NordenBladet — Oikeusministeriö on järjestänyt etäyhteydellä kuntien keskusvaalilautakunnille koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, ns. vaaliklinikoita, osana kuntavaalivalmisteluja. Tähän mennessä vaaliklinikoita on järjestetty yhteensä 16, ja ne ovat tavoittaneet ennennäkemättömän suuren joukon osallistujia.Kuntavaaliklinikoissa oikeusministeriön vaaliasiantuntijat ovat jakaneet tietoa kuntavaalijärjestelyistä- ja ohjeista sekä vastanneet kuntien esittämiin kysymyksiin. Lisäksi vaaliklinikat ovat tarjonneet kunnille mahdollisuuden jakaa toisilleen ideoitaan vaalien koronaturvallisuutteen liittyvien järjestelyiden toteutuksesta. Tähän mennessä kuntavaaliklinikoille on osallistuttu yhteensä 2183 kertaa. Klinikoiden lisäksi oikeusministeriö toteuttaa kunnille eOppiva-verkkokoulutusta, jossa on tähän mennessä käyty yli 1200 kertaa.Vaaliklinikoilla esitetyistä kysymyksistä viisi useimmiten esille noussutta teemaa ovat: vaalien koronaturvallinen järjestäminen, ulkona äänestäminen, ehdokasasettelu, vaalien siirto ja esteellisyyskysymykset. Vuoden 2021 kuntavaaliklinikoiden suosio on ollut poikkeuksellisen suurta. Aikaisemmin oikeusministeriön koulutustilaisuudet kunnille on järjestetty perinteisinä luentotilaisuuksina. Koronaohjeita kuntien vaaliviranomaisille on julkaistu myös vaalit.fi-verkkosivulla. Vaaliklinikoita jatketaan kesäkuussa järjestettäviin kuntavaaleihin asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää kansalaisilta evästystä kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian laadintaan. Kommentteja voi lähettää 31.5.2021 saakka Otakantaa.fi :ssä. Kyselyssä voi tehdä myös omia ehdotuksia.”Luonnossa oleilun tärkeys on kirkastunut entisestään koronapandemian aikana. Lähiluonto löytyy ihan kodin läheltä ja tuo virtaa arjen keskellä. Toivon, että mahdollisimman moni innostuu antamaan ehdotuksia virkistysstrategiatyön tueksi. Lähes kaikki suomalaiset virkistäytyvät luonnossa, joten asiantuntijoita riittää”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda luonnon virkistyskäytön hyötyjä suomalaisten tietoon ja käyttöön. Strategia on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa ja se valmistellaan tänä vuonna. Valmistelu on laajapohjaista ja ohjausryhmän työssä on mukana useita ministeriöitä.Asiantuntijat ovat valmistelleet virkistyskäytön strategiaa ympäristöministeriön koolle kutsumissa työryhmissä ja työpajoissa. Ryhmien alkukevään aikana tekemiä huomioita on hyödynnetty tuoreen kansalaiskyselyn laadinnassa.”Kevät on luonnossa liikkumisen kulta-aikaa. Nyt on myös hyvä hetki kertoa, miten sitä kannattaisi edistää. Strategian laadinta on päässyt vauhtiin, mutta kansalaisten täydentäviä ehdotuksia kaivataan”, kannustaa erityisasiantuntija Matti Nieminen ympäristöministeriöstä.Vapun jälkeen käynnistyy ympäristöministeriön viestintäkampanja, jolla kannustetaan osallistumaan yhteisen strategian laadintaan. Kampanja pohjautuu ulkoilun ja luonnossa liikkumisen vahvaan asemaan suomalaisuudessa.Otakantaa.fi -kysely

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 23.4.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää kuulemistilaisuuden hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta tiistaina 27. huhtikuuta.Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että tartuntatautilain määräaikaisesti 30.6.2021 saakka olevien säännösten (pykälät 58 a-h, 59 a-e sekä 91 §:n 1 momentti) voimassaoloa jatkettaisiin 31.12.2021 saakka. Säännökset koskevat covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi välttämättömiä hygieniavelvoitteita, rajoitustoimenpiteitä sekä näiden valvontaa ravitsemisliikkeissä, henkilöliikenteessä ja muissa palveluissa. Säännökset on tarkoitus säilyttää ennallaan lukuun ottamatta 58 d §:n 4 momenttia. Sitä muutettaisiin siten, että lähikontaktin määritelmässä kahden metrin etäisyys koskisi vain sisätiloja.Esitysluonnoksen tavoitteena on varmistaa, että covid-19-epidemiatilanteen huonontuessa olisi myös kesäkuun jälkeen mahdollista ryhtyä oikea-aikaisesti nopeisiin, tehokkaisiin ja välttämättömiin toimiin epidemian uudelleen leviämisen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on osaltaan myös turvata sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kantokyky tilanteessa, jossa tautitapausten määrä lähtisi uudelleen nousuun.Tilaisuuteen on kutsuttu laajasti viranomaisia, etujärjestöjä ja järjestöjä sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoita. Kaikilla kuulemiseen osallistuvilla on mahdollisuus jättää näkemyksensä esitysluonnoksesta myös kirjallisesti. Ahvenanmaalta pyydetään erikseen kirjallinen lausunto ehdotuksesta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Digitalisoituvassa yhteiskunnassa osallisuus toteutuu yhä useammin digitalisaation kautta. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Jyväskylän yliopiston Digiosallisuus Suomessa -hankkeen ensimmäiseen väliraporttiin on koottu tietoa digiosallisuuden käsitteestä ja määritelmistä eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Hanke jatkuu digiosallisuus-mittariston rakentamisella, sekä kokonaiskuvan muodostamisella kansallisesta tilanteesta, hyvistä käytänteistä ja eri tahojen rooleista.Väliraportissa käydään läpi digiosallisuutta avaavia lähikäsitteitä sekä digiosallisuuden keskeisimpiä osa-alueita. Olennaiseksi väliraportissa nousee yksilöiden ja erilaisten käyttäjäryhmien kokemus digiosallisuudesta sekä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden, kuten kolmannen sektorin ja yritysten, rooli yksilöiden tai ryhmien digiosallisuuden mahdollistajina. Yksilön ja erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien näkökulmasta tarkasteltuna digiosallisuus perustuu ensisijaisesti osallisuuden kokemukseen.Digiosallisuus toteutuu digitaalisessa kanssakäymisessäDigiosallisuuden käsite on laaja, sateenvarjomainen kokonaisuus, joka sisältää monia, keskenään ristiriitaisiakin ennakko-olettamuksia, tarpeita ja motiiveja riippuen siitä, kenen toimesta ja millaisessa asiayhteydessä käsitettä sovelletaan. Väliraportissa digiosallisuudella tarkoitetaan vapaaehtoista ja arjen sujuvuuden kannalta riittävän aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, jossa hyödynnetään digitaalisia välineitä, sovelluksia ja palveluja yksilön tai yhteiskunnallisen ryhmän näkökulmasta mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla.Digiosallisuus toteutuu tilanteissa, joissa sekä yksilön ja erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien että yhteiskunnallisten toimijoiden intressit kohtaavat digiosallisuuden keskeisten osa-alueiden puitteissa, eivät vain määritelmällisesti, vaan myös yksittäisen henkilön tai kansalaisen kokemuksen tasolla.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman viidennellä hakukierroksella myönnettiin yhteensä 1,1 miljoonaa euroa 17 hankkeelle, jotka edistävät puurakentamisen digitalisaatiota, vähähiilisyyttä, käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, kiertotaloutta sekä teollisia verkostoja.Tavoitteena on löytää monistettavia ratkaisuja, jotka vievät suomalaista puurakentamista nopeasti eteenpäin.”Puun mahdollisuudet rakentamisessa ovat monet, ja tällä hakukierroksella hankkeita sai tarjota laajalla teemojen kirjolla ja yhdistelmillä. Hankkeissa kehitetään monipuolisesti käytännöllisiä ratkaisuja, joilla pyritään vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeisiin. Puun käytön tukeminen rakentamisessa on ihmisläheinen ja edistyksellinen tapa kannustaa uusia toimijoita mukaan rakentamaan hiilineutraalia yhteiskuntaa”, arvioi projektiasiantuntija Simon le Roux.Ympäristöministeriö sai määräaikaan mennessä 35 hakemusta, joiden arvioinnista vastasi ympäristöministeriön ja ELY-keskuksen edustajista koottu riippumaton arviointiryhmä. Rahoitettavien hankkeiden kokonaisbudjetti on noin 2,9 miljoonaa euroa.Kiinnostuneille tarjottiin mahdollisuus jalostaa omaa hankeideaa yhdessä asiantuntijoiden kanssa jo ennen haun aukeamista.”Sparrasimme hankeideoita 22 kiinnostuneen hakijan kanssa, mikä teki hausta osallistavan ja avoimen. Kymmenen jäi vielä hauduttelemaan ideaansa jättämättä hakemusta, mutta seitsemän menestyi varsinaisessa haussa. Kaikki keskustelu oli meille erittäin arvokasta”, kertoo projektiasiantuntija Simon le Roux.Rahoitetut hankkeetHakija, hankkeen budjetti ja myönnetty avustus. Hankkeet päättyvät 30.9.2022 mennessä.Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, 339 793 e, 135 917 eProdLib Oy, 124 950 e, 49 980 eY-Säätiö, 250 200 e, 99 200 eFixtep Oy, 21 000 e, 8 400 eHelst Oy, 192 400 e, 76 960 eTampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikkö, 106 601 e, 42 640 eKorepuu Oy, 451 380 e, 150 000 eOulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, 200 000 e, 80 000 eTampereen yliopisto, ECOSAFE, 282 000 e, 112 800 eArctic Smart Village Oy, 200 000 e, 80 000 eHonkarakenne Oy, 222 500 e, 77 875 eRothoblaas SRL, 125 000 e, 50 000 eCasagrande Laboratory Center of Urban Research Oy, 200 000 e, 80 000 eRakennustieto Oy, 36 000 e, 14 400 eRakennustieto Oy, 20 000 e, 8 000 eArkkitehtitoimisto Elina Ipatti Oy (Maamusta Oy:n kanssa), 79 448 e, 31 779 eWeston Group Oy, 140 000 e, 56 000 eUudet hankkeet esittäytyvät 20.5.2021 klo 9.30–12 järjestettävässä verkkoseminaarissa, johon on kutsuttu tukiohjelmaan osallistuneet hankkeet kaikilta hakukierroksilta sekä sidosryhmien edustajia. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.Ilmoittautuminen Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman 5. hakukierroksen käynnistystilaisuuteen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vammaispalvelulainsäädännön uudistaminen on käynnistynyt eri vammaispalveluja koskevilla kuulemistilaisuuksilla. Tilaisuuksia järjestetään useampia keväällä 2021, ja ne ovat avoimia kaikille. Jokaisen kuulemistilaisuuden teemasta toteutetaan myös kysely, johon kaikki halukkaat voivat vastata. Kahteen ensimmäiseen kuulemistilaisuuteen osallistui yhteensä noin 850 henkilöä. Uudistuksessa on tarkoitus säätää uusi vammaispalvelulaki. Uusi laki sisältäisi säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Samalla nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki kumottaisiin.Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022. Laki tulisi voimaan 1.1.2023.Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden yksilölliset tarpeet otetaan jatkossa paremmin huomioon. Taustalla aiempi hallituksen esitys sekä osallisuustyöryhmän ehdotuksetValmistelun pohjana käytetään vammaispalvelulainsäädännön uudistusta koskevaa hallituksen esitystä, joka raukesi keväällä 2019. Lisäksi uudistuksessa hyödynnetään ns. osallisuustyöryhmän raporttia ja siitä saatuja lausuntoja. Osallisuustyöryhmä on valmistellut erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta asiakasprosessissa turvaavia säännösehdotuksia.Lausuntojen mukaan osallisuustyöryhmän ehdotukset lisäisivät vammaisten henkilöiden osallisuutta heitä koskevien palvelujen asiakasprosesseissa ja vahvistaisivat vammaisten henkilöiden oikeutta yksilöllisiin tarpeisiin vastaaviin palveluihin. Laajimman kannatuksen sai ehdotus, jonka mukaan vammaisella henkilöllä olisi oikeus käyttää hänelle soveltuvaa kommunikointikeinoa. Myös tuettua päätöksentekoa kannatettiin laajasti. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suolistosyöpien seulontaa ollaan ottamassa käyttöön valtakunnallisesti. Samalla kohdunkaulansyövän seulontoja on tarkoitus laajentaa. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää nyt lausuntoja syöpäseulontojen laajentamista koskevasta asetuksesta.Suolistosyöpien seulontaa ollaan ottamassa käyttöön valtakunnallisesti. Samalla kohdunkaulansyövän seulontoja on tarkoitus laajentaa. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää nyt lausuntoja syöpäseulontojen laajentamista koskevasta asetuksesta.Suolistosyöpien seulontaa on pilotoitu kahdessatoista kunnassa viimeisen kahden vuoden aikana. Asetusluonnoksen mukaan suolistosyövän seulonta otettaisiin käyttöön asteittain valtakunnallisesti kaikille 56-74-vuotiaille. Seulonta toteutettaisiin kahden vuoden välein.Asetusluonnoksen mukaan kohdunkaulansyövän seulontoja on tarkoitus laajentaa 30-65-vuotiaisiin. Nyt seulonnat päättyvät 60-vuotiaiden ikäryhmään useimmissa kunnissa. Valtakunnallisella asetuksella kaikki 65-vuotiaat pääsisivät seulontoihin asuinpaikasta riippumatta.Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.Seulonnat ovat tehokas tapa ennaltaehkäistä syöpäkuolemiaSyöpäseulonnoilla on mahdollista havaita syövän esiasteita ja löytää syöpä varhaisvaiheessa. Sekä kohdunkaulansyövän että suolistosyövän seulontojen vaikuttavuudesta on selkeää tutkimusnäyttöä. Suolistosyöpää seulotaan Euroopassa laajalti ja EU suosittelee jäsenmailleen seulontojen järjestämistä. Suomessa suolistosyöpiin sairastuu vuosittain noin 3400 ja kuolee noin 1300 ihmistä. Seulontaan esitetyllä menetelmällä voidaan estää noin 150 uutta suolistosyöpää ja 170 suolistosyöpäkuolemaa vuodessa seulottavassa väestöryhmässä, kun syöpä tai sen esiasteet havaitaan ajoissa.Kohdunkaulansyövän seulonnat on aloitettu Suomessa jo 1960-luvulla. Hyvin toimineilla seulonnoilla on saatu vähennettyä uusien kohdunkaulasyöpätapausten määrää ja niihin liittyvää kuolleisuutta naisväestössämme noin 80 %. Tällä hetkellä yli 60-vuotiaiden riski kuolla kohdunkaulan syöpään on kaikkein suurin. Tähän pyritään nyt puuttumaan laajentamalla seulontojen ikähaarukkaa.Lausuntoaika päättyy 20.5.2021.Lausuntoaineistot lausuntopalvelu.fi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lastensuojelulakia uudistetaan, jotta lasten ja perheiden tuen tarpeisiin voitaisiin vastata paremmin avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluissa. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää nyt lausuntoja lastensuojelulain muutosehdotuksista. Lakiehdotuksessa esitetään lastensuojelun sosiaalityöntekijämitoituksesta säätämistä. Tavoitteena on vähentää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työn kuormittavuutta ja tätä kautta vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista lastensuojelussa. Yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voisi olla vastuullaan enintään 35 lasta vuonna 2022. Myöhemmin mitoitus olisi enintään 30 lasta/sosiaalityöntekijä.  