NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Asetuksen muutos tulee voimaan 7. toukokuuta klo 00.Valtioneuvosto arvioi viikoittain ravitsemisliikkeiden rajoituksia alueellisen epidemiatilanteen pohjalta. Perustason alueilla on ollut kevyemmät rajoitukset kuin pahiten epidemiasta kärsivillä alueilla. Nyt annetulla asetuksen muutoksella rajoitukset lieventyvät Kymenlaakson maakunnassa sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirissä. Muilla alueilla rajoitukset säilyvät ennallaan.Valtioneuvosto puolsi periaatepäätöksellään 6.5.2021 valtakunnallisten toimenpidetasojen käytöstä (tasot 1–3) luopumista. Valtioneuvoston puollon jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö käy muutoksen edellyttämiä asioita läpi alueiden kanssa ja tekee varsinaisen päätöksen toimenpidetasoilta poistumisesta. Päätöksen jälkeen valtioneuvosto tarkastelee myös ravintolarajoitusten kokonaisuutta. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Ahvenanmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnissa 7.5.lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Anniskelu päättyy klo 22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-23.
Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson maakunnissa 7.5. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on 1/3 asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä puolet asiakaspaikoista.Ravintolassa, jossa anniskelu on päätoimiala, anniskelu päättyy klo 18 ja liike saa olla avoinna ravintola-asiakkaille kello 05-19. Muissa ravintoloissa anniskelu päättyy kello 19 ja liike saa olla avoinna ravintola-asiakkaille kello 05-20.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnissa 7.5. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on kolmasosa asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista.Alkoholia saa anniskella klo 7-17. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, aukioloaika on klo 05-18. Muut ravintolat saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-19.Myös näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke-esiintymiset ja tanssiminen ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Yllä mainitut asiakaspaikkarajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lakiehdotusten mukaan viranomaisten ja eräiden muiden organisaatioiden hallussa olevien tietojen pitää jatkossa olla hyödynnettävissä helpommin. Euroopan komissiolta odotetaan vielä tarkentavia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka määrittelevät niin sanotut arvokkaat tietoaineistot. Esityksessä ei ehdoteta muutoksia asiakirjajulkisuuteen tai muihin tietojen luovutusvelvoitteisiin.Hallitus esittää avoimen datan ja julkisen sektorin tietojen uudelleenkäytöstä annetun EU-direktiivin edellyttämää uutta lainsäädäntöä. Hallitus antoi esityksen 5. toukokuuta. Direktiivi on pantava täytäntöön viimeistään 17. heinäkuuta 2021.Hallitus esittää muutoksia tietojen luovuttamisen tapaan ja muotoonNyt annettavat lakiehdotukset koskevat tietojen luovuttamisen tapaa ja muotoa, kun kyse on viranomaisten tai eräiden yleishyödyllisiä palveluita tuottavien yritysten hallussa olevasta julkisesta tiedosta tai kun kyse on julkisesti rahoitetusta tutkimusaineistoista. Hallitus esittää  tietojen luovuttamiseen esimerkiksi seuraavia muutoksia:Jatkossa tiheästi tai reaaliaikaisesti päivittyvien tietojen eli niin sanotun dynaamisen datan olisi oltava tietyin ehdon saatavilla teknisen rajapinnan kautta.Arvokkaiden tietoaineistojen olisi oltava saatavilla teknisen rajapinnan kautta maksutta. Euroopan komissio antaa myöhemmin luettelon näistä tietoaineistoista täytäntöönpanosäädöksessään.Sellaisten tutkimusaineistojen, jotka on tuotettu julkisin varoin ja jotka on asetettu julkisesti saataville tietovaraston kautta, olisi oltava saatavilla maksutta, sekä tietyin ehdoin koneluettavassa muodossa.Esitys sisältää ehdotuksia myös tietojen esitysmuodoista, uudelleenkäyttäjien tasapuolisesta kohtelusta sekä yksinoikeusjärjestelyjen rajoituksista.Avoimen datan direktiivi ei vaikuta tietojen luovutusvelvoitteita koskevaan sääntelyyn, kuten asiakirjojen julkisuuteen, eikä se velvoita yrityksiä tai tutkimusorganisaatioita luovuttamaan tai julkaisemaan uusia tietoja.Ehdotuksia tarkennetaan myöhemmin komission täytäntöönpanosäädösten perusteellaValtiovarainministeriö ei ole vielä pystynyt arvioimaan, mitä organisaatioita ja tietoaineistoja arvokkaita tietoaineistoja koskevan sääntely koskee. Euroopan komissio ei ole antanut täytäntöönpanosäädöksiä, joilla määritellään tarkemmin, mitä arvokkaat tietoaineistot ovat. Arvokkaita tietoaineistoja koskevat ehdotukset ovatkin yleistasoista sääntelyä, jota on mahdollisesti tarkistettava, kun komission täytäntöönpanosäädökset ovat käytettävissä. Täytäntöönpanosäädösten antamisen aikataulusta ei ole tarkempaa tietoa. Valtiovarainministeriö tiedottaa asiasta, kun lisätietoa on saatavilla.Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia julkisuuslakiin ja tiedonhallintalakiin sekä kahden uuden lain säätämistä.Avoimen datan direktiivi korvaa aiemman julkisen sektorin tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin, eli PSI-direktiivin. PSI-direktiivi annettiin vuonna 2003, ja sen tarkoituksena on ollut edistää julkisen sektorin tietoaineistojen uudelleenkäyttöä EU:n sisämarkkinoilla. PSI-direktiivissä säädettiin yhteiset käytännöt tietojen uudelleenkäytölle ja uudelleenkäyttöä koskevien pyyntöjen käsittelylle, sekä ylärajat uudelleenkäytöstä perittäville maksuille. Uudelleenlaadittuun avoimen datan direktiiviin on tehty useita muutoksia, joiden toteuttaminen edellyttää uutta kansallista lainsäädäntöä.Hallituksen esityksen luonnoksesta pyydettiin lausuntoja lokakuussa 2020. Tutustu lausuntoyhteenvetoon.Esitys julkaistaan Päätökset-sivulla.Säädösvalmistelu hankeikkunassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronaepidemiatilanne on vakaa ja kehittymässä hyvään suuntaan, joten koko Suomea koskevista torjuntatoimien tasoista voidaan luopua. Koronaviruksen leviämistä torjutaan jatkossa alueellisin rajoituksin ja suosituksin. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee asiasta päätöksen ensi viikon alussa. Valtioneuvosto puolsi periaatepäätöksellään 6.5.2021 valtakunnallisten toimenpidetasojen käytöstä (tasot 1–3) luopumista.Valtioneuvoston puollon jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö käy muutoksen edellyttämiä asioita läpi alueiden kanssa ja tekee varsinaisen päätöksen toimenpidetasoilta poistumisesta. Päätöksen jälkeen STM ohjaa kirjeellään kaikki alueet luopumaan toimenpidetasoihin liitetyistä lisätoimenpiteistä sekä noudattamaan alueen epidemiavaiheen mukaisia toimenpiteitä.Tiukemmat torjuntatoimen tasot ovat olleet alueilla käytössä 1.3. lähtien. Niistä luopuminen tarkoittaa, että arviointia tehdään jatkossa alueiden epidemiavaiheiden mukaan samoin kuin viime syksynä. Hybridistrategian toimintasuunnitelmassa epidemian tilannekuva jaetaan kolmeen vaiheeseen: perustasoon, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen.Epidemiatilanne eri alueilla on hyvin erilainen. Jotta rajoituksia ja suosituksia voidaan purkaa hallitusti ja oikea-aikaisesti, epidemian kehittymistä ja rajoitusten muutosten vaikutuksia on seurattava ja arvioitava koko ajan. Lisäksi on otettava huomioon epidemiatilanne lähialueilla ja koko maassa. Rajoitustoimenpiteitä ei saa purkaa ennenaikaisesti, vaan suosituksia ja rajoituksia tulee lieventää harkiten, jotta uusia tartuntaryppäitä ei pääse syntymään. Joillain alueilla rajoituksia voidaan joutua myös palauttamaan tai kiristämään uudelleen, mikäli epidemiatilanne heikkenee.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt torstaina 6.5. Hanna Heinosen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) johtajaksi. Heinonen aloittaa tehtävässään 6.9.2021. Siihen saakka johtajan tehtävää hoitaa väliaikaisena Kristian Seemer.Heinonen on työskennellyt Lastensuojelun Keskusliitossa vuodesta 2010 ohjelmajohtajana ja toiminnanjohtajana. Vuosina 2008–2010 hän toimi Stakesissa/Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehittämispäällikkönä. Vuosina 2004–2008 Heinonen työskenteli Helsingin kaupungilla erityissuunnittelijana. Koulutukseltaan Heinonen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja valtiotieteiden lisensiaatti.Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen. STEA hallinnoi Veikkaus Oy:n pelituotoista myönnettäviä avustuksia, jotka kohdistuvat sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin.STEAn johtajaksi haki 46 henkilöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtajan virkaan filosofian tohtori Petri Lempisen. Virka täytetään ajalle 17.5.2021 – 16.5.2026.Petri Lempinen on toiminut pitkään koulutuksen kehittämistehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Lempinen on työskennellyt erityisesti ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja korkeakoulutuksen parissa erilaisissa organisaatioissa. Hänellä on vahvat kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot.Vuosina 2015-2019 Lempinen työskenteli Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtajana ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n koulutuspoliittisena asiantuntijana vuodet 2013-2015 ja 2002-2010. Vuosina 2010 – 2013 Lempinen toimi European Training Foundationin palveluksessa. Hän on aiemmin toiminut myös Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:ssä, Åbo Akademissa, Suomen ylioppilaskuntien liitossa ja Turun yliopiston ylioppilaskunnassa.Ylijohtaja toimii lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston päällikkönä. Osaston toimialaan kuuluvat lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, oppisopimuskoulutus ja kielitutkinnot.Ylijohtajan virkaa haki määräajassa 40 henkilöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osakeyhtiöiden, asunto-osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten kokouksia voidaan tänä keväänä myöhentää niin, että ne järjestetään syyskuun loppuun mennessä. Lisäksi osuuskunnat ja yhdistykset voivat sallia etäosallistumisen jäsenten kokoukseen, vaikka sitä ei sallittaisi säännöissä. Näin halutaan varmistaa, että kokoukset voidaan järjestää turvallisesti koronaepidemiasta huolimatta.Väliaikaisen lain mukaan yhteisöt voivat lykätä kuluvan kevään ja kesän kokouksensa pidettäväksi syyskuun 2021 loppuun mennessä yhteisölain, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen estämättä. Lisäksi pörssiyhtiöt ja First North -listayhtiöt voivat järjestää kokouksensa kokonaan etäkokouksina. Osuuskuntien, yhdistysten ja eräiden rahoitusalan yritysten vuosikokouksissa on mahdollista lisäksi käyttää asiamiestä, vaikka sitä ei ole sallittu säännöissä. Väliaikainen laki on voimassa vuoden 2022 kesäkuun loppuun asti.  Osakeyhtiöissä, taloyhtiöissä ja suurimmassa osassa osuuskuntia etäosallistuminen on sallittu jo pysyvän lain perusteella.Presidentin on määrä vahvistaa väliaikainen laki huomenna perjantaina, ja se tulee voimaan 8. toukokuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Verovelvolliset maksavat tilapäisesti alempaa viivästyskorkoa veroista, jotka ovat maksujärjestelyissä. Hallitus esittää, että viivästyskorkoa alennetaan seitsemästä prosentista 2,5 prosenttiin.Esitetty muutos on määräaikainen: maksujärjestelyä alemmalla viivästyskorolla voi hakea Verohallinnolta elokuun loppuun asti. Lisäksi hallitus esittää, että veron palautuksia ei tilapäisesti käytetä maksujärjestelyyn kuuluvan veron suoritukseksi, vaan ne palautetaan verovelvollisille.Muutoksilla pyritään helpottamaan pitkittyneen koronaviruspandemian vuoksi taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilannetta. Hallituksen esitys julkaistaan Päätökset-sivulla.Verohallinto helpottaa myös maksujärjestelyjen ehtoja tilapäisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti oikeustieteen kandidaatti Minna Kivimäen Saimaan kanavavaltuutetun tehtävään 1.6.2021-31.5.2026 väliseksi toimikaudeksi.Kanavavaltuutettu vastaa Saimaan kanavaa koskevien kantojen yhteensovittamisesta ja huolehtii Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen vuokraamisesta Suomen tasavallalle sekä Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta alusliikenteestä Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välillä tehdyn Saimaan kanavan vuokrasopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä tehtävistä ja Saimaan kanavan alusliikenteen kehittämisestä.Kanavavaltuutetun tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa Saimaan kanavavaltuutetun kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä.Saimaan kanavavaltuutetun tehtävä on luottamustoimeen verrattava tehtävä.Kanavavaltuutettua avustaa Saimaan kanavan toimisto.Valtioneuvosto nimitti 22.4.2021 Minna Kivimäen liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäälliköksi. Kivimäki aloittaa kansliapäällikkönä 1.6.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työturvallisuuslakia. Muutokset koskisivat työajan ulkopuolista työhön liittyvää matkustamista ja yötyötä. Esityksen tavoitteena on vähentää työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta ja yötyöstä työntekijöille aiheutuvaa haitallista kuormitusta ja terveydellisiä haittoja.Ehdotetut muutokset ohjaisivat entistä painokkaammin työnantajia tekemään ennaltaehkäisevästi kattavaa ja järjestelmällistä vaarojen selvittämistä ja arviointia sekä ottamaan huomioon työntekijän henkilökohtaisia edellytyksiä. Tällöin keskiössä olisi työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta sekä yötyöstä aiheutuvien vaarojen tunnistaminen, arviointi ja terveydellisten haittojen ennaltaehkäisy.Työnantajan velvollisuutena nykyisinkin olevaa työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa säännöstä täsmennettäisiin. Nykyisinkin työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.Muutoksessa vaarojen arvioinnissa huomioon otettavaksi seikaksi lisättäisiin maininta työajan ulkopuolella tapahtuvasta työhön liittyvästä matkustamisesta.Yötyötä koskeva muutos koskisi tilanteita, joissa yksittäisen työntekijän työtehtävien vaihto tai siirtyminen päivätyöhön ei olisi mahdollista huolimatta työntekijän terveydelle yötyöstä aiheutuvasta terveysvaarasta. Työnantajalle säädettäisiin velvollisuus selvittää, millä muilla toimenpiteillä työn kuormitustekijöitä voitaisiin näissä tilanteissa vähentää.Lakimuutos tulisi voimaan 1.10.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto teki 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen, jolla vahvistettiin kansalliset toimenpiteet sekä kansainvälisen vaikuttamisen painopisteet meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Periaatepäätöksen valmistelu pohjautuu fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöhön.Valtioneuvosto vahvisti myös periaatepäätökset kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta sekä lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.Periaatepäätöksessä linjataan useista toimista, joilla helpotetaan siirtymistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin meriliikenteessä sekä tuetaan olemassa olevien alusten energiatehokkuuden parantamista ja uusien vähäpäästöisten alusten kehittämistä. Kansallisten toimien lisäksi periaatepäätöksessä korostetaan aktiivista vaikuttamista kansainvälisen meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi, sillä maailmanlaajuiset toimet ovat kansainvälisellä merenkulkualalla tehokkaimpia.Suomi on osaltaan sitoutunut sekä EU:n päästövähennystavoitteisiin että kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tavoitteisiin meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi. IMO:ssa on tarkoitus lähivuosina päättää maailmanlaajuisista markkinaehtoisista sääntelykeinoista, joilla tähdätään kaikkien kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen alenemiseen vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Pyrkimyksenä on kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen poistaminen kokonaan, jotta myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan.Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii laajaa keinovalikoimaaVesiliikenteen, eli Suomen sisäisen meri- sekä sisävesiliikenteen, päästöjen osuus kotimaan liikenteen kaikista päästöistä on noin neljä prosenttia. Meriliikenne muodostaa valtaosan näistä päästöistä. Vesiliikenteen päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi ei ole yhtä keinoa, vaan joukko toisiinsa vaikuttavia ja usein eri tahtiin hallitustenvälisten järjestöjen neuvotteluissa eteneviä toimenpiteitä. Kansallisessa päätöksenteossa meri- ja sisävesiliikenteen päästövähennystoimista onkin otettava huomioon esimerkiksi ajankohtainen tilanne vesiliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinakehityksessä sekä kansainvälisissä neuvotteluissa IMO:ssa ja EU:ssa.– Linjaamme Suomessa nyt ensikertaa vesiliikenteen päästövähennyksistä. Meidän on keskityttävä kokonaisuuteen. Sen lisäksi, että uudistamme aluskantaa ja parannamme nykyisten alusten energiatehokkuutta, meidän on kiinnitettävä huomiota koko vesiliikennejärjestelmän toimintaan niin, että päästöt vähentyvät sekä vesillä että satamissa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Periaatepäätöksessä linjatut toimenpiteet on jaoteltu sen mukaan, koskevatko ne vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin siirtymistä, nykyisten alusten energiatehokkuuden parantamista sekä uusien vähäpäästöisten alusten kehittämistä, vesiliikenteen järjestämistä vai vaikuttamista kansainvälisiin päätöksiin päästövähennystoimista. Lisäksi periaatepäätöksessä on linjattu sisävesiliikenteen, maantielautta- ja yhteysalusliikenteen sekä veneilyn päästövähennystoimet.Mitä seuraavaksi?Periaatepäätöksen täytäntöönpanon etenemistä seurataan puolivuosittain ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä, sekä säännöllisesti valtioneuvoston kanslian asettamassa meripolitiikan ohjausryhmässä ja liikenne- ja viestintäministeriössä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi