NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotusta EU:n edustajakannedirektiivin täytäntöönpanon edellyttämäksi lainsäädännöksi.Edustajakannedirektiivin tavoitteena on edistää kuluttajien oikeuksia suojaavan lainsäädännön noudattamista jäsenvaltioissa. Tähän pyritään varmistamalla, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa on ainakin yksi tehokas menettely, joka mahdollistaa, että niin sanottu oikeutettu yksikkö voi nostaa edustajakanteen kuluttajien oikeuksia rikkonutta elinkeinoharjoittajaa vastaan kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi. Oikeutetuiksi yksiköiksi voitaisiin nimetä kuluttajajärjestö tai viranomainen, joka voisi nostaa kanteen kuluttajaryhmän puolesta, jolloin yksittäiset kuluttajat eivät joutuisi toimimaan asiassa yksin.Edustajakanteen tarkoituksena on parantaa kuluttajien mahdollisuuksia saada hyvitystä kärsimistään menetyksistä silloin, kun elinkeinonharjoittaja on rikkonut kuluttajan oikeuksia suojaavaa lainsäädäntöä. Edustajakannemenettelyssä tulee voida vaatia elinkeinonharjoittajan toimintatavan kieltämistä sekä hyvitystä menetyksestä tai vahingosta, joka kuluttajille on elinkeinonharjoittajan menettelystä aiheutunut. EU:n edustajakannedirektiivillä pyritään turvamaan kuluttajien oikeudet koko unionin alueella.Edustajakannedirektiivi on merkittävästi laajempi kuin Suomessa tällä hetkellä voimassa oleva ryhmäkannelaki. Ryhmäkannelain mukaan vain kuluttaja-asiamies voi nostaa kanteen kuluttajista muodostuvan ryhmän puolesta. Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2022 tammikuun loppuun. EU:n edustajakannedirektiivi tuli voimaan vuoden 2020 lopulla. Jäsenvaltioiden on annettava direktiivin edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään joulukuussa 2022.
NordenBladet — Kesällä julkaistava EU:n uusi metsästrategia on luonteeltaan komission tiedonanto, joka ei sinällään velvoita jäsenmaita – sitovat lainsäädäntöaloitteet käsitellään myöhemmin erillisissä prosesseissa. Niihin on Suomen ja muiden metsäisten jäsenmaiden syytä panostaa tosissaan, kirjoittaa MMM:n luonnonvaraosaston osastopäällikkö Tuula Packalen. Objektiivisen tiedon tarjoaminen ja aktiivinen vuorovaikutus sekä eri tilanteissa olevien jäsenmaiden kesken että komission kanssa on tärkeää, jotta tiedon puute ja virheelliset käsitykset eivät johtaisi Suomen ja muiden metsäisten maiden kannalta haitallisiin päätöksiin. Lue koko blogi
NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen vierailee tiistaina 27. huhtikuuta Kemissä. Ministeri tapaa Stora Enson johtoa ja henkilöstöä sekä Kemin kaupungin ja seutukunnan, ELY-keskuksen, TE-toimiston ja Lapin liiton edustajia.Ministerin vierailu toteutetaan terveysturvallisesti.Stora Enso ilmoitti 20. huhtikuuta aikeensa sulkea Kemin Veitsiluodon tehdas. Päätöksellä on laajat aluetaloudelliset vaikutukset, sillä toteutuessaan suunnitelmat merkitsevät 670 työpaikan vähenemistä. Välittömästi ilmoituksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti yhdessä aluetoimijoiden kanssa äkillisen rakennemuutostilanteen toimet Kemin alueen ja irtisanottavien työntekijöiden tueksi.Äkillisissä rakennemuutostilanteissa tilannekuvan kartoitus ja työntekijöiden uudelleentyöllistymisen tukitoimet käynnistyvät hetiÄkillisellä rakennemuutoksella (ÄRM) tarkoitetaan tilannetta, jossa alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävä työnantaja tai toimiala irtisanoo suuren määrän työntekijöitä kerralla konkurssin tai laajan sopeuttamistoimenpiteen johdosta.Erilaisilla kohdennetuilla ja tilanteen mukaan mitoitetuilla työllisyys-, elinkeino- ja aluekehitystoimenpiteillä sekä muilla vastaavilla toimilla pyritään estämään aluetalouden taantuminen. Toimenpiteillä edistetään uusien työpaikkojen syntymistä, vanhojen uudistumista ja huolehditaan työntekijöiden mahdollisimman nopeasta uudelleentyöllistymisestä.Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa yhdessä aluetoimijoiden kanssa tilannekuvan kartoituksen heti yrityksen tiedonannon jälkeen. Myös työntekijöiden hyvinvoinnin ja uudelleentyöllistymisen tukitoimet käynnistyvät välittömästi. Alueen TE-toimisto sopii muutosturvan käytännön järjestelyistä yrityksen kanssa.Äkillisen ja jatkuvan rakennemuutoksen hallinta on aluelähtöistä. Alueen hyvä valmistautuminen ja varautuminen lisäävät sen omien ja valtion panostusten vaikuttavuutta. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää mahdolliset valtioneuvoston lisätoimet ja -rahoituksen.
NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailee Kööpenhaminassa 26.-27.4. Vierailulla on tarkoitus edistää kahdenvälistä kaupallistaloudellista yhteistyötä ja käydä keskusteluja myös ajankohtaisista kauppapoliittisista aiheista. Vierailuun osallistuu virtuaalisesti tuulivoimasektoriin keskittyvä yritysvaltuuskunta.Ministeri Skinnarin Kööpenhaminan vierailun tarkoituksena on edistää Suomen ja Tanskan välistä yhteistyötä erityisesti vihreässä siirtymässä. Koronan jälkeinen eurooppalainen elvytys tarjoaa molempien maiden yrityksille runsaasti kasvu- ja yhteistyömahdollisuuksia sekä erinomaiset puitteet suuntautua kansainvälisille markkinoille yhdessä. Vierailuohjelmaan sisältyvät myös keskustelut muun muassa ajankohtaisista kauppapoliittisista kysymyksistä. Ministerin vierailulle Tanskaan osallistuu tuulivoimasektoriin keskittyvä Team Finland -yritysvaltuuskunta, jossa on mukana 29 yritystä. Tanskan tavoitteena on olla maailman ensimmäinen tuulivoimapuistoista energiasaariin siirtyvä maa. Tanskaan rakennetaan vuoteen 2030 mennessä kaksi energiasaarta, joiden tarkoituksena on sähkön tuottamisen lisäksi mahdollistaa energian varastoiminen ja muuntaminen vedyksi, jota voidaan jatkojalostaa polttoaineiksi. Tanskan energiasaari- ja tuulivoimahankkeet tarjoavat mittavia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Ministerivierailun ja virtuaalisen vienninedistämismatkan tarkoituksena on edistää kumppanuuksia tanskalaistoimijoiden kanssa myös globaaleille markkinoille.’’Tanskaa ja Suomea yhdistävät kunnianhimoiset ilmasto-ja energiatavoitteet, joiden osalta mailla on paljon yhteistyöpotentiaalia. Vähähiilisten ratkaisujen maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa. Suomalaisilla ja tanskalaisilla yrityksillä on tarjota kestäviä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja niin eurooppalaisille kuin maailmanlaajuisille markkinoille’’, Skinnari sanoo. Ministeri Skinnari tapaa vierailullaan Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofodin sekä ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri Dan Jørgensenin. Ohjelmassa on myös tapaamisia Tanskan elinkeinoelämän ja tanskalaisyritysten johdon kanssa.
NordenBladet — Milja Henttonen on aloittanut sisäministeri Maria Ohisalon erityisavustajana. Henttonen vastaa sisäministerin viestinnästä ja mediasuhteista sekä Vihreiden ministeriryhmän viestinnän koordinaatiosta.Kauppatieteiden maisteri Henttonen siirtyy tehtävään markkinointiviestintätoimisto Drama Queenin viestintästrategin tehtävistä. Henttonen on toiminut aiemmin myös sosiaalisen median asiantuntijana ja Vihreiden nuorten pääsihteerinä.Tehtäviä tähän asti hoitanut Sameli Sivonen siirtyy Vihreä liitto r.p.:n palvelukseen.Ohisalon esikunnassa erityisavustajina jatkavat tekniikan kandidaatti Jarno Lappalainen, diplomi-insinööri Sami Kerman, tekniikan kandidaatti Heikki Sairanen sekä Tiina Kivinen.Yhteystiedot: erityisavustaja Milja Henttonen, p. 050 599 3094, [email protected]
NordenBladet — Nuohouspalvelut uudistuivat vuoden 2019 alussa, kun piirinuohousjärjestelmä ja siihen liittynyt hintasääntely loppuivat. Nuohousuudistuksen seurantaryhmän arvion mukaan nuohouspalvelut näyttäisivät toimivat pääsääntöisesti kuten ennenkin. Säädösmuutosten todellisia vaikutuksia on kuitenkin vielä liian aikaista arvioida, koska nuohous toteutuu pääosin vuoden tai kolmen vuoden välein.Nuohousuudistuksessa rakennuksen omistajan ja haltijan velvoite huolehtia tulisijan ja savuhormin säännöllisestä nuohouksesta säilyi entisenä. Myös nuohouksen määräväleistä säädetään entiseen tapaan. Rakennuksen omistaja ja haltija voi tilata nuohouspalvelun haluamaltaan nuohousyritykseltä, sillä nuohousyrittäjät voivat nykyään tarjota palvelujaan vapaasti koko maassa.Kuluttajat ovat olleet tyytyväisiä nuohouspalveluihinNuohousuudistuksen seurantaryhmä on koonnut vuosien 2019-2020 seurantahavaintonsa toimintakertomukseen. Omakotiliiton ja Kiinteistöliiton toteuttamien seurantakyselyiden mukaan nuohouspalvelujen saatavuus on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Nuohouksen hinta on pysynyt aikaisemmalla tasolla ja kuluttajat ovat olleet tyytyväisiä nuohoojiin ja nuohoustyön laatuun. Pelastustoimen tilastojen mukaan tulisijoihin ja savuhormeihin liittyvät tulipalot ovat vähentyneet samassa suhteessa muiden rakennusten tulipalojen kanssa. Kiinnostus nuohoojan koulutusta kohtaan on lisääntynyt pienen tauon jälkeen. Nuohousuudistuksen seurantaryhmä jatkaa vuoden 2021 loppuunSisäministeriön pelastusosasto asetti alkuvuodesta 2019 nuohousuudistuksen seurantaryhmän. Seurantaryhmän tehtävänä on edistää ja seurata nuohousuudistuksen toimeenpanoa, tukea nuohoukseen liittyvää viestintää sekä kerätä ja arvioida tietoa nuohousuudistuksen toteutumisesta ja vaikutuksista. Säädösmuutosten toimeenpano on vielä osittain kesken, kun kiinteistöjen omistajat ja nuohousyrittäjät eivät ole täysin sopeutuneet uusiin toimintatapoihin. Sisäministeriö on jatkanut nuohousuudistuksen seurantaryhmän toimikautta vuoden 2021 loppuun, jotta säädösmuutosten todellisista vaikutuksista saadaan kattavampi kuva.Muista nämä asiat, kun olet tilaamassa nuohoustaPiirinuohouksen päätyttyä loppui myös nuohouspalvelujen hintasääntely. Nuohouspalvelun hinta on hyvä varmistaa ennen palvelutapahtumaa. Kuluttajat voivat hillitä hintojen nousua olemalla tietoisia palvelun hinnasta.Nuohous on tehtävä vakituisessa asunnoissa vähintään kerran vuodessa ja kesämökeillä vähintään kolmen vuoden välein. Jos vapaa-ajan asuntoa ja sen tulisijaa käytetään ympäri vuoden, on nuohottava kuten vakituisella asunnolla eli kerran vuodessa. Nuohoojan antama nuohoustodistus kannattaa säilyttää. Nuohoustodistuksella voi tarvittaessa osoittaa valvontaa tekevälle pelastusviranomaiselle, että rakennuksen nuohouksesta on huolehdittu asianmukaisesti. Nuohousyrityksellä ei ole enää velvoitetta ylläpitää nuohousluetteloa.Nuohouspalvelut ruuhkautuvat erityisesti syksyllä. Nuohouksen voi kuitenkin hoitaa mihin aikaan vuodesta tahansa, ei ainoastaan lämmityskauden alkaessa.
NordenBladet — Ulkoministeriö järjesti maalis–huhtikuussa yhteistyössä Fingo ry:n ja kauppakamarien kanssa uudenlaisen Kehityksen kumppanit -keskustelusarjan. Sarjan seitsemässä jaksossa tuotiin esiin kehitysyhteistyön tekijöitä eri puolilta Suomea. Kehityksen kumppanit -sarjan Jyväskylän jaksossa puhuttiin kehitysyhteistyön lisäksi koulutusviennistä.Kehityksen kumppanit -keskustelut välitettiin reaaliajassa ulkoministeriön Twitter- ja Facebook-kanavissa, joissa myös yleisö osallistui keskusteluun. Livekeskustelut keräsivät Twitterissä ja Facebookissa yhteensä lähes 10 000 katsojaa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta tupakkalain muutoksista. Lausuntoja voi antaa 7.6.2021 saakka. Ehdotettu laki tulisi voimaan 1.1.2022. Lakiin sisältyisi kuitenkin useita siirtymäsäännöksiä.Vähittäismyyntipakkausten houkuttelevuutta vähennettäisiinLausunnolle lähteneen esityksen merkittävimpiä uudistuksia olisi, että Suomessa otettaisiin käyttöön ns. plain packaging eli tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden vähittäismyyntipakkausten yhdenmukaistaminen. Se tarkoittaa sitä, että tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden ja täyttösäiliöiden vähittäismyyntipakkaukset eivät saa merkinnöiltään tai muulta ulkoasultaan erottua muiden vastaavien tuotteiden vähittäismyyntipakkauksista. Siten tupakka-askeista poistuisivat mm. bränditunnukset ja logot. Tupakkalaissa säädettäisiin myös savukkeiden, täyttösäiliöiden ja nikotiininesteen ulkoasua koskevista vaatimuksista.Muutoksilla vähennettäisiin tupakkalaissa tarkoitettujen tuotteiden ja niiden vähittäismyyntipakkausten houkuttelevuutta ja estettäisiin käyttämästä pakkauksia markkinoinnissa. Ehdotuksen tavoitteena on etenkin vaikuttaa siihen, että nuoret eivät alkaisi käyttää tupakkatuotteita tai vastaavia tuotteita.Tuotteiden ja niiden vähittäismyyntipakkausten yhdenmukaistamista koskeva sääntely tulisi voimaan vuoden siirtymäajan jälkeen vasta 1.1.2023.Tunnusomaisten tuoksujen ja makujen kieltoa laajennettaisiinTunnusomaisten tuoksujen ja makujen kieltoa laajennettaisiin koskemaan kaikkia tupakkatuotteita, kun nykyisin kielto koskee vain savukkeita ja kääretupakkaa. Lisäksi tuotteet, joilla on tarkoitettu saamaan tupakkatuotteelle aikaan tunnusomainen tuoksu tai maku, kiellettäisiin. Tunnusomaisella tuoksulla tai maulla tarkoitetaan muuta kuin tupakan tuoksua tai makua, joka saadaan lisäaineesta tai lisäaineiden yhdistelmästä. Tunnusomaisia makuja tupakkatuotteissa ovat mm. suklaa, mansikka ja mentoli.Tunnusomaiset tuoksut ja maut olisivat jatkossakin kiellettyjä sähkösavukkeissa käytettävissä nesteissä. Tupakointikielto koskisi leikkikenttiä ja uimarantojaTupakointi kiellettäisiin leikkikentillä ja yleisillä uimarannoilla. Lisäksi tupakkalaissa säädettyä sisätilan määritelmää laajennettaisiin niin, että sisätiloja koskevat tupakointikiellot kattaisivat jatkossa uusia alueita. Tupakointi olisi jatkossa kiellettyä esimerkiksi suurimmassa osassa bussikatoksia.Ehdotuksen myötä tupakointi olisi kiellettyä myös esimerkiksi nykyistä avoimemmilla ravintoloiden terasseilla. Nykyään terasseilla tupakointi on mahdollista esimerkiksi sellaisilla terasseilla, joissa on katto ja kaksi seinää. Jatkossa tupakointi olisi mahdollista sellaisilla terasseilla, joissa on korkeintaan katto ja yksi seinä tai kaksi seinää ilman kattoa. Kielto ei koskisi kokonaan avoimia terasseja.Sisätilan määritelmää koskeva muutos tulisi voimaan muita säädöksiä kaksi vuotta myöhemmin, eli vasta 1.1.2024.Tupakointikieltojen laajentaminen eri alueille suojaisi ihmisiä, etenkin pieniä lapsia, passiivisen tupakoinnin haitoilta. Lisäksi tupakointikieltoja koskevat laajennukset vähentäisivät tupakoinnista aiheutuvaa roskaantumista ja siitä syntyviä ympäristöhaittoja.Valvontamaksu kattaisi tuotevalvonnasta aiheutuvia kulujaTupakkalaissa tarkoitettujen tuotteiden valmistajien ja maahantuojien olisi maksettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) vuotuinen valvontamaksu. Se perustuisi tuotteiden myyntimääriin. Valvontamaksuista saaduilla tuloilla tehostettaisiin erityisesti tuotevalvontaa.Esitykseen sisältyy lisäksi eräitä teknisluonteisia täsmennyksiä, joilla muun muassa tehostettaisiin tupakkalain noudattamisen valvontaa.Esitys uudeksi tupakkalaiksi toteuttaa Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan vähennetään riippuvuuksia ja jatketaan määrätietoista työtä tupakoinnin vähentämiseksi. Valmistelun tukena on käytetty ehdotuksia, joita sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2017 asettama tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmä esitti mietinnössään.
NordenBladet — Vuonna 2030 suomalaisen teollisuuden tulee panostaa kestävään digitalisaatioon. Se tarkoittaa, että yritykset tuottavat ratkaisuja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta sekä hyödyntävät digiteknologioita ja datavirtaa. Tämä luo Suomelle kansainvälistä kilpailuetua.Visio esitetään työ- ja elinkeinoministeriön Tekoäly 4.0 -ohjelmassa, jonka väliraportti julkaistiin 26.4.2021. Ohjelman tehtävänä on vauhdittaa erityisesti pk-yritysten digitalisaatiota.– Ohjelmassa kiinnitetään huomiota valmistavan teollisuuden pk-yrityksiin ja niiden digitaalisten kyvykkyyksien kasvattamiseen. Erityisesti ohjelman kohteena ovat ne yritykset, joilla on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia digitalisaatiossa. Pyrimme näin kasvattamaan digitalisaation kärkiyritysten joukkoa, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.– Tarvitsemme kestävän digitalisaation edistämiseksi ja Tekoäly 4.0 -ohjelman toimeenpanemiseksi verkostojen verkoston, joka mahdollistaa suositeltavien toimenpiteiden kokoamisen ja niiden hajautetun toimeenpanon. Yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä julkisten organisaatioiden, kuten kaupunkien ja maakuntien, muodostamilla paikallisilla kehittämisyhteisöillä ja -hankkeilla on agendamme toteutuksessa ratkaiseva rooli, toteaa Tekoäly 4.0 -ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Jussi Herlin.Pk-yritykset ovat suuria yrityksiä jäljessä digitalisaatiossaRaportissa esitetään tilannekuva suomalaisyritysten digitalisaatiosta tällä hetkellä. Suomi on yksi EU:n digitalisaatiokehityksen edelläkävijöistä ja pitkäaikaisista johtajista. Kahtena viime vuotena Suomi on sijoittunut ensimmäiselle sijalle EU:n digitalisaatiomittari DESIssä (Digital Economy and Society Index), jolla mitataan laaja-alaisesti digitalisaation etenemistä yhteiskunnassa.Pk-yritysten edistyminen digitaalisten teknologioiden käytössä on kuitenkin merkittävästi hitaampaa kuin suurten yritysten. Erityisesti datan analysoinnissa, esineiden internetin (IoT, Internet of Things) käytössä ja tietotekniikan osaamisessa isot yritykset ovat pieniä huomattavasti pidemmällä. Esimerkiksi tällä hetkellä 12 prosenttia yrityksistä käyttää tekoälyä, mutta pk-yrityksistä vain aniharva. Toisaalta myös pk-yritysten välillä erot ovat suuria.Digitalisaatiokehityksessä on merkittäviä eroja myös toimialojen välillä. Eniten digitaalisuuteen panostavat ja sitä hyödyntävät ICT-ala ja liike-elämän palveluyritykset, joita kaupan ala seuraa lähituntumassa. Teollisuuden ja logistiikan sekä rakentamisen toimialoilla yritysten panostukset digitaalisuuteen ovat merkittävästi harvinaisempia.Ohjelma vahvistaa pk-yritysten osaamistaOhjelmassa esitetään neljä keskeistä tavoitetta suomalaisyritysten digitalisaation edistämiseksi. Tavoitteet ovat seuraavat:Nostamme pk-yritysten kärkijoukon teollisen digitalisaation globaaliin kärkeenKasvatamme Suomen vaikuttavuutta EU:n tekoäly-, data- ja teollisuusstrategioiden toteuttamisessaVahvistamme tekoälyjohtajuutta investoimalla kohdennetusti kärkiteknologioiden käyttöönottoonEdistyneet digiteknologiat palvelevat kestävän kehityksen tavoitteita ja siirtymää kohti hiilineutraalia Suomea 2035Seuraavaksi ohjausryhmän työn tueksi perustetaan viisi alatyöryhmää, jotka jatkavat ja konkretisoivat ohjausryhmän aloittamaa työtä. Työryhmien teemat ovat pk-yritysten digikyvykkyys ja innovaatioyhteistyö, vaikuttava EU-yhteistyö, teknologiajohtajuus, digitaalinen vihreä siirtymä sekä viestintä ja digisiirtymän tolkullistaminen.Ryhmiin kutsutaan laaja joukko yritysten ja muiden sidosryhmien edustajia ympäri Suomea. Toimeenpanoon kutsutaan kattavasti mukaan yritysverkostoja, järjestöjä, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, oppilaitoksia ja näiden tukiorganisaatioita, kuten kaupunkeja, maakuntien liittoja ja ELY-keskuksia. Ohjelman työ jatkuu hallituskauden loppuun.
NordenBladet — Juuri julkaistu Hiilihelppi – joka kodin ilmastovinkit -palvelu tarjoaa helppoja vinkkejä ja keinoja, joilla jokainen meistä voi pienentää omaa asumisen hiilijalanjälkeään ja vaikuttaa siten ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen riittävyyteen ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.Valitsemalla asuinpaikan ja talotyypin Hiilihelpin käyttäjä saa juuri hänelle valikoidut vinkit ilmastoystävälliseen asumiseen.”Asumisesta syntyy noin neljännes meidän suomalaisten hiilijalanjäljestä. Siksi on tärkeää, että tarjolla on pureskeltua tietoa keinoista, joilla omia asumisen päästöjä voi pienentää – asuipa sitten kaupungissa tai maaseudulla, pientalossa tai kerrostalossa. Ympäristöystävälliset ratkaisut usein myös parantavat asumismukavuutta ja sopivat hyvin kukkarolle”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Sivusto antaa monipuolisesti tietoa ja keinoja kestäviin asumistapoihin, energiatehokkuuteen, uusiutuvien energianmuotojen käyttöön sekä vaikuttamiseen. Hiilihelppi kokoaa vinkkejä myös asunnonhankkijalle, remontoijalle, rakentajalle ja kesämökkiläiselle.Erilaisilla asuinpaikoilla ja talotyypeillä on omat ratkaisunsa ympäristökriisin hillitsemiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Usein ympäristöystävälliset valinnat myös parantavat asumisen laatua ja pienentävät kustannuksia. Hiilihelpissä itselle sopivat keinot ja vinkit voi koota omaksi muistilistaksi ja jakaa ne vaikka eteenpäin inspiraatioksi muillekin.Ilmastonmuutos etenee, luonnonvarat ehtyvät ja lajikato kiihtyy huolestuttavalla vauhdilla. Elämäntapamme eivät ole kestävällä tasolla. Vaikka tilanne on vakava, on paljon vielä korjattavissa – asumisen mukavuudesta ja kustannuksista tinkimättä. Tarvitaan sekä pieniä että suuria tekoja niin kuluttajan arjessa kuin globaalissakin mittakaavassa.Hiilihelpin vinkeillä asumisen hiilijalanjälkeä on helppo pienentää.Hiilihelppi on Suomen luonnonsuojeluliiton julkaiseman Suomen Luonto -lehden, ympäristöministeriön ja Sitran toteuttama verkkopalvelu.Hiilihelppi.fi: Hiilihelppi – Joka kodin ilmastovinkit
Kehityksen kumppanit -sarjan Jyväskylän jaksossa puhuttiin kehitysyhteistyön lisäksi koulutusviennistä.