NordenBladet — Ilmoitusvelvolliset eivät aina selvitä riittävästi asiakkaiden liiketoimien taustoja ja varojen alkuperää rahanpesun estämiseksi. Kaikilla toimialoilla on vaikeuksia tunnistaa merkkejä terrorismin rahoittamisesta, arvioidaan kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviossa.

Valtioneuvosto teki torstaina 29. huhtikuuta periaatepäätöksen kansallisesta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviosta ja toimintasuunnitelmasta.Riskiarviossa tarkastellaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä Suomessa toimialoittain. Toimialajako perustuu rahanpesulain mukaisiin ilmoitusvelvollisten sektoreihin. Jokaiselle sektorille on määritelty yleinen riskitaso asteikolla yhdestä neljään (1=vähäinen riski, 4=erittäin merkittävä riski).

Varojen alkuperä vaikea selvittää rahanvälityksessä ja virtuaalivaluutoissa
Rahanpesun näkökulmasta riskialtteimpia toimialoja ovat rahanvälittäjät (niin sanotut hawala-toimijat) ja virtuaalivaluutan tarjoajat. Kansainvälisessä rahanvälityksessä riski liittyy etenkin siihen, että rahansiirtoja on vaikea jäljittää ja rahan alkuperää vaikea selvittää.

Joidenkin virtuaalivaluuttapalveluiden mahdollistama anonymiteetti vaikeuttaa varojen jäljittämistä ja varojen alkuperän selvittämistä. Riskiä nostavat myös liiketapahtumien suuri määrä ja reaaliaikaisuus.

Luottolaitokset ja maksupalvelun tarjoajat asettuvat riskitasolle kolme. Vaikka luottolaitosten suuret maksutapahtumamäärät nostavat rahanpesun riskiä, riskiä pienentää toimijoiden osaaminen riskien hallinnassa. Ilmoitusvelvolliset luottavat useilla toimialoilla liikaa luottolaitosten menettelyihin asiakkaan tunnistamisessa ja tuntemisessa. Jos varat ovat peräisin kotimaisesta luottolaitoksesta, monet ilmoitusvelvolliset eivät selvitä itse riittävästi asiakkaansa liiketoimia tai varojen alkuperää.

Rahaa pystyy siirtämään myös konfliktimaihinTerrorismin rahoittamisen näkökulmasta riskialttein toimiala on rahanvälittäjät eli niin sanotut hawala-toimijat, sillä niiden kautta pystyy siirtämään rahaa myös konfliktimaihin.Kaikilla toimialoilla on vaikeuksia tunnistaa ja ymmärtää merkkejä terrorismin rahoittamisesta. Tämä vaikeuttaa epäilyttävän toiminnan havaitsemista.

Riskejä voi pienentää kehittämällä tietojenvaihtoa ja digitalisointiaKansallisessa toimintasuunnitelmassa esitetään toimia, joilla voidaan pienentää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä. Suunnitelma koskee vuosia 2021–2023.

Toimintasuunnitelman strategisina painopisteinä onlisätä yleistä tietoisuutta rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisestakehittää tietojenvaihtoa, tilastointia ja kansallista lainsäädäntöäedistää viranomaisten ja ilmoitusvelvollisten käytössä olevien rekisterien ajantasaisuutta ja sisältöäpienentää riskiarvion esiin nostamia merkittävimpiä yksittäisiä riskejäkehittää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen valvonnan ja riskien hallinnan digitalisointia.

Valtiovarainministeriö ja sisäministeriö ovat koordinoineet kansallisen riskiarvion ja toimintasuunnitelman laadintaa. Riskiarvio perustuu lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Riskiarvion ja toimintasuunnitelman laatimista ovat suositelleet myös EU sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä (FATF).

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut varmistamaan riittävät viranomaisresurssit, parantamaan tiedonvaihtoa ja tehostamaan valvontaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi.

NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi Jari Mutasen Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtajaksi ajalle 1.5.2021– 31.12.2024. Mutanen hoitaa tehtävää ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajan toimensa ohella, jossa hän myös aloittaa toukokuun alussa.

Jari Mutasella on pitkäaikainen ja laaja johtamiskokemus ELY-keskuksen ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen palveluksesta. Ennen nimitystään Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajaksi, hän työskenteli vastaavassa tehtävässä Pohjois-Savon ELY-keskuksessa vuodesta 2010. Sitä ennen vuosina 1996–2009 Mutanen työskenteli johtotehtävissä Etelä-Savon ympäristökeskuksessa.

Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksia on Suomessa 15, joissa vastuualueita on yhdestä kolmeen. Jokaista keskusta johtaa ylijohtaja, joka hoitaa tehtävää oman vastuualueensa johtajan toimen ohella. Valtioneuvosto määrää keskuksen ylijohtajan enintään viiden vuoden määräajaksi, kuitenkin enintään tehtävään määrättävän vastuualueen johtajan määräaikaisen virkasuhteen päättymiseen asti.

Ylijohtaja vastaa keskuksen toiminnan tuloksellisuudesta ja keskuksen yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä toimii keskuksen johtoryhmän puheenjohtajana. ELY-keskusten tehtävänä on kehittää ja tukea alueillaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Team Finland -verkoston tavoitteita.

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 29.4. REACT-EU-rahoituksen alueellisesta jaosta. Varoja myönnettiin lähes 255,4 miljoonaa euroa käytettäväksi käynnissä olevaan, Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020, Suomen rakennerahasto-ohjelmaan.

REACT-EU-toimenpiteillä tuetaan alueiden elpymistä koronapandemiasta.Rahoitusta saavat kaikki Suomen alueet. Alueille jaetut varat sisältävät sekä EU:lta tulevan rahoituksen että valtion vastinrahoituksen.Euroopan komission maakohtaisten suositusten mukaisesti rahoituksella tuetaan pk-yrityksiä, tutkimus- ja kehitystoimintaa, digitaalista osaamista sekä yritysten ja niiden henkilöstön muutoskyvykkyyden kehittämistä.

Eduskunta hyväksyi 24.3. REACT-EU-rahoituksen sisältävän vuoden 2021 ensimmäisen lisätalousarvion. Valtioneuvoston aluejakopäätöksen jälkeen välittävät toimielimet eli ELY-keskukset ja maakuntien liitot voivat aloittaa rahoituspäätösten teon.  Rahoitus tulee käyttää muun ohjelmakauden 2014–2020 rahoituksen tavoin vuoden 2023 loppuun mennessä.

Rahoitusta voi hakea ELY-keskuksilta ja maakuntien liitoiltaYritykset voivat hakea REACT-EU:hun liittyvää yrityksen kehittämisavustusta ELY-keskuksista. Tarkemmat tiedot löytyvät ELY-keskusten verkkosivuilta.

Myös muut toimijat, kuten elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, järjestöt, kunnat ja muut julkisyhteisöt, voivat hakea REACT-EU-rahoitusta. Rahoitusta myöntävät sekä maakuntien liitot että ELY-keskukset alueellisesti. Tietoa löytyy kootusti Rakennerahastot.fi-sivustolta.

REACT-EU-rahoituksen hakemisessa, myöntämisessä, maksamisessa, seurannassa ja jatkotoimenpiteissä noudatetaan nykyisestä rakennerahasto-ohjelmasta tuttuja menettelyjä ja voimassaolevaa lainsäädäntöä.

REACT-EU-rahoituksen kohdentuminen maakunnittain Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) välillä (pl. tekninen tuki)

NordenBladet — “Jokainen päivä lisää tätä sotaa merkitsee lisää ihmishenkien menetyksiä, lisää tuhoutuneita koteja, lisää pakolaisia, lisää tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, lisää siviilien kärsimyksiä.

”Ulkoministeri Pekka Haavisto matkusti huhtikuun alkupuolella EU:n korkea edustaja Josep Borrellin valtuuttamana Addis Abebaan, Etiopiaan. Matka oli ministeri Haaviston toinen. Ulkoministeri keskusteli matkallaan Etiopian tilanteesta, erityisesti Tigrayn kriisistä ja sen alueellisista vaikutuksista. Sotaa on jatkunut marraskuun 2020 alusta ja avun tarve alueella on valtava.

Ministeri Haavisto tapasi Etiopian johtoa ja välitti EU:n huolen Tigrayn humanitaarisesta tilanteesta. Hän kutsui osapuolia lopettamaan sotatoimet sekä kunnioittamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja pakolaisoikeutta sekä sallimaan puolueettomat tutkinnat väitetyistä ihmisoikeusloukkauksista.

EU:lla yhteinen viestiHaavisto välitti Etiopiassa EU:n yhteiset viestit tilanteen rauhoittamiseksi:
Siviilien on saatava humanitaarista apua ilman rajoituksia.Ihmisoikeusloukkaukset on selvitettävä perin pohjin.Eritrealaisten sotilaiden on vetäydyttävä oman rajansa taakse.

Osapuolten on laskettava aseensa.
Tigraylaisten kapinallisten ja hallituksen on aloitettava keskustelu.
Ulkoministeri Haaviston toiminta on keskeinen osa EU:n vaikuttamistyötä väkivaltaisuuksien ja sotatoimien lopettamiseksi Tigrayn alueella.

NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2021 toisen lisätalousarvioesityksen torstaina 29. huhtikuutaMäärärahoja ehdotetaan korotettavaksi 277 miljoonalla eurolla ja varsinaisia tuloja vähennettäväksi 9 miljoonalla eurolla, mikä lisää valtion nettolainanoton tarvetta 286 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2021 arvioidaan noin 12 miljardia euroa.

Toiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyy kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alalle kohdistuva yhteensä noin 226 miljoonan euron tukipaketti koronavirustilanteesta johtuen. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muun muassa 40 miljoonan lisämäärärahaa kattamaan ravintolasuluista maksettavia hyvityksiä. Koronavirusepidemian torjumiseen tarvittavien tavaroiden kotimaiseen myyntiin ja EU-alueen yhteisöhankintoihin tietyin edellytyksin sovellettavan määräaikaisen 0 prosentin verokannan voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 2021 toukokuusta joulukuuhun. Kyseisten tuotteiden maahantuonti olisi myös arvonlisäverotonta samalla ajalla ja samoin edellytyksin. Tämä vähentää verotuloja arviolta 9 miljoonaa euroa.

NordenBladet — Hallitus esittää muutoksia merenkulun ympäristönsuojelulakiin. Tavoitteena on parantaa jätteiden vastaanottoa satamissa. Keskeinen muutos on, että alusten jätteiden vastaanottovelvoite laajenisi rannikolla ja sisävesillä 25-49-paikkaisille huvivenesatamille. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 29. huhtikuuta 2021.

Merenkulun ympäristönsuojelulakiin tehdään muutokset, joita EU:n uudistettu alusten jätteitä koskeva direktiivi ((EU) 2019/883) edellyttää. Merten roskaantuminen on kasvava ongelma ja EU pyrkii puuttumaan ongelmaan myös satamien jätehuoltoa tehostamalla. Tarkoituksena on ohjata veneilijöitä ja merenkulkijoita toimittamaan jätteet satamaan säännöllisesti. Sääntely vähentää Itämeren ja Suomen sisävesien roskaantumista sekä muovin ja ravinteiden päätymistä vesistöihin.

Muutokset koskevat etenkin pieniä satamia, kuten huvivene- ja kalastussatamia sekä yhteysalusten ja vesibussien käyttämiä satamia. Pienimmät huvivenesatamat, kuten venevalkamat ja mökki- ja pihalaiturit rajattaisiin sääntelyn ulkopuolelle. Kauppamerenkulkua koskeva sääntely säilyy pääosin ennallaan, mutta satamia koskevia jätteiden käsittelyvaatimuksia tarkennetaan.

Lisäksi säädettäisiin pysyviksi vuonna 2020 määräaikaisina tehdyt koronaan liittyvät muutokset turvatoimilakiin ja alusrekisterilakiin. Jatkossa turvatoimilain mukaisen aluksen turvatarkastuksen voisi tehdä Liikenne- ja viestintäviraston lisäksi hyväksytty luokituslaitos.

Alusrekisterilakiin tehtäisiin saantoasiakirjan jäljennöstä ja aluksen poistamista rekisteristä koskevia muutoksia. Jatkossa aluksen voisi rekisteröidä saantoasiakirjan jäljennöksellä ja toimittaa alkuperäisen asiakirjan jälkikäteen viranomaiselle. Samalla tehtäisiin teknisiä muutoksia alusturvallisuuslakiin ja laivavarustelakiin.

Keskeiset muutokset jätteiden käsittelyyn satamissa1. Jatkossa kaikkien satamien tulisi voida ottaa vastaan niitä käyttäviltä aluksilta peräisin olevat jätteet. Aiemmin sääntely ei ole koskenut alle 50-paikkaisia huvivenesatamia, mutta nyt rajana pidettäisiin 25 venepaikkaa. Yksityiset mökki- ja pihalaiturit, venevalkamat, mökkiyhteyslaiturit, yhteisrannat sekä lyhytaikaiseen kiinnittymiseen käytettävät kauppojen ja ravintoloiden laiturit rajattaisiin sääntelyn ulkopuolelle.

2. Kotisatamissa olisi oltava vastaanotto öljyisille ja vaarallisille jätteille sekä sekajätteille sekä käymäläjätevesille. Tämä vastaa nykyistä vähintään 50-paikkaisia huvivenesatamia koskevaa vaatimusta. Vierasvenesatamissa pitäisi ottaa vastaan sekajätteet ja käymäläjätevedet. Kuten nykyisin, sataman pitäjät voivat tehdä sopimuksia lähialueella sijaitsevien vastaanottolaitteiden käyttöoikeudesta.

3. Jätteiden vastaanottovelvoite laajenisi kalastussatamille sekä yhteysalus- ja vesibussisatamille, joita nykyinen sääntely ei koske.

4. Kaikkien satamien tulisi laatia jätehuoltosuunnitelma viideksi vuodeksi nykyisen kolmivuotisen suunnitelman sijaan.

5. Kauppamerenkulun satamissa jätteiden vastaanottovaatimuksia tarkennettaisiin. Uutena vaatimuksena satamissa olisi otettava vastaan myös biojätteet, pahvi ja paperi sekä muut yhdyskuntajätteet. Kauppamerenkulkua koskevat säännöt, kuten sataman tietojen ilmoittaminen EU:n merenkulun tiedonhallintajärjestelmään, sataman velvollisuus antaa alukselle kuitti jätetyistä jätteistä ja aluksille myönnettävät vapautukset yhtenäistetään unionin laajuisesti.

Haitallisten lastien siirtoa merellä valvotaan tarkemmin
Merenkulun ympäristönsuojelulaissa säädetään öljylastinsiirroista alukselta toiselle merten pilaantumista ehkäisevän MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Jatkossa kansallinen sääntely koskisi kaikkien haitallisten ja vaarallisten lastien siirtoja, kuten biopolttoaineiden, kemikaalien, jätteiden ja muiden haitallisten ja vaarallisten lastien siirtoja. Siirrot rajoitettaisiin tietyille erikseen nimetyille alueille. Siirroista tulisi tehdä ennakkoilmoitus, jotta viranomaisilla on tarvittaessa mahdollisuus puuttua vaarallisiin siirtoihin. Vaatimukset koskisivat myös polttoainetoimituksia alukselta toiselle satamassa tai merellä.Lisäksi polttoaineen toimittajien rikkidirektiivin mukaista valvontaa tehostetaan. Näytteenotto ulotetaan polttoaineen toimituksiin ja mahdollisuutta rangaista laajennetaan koskemaan myös polttoaineen toimittajia, jotka ovat todistetusti toimittaneet vaatimusten vastaista korkearikkistä polttoainetta. Rikkipäästöjä koskevasta hallinnollisesta sanktiomaksusta on tarkoitus säätää erikseen.

Öljypäästömaksun maantieteellistä soveltamisalaa laajennettaisiin sisävesille, kun nykyisin maksun on voinut määrätä vain merellä tapahtuneesta päästöstä.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Myös merenkulun ympäristönsuojelulaista annettuun asetukseen tehdään muutoksia. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta 25. toukokuuta 2021 mennessä.

Alusjätedirektiivin edellyttämien muutosten kansalliseen lainsäädäntöön tulee olla voimassa 28.6.2021, jolloin laki ja asetus tulisivat voimaan. Myös alusturvallisuuslain ja laivavarustelain muutokset tulisivat voimaan 28.6.2021. Alusrekisterilain ja turvatoimilain muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian.

NordenBladet — Hallitus esittää, että kesäkuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan syyskuun 2021 loppuun. Tavoitteena on turvata palkansaajien toimeentuloa tilanteissa, joissa työllistyminen päättyy väliaikaisesti tai kokonaan koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten johdosta. Myös työn vastaanottamista ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden tukemista jatketaan esitetyillä lakimuutoksilla. 

Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatkettaisiinTyöttömyysetuuden suojaosan korotusta jatkettaisiin 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) syyskuun 2021 loppuun. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.

Liikkuvuusavustuksen matka-ajan edellytys pysyisi lyhennettynäLiikkuvuusavustusta voitaisiin edelleen väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittäisi kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.

Työttömyysetuutta voitaisiin myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta voitaisiin väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen kahden kuukauden sijaan.

Etuushakemusten käsittelyn kevennystä jatkettaisiin
Työttömyysetuuden sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa ei sovellettaisi ennen 1.10.2021. Myös yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen jatkettaisiin.

Yrittäjien työmarkkinatuki
Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Väliaikainen säännös on nykyisellään voimassa 30.6.2021 asti. Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle esitysluonnoksen, jolla yrittäjien oikeutta työmarkkinatukeen jatkettaisiin. Lausuntokierros päättyy 30.4.2021. Tarkoituksena on antaa hallituksen esitys lakimuutoksesta mahdollisimman pian tämän jälkeen.
 

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla edelleen rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Asetuksen muutos tulee voimaan 30. huhtikuuta klo 00.

Valtioneuvosto arvioi 29. huhtikuuta rajoituskokonaisuutta alueellisen epidemiatilanteen pohjalta. Rajoituksia arvioidaan viikoittain. Perustason alueilla on ollut kevyemmät rajoitukset kuin pahiten epidemiasta kärsivillä alueilla.

Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 30.4.2021 lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Asiakaspaikkarajoitus ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.

Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.

Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Kanta-Hämeessä 23.4. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on kolmasosa asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä puolet asiakaspaikoista.

Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Savon sairaanhoitopiirissä 23.4. lukien Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on kolmasosa asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista.

Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.

NordenBladet — Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten laajeneminen kolmelle uudelle kaupunkiseudulle on vahvistunut. Valtio sekä Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut saivat sopimusneuvottelut päätökseen. Laajenemisen myötä MAL-sopimusten piirissä on 55 prosenttia Suomen asukkaista.

Sopimukset tulevat voimaan, kun seudut ja valtioneuvosto ovat hyväksyneet ne.ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut tiedottavat

MAL-sopimukset laaditaan vuosille 2021-2031. Sopimukset vahvistavat kaupunkiseudun kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion välistä yhteistyötä. Sopimuksissa määritellään tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet lähivuosien asuntotuotannolle sekä kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle.Sopimusten myötä valtio tukee asuntotuotantoa kunnallistekniikka- ja käynnistysavustuksin, joilla lisätään kohtuuhintaisia asuntoja seuduilla. Rakentamisen ilmastopäästöjen vähentämiseksi puurakentamista tuetaan avustuksella, joka on 5 000 euroa uutta asuntoa kohti.Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on tyytyväinen, että kehittäminen valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyönä entisestään vahvistuu. ”MAL-sopimukset tukevat hiilineutraaliustavoitteitamme, kaupunkiseutujen elinvoimaa ja sujuvan arjen rakentamista”, Mikkonen kuvaa.

”On hienoa, että Jyväskylä, Kuopio ja Lahti vauhdittavat puurakentamista ja sitoutuvat poistamaan asunnottomuutta. Seudut ovat etunenässä ennakoimassa myös maankäyttö- ja rakentamislain muutoksia ja laativat digitaalista tietoa hyödyntävät kaupunkiseutusuunnitelmat”, Mikkonen kiittää.Kaupunkiseuduilla parannetaan pyöräilijöiden ja kävelijöiden olosuhteita ja joukkoliikenteen palveluita. Lisäksi sujuvoitetaan liikennejärjestelmää ja parannetaan liikenteen turvallisuutta.”Alueiden ja valtion sopimuksellinen yhteistyö vahvistuu entisestään uusien MAL-sopimusten ansiosta. Kestävä kaupunkiliikenne parantaa elämänlaatua ja edistää ilmastotavoitteita”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kiittää.

”Kun MAL-sopimusten konkreettiset toimet toteutetaan, joukkoliikenteestä, kävelystä ja pyöräilystä tulee entistäkin houkuttelevampaa. Se on teko yhdenvertaisuuden ja ympäristön puolesta. Sopimukset ovat myös tärkeä osa 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, joka tähtää kestävyyteen, tehokkuuteen ja saavutettavuuteen”, Harakka sanoo.

Valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyö syvenee”Jyväskylä on todella tyytyväinen sopimuksen syntymiseen, sillä se syventää entisestään kaupungin ja valtion välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä. Sitoudumme vahvasti siihen, että yhtenä maan kasvukeskuksista sekä merkittävänä liikenteen solmukohtana, tuomme valtakunnalliseen kehittämistyöhön näkökulmia, joilla vahvistetaan koko maan kilpailukykyä ja elinvoimaa”, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto tiivistää.

”Jo MAL-sopimuksen valmisteluprosessi on edistänyt kaupunkiseudun kumppanuutta, aitoa yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa. Uskon, että tämä sama tulee tapahtumaan suhteessa valtioon kumppanuuden noustessa sopimuksen myötä uudelle tasolle. On kehittävää työskennellä yhdessä pitkäjänteisesti myös toisten MAL-sopimuskaupunkien kanssa”, iloitsee Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.

Lahti on kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijöitä ja Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Lahden kaupunkiseudulla MAL-sopimus on tärkeä osa hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamista ja Lahden kaupungin tavoitteena on hiilineutraalius jo vuonna 2025.

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen korostaa MAL-sopimuksen merkitystä kestävän kaupunkikehityksen kannalta: ”MAL-sopimus on ollut Lahden seudun tavoitteena jo pitkään. Se vahvistaa asemaamme suurena kaupunkiseutuna ja varmistaa seudun pitkäjänteisen kehittämisen. Tiivis yhteistyö valtion kanssa mahdollistaa myös rohkean etenemisen kestävän kaupunkiseudun kehittämisessä.”

Sopimuksia on tehty vuodesta 2012. Niistä on muodostunut tehokas keino kehittää kaupunkiseutuja pitkäjänteisesti ja kestävästi. Valtio sekä Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseudut solmivat viimeksi MAL-sopimukset lokakuussa 2020. Hallitusohjelma pidensi MAL-sopimukset 12-vuotisiksi ja linjasi, että sopimuksia voidaan laajentaa yli 100 000 asukkaan kaupunkikeskuksiin. MAL-menettelyn jatkamisesta on linjattu myös 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa eli Liikenne 12 -suunnitelmassa, josta valtioneuvosto päätti 15. huhtikuuta 2021.

Mitä seuraavaksi?
Sopimukset käsitellään kuntien poliittisissa elimissä ja valtioneuvostossa, minkä jälkeen sopimukset allekirjoitetaan. Toimenpiteet koskevat erityisesti vuosia 2021-2023 ja sopimukset päivitetään vuoden 2023 loppuun mennessä.

Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

NordenBladet — Oikeusministeriö ja THL ovat tarkentaneet kunnille annettuja ohjeita siitä, miten karanteenissa ja erityksessä olevat äänestäjät otetaan huomioon äänestysjärjestelyissä korona-aikana.

Lisäohjeistus sisältää täsmennyksiä karanteenissa ja eristyksessä olevien äänestämiseen ja vaalivirkailijoiden rokottamiseen. Eristyksessä olevien äänestäminen voi olla mahdollista kotiäänestyksessä ja vaalipäivänä ohjeessa kuvatuilla reunaehdoilla ja tartuntatautilääkärin päätöksellä.  Täsmennykset on tehty keskusvaalilautakunnille, kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille ja vaalilautakunnille annettuihin ohjeisiin, joissa käsitellään kuntavaalien järjestämistä koronapandemian aikana.

Oikeusministeriö on valmistellut terveysturvallista äänestämistä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Koronaohjeita vaaliviranomaisille kuntavaaleissa