Lisäksi lailla säädettäisiin tehostetusta avohuollon tukitoimesta, joka tarkoittaa intensiivistä ja moniammatillista lapsen kotioloissa annettavaa kuntouttavaa tukea yhdessä hänen vanhempansa tai muun läheisen kanssa. Tavoitteena on ehkäistä lapsen sijoituksen tarvetta.Lailla säädettäisiin lastensuojelun vaativan sijaishuollon palveluista, jotta erityistä ja monialaista tukea tarvitsevien lasten huolenpitoon ja kuntoutukseen voitaisiin vastata nykyistä paremmin. Myös lastensuojelulaitoksen henkilökunnan ammatillisia osaamisvaatimuksia tarkennettaisiin ja säädettäisiin portaittain tiukentuva henkilöstömitoitus vuoteen 2026 asti vaativan sijaishuollon ja erityisen huolenpidon asumisyksiköihin.Lisäksi selkeytetään erityisen huolenpidon jakson hoidollista ja kuntouttavaa sisältöä. Jaksoa voitaisiin jatkaa erityisillä syillä. Tavoitteena on turvata jakson riittävän pitkä aika, jotta esimerkiksi lapsen itseään vahingoittava käyttäytyminen ja vakava päihdeongelma saataisiin katkaistua ja aloitettua suunnitelmallinen kuntoutus. Erityisen huolenpidon tuottaminen keskitettäisiin valtion lastensuojeluyksiköihin sekä kunnan ja mahdollisten tulevien hyvinvointialueiden omistamiin lastensuojelulaitoksiin.Laissa myös täsmennettäisiin rajoitustoimenpiteitä huomioiden erityisesti lasten päihteiden käyttöön liittyvät haasteet sekä muutoin lapsen hengen, terveyden ja kehityksen suojeleminen. Laitoksesta luvatta poistuneen lapsen palauttamiseen takaisin laitokseen sekä tähän liittyvästä poliisiin virka-avusta ehdotetaan uutta sääntelyä. Luonnos hallituksen esitykseksi on lausuttavana 20.5. asti lausuntopalvelussa. Lastensuojelulain uudistuksessa kuullaan erikseen myös lapsia ja nuoria. Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi (lausuntopalvelu.fi)Ehdotukset perustuvat lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän ehdotuksiin ja niihin annettuun lausuntopalautteeseen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto vahvisti tänään EU:n tuotantosidonnaisten palkkioiden ehdot, enimmäismäärät ja yksikkötukitasot vuodelle 2021 sekä muiden EU:n suorien tukien määrät.Tuotantosidonnaisia palkkioita voidaan maksaa yhteensä enintään 101,1 milj. euroa. Palkkioiden varsinaisia ehtoja ei viime vuodesta ole muutettu, mutta C-tukialueen nautapalkkion enimmäismäärä on noin 4,9 milj. euroa alempi kuin viime vuonna. Tämä vähennys johtuu noin 2,7 milj. euron varainsiirrosta valkuaiskasvien palkkioon ja 0,5 milj. euron varainsiirrosta sokerijuurikkaan palkkioon sekä tuotantosidonnaisen tuen enimmäismäärän noin 1,7 milj. euron alenemasta. Vähennetty määrä kompensoidaan tuottajille kansallista C–tukialueen tukea korottamalla. Tuotantosidonnaisia palkkioita maksetaan Etelä-Suomen AB-tukialueella lypsylehmistä, kutuista, uuhista sekä avomaanvihannesviljelystä. Lisäksi palkkiota maksetaan kaikilla tukialueilla koko maassa naudan- ja karitsan- sekä kilinlihan tuotannosta ja valkuais- ja öljykasvien, rukiin, sokerijuurikkaan sekä tärkkelysperunan viljelystä.Lypsylehmäpalkkiota voidaan maksaa enintään 32,0 milj. euroa, nautapalkkiota enintään 49,38 milj. euroa, lammas- ja vuohipalkkioita enintään 2,8 milj. euroa sekä peltokasvien palkkiota enintään 13,7 milj. euroa.Kaikkien nautaeläinten, lampaiden ja vuohien palkkiokelpoisuus perustuu eläinrekisteritietoihin. Tämän vuoksi eläinten rekisteröinnin ja merkinnän sääntöjä on noudatettava, muun muassa tapahtumien 7 vuorokauden ilmoitusajoista on syytä huolehtia tarkasti.Palkkioiden enimmäismäärät ja arvioidut yksikkötasot, joita kuitenkin vielä tarkennetaan vuoden lopulla maksettavaan ensimmäiseen maksuerään sekä kesäkuussa 2022 maksettavaan loppumaksuun, ovat seuraavat:
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi