NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä kansainvälinen tasa-arvopalkinto jaetaan tänä vuonna kolmatta kertaa. Palkinto on huomattava, 300 000 euroa. Palkinnon saajaa voi ehdottaa 16.5.2021 saakka.
Palkinto myönnetään henkilölle tai toimijalle, joka on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa kansainvälisesti merkittävällä tavalla. Palkinnon saaja ohjaa palkintosumman edelleen jollekin sukupuolten tasa-arvoa vahvistavalle kohteelle.Ensimmäisen palkinnon sai vuonna 2017 Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä ja esikuva monelle naiselle ja tytölle. Vuonna 2019 palkinto annettiin naisten oikeuksia ajavalle Equality Now -järjestölle. Nominate a candidate for the 2021 International Gender Equality Prize
NordenBladet — Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä virkamiesetiikkaan liittyviä asioita ja antaa valtion virastojen pyynnöstä lausuntoja virkamieseettisistä kysymyksistä. Neuvottelukunta on toiminnassaan riippumaton. Valtioneuvosto on asettanut neuvottelukunnan toimikaudeksi 1.5.2021 – 30.4.2025.
Valtionhallinnon viranomaisten ja valtion virkamiesten toiminnan korkea eettinen taso on tärkeää valtiota kohtaan tunnetun luottamuksen kannalta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii oikeustieteiden tohtori Pekka Vihervuori. ”Eettinen toimintatapa julkishallinnossa edellyttää aina toiminnan lainmukaisuutta, mutta kyse on usein myös jostakin vielä enemmästä hyvän hallinnon turvaamiseksi. Tässä yhteistyössä lakisääteisel-lä ja riippumattomalla valtion virkamieseettisellä neuvottelukunnalla on oma merkittävä osuutensa, edistämällä keskustelua ja ottamalla kantaa tärkeisiin yleisiin kysymyksiin. Neuvottelukunnan rooli on neuvoa-antava, eikä sen tehtävänä ole ottaa kantaa yksittäistapauksiin tai ratkaista niitä”, sanoo Vihervuori.
Valtion virkamieseettisen neuvottelukunnan tehtävänä on: tehdä aloitteita ja antaa yleisiä suosituksia virkamiesetiikasta sekä toimia päätöksenteon tukenaantaa valtion virastojen pyynnöstä lausuntoja virkamieseettisistä kysymyksistäedistää virkamiesetiikkaa koskevaa keskusteluasuorittaa harkintansa perusteella valtiovarainministeriön sille esittämät virkamieseettisiä kysymyksiä koskevat tehtävätNeuvottelukunnan antamat lausunnot ja suositukset ovat luonteeltaan neuvoa-antavia eivätkä ne ole oikeudellisesti sitovia. Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta on pysyvä toimielin, joka toimii valtiovarainministeriön yhteydessä. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan.
NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia, THL, sisäministeriö ja poliisi vetoavat ihmisiin vappua edeltävän viikon aikana yhteisellä kampanjalla, joka kehottaa viettämään vapun juhlapäivät koronaturvallisesti voimassa olevat rajoitukset huomioiden.
– #OmassaKuplassa-kampanja muistuttaa ihmisiä siitä, ettei vielä ole syytä kokoontua juhlistamaan vappua kuin korkeintaan pienellä porukalla lähipiirin kesken eli niin sanotusti omassa kuplassa. Kampanja kehottaa myös miettimään, voisiko vappua viettää tänä vuonna kokonaan etänä vaihtoehtoisen vapputekemisen, kuten esimerkiksi tänäkin vappuna toteutettavien virtuaalisten vappukonserttien parissa, sanoo viestintäpäällikkö Päivi Tampere valtioneuvoston kansliasta.
Kampanjan keskeisenä tavoitteena on se, etteivät koronatartunnat lähtisi nousuun vapun myötä.
– Vaikka koronatartuntojen määrä on nyt laskussa, on myös vappuna tärkeää edelleen noudattaa kokoontumisrajoituksia ja muistaa turvavälit, maskin käyttö ja huolellinen käsihygienia. Maltetaan siis viettää vapun juhlapäivät turvallisesti. Tämä auttaa saamaan tulevasta kesästä kaikille paremman, sanoo ylilääkäri Otto Helve THL:stä.
Kampanjassa mukana oleva poliisi toivoo, että ihmiset noudattaisivat annettuja ohjeita ja alueellisia rajoituksia niin, ettei poliisin tarvitsisi vappuna puuttua kiellettyihin kokoontumisiin.
– Vastuullinen käyttäytyminen lähtee meistä jokaisesta itsestämme, poliisiylitarkastaja Vesa Pihajoki Poliisihallituksesta muistuttaa.
#OmassaKuplassa-kampanja näkyy vappuviikolla eri organisaatioiden sosiaalisen median kanavissa. Kampanjaa koordinoi valtioneuvoston kanslian Suomi toimii -tiimi (@suomitoimii).
NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari osallistuu epäviralliseen EU:n kehitysministereiden videokokoukseen torstaina 29. huhtikuuta.
Kokouksessa ministerit käsittelevät eurooppalaisen kehitysrahoituksen rakenteen kehittämistä. Keskustelu on jatkoa valtiovarainministereiden keskustelulle aiheesta 16. huhtikuuta.
NordenBladet — Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta koskeva lakiesitys ei riittävästi konkretisoidu toimenpiteiksi ja ehdotuksen vaikutusarviot jäävät epämääräisiksi. Esitysluonnoksessa ehdotetaan jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen perustamista.
Ehdotuksen tavoitteena on parantaa työikäisen väestön osaamista vastaamaan jatkuvasti muuttuvia työelämän tarpeita. Palvelukeskuksen tehtävänä olisi tarjota palveluita, jotka lisäisivät kansalaisten, työnantajien ja alueiden valmiuksia sopeutua työelämän muutokseen. Esitysluonnoksen tavoitteena olisi lisätä erityisesti heikon peruskoulutuksen omaavien työmarkkina-asemaa. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa kuvatut sinänsä tärkeät tavoitteet ja keinot eivät kohtaa riittävästi. Esitysluonnoksessa ei myöskään riittävästi perustella ja kuvata sitä, miten palvelukeskuksen perustaminen lisäisi työelämälähtöistä jatkuvaa oppimista jo käytössä olevien keinojen lisäksi. Näin ollen jää epäselväksi, mitä konkreettista lisäarvoa palvelukeskus toisi.
Palvelukeskuksen organisointi kahden ministeriön ja työelämän edustajien ohjaamaksi itsenäiseksi toimijaksi poikkeaa valtionhallinnon yleisistä hallintomalleista. Siksi arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksen sisältämää vaihtoehtoisten ratkaisujen käsittelyä tulisi vielä täydentää. Vaihtoehtojen vertailu ei voi olla pelkästään eri hallintomallien vertailua, vaan vaihtoehtoja pitäisi pohtia työelämän murrosta ja yritysten tarpeita vasten. Myös aidosti vaihtoehtoisia keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi olisi tuotava esille ja pohdintaan.Esitysluonnoksessa tulisi kuvata tarkemmin uudistuksen keskeistä kohderyhmää ja palvelukeskukselle ehdotetun kokonaisrahoituksen käyttöä. Palvelukeskuksen rahoitusta tulisi kuvata myös määrärahojen jatkuvuuden näkökulmista, esimerkiksi kymmenen vuoden ajalta, koska ehdotettu rahoitus perustuisi pääosin elpymis- ja palautumissuunnitelmaan varattuun määräaikaiseen määrärahaan.
Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi esittää suunnitelma palvelukeskuksen seurannasta ja jälkiarvioinnista. Jälkiarviointi olisi tärkeää, koska esitysluonnoksessa ehdotetaan poikkeuksellista organisointimallia.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ja Gofore Oyj ovat tehneet sopimuksen työsuojeluhallinnon Vera tietojärjestelmän ylläpidon ja kehityksen asiantuntijatehtävistä.Sopimus kattaa asiantuntijapalveluita, jotka liittyvät erilaisten IT-palveluiden sekä tietojärjestelmien suunnitteluun ja hallintaan, kehitykseen ja ylläpitoon sekä tietoturvaan ja omaisuuden hallintaan.Työsuojeluhallinnon Vera-tietojärjestelmä on työsuojelutarkastajien käyttöön rakennettu tietojärjestelmä, jolla tuotetaan tarkastuskertomukset. Verassa on työsuojeluvalvonnan keskeinen tieto. Vera otettiin käyttöön vuona 2011, ja tähän mennessä sillä on tehty jo yli 200 000 tarkastuskertomusta. Tietojärjestelmään on tallennettu työsuojeluvalvonnan tarkastettavat asiat, mallitekstejä sekä työnantajan velvoitteisiin liittyvät säädösviitteet. Näiden avulla työpaikat saavat laadukkaita viranomaisasiakirjoja, tarkastuskertomuksia tarkastuksista.Vera-järjestelmä on saanut nimensä Pohjoismaiden ensimmäisen työsuojelutarkastajana toimineen naisen Vera Hjeltin mukaan. Työsuojeluhallinnon Vera tietojärjestelmän hankinta 2021 – työryhmä (Hankeikkuna)
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö vastaanotti 28.4.2021 Fennovoima Oy:n päivityksen Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemukseen liittyviin tietoihin. Siinä yhtiö kuvaa olennaiset päivitykset ja kehityksen, joita hankkeessa on tapahtunut vuoden 2015 lupahakemuksen jättämisen jälkeen.Fennovoima jätti 30.6.2015 valtioneuvostolle lupahakemuksen ja 5.8.2015 siitä päivitetyn version. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti tällöin asiasta lausuntokierroksen. Tänään jätetty asiakirja saattaa ajan tasalle Fennovoiman lupahakemukseen liittyvät tiedot. Ydinenergialain mukaisesti TEM valmistelee rakentamislupaa koskevan päätöksen valtioneuvostolle. Päätöksen tekeminen edellyttää, että Säteilyturvakeskuksen tuleva turvallisuusarvio on myönteinen ja että kaikki lain edellyttämät ehdot täyttyvät.
NordenBladet — Äitienpäivän kunniamerkkien jako siirtyy jälleen koronavirustilanteen vuoksi.Tasavallan presidentti palkitsee aiempien vuosien tapaan kasvattajina ansioituneita äitejä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla kultaristein. Perinteistä kunniamerkkien luovutustilaisuutta ei kuitenkaan voida tänäkään vuonna järjestää äitienpäivänä koronavirustilanteen vuoksi.Sekä vuoden 2021 että vuoden 2020 kunniamerkit luovutetaan näillä näkymin Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämissä alueellisissa tilaisuuksissa Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2021. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kanslia julkistaa palkittujen äitien nimet verkkosivuillaan 28.4.2021.Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnatKunniamerkin saaville äideille on ilmoitettu huomionosoituksesta henkilökohtaisesti.Äitienpäivän kunniamerkit jaetaan tänä vuonna 75. kerran. Juhlavuoden kunniaksi ritarikunnat julkaisevat sivuillaan kaikkien historian aikana palkittujen kasvattajien nimet sekä muuta aiheeseen liittyvää materiaalia.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Suomen metsäkeskukselle 9,3 milj. euroa METSO-ohjelman toteuttamiseen. Määrärahasta 8,1 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää 10-vuotisten ympäristötukisopimusten tekemiseen ja 1,2 milj. euroa luonnonhoitohankkeisiin yksityisten metsänomistajien kanssa.Tavoitteena on, että kuluvana vuonna ympäristötukisopimuksia solmitaan arviolta 3 800 hehtaarille. Elinympäristöjen hoidon ja kunnostuksen toteutustavoite on 250 hehtaaria. Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeiden määrällisenä tavoitteena on avata hankehakuun vuonna 2021 vähintään 10 elinympäristöjen hoito ja kunnostushanketta, 10 vesiensuojeluhanketta ja 10 monimuotoisuutta edistävää kulotushanketta.Vuonna 2021 päättyy noin 1 100 metsänomistajan ympäristötukisopimus, joiden alue kattaa pinta-alaltaan noin 5 300 hehtaaria. Erääntyvien sopimusten pinta-alasta noin puolet on vähäpuustoisia elinympäristöjä, joita ei enää pääsääntöisesti rahoiteta. Tavoite on kohdentaa rahoitus monimuotoisuusarvoltaan merkittävimpiin kohteisiin sekä parantaa arvokkaiden luontokohteiden kytkeytyvyyttä.METSO-ohjelman tavoitteena on solmia ympäristötukisopimuksia ja tehdä luonnonhoitotöitä 82 000 hehtaarille talousmetsää vuoden 2025 loppuun mennessä. Voimassaolevan kehyksen mukaisella rahoituksella päästään noin 68 000 hehtaarin toteutukseen, joka on 83 prosenttia tavoitteesta. Tavoitteeseen pääsemiseksi Suomen metsäkeskuksen METSO-rahoitusta sekä henkilöstöresursseja tulisi nostaa METSO-ohjelman loppukaudelle, sekä lisätä toimijoiden tekemää hakemusvalmistelua. Tämä tarkoittaisi, että ympäristötukisopimuksia sekä luonnonhoitohankkeita tulisi toteuttaa vuosina 2021–2025 vuosittain yhteensä noin 6 100 hehtaaria, ja se vaatisi noin 16,5 milj. euron määrärahatasoa.METSO-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke. Vapaaehtoisuuteen pohjaava METSO tarjoaa maanomistajalle mahdollisuuden suojella metsäänsä korvausta vastaan, joko pysyvästi tai määräaikaisesti. METSO-ohjelmassa toteutetaan myös luonnonhoitoa ilman maanomistajalle aiheutuvia kuluja. Luonnonhoitohankkeissa tehdään esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta edistäviä kulotuksia, elinympäristöjen luonnonhoitoa ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteitä.
NordenBladet — Kansallisen vesihuoltouudistuksen johtoryhmä hyväksyi uudistusohjelman 20.4.2021. Vesihuoltouudistuksen visiona on vastuullinen vesihuolto 2030, joka varmistaa laadukkaat ja turvalliset vesihuoltopalvelut sekä sen, että vesihuoltoala uudistuu hiilineutraaliksi kiertotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2030 mennessä.Vesihuoltolaitoskentän hajanaisuus on yksi toimialan suurimmista haasteista. Vesihuoltolaitoksia on 1 100, mutta noin 80 suurinta toimijaa tuottaa noin 80 prosenttia kaikista palveluista. Monilla pienemmillä vesihuoltolaitoksilla on pulaa sekä osaajista että muista resursseista. Kiristyvä EU-lainsäädäntö luo uusia velvoitteitta esimerkiksi riskienhallintaan ja energiatehokkuuteen. Lisäksi kuntatalouden haasteet uhkaavat vesihuoltolaitosten taloutta ja omistussuhteita ja vesihuoltoinfran korjausvelka kasvaa kestämättömällä tavalla.– Yksi uudistuksen keskeisistä haasteista on, miten onnistumme eri toimijoiden yhteistyönä kehittämään yhteiskunnalle elintärkeää vesihuoltosektoria siten, että saamme korjausvelan kasvun selätettyä. Tähän tarvitaan laaja keinovalikoima, joka pitää sisällään mm. rakennemuutoksen edistämistä, taloudenpidon ja omaisuudenhallinnan kehittämistä, entistä laajempaa alueellista yhteistyötä sekä tietenkin lainsäädännön uudistamista, toteaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Vesihuoltouudistusohjelma koostuu kahdeksasta toimenpidekokonaisuudesta, ja sen valmisteli vuonna 2020 asetettu visioryhmä laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Uudistusohjelma oli lausunnoilla alkuvuodesta ja siihen saatiin 118 lausuntopalautetta, joista valtaosa tuki tavoite- ja toimenpidekokonaisuutta. Tämä osoittaa uudistuksen tärkeyden ja tarpeellisuuden. Uudistusohjelman toimeenpano aloitetaankin välittömästi.Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmaLisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta, p. 0295 162 123, olli-matti.verta(at)mmm.fi
