prosenttiin maatilan korvauskelpoisesta alasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Tasavallan presidentin esittelyn asialista 23.4.2021

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaHenrik Haapajärvi, valtiosihteeri p. 0295 16001
– Arvonimilautakunnan jäsenien nimeäminen
UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminen
Anu Laamanen, ulkoasiainneuvos p. 0295 351 762
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta Suomen ja Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 190/2020 vp; EV 7/2021 vp)
OikeusministeriöTerhi Salmela, hallitusneuvos p. 0295 150 203
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta (HE 34/2021 vp; EV 33/2021 vp)
Janina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334
– 1. Landskapslag om upphävande av landskapslagen om en reform av kommunstrukturen på Åland 2. Landskapslag om ändring av kommunstrukturlagen för Åland 3. Landskapslag om tillämpning på Åland av utsädeslagen 4. Landskapslag om ändring av landskapslagen om studiestöd 5. Landskapslag om ändring av 8a § landskapslagen om medborgarinstitut
Piritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– 1) Turun hovioikeuden kolmen hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen 2) Turun hovioikeuden kolmen hovioikeudenneuvoksen viran (T 12) täyttäminen 3) Helsingin käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T13) täyttäminen
– Turun hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T13) täyttäminen
ValtiovarainministeriöPetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065
– Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2019 verohyvitystä koskevan päätöksen vahvistaminen
Jarmo Huotari, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 418
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 41/2021 vp; EV 37/2021 vp)
Maa- ja metsätalousministeriöRisto Lampinen, kalatalousneuvos p. 0295 162 458
– Eduskunnan vastaus Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain ja yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta (HE 256/2020 vp; EV 21/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Täydentävässä avustusjaossa 52,7 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan 

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa rahapelitoiminnan tuotoista avustuksia järjestöille noin 52,7 miljoonaa euroa. Aiemmin tänä vuonna järjestöille on jo jaettu noin 309,7 miljoonaa euroa. Valtion talousarvion määrärahaesitys on yhteensä 362,4 miljoonaa euroa vuonna 2021.Sosiaali- ja terveysministeriö päätti avustuksista torstaina 22.4. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) valmisteleman ehdotuksen pohjalta. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi jakoesitystä.Avustuksia myönnetään 149 hakijalle yhteensä 164 avustuskohteeseen.Avustuksilla muun muassa tuetaan osallisuutta ja arjenhallintaa sekä vahvistetaan terveyden edistämistä ja työ- ja toimintakykyä. Avustuksia myönnetään sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuonna 2021 alkaviin kehittämis- ja käynnistämishankkeisiin sekä investointihankkeisiin.Avustusta haki 572 järjestöä yhteensä 711 kohteeseen. Haettujen avustusten yhteissumma oli 231 miljoonaa euroa.Tiedot nyt myönnetyistä STEA-avustuksista julkaistaan 23.4. mennessä osoitteessa avustukset.stea.fiUusi avustusasioiden neuvottelukunta nimitetty kaudelle 2021-2025Valtioneuvosto asetti torstaina 22.4. myös uuden sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnan ja sen arviointi- ja avustusjaoston kaudelle 2021-2025.Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoja avustustoiminnan yleisistä linjauksista ja strategisista suuntaviivoista. Neuvottelukunta myös kehittää ja arvioi avustuspolitiikkaa ja järjestötoimintaa.Arviointi- ja avustusjaosto ottaa kantaa STEAn tekemiin avustusehdotuksiin. Lisäksi jaosto voi tehdä arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta.Neuvottelukunnan ja jaoston kokoonpanot

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Perintälain väliaikaisia muutoksia jatketaan

NordenBladet — Hallitus esittää yrityksiltä veloitettavien perintäkulujen enimmäismääriä koskevan sääntelyn voimassaoloa jatkettavaksi. Tarkoituksena on helpottaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilannetta.Perintälaissa on vuoden alusta asti ollut voimassa väliaikaisesti yksityiskohtaiset säännökset muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluista. Sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi säännökset koskevat yrityssaatavien lisäksi myös muita sellaisia saatavia, jotka eivät ole kuluttajasaatavia, kuten saatavia, joissa velallisena on asunto-osakeyhtiö tai yhdistys. Ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on enimmäismäärien rajauksella estää se, että koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten taloudellinen ahdinko syvenee korkeiden perintäkulujen vuoksi.Tämänhetkiset säännökset ovat voimassa kesäkuun loppuun. Nyt tehdyn esityksen mukaan perintälain väliaikaisia säännöksiä muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääristä sovelletaan tämän vuoden heinäkuusta kevääseen 2022 asti.Myös yritysperinnässä yleisesti käytetyn julkisuusuhkaisen maksukehotuksen eli tratan käytön rajoittamista esitetään jatkettavaksi syyskuun loppuun asti. Tämän jälkeen tratan protestointiaikaa eli aikaa, jonka jälkeen tratan voi julkaista tai ilmoittaa merkittäväksi luottotietorekisteriin, pidennetään väliaikaisesti 10 päivästä 21 päivään. Protestointiajan pidentämisellä halutaan helpottaa yritysten tilannetta antamalle niille enemmän aikaa järjestellä taloudellisia asioitaan tratan vastaanottamisen jälkeen. Tratan protestointiajan väliaikaisen pidentämisen on tarkoitus olla voimassa kevääseen 2022 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Kaikkien toimialojen yritykset voivat hakea kustannustukea – tietyille toimialoille tukea ilman lisäperusteluja

NordenBladet — Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronan vuoksi laskenut yli 30 prosenttia. Valtioneuvosto antoi 22.4.2021 asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Jos yritys ei kuulu asetuksen toimialoihin, sen on perusteltava erikseen tuen tarve ja liikevaihdon lasku koronan takia.Asetuksessa ovat ne toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella 1.11.2020–28.2.2021, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuosina 2019–2020. Myös yrityksen oman liikevaihdon laskua verrataan samojen ajanjaksojen perusteella.Valtiokonttori avaa kustannustuen kolmannen hakukierroksen yrityksille tiistaina 27.4.2021. Haku päättyy 23.6.2021.Uudet yritykset voivat hakea kustannustukea, jos ne kuuluvat asetuksen toimialoihinKustannustuen kolmannella hakukierroksella toimialoja on 180, kun toisella hakukierroksella niitä oli 220. Kustannustuen toimialoihin kuuluvat nyt esimerkiksi matkatoimistot ja -järjestäjät, messujen ja kongressien järjestäjät, hotellit ja muu majoitustoiminta, ravintolat sekä kulttuuri- ja viihdetoiminta.Valtiokonttori voi kuitenkin myöntää tukea myös muiden alojen yrityksille harkinnanvaraisesti, jos yrityksen oma liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia tukikaudella. Harkinnanvaraisuuden perusteita täsmennetään Valtiokonttorin hakuohjeissa, jotta yritykset osaavat paremmin arvioida ja hakemuksessaan ilmoittaa, mistä syystä liikevaihto on laskenut.Uudet yritykset voivat hakea kustannustukea, jos ne kuuluvat asetuksessa mainittuihin toimialoihin. Uusilla yrityksillä tarkoitetaan 1.1.2020 tai sen jälkeen perustettuja yrityksiä. Niille voidaan myöntää tukea toimialan keskimääräisen liikevaihdon muutoksen perusteella. Harkinnanvarainen tuen myöntäminen ei kuitenkaan ole mahdollista uusille yrityksille, koska yrityksen oman liikevaihdon muutosta aiempaan ei voida osoittaa.  Lista toimialoista tarkentaa tuen kohdentumista koronasta kärsineille yrityksilleToimialalistalla voidaan paremmin huomioida mahdolliset muut syyt yrityksen liiketoiminnan laskemiseen. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen liiketoiminnan kausivaihtelu tai liikevaihdon lasku muista kuin koronaepidemiasta johtuvista syistä.Toimialat on määritelty Verohallinnon arvonlisäverotietojen perusteella. Kustannustukea ei kuitenkaan voida myöntää maatalouden alkutuotannon, kalatalouden ja vesiviljelyalan toimialoille, sillä toimialoilla sovelletaan erillisiä valtiontukisääntöjä, joista vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Kustannustuen piiriin kuuluvat myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset.Valtio on varannut kustannustuen kolmannelle hakukierrokselle 356 miljoonaa. Kustannustuki on korvaus yrityksen kiinteistä joustamattomista kustannuksista, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Tuen tavoitteena on auttaa yrityksiä selviämään koronan aiheuttamasta vaikeasta taloustilanteesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäälliköksi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään 22.4.2021 nimittänyt maatalous- ja metsätieteiden maisteri Minna-Mari Kailan maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikön virkaan ajalle 1.5.2021 – 30.4.2026. Kaila on toiminut ruokaosaston määräaikaisena osastopäällikkönä vuodesta 2017 alkaen. Virkaan haki määräaikaan mennessä 5 henkilöä.Maa- ja metsätalousministeriöön Kaila siirtyi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta, jossa hän toimi maatalousjohtajana vuosina 2013 – 2016 sekä maaseutuyrittäjyyslinjan johtajana vuosina 2011 – 2013.Osastopäällikkö vastaa ruokaosaston johtamisesta ja valvonnasta, strategisesta johtamisesta ja tehtävien hoitamisesta vaikuttavasti ja tuloksellisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Maahantulon rajoituksia jatketaan 25.5. asti

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 22.4., että maahantulon rajoituksia jatketaan 25.5.2021 asti. Koronapandemia jatkuu edelleen, eikä riittäviä toimenpiteitä rajoitusten korvaamiseksi ole vielä käytössä. Tämän vuoksi sekä virusmuunnosten leviämisen ehkäisemiseksi sisärajavalvontaa ja ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan. 31.3. tehtyihin päätöksiin ei tehdä sisällöllisiä muutoksia. Muutokset tulevat voimaan 26.4.Sisä- ja ulkorajarajoitusten lisäksi jatketaan myös tiettyjen rajanylityspaikkojen aukioloaikojen rajoituksia Lapissa länsirajalla sekä Suomen itärajalla. Henkilöliikenteelle avoinna olevilla rajanylityspaikoilla sallittuja maahantuloperusteita ovat Suomessa tai muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvien paluu ja muu välttämätön syy.Suomenlahden merivartiosto jatkaa Suomeen pyrkivien matkustajien neuvomista Tallinnan satamassa. Vartioston rajavartiomiehet ovat nykyisen toimintamallin mukaisesti opastaneet matkustajia maahantulon edellytyksistä jo syyskuusta 2020 alkaen. Tavoitteena on rajatarkastusten sujuvoittaminen Helsingin päässä ja, että matkustajia ei jouduttaisi käännyttämään Suomen rajalla. Esimerkiksi loma tai muu kuin huoltovarmuuden tai yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömäksi katsottu työ ei oikeuta maahantuloon, vaikka matkustajalta löytyisi negatiivinen koronatestitodistus.Suomi rajoittaa maahantuloa kaikista muista Schengen-maista paitsi IslannistaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Suomi jatkaa maahantulon rajoittamista kaikista muista Schengen-maista paitsi Islannista. Schengen-maita ovat EU:n jäsenmaista Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro sekä EU:n ulkopuolisista maista Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.Ulkorajaliikenteen rajoitukset jatkuvat ennallaanUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Etelä-Korean, Singaporen, Ruandan, Thaimaan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta. Maahantuloa ei rajoiteta maiden matalan koronailmaantuvuuden ja tautiriskin takia.Muiden maiden osalta maahantulon rajoituksia jatketaan 25.5.2021 asti.Risteilyalusten satamassakäynti on sallittua ilman matkustajien maissakäyntiä.Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaillePerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista. Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset.Katso tarkemmat sisä- ja ulkorajaliikenteen rajoitukset sisäministeriön 22.1., 11.2., 18.2., 11.3. ja 31.3. julkaistuista tiedotteista sekä Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon lisärahoitusta noin 5,7 miljoonaa euroa 

NordenBladet — Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) toimeenpano-ohjelmaan lisätään Euroopan komission Suomelle maksamaa uudelleensijoittamisen määrärahaa noin 5,7 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan Suomeen vuonna 2020 saapuneiden kiintiöpakolaisten vastaanottoon ja kotoutumiseen liittyviin toimenpiteisiin.   Suomeen saapui edellisen, lokakuusta 2019 lokakuuhun 2020 ulottuneen seurantajakson aikana 572 kiintiöpakolaista. Lisäksi rahaston perusrahoitusta kohdennetaan uudelleen rahaston tavoitteiden välillä, jotta rahoitus saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti 3.5.2021 käynnistyvässä haussa.Toimeenpano-ohjelmaan lisättävä uudelleensijoittamisen määräraha avataan haettavaksi 3.5.2021 käynnistyvässä AMIF-rahaston haussa. Lisäksi jo aiemmin ohjelmaan sisältyneistä, mutta käyttämättömäksi jääneistä varoista hakuun osoitetaan noin miljoona euroa. Uudelleensijoittamisen määrärahaa avataan siten haettavaksi yhteensä noin 6,7 miljoonaa euroa. Lisättävän määrärahan ohella muutettavassa ohjelmassa määritellään rahoituksen jakautuminen ohjelman tavoitteille.Rahaston perusrahoituksen jakaumaa rahaston kansallisen ohjelman ja sitä tarkentavan toimeenpano-ohjelman eri tavoitteiden välillä muutetaan, jotta rahoitus saadaan hyödynnettyä mahdollisimman täysimääräisesti toukokuussa käynnistyvässä haussa. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti kotoutumisen kansalliseen tavoitteeseen, josta avataan toukokuussa yhteiskunnan vastaanottavuutta edistävä teemahaku. Teemahausta tuettavilla hankkeilla on tarkoituksena mm. tehdä näkyväksi yhteiskunnan roolia kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisessa Suomeen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä.Uudelleensijoittamisen määrärahan sisällyttäminen rahaston toimeenpano-ohjelmaan ja rahoituksen uudelleen kohdentaminen rahaston erityis- ja kansallisten tavoitteiden välillä vaatii toimeenpano-ohjelman muuttamista. Toimeenpano-ohjelman muutos hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 22.4.2021.AMIF-rahaston seurantakomitea käsitteli ohjelmamuutokset kirjallisessa menettelyssään 12.3.2021 – 23.3.2021. Seurantakomitea puolsi esitettyjä rahoituksen uudelleenkohdennuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Ravitsemisliikkeiden rajoituksia muutettiin useilla alueilla

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla edelleen rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Asetuksen muutos tulee voimaan 23. huhtikuuta klo 00.Valtioneuvosto arvioi 22. huhtikuuta rajoituskokonaisuutta alueellisen epidemiatilanteen pohjalta ensimmäisen kerran edellisen, 16. huhtikuuta annetun valtioneuvoston asetuksen antamisen jälkeen. Rajoituksia arvioidaan viikoittain. Perustason alueilla on ollut kevyemmät rajoitukset kuin pahiten epidemiasta kärsivillä alueilla.Asetuksen muutoksella Keski-Suomen maakunnassa ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä rajoitukset lievenevät perustason rajoituksiin. Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan maakunnissa ravitsemisliikkeiden anniskelu- ja aukioloaikoja vapautetaan. Tämä toteutetaan lisäämällä aiemmin kaksitasoisiin rajoituksiin uusi kolmas välitaso. Muilla alueilla rajoitukset säilyvät ennallaan.Rajoitusten lieventämisen edellytyksenä on epidemiatilanteen parantuminen. Tavoitteena on ravintolarajoitusten asteittainen keventäminen terveysturvallisella tavalla kaikilla alueilla.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 23.4.2021 lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. 
Anniskelu päättyy klo 22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-23.
Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.
Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Kanta-Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjanmaalla 23.4. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on 1/3 asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä puolet asiakaspaikoista.Ravintolassa, jossa anniskelu on päätoimiala, anniskelu päättyy klo 18 ja liike saa olla avoinna ravintola-asiakkaille kello 05-19. Muissa ravintoloissa anniskelu päättyy kello 19 ja liike saa olla avoinna ravintola-asiakkaille kello 05-20.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Savon sairaanhoitopiirissä 23.4. lukien Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on kolmasosa asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista.Alkoholia saa anniskella klo 7-17. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, aukioloaika on klo 05-18. Muut ravintolat saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-19.
Myös näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke-esiintymiset ja tanssiminen ovat kiellettyjä.
Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Yllä mainitut asiakaspaikkarajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.
Poikkeukset rajoituksiin ennallaan
Asetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.
Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.Korvaukset ravitsemisliikkeilleRavintolat ja muut lailla tai viranomaispäätöksellä suljetut yritykset voivat saada sulkemiskorvausta. Uusi sulkemiskorvaus koskee pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, joissa on enintään 49 työntekijää.Sulkemiskorvauksen hakuaika alkaa 12.5.2021. Yritykset hakevat korvausta Valtiokonttorista.
Isoja yrityksiä koskevan sulkemiskorvauksen valmistelu on käynnissä työ- ja elinkeinoministeriössä, mutta vaatii vielä EU:n komission hyväksynnän. Sulkemiskorvaus ja korvaukset myöhemmistä ravintoloihin kohdistuvista rajoituksista valmistellaan osana kustannustuen neljännen kierroksen valmistelua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Hallituksen esitys: laitosäänestys varuskuntiin

NordenBladet — Hallitus esittää väliaikaista lakimuutosta, jonka myötä varuskunnissa toimitettaisiin laitosäänestys vuoden 2021 kuntavaaleissa.Lakimuutoksen nojalla vuoden 2021 kuntavaaleissa toimitettaisiin laitosäänestys Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen varuskunnissa ja Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavissa yksiköissä. Muutoksen myötä varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat äänioikeutetut voisivat äänestää laitosäänestyksessä.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 24.5.2021, ja sen on tarkoitus olla voimassa 30.06.2021 saakka. Vuoden 2021 kuntavaalien kotimaan ennakkoäänestys alkaa 26.5.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi