NordenBladet — Kotimaisten kielten keskuksen johtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä 15 hakemusta. Hakuaika päättyi 27. huhtikuuta. Virka täytetään viiden vuoden määräajaksi, ja se pyritään täyttämään 1. elokuuta 2021 lähtien.Valtioneuvosto nimittää keskuksen johtajan, jonka tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää keskuksen toimintaa. Johtaja vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta opetus- ja kulttuuriministeriölle.Johtajan virkaa hakivat:Ainiala TerhiGranqvist KimmoHutukka PäiviKankaanpää SalliLaatu MinnaLehtonen PiotrLeinonen IsabellaLumme PiaMikkelä HeliMäkinen MarttiNissilä LeenaOlthuis Marja-LiisaSnellman PekkaTikkanen SamiWidén PerttiHakijatietoihin tulossa mahdollisesti täydennyksiäPäivitämme tarvittaessa hakijalistaa määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.
NordenBladet — Lainsäädännön jälkiarviointien laatimista on syytä tehostaa monella sääntelyalueella. Jälkiarviointi on metodisesti monipuolista, mutta arviointitoiminta kasaantuu muutamille sääntelyalueille. Myös tulosten levittämistä ja hyödyntämistä tulisi kehittää. Näin todetaan 28. huhtikuuta julkaistussa selvityksessä, jonka ovat laatineet Frisky & Anjoy, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa ”Lakien toimivuuden ja vaikutusten jälkiarviointi – Nykytilan kuvauksesta kehittämisehdotuksiin” -hankkeessa selvitettiin, miten lainsäädännön toimeenpanoa, lakien vaikutuksia ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan. Kotimaisia käytäntöjä tarkasteltiin jälkiarviointien organisoinnin, käytettyjen arviointimetodien, arviointien laadun varmistamisen sekä arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen näkökulmista. Lisäksi selvitettiin lainsäädännön jälkiarvioinnin kansainvälisiä organisoinnin ja toteuttamisen muotoja.”On tärkeää, että jälkiarviointeja laaditaan riittävästi eri sääntelyalueilla”, toteaa tutkimusjohtaja Kati Rantala Helsingin yliopistosta. ”Nyt erilliset, ulkopuolisten tahojen tekemät jälkiarvioinnit keskittyvät etenkin työllisyyden ja työkyvyn edistämisen, kasvatuksen ja koulutuksen sekä ympäristön alueille.”Selvityksessä kävi ilmi, että jälkiarvioinneissa käytetyt käsitteet ja arviointiasetelmat ovat moninaiset. Arvioitavan lain luonne ja saatavilla oleva aineisto määrittävät pitkälti, millainen arviointiasetelma on mielekäs tai mahdollinen. Tästä syystä arviointien tilaaminen ja laatiminen vaativat monipuolista tutkimusosaamista ja toiminnan hyvää koordinaatiota. Malleja toimivista käytännöistä löytyy maailmalta.”Jälkiarvioinneissa tuotetaan tietoa muun muassa lain toimivuudesta ja myös sääntelyn ei-toivotuista vaikutuksista. Arvioinneissa esille tulleita kysymyksiä ei kuitenkaan aina lähdetä käytännössä ratkaisemaan”, toteaa toimitusjohtaja Petri Uusikylä Frisky & Anjoystä.”Poliittisen ohjauksen rooli ja merkitys jäivät tämän tutkimushankkeen aineistossa varsin vähäiselle huomiolle. On kuitenkin huomattava, että lainsäädännön jälkiarviointitoiminnan kehittämiseen ja arviointien tulosten laajaan hyödyntämiseen tarvitaan myös poliittista tahtotilaa.”Selvityksen mukaan lainsäädännön jälkiarviointien tuloksia tulisi koota, levittää ja hyödyntää nykyistä paremmin. Matalan profiilin jälkiarvioinnit voivat olla ministeriöille tärkeä työkalu omaehtoiseen seurantaan ja säädöshuoltoon. Arviointien tuloksia tulisi hyödyntää sääntelyn kehittämisessä. Myös lainvalmistelijoiden koulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota jälkiarviointiin liittyviin kysymyksiin.Selvityksessä ehdotetaan yleisiä periaatteita lainsäädännön jälkiarviointitoiminnan koordinoinnille ja toteuttamiselle. Selvityksessä on myös kuvattu lainsäädännön jälkiarvioinnin suunnittelun ja toimeenpanon prosessikaavio ja tarkistuslista asioista, joita olisi aiheellista ottaa huomioon jälkiarviointiraportteja laadittaessa. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Suomi on 27. huhtikuuta tarjonnut Intialle materiaaliapua maan äärimmäisen vaikean covid-19-tautitilanteen hoitoon. Suomi on valmis lähettämään Intiaan happipulloja EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta.– Suomi pitää Intian pyyntöön vastaamista tärkeänä. Kansainvälinen avunpyyntö kertoo tautitilanteen vakavuudesta ja terveydenhuoltojärjestelmän kriisiytymisestä, kertoo sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.– Intia on yksi EU:n strategisista kumppaneista Aasiassa. Kumppanuuteen kuuluu solidaarisuus hädän hetkellä. Intia on auttanut muuta maailmaa lahjoittamalla ja viemällä valmistamiaan covid-19-rokotteita. Nyt Suomi ja EU haluavat auttaa Intiaa, toteaa ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston päällikkö Piritta Asunmaa.– Suomen avuntarjouksessa näkyy erinomaisesti julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän syvä yhteistyö huoltovarmuudessa ja materiaalisessa varautumisessa. Tämä takaa osaltaan sekä Suomen hyvän varautumisen että kyvyn auttaa muita maita vaikeissa tilanteissa, sanoo johtaja Jaakko Pekki Huoltovarmuuskeskuksesta.Intia on pyytänyt EU:lta materiaaliapuna happipulloja ja lääkkeitäIntia on pyytänyt EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta apua maan vaikean covid-19-tilanteen ylikuormitettua maan terveydenhuollon. Maassa on tällä hetkellä pulaa lääkkeistä ja hapesta eikä sairaaloihin voida ottaa uusia potilaita. Intiassa on todettu yli 16 miljoonaa covid-19-tartuntatapausta ja lähes 200 000 kuolemantapausta.Avuntarjouksen valmistelussa on tehty yhteistyötä sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, ulkoministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen sekä happipullot toimittavan Oy Linde Gas Ab:n välillä. EU:n komissio koordinoi avunantoa ja tukee apua lähettäviä jäsenvaltioita logistiikan järjestämisessä sekä kuljetuskustannuksissa.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi yleisistunnossaan tiistaina 27. huhtikuuta asetukset valmiuslain toimivaltuuksien käytön kumoamisesta ja totesi, että maassa eivät enää vallitse valmiuslain 3 §:ssä tarkoitetut poikkeusolot. Hallitus katsoo, että koronavirusepidemia on hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.Uusien koronavirustapausten määrä on kääntynyt viimeisen viiden viikon aikana selvästi laskuun, mikä on merkki siitä, että Suomessa epidemia on tällä hetkellä rauhoittumassa. Rokotuskattavuuden kasvaessa pienenee myös riski vakaville tautitapauksille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) katsoo, että viranomaisten säännönmukaiset toimivaltuudet ovat riittäviä torjumaan koronavirusepidemiaa ja turvaamaan terveydenhuollon kantokyvyn.Tasavallan presidentti ja pääministeri ovat keskustelleet valmiuslain soveltamisen päättämisestä.Poikkeusolojen päättyminen ei tarkoita sitä, että koronaepidemia olisi ohi ja ettei epidemia voisi kiihtyä uudelleen. Päätöksen merkitys on se, että valmiuslain toimivaltuuksia ei enää sovelleta. Hallituksen hybridistrategian mukaisesti sovelletaan edelleen muiden lakien – erityisesti tartunta-tautilain mutta myös esimerkiksi rajavartiolain – toimivaltuuksia ja muita normaaliolojen lainsäädännön toimivaltuuksia. Lisäksi tilannetta hallitaan viranomaisten antamilla määräyksillä, ohjeilla ja suosituksilla.Koronavirustartuntoja on edelleen niin paljon, että tilanne voi heiketä jälleen, jos ihmisten väliset kontaktit lisääntyvät merkittävästi ja tartunnat pääsevät leviämään väestössä vapaammin. Tämän vuoksi voimassa olevien rajoitusten ja suositusten noudattaminen on erittäin tärkeää.Myös valmiuslain toimivaltuudet on mahdollista ottaa uudelleen käyttöön viimesijaisena keinona, jos se on epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä. Tämä edellyttäisi ensin poikkeusolojen toteamista uudelleen.Valmiuslain nojalla voimassa olleet asetukset kumottiinValtioneuvosto antoi yleisistunnossaan 27. huhtikuuta asetukset, jotka kumoavat poikkeusolojen nojalla käyttöön otetut toimivaltuudet:sosiaali- ja terveysministeriö sekä aluehallintovirastot voivat ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toimintaa (valmiuslain 86 §)kunnat voivat väliaikaisesti luopua kiireettömän hoidon määräajoista (valmiuslain 88 §)valtioneuvoston kanslia voi johtaa ja koordinoida poikkeusolojen viestintää (106 §:n 1 momentti)valtioneuvosto voi ratkaista viranomaisten toimivaltaan liittyvät erimielisyydet ja tulkintakysymykset (valmiuslain 107 §)Samalla kumottiin myös valmiuslain 88 §:n nojalla annettu valtioneuvoston asetus, jolla annettiin mahdollisuus poiketa kiireettömän hoidon määräajoista erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella.Valtioneuvosto päätti poikkeusoloista yleisistunnossaan 1.3.2021. Päätöksen mukaan Suomessa olivat voimassa valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot. Valmiuslain 3 §:n 5 kohdan mukaan vaarallinen tartuntatauti täyttää poikkeusolojen kriteerit, jos se on levinnyt hyvin laajalle ja vastaa vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta.Poikkeusolot todettiin, koska uusia koronatapauksia oli alkuvuonna Suomessa huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Tapausmäärät lisääntyivät huolestuttavan nopeasti rajoitustoimista huolimatta.
NordenBladet — Ministerit keskustelivat hallintopolitiikan ajankohtaisista aiheista. Yhteistyö ja kokemusten vaihto pohjoismaiden välillä hallinnon kehittämisen kysymyksistä on säännöllistä ja toisilta oppiminen tärkeää. Tapaaminen järjestettiin virtuaalisesti tänään 27.4.2021.”Olen iloinen, että tapaaminen järjestyi. Hyvinvointivaltio ja hyvä julkinen hallinto yhdistävät pohjoismaita. Julkisen hallinnon rooli on korostunut koronaepidemian aikana ja oppien vaihtaminen maidemme välillä on siksikin ajankohtaista”, ministeri Paatero sanoo. Suomi esitteli tapaamisessa ajankohtaisia hallintopolitiikan kehityshankkeita valtiovarainministeriön hallinnonalalta. Tapaamisessa käsiteltiin muun muassa kuntapolitiikan tulevaisuustyötä, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, alueellistamisen uudistamista Suomessa sekä toimeenpanovaiheessa olevia julkisen hallinnon strategiaa ja kansallista julkisten hankintojen strategiaa. Vastaavista hallintopolitiikan teemoista kuultiin tapaamisessa myös Ruotsin ajankohtaiset esimerkit. Keskustelussa nousivat esiin Suomea ja Ruotsia yhdistävät samankaltaiset yhteiskunnalliset haasteet, kuten väestön ikääntyminen ja julkisten palveluiden saatavuus eri puolilla maata. Molemmissa maissa yhteistyö kuntien, alueiden ja valtion välillä sekä kansalaisten luottamus hallintoon ja osallistumismahdollisuudet ovat julkisen hallinnon kehittämisen keskeisiä teemoja. Keskustelua ja vertaisoppi-mista eri teemoista sovittiin jatkettavan lähitulevaisuudessa.
NordenBladet — Merenkulun ympäristölainsäädäntöä uudistetaan. Samalla asetukseen tehdään muutoksia, jotka liittyvät etenkin EU:n uudistetun alusten jätteiden vastaanottoa satamissa koskevan direktiivin täytäntöönpanoon. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta 25. toukokuuta mennessä.Merenkulun ympäristönsuojelulakiin ja sitä koskevaan asetukseen tehdään muutokset, joita uudistettu alusjätedirektiivi ((EU) 2019/883) edellyttää. Direktiivin tavoitteena on parantaa jätteiden vastaanottoa ja käsittelyä satamissa, mikä vähentää merten roskaantumista ja vaarallisten aineiden, kuten öljyn päätymistä veteen. Myös alusten välisiä haitallisten ja vaarallisten lastien siirtoja ja polttoaineen toimituksia koskevaa sääntelyä täsmennetään.Satamien jätehuoltovaatimuksia tarkennetaanJätteiden käsittelyä koskevia vaatimuksia tarkennetaan asetuksella. Asetusluonnoksen mukaan jätteiden vastaanotto satamassa voidaan järjestää joko pysyvällä vastaanottolaitteella tai tarvittaessa tilattavalla vastaanottopalvelulla.Kaikkien satamien on laadittava jätehuoltosuunnitelma. Asetusluonnokseen on päivitetty direktiivin edellyttämällä tavalla vaatimukset, mitä sataman jätehuoltosuunnitelman tulee sisältää.Asetuksessa säädettäisiin siitä, että jätemaksun suuruus vaihtelee jätteen vaarallisuuden ja jätteestä syntyvien kustannusten mukaan. Lisäksi määriteltäisiin lähimerenkulku, joka on direktiivin mukainen peruste alentaa jätemaksuja.Asetuksessa säädettäisiin lisäksi varautumistoimista, joita satama-alueiden ulkopuolella edellytettäisiin, kun haitallisia lasteja siirretään alusten välillä tai polttoainetta toimitetaan aluksesta toiseen. Esimerkiksi vaarallisia lasteja siirrettäessä tai polttoainetta toimitettaessa aluksen on järjestettävä paikalle apualus, jolla on käytettävissään riittävä torjuntakalusto. Lisäksi säädettäisiin siitä, mitä tietoja aluksen on ilmoitettava ennakkoon viranomaisille, kun lasti siirretään tai polttoainetta toimitetaan.Merenkulun ympäristönsuojelusta annettuun asetukseen tehtäisiin myös teknisiä muutoksia.Mitä seuraavaksi?Alusjätedirektiivin edellyttämien muutosten kansalliseen lainsäädäntöön tulee olla voimassa 28.6.2021. Tuolloin voimaan tulivat myös uudistettu merenkulun ympäristönsuojelulaki sekä asetus.Merenkulun ympäristönsuojelulain uudistusta on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä vuodesta 2019 alkaen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2021.
NordenBladet — Suomessa valmisteltavat Omakannan koronatodistukset otetaan käyttöön vaiheittain.Toukokuun lopulla käyttöön otetaan kansallinen todistus koronarokotuksesta, joka sisältää tiedot henkilön saamista koronarokotuksista. Tätä koronarokotustodistusta voidaan käyttää esimerkiksi rajanylitystilanteissa niissä EU-maissa, jotka hyväksyvät kansallisen todistuksen koronarokotuksista. EU-maat voivat siis itse päättää hyväksyvätkö ne todistuksen rajanylitystilanteissa.Heinäkuussa otetaan käyttöön EU:n yhteinen koronatodistus, joka sisältää todistuksen koronarokotuksista, todistuksen negatiivisesta testituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronavirustaudista. Tämä laajempi koronatodistus toimisi ja hyväksyttäisiin kaikissa EU-maissa, kun EU-asetus sähköisestä koronatodistuksesta on tullut voimaan. Asetus on tarkoitus hyväksyä kesäkuun lopussa ja jäsenmaiden tulee toimeenpanna se elokuun alkuun mennessä.Miksi Omakannan koronatodistus tehdään vaiheittain?Kansallinen todistus koronarokotuksista valmistuu ensin eli toukokuussa, koska sen kehittäminen ja tekeminen on pitkällä. Tietoja annetuista koronarokotuksista on jo saatavilla Kanta-palvelusta.EU:n yhteinen koronatodistus valmistuu myöhemmin, koska se voidaan ottaa käyttöön vasta, kun EU-asetus sähköisestä koronatodistuksesta on tullut voimaan. Samalla varmistetaan, että tiedot koronavirustesteistä on kattavasti ja laadukkaasti saatavilla kaikista terveydenhuollon toimintayksiköistä.Kansallinen todistus koronarokotuksesta voi jo toukokuussa helpottaa matkustamista, sillä se on helposti matkustajan saatavilla ja muut EU-maat voivat halutessaan sen hyväksyä, vaikka EU-asetus ei tuolloin ole vielä voimassa.Mitkä ovat koronatodistuksen hyödyt?Matkustajalle koronatodistus on helppo saada ja esittää: jokainen voi esittää todistuksen omalta mobiililaitteeltaan tai tulostaa sen paperille. Todistus on maksuton.Terveydenhuollon ammattilaisia ei tarvita todistuksen myöntämiseen: todistus muodostuu automaattisesti Omakanta-palvelussa ja terveydenhuollon voimavaroja säästyy muihin tehtäviin.EU-maiden on helppo lukea saapuvien matkustajien koronatodistukset, jotka ovat yhteneväiset koko EU:ssa. Maat päättävät itse, mitä todistuksia edellyttävät maahan saapuvilta ja edellyttävätkö ne esimerkiksi yhtä tai kahta rokoteannosta. EU-asetuksen mukaan jäsenmaiden on hyväksyttävä EU:n yhteinen koronatodistus, jos jäsenmaa hyväksyy myös muita vastaavia todistuksia.Miksi koronatodistusta tehdään Suomessa Omakantaan?Omakanta on kansalaisille tuttu, tietoturvallinen käyttöympäristö. Vuonna 2020 Omakannalla oli 2,7 miljoonaa käyttäjää. Omakannassa on mahdollista asioida myös alaikäisen huollettavan puolesta sekä maaliskuusta lähtien myös toisen täysi-ikäisen puolesta.Omakanta on kansalaisen oma verkkopalvelu, joka ainoana palveluna Suomessa näyttää kaikkialla terveydenhuollossa kirjattuja ja Kanta-palveluun tallennettuja hoitotietoja. Palvelun käyttö ei kuitenkaan ole kansalaiselle pakollista.Käyttäjältä Omakanta vaatii vahvan tunnistautumisen esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla.Koronatodistusta koskevat tiedot määritellään kansainvälisesti yhdenmukaisiksi ja Omakantaan toteutettava sähköinen koronatodistus noudattaa näitä määrityksiä.Voiko koronatodistuksen saada muualta kuin Omakannasta? Koska kaikki eivät käytä tai pysty käyttämään Omakanta-palvelua, henkilö saa halutessaan Omakannan koronatodistuksen rokotuksen antaneelta taholta. Jo nyt henkilö voi halutessaan saada koronatodistuksen terveydenhuollosta.
NordenBladet — Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) on linjannut kansallisen maaseutupolitiikan vision ja tavoitteet vuosille 2021–2027. MANE on myös linjannut maaseutupolitiikan temaattisen työn painopisteet ja asettanut apulaispääsihteerit.Kansallisen maaseutupolitiikan visiossa vuoteen 2027 monimuotoinen maaseutu on kansallinen menestystekijä, joka tarjoaa alustan ja ratkaisuja hyvälle elämälle, yrittäjyydelle, innovatiivisuudelle ja kestävälle yhteiskunnalle. Visiossa Suomea kehitetään kokonaisuutena vahvistaen paikallislähtöisiä mahdollisuuksia. Visiota toteutetaan kokonaisuuden ”Ajassa uudistuva maaseutu – maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille 2021–2027” kautta. Kokonaisohjelma toimii MANEn toimintaohjelmana ja on järjestyksessään seitsemäs maaseutupoliittinen kokonaisohjelma. Se avaa, millaista kansallista maaseutupolitiikkaa yhteiskunnalliset kehityskulut, kuten kestävyyskriisin hallinta, lisääntyvä paikkariippumattomuus, ihmisten monipaikkaisuus ja koronapandemia, edellyttävät maaseutualueiden näkökulmista.”Maaseutupolitiikassa tehdään tärkeää tulevaisuustyötä, mikä näkyy kokonaisohjelmassa. On erityisen tärkeää, että vastaamme koronapandemian voimistamiin ilmiöihin, kuten monipaikkaisuuden lisääntymiseen ja sen mahdollistamiseen entistä useammalle. Lisäksi on edistettävä maaseutualueiden elpymistä pandemiasta”, toteaa maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtajana toimiva maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.MANE on myös linjannut kokonaisohjelman toteuttamiseen liittyvän kehittämistyön painopisteet vuosille 2021-23. Painopisteet liittyvät uuden työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksiin, hyvän elämän edellytyksiin, nuoriin ja paikallisuuden merkitykseen sekä lapsiperheisiin. Painopisteisiin liittyy erilaisia alueellisia painotuksia. Painopisteiden pohjalta haetaan uusia maaseutupolitiikan temaattisia verkostohankkeita avoimen hankehaun kautta. Hankehaku avaamisesta tiedotetaan erikseen.MANE on asettanut apulaispääsihteerinsä. Hallinnon apulaispääsihteeriksi on asetettu erityisasiantuntija Hanna-Mari Kuhmonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Maaseutututkimuksen apulaispääsihteeriksi on asetettu tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta ja kansalaistoiminnan apulaispääsihteeriksi vuosille 2021-23 on asetettu kehittämispäällikkö Virpi Harilahti-Juola Maaseudun Sivistysliitosta.MANE tukee valtioneuvostoa poikkihallinnollisissa ja strategisesti tärkeissä kansallisten maaseutupoliittisten kysymysten valmistelussa ja toimeenpanossa. MANE linjaa kansallisen maaseutupolitiikan toteutusta ja sen kehittämistä. Maaseutupolitiikka on osa kansallisen aluekehittämisen kokonaisuutta, johon kuuluvat maaseutupolitiikan lisäksi kaupunkipolitiikka ja saaristopolitiikka. MANE on valtioneuvoston päätöksellä asetettu toimikaudeksi 1.3.2021– 31.12.2025Aiheesta lisää: Ajankohtaista tietoa maaseutupolitiikan tantereelta sekä tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi saa maaseutupolitiikan neuvoston ylläpitämältä sivustolta maaseutupolitiikka.fiMaaseutupolitiikan neuvoston tietosivu
NordenBladet — Vaasalaiset energia-alan yritykset ja kolme alueen korkeakoulua perustivat vuonna 2018 Digitalisaatio Akatemian. Sen tavoitteena on ollut vahvistaa opiskelijoiden digitaitoja sekä tukea heidän työllistymistään alueen yrityksiin. Näin on saatu alueen yritykset ja osaava työvoima lähemmäs toisiaan.Työ- ja elinkeinoministeriö on rahoittanut Vaasan yliopiston InnoLabin toteuttaman tutkimus- ja kehityshankkeen, jonka loppuraportti julkaistiin 27.4.2021. Hankkeessa mallinnettiin Digitalisaatio Akatemiaa. Raportissa kuvataan Digitalisaatio Akatemiassa mukana olleiden opiskelijoiden, yritysten ja korkeakoulujen edustajien kokemuksia verkostoyhteistyöstä.Digitalisaatio Akatemia -malli hyödynnettävissä osaajien sitouttamiseksi myös muilla alueillaYritysten ja korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä on edistetty kotimaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden jäämistä alueelle opintojen päätyttyä. Yrityksille tärkeiden digitaitojen lisäksi Digitalisaatio Akatemian käyneet opiskelijat ovat oppineet esimerkiksi projektinhallintataitoja. Nämä taidot ovat parantaneet opiskelijoiden valmiuksia työskennellä energiasektorilla.Loppuraporttia voidaan käyttää käsikirjana. Digitalisaatio Akatemia -mallia voidaan hyödyntää perustettaessa vastaavia yksiköitä muualle Suomeen sekä keskustelussa korkeakoulutettujen osaajien sitouttamisesta Suomeen.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt liikunta- ja urheiluseuroille lähes 4,5 miljoonaa euroa seuratoiminnan kehittämistukea. Seuratuen avulla lisätään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia sekä tuetaan paikallisen seuratoiminnan elinvoimaisuutta.Seuratukea myönnettiin yhteensä 408 hankkeelle. Niistä uusia hankkeita on 284 ja jatkoa aiemmalle hankkeelle on 124. Avustukset kohdistuvat 109 eri kuntaan. Seurojen yhteishankkeita on 43. Avustusta saavissa hankkeissa on esillä suomalaisen seuratoiminnan laaja kirjo ja moninaisuus.Tämän vuoden hankkeissa on erityisen paljon esillä nuorten drop outin vähentäminen. Toimintaa kehitetään joko perustamalla erityisesti yli 13-vuotiaille ja sitä vanhemmille omia harrasteryhmiä, ottamalla nuoria mukaan seuran kehittämiseen, kouluttamalla nuoria ohjaaja-, toimitsija- ja tuomaritehtäviin. Lisäksi on hankkeita, joissa lähdetään toteuttamaan nuorten toivomia ja esittämiä toimenpiteitä.Erityisliikunnan hankkeita on aiempaa enemmän ja perheliikuntaa lisätään myös laajasti. Vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten liikunnan tukeminen nousi tämän vuoden haussa uudeksi alatavoitteeksi hallitusohjelman linjauksen mukaisesti. Kaikkiaan 152 avustusta saavassa hankkeessa osa avustuksesta menee suoraan vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen joko harrastemaksuihin tai välinehankintoihin kohdentuen.Myönnetyt avustukset ja tietoa seuratoiminnan kehittämistuesta
