NordenBladet — Euroopan komissio on päivittänyt EU:n teollisuusstrategian, jotta se huomioisi paremmin koronapandemian luomat olosuhteet ja toimenpidetarpeet. Tavoitteena on hyödyntää pandemiasta saatavat opit, vahvistaa yritysten kykyä joustaa muutostilanteissa sekä nopeuttaa digitalisaatiota ja vihreää siirtymää, jotka lisäävät työpaikkoja. Komissio julkaisi päivitetyn strategian 5.5.2021.Uudistuva liiketoiminta, vahva digitalisaatio ja kansainvälinen yhteistyö ovat myös suomalaisen elinkeinopolitiikan kulmakiviä.– On hyvä, että komissio teki arvion siitä, miten koronapandemia vaikuttaa teollisuusstrategiaan. On myös hyvä havaita, ettei merkittäviä suunnanmuutoksia tarvita, vaan edelleen kestävää kasvua rakennetaan eurooppalaisten arvojen varaan, digitalisaatiota hyödyntäen, kunnianhimoisia ilmastovaikutuksia tavoitellen ja kansainvälistä kilpailukykyä ja kumppanuutta vahvistaen, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Digitaalisen ja vähähiilisen siirtymän merkitys on pandemian aikana korostunut. Komissio ehdottaa muun muassa ekosysteemikohtaisia tiekarttoja, joilla siirtymää voitaisiin alakohtaiset erityistarpeet huomioiden vauhdittaa.Pandemia on osoittanut toimivien sisämarkkinoiden merkityksenKomissio valmistelee ehdotuksia uusista toimenpiteistä, joilla sisämarkkinoita vahvistettaisiin kriisitilanteissa. Yksi tulevista ehdotuksista on uusi sisämarkkinasäännös, jolla muun muassa edistettäisiin avoimuutta, jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä kriittisten tuotteiden saatavuutta. Lisäksi komissio aikoo vahvistaa nykyisten sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa.Pandemia toi näkyväksi sen, kuinka eurooppalaiset yritykset ovat verkottuneet kansainvälisesti. Suuri osa tuotantoketjuista osoittautui kriisinkestäviksi. Komissio kuitenkin arvioi osana teollisuusstrategian päivitystä, mitkä kansainväliset riippuvuudet voivat johtaa erityiseen haavoittuvuuteen erimerkiksi terveyden tai turvallisuuden aloilla. Tarkastelu sisältää myös ehdotuksia toimenpiteistä, joilla voisi vähentää strategisia riippuvuuksia ja vahvistaa strategisia kyvykkyyksiä kuten teknologiaa ja osaamista.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön sivuakkreditointi – Suomen edustajan valtuuttaminen kansainväliseen järjestöönOikeusministeriöJyrki Jauhiainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 074 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista (HE 53/2021 vp; EV 42/2021 vp)Janina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334 – Landskapslag om temporär ändring av landskapslagen om studiestödJoanna Grandell, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 220 – Vihkimisen pätevyysSisäministeriöSeppo Sivula, poliisitarkastaja, esittelijä p. 0295 488 591 – Kannettavien ampuma-aseiden tarkastusleimojen vastavuoroista hyväksymistä koskevalla sopimuksella perustetun pysyvän komission (C.I.P) päätösten XXXV-20 – XXXV-35 hyväksyminenValtiovarainministeriöMilla Kouri, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 056 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 255/2020 vp; EV 40/2021 vp)Risto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi arvonlisäverolain, Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 15 §:n muuttamisesta (HE 18/2021 vp; EV 38/2021 vp)Jaana Vehmaskoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 267 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain, rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain sekä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 261/2020 vp; EV 30/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöOrian Bondestam, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 494 – Eduskunnan vastaus Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain 88 §:n muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 20/2021 vp; EV 36/2021 vp)YmpäristöministeriöAnu Karjalainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 067 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi asumisoikeusasunnoista sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta (HE 189/2020 vp; EV 26/2021)
NordenBladet — Hallitus esittää, että jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia vahvistetaan uuden palvelukeskuksen avulla työllisyyden kasvattamiseksi. Keskus koordinoisi ja kehittäisi työikäisille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita, analysoisi työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointitietoja ja tukisi alueellisia verkostoja. Keskus myös rahoittaisi koulutusta ja osaamispalveluja. Palvelukeskus vahvistaisi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia sekä työllisyyttä tukemalla osaamis- ja työllisyyspalvelujen tuottajia ja toisi jatkuvuutta palvelujen kehittämiseen. Tavoitteena on uudistaa palveluja niin, että työikäisten osaamisen kehittäminen olisi tiiviimmin kytköksissä työelämän ja alueiden tarpeisiin. Palvelukeskus palvelisi ensisijaisesti koulutuksen järjestäjiä, korkeakouluja, te-hallintoa, kuntia ja muita toimijoita, jotka tarjoavat jatkuvan oppimisen palveluita. Kansalaisille ja työnantajille suunnatut palvelut olisivat tarjolla jatkossakin mahdollisimman lähellä.– Mahdollisuus päivittää osaamista läpi työuran on noussut kovaakin kovemmaksi työllisyyspoliittiseksi kysymykseksi. Ennen töitä saattoi saada peruskoulupohjalta ja pysyä saman työnantajan palveluksessa koko ikänsä. Tätä nykyä se ei ole enää mahdollista – osaamista on voitava päivittää kaikenlaisissa ammateissa, kaikenlaisilla koulutuksilla, aina ammatillisesta akateemisiin. Jatkuvan oppimisen palvelukeskus auttaa yhdistämään työnhakijat ja alueen työnantajien osaamistarpeet, opetusministeri Jussi Saramo sanoo. Perustettavan palvelukeskuksen tehtävissä korostuisi työllisyyden vahvistaminen alueelliset tarpeet huomioivan jatkuvan oppimisen avulla. Palvelukeskus jalostaisi tietoa päätösten pohjaksi, tukisi paikallista yhteistyötä ja rahoittaisi kohdennettuja osaamispalveluja. Toiminta perustuisi ennakointitiedolle ja sen analysoinnille. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittämällä tunnistettaisiin osaamistarpeet ja edistettäisiin palvelutarjonnan tarkoituksenmukaista kohdentumista. Osana palvelukeskuksen toimintaa, koulutuskentän toimijoita kannustettaisiin kehittämään yhteistyöverkostoja joustavamman ja alueen tarpeet paremmin huomioivan koulutustarjonnan mahdollistamiseksi. Palvelukeskus osallistuisi myös jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämiseen, joka yhdistäisi koulutustarjonnan, ohjauspalvelut ja tietoa työmarkkinoista. Palvelukeskuksen on tarkoitus vahvistaa työikäisille suunnattua koulutustarjontaa ja parantaa niin kansalaisten, kuin työnantajienkin mahdollisuutta varautua työelämän muuttuviin osaamisvaatimuksiin. Palvelukeskus voisi myöntää valtionavustusta koulutuksen järjestämiseen tai hankkia koulutusta. Lisäksi palvelukeskus voisi rahoittaa koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaa toimintaa. Päätökset rahoitettavista toimista keskus tekisi ennakointitietojen ja alueellisen tilannekuvan pohjalta.Palvelukeskus toimisi Opetushallituksen erillisyksikkönä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö vastaisivat yhdessä palvelukeskuksen toimialaan liittyvästä ohjauksesta. Palvelukeskuksen yhteydessä toimisi myös valtioneuvoston nimittämä jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvosto, jonka jäsenet olisivat ministeriöiden ja työelämän edustajia.Palvelukeskuksen perustamiseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2021. Toimintansa keskus aloittaisi loppuvuodesta. Keskuksen pysyviin toimintamenoihin varattaisiin vuosittain noin miljoonan euron määräraha. Jatkuvaan oppimiseen hallitus on vuoden 2021 talousarviossaan varannut kaikkiaan noin 40 miljoonaa euroa. Myös elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyvässä Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kaavaillaan jatkuvaan oppimiseen rahoitusta, jolla tuetaan työelämässä tarvittavien uusien taitojen hankkimista ja työllistymistä.Hallituksen esitys laiksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta ja siihen liittyviksi laeiksiLisätietoa palvelukeskuksesta ja jatkuvasta oppimisesta
NordenBladet — Tutkimus- ja innovaationeuvosto kokoontui vuoden 2021 toiseen kokoukseensa varapuheenjohtaja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon johdolla keskiviikkona 5. toukokuuta. Kokouksessa käsiteltiin Suomen kestävän kasvun ohjelmaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta sekä TKI-tiekartan etenemistä.Suomen kestävän kasvun ohjelmassa TKI-toiminta on sekä omana osa-alueenaan että ohjelman läpäisevänä painopisteenä. Noin kolmasosa ohjelman rahoituksesta kohdistunee TKI-toimintaan. Neuvoston keskustelussa todettiin, että edellytykset kestävän kasvun ohjelman toimeenpanolle ovat hyvät. TKI-tiekartan toimenpiteiden toteutus on kokonaisuutena onnistunut poikkeuksellisissa olosuhteissa hyvin ja etenee aikataulussa. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä hyväksyi TKI-tiekartan huhtikuussa 2020. Kuluvan vuoden kesän ja syksyn aikana valmistellaan tiekartan päivitys prosessissa, jossa kuullaan laajasti korkeakoulujen, elinkeinoelämän, TKI-rahoittajien ja muiden toimijoiden edustajia. TKI-tiekartan seuraavaa versiota käsitellään syksyllä tutkimus- ja innovaationeuvostossa ja sen hyväksyy Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä.TKI-tiekarttaan sisältyvän uuden kumppanuusmallin pilotointia on toteutettu Suomen Akatemian ja Business Finlandin yhteistyönä. Kumppanuusmallia on toteutettu eri rahoitusmuotojen kautta, ja vuonna 2020 kumppanuusmallin pilotointiin käytettiin yhteensä yli 230 miljoonaa euroa. Kumppanuuksissa syntyvät osaamiskeskittymät ja innovaatioekosysteemit luovat uutta osaamista ja yritysten kestävään kasvuun tähtäävää liiketoimintaa. Suomen Akatemian ja Business Finlandin kokemukset kumppanuusmallin toteutuksesta ovat olleet positiivisia. Hakemusten laatutaso on ollut hyvin korkea ja sekä tutkimusorganisaatiot että yritykset ovat olleet hyvin sitoutuneita ekosysteemiseen toimintaan ja kehittämiseen. Suomen Akatemian ja Business Finlandin kumppanuusmallin yhdistämät rahoitusinstrumentit ovat soveltuneet myös hyvin erilaisten vaikuttavien kumppanuuksien rakentamiseen. Neuvoston kokouksessa keskusteltiin myös T&K-rahoituksen kehityksestä Suomessa ja painotettiin pitkäjänteisen ja ennustettavan rahoituksen merkitystä. Keskustelussa korostettiin asetettavan parlamentaarisen työryhmän ratkaisevaa merkitystä TKI-toiminnan ja Suomen tulevaisuuden kannalta.
NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti torstaina 6. toukokuuta oikeustieteen ja valtiotieteiden maisteri Vesa Vuorenkosken eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen valtiosihteeriksi. Valtiosihteeri nimitetään ministerin toimikaudeksi.Samassa valtioneuvoston yleisistunnossa valtiosihteeri vannoi virkavalan.Ennen siirtymistään valtioneuvoston kansliaan Vuorenkoski on työskennellyt yhteiskunta-asioiden päällikkönä Akava ry:ssä. Lisäksi hän on toiminut Akava ry:ssä vastaavana lakimiehenä, lakimiehenä ja elinkeinopolitiikan asiantuntijana. Hän on toiminut myös Fountain Park Oy:ssä johtajana sekä yrittäjänä. Vuorenkoski on aiemmin toiminut ministerin erityisavustajana opetusministeriössä ja kansanedustajan avustajana eduskunnassa.Valtiosihteeri toimii ministerin apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Hän avustaa ja edustaa ministeriä poliittisten linjausten muodostamisessa, ministeriöiden välisessä koordinoinnissa ja kantojen yhteensovittamisessa, hallitusohjelman toimeenpanossa ministerin toimialalla sekä EU-asioiden ja kansainvälisten tehtävien hoitamisessa.
NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 6.5.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta. Valtioneuvoston asetuksesta eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla vuosina 2021-2026 syntyi päätös äänin 10 – 2. Ministerit Mikkonen ja Saramo jättivät eriävän mielipiteen. Lausumaehdotuksesta tuli valtioneuvoston lausuma.
NordenBladet — Hallitus vahvisti tänään Etelä-Suomen kasvihuonetuotannon tuen vuodelle 2021. Etelä-Suomessa kasvihuonetuotannon kansallista tukea voidaan maksaa yhteensä 9,95 miljoonaa euroa.Tukea maksetaan puutarhakasvien viljelyssä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan Etelä-Suomessa 3,3 euroa neliömetriltä lyhyen viljelykauden (2-7kk) viljelyssä sekä pitkän kauden (yli 7 kk) viljelyssä 9,1 euroa neliömetriltä. Tukitasot ovat hieman aiemmin ennakoitua korkeammat, koska kasvihuoneala on jonkin verran arvioitua pienempi. Pohjoisen tuen kasvihuonetuotannon tuen tasoa (3,3 €/m2 lyhyen kauden ja 9,1 €/m2 pitkän kauden viljelyssä) ei muuteta.
NordenBladet — Verkkokauppaostoksista pitää jatkossa maksaa arvonlisävero myös silloin, kun enintään 22 euron lähetys tulee EU:n ulkopuolelta. Valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti vahvistaa lainmuutokset tulemaan voimaan heinäkuun alussa.Tähän asti arvonlisäveroa ei ole peritty, jos lähetyksen arvo on enintään 22 euroa ja tavara tulee EU:n ulkopuolelta. EU:n sisäisessä kaupassa on pitänyt maksaa arvonlisävero myös pienistä ostoksista.Lainmuutoksella poistetaan EU:n ulkopuolelta tulevien lähetysten arvonlisäverovapautus, mikä parantaa EU-maiden yritysten kilpailuasemaa luomalla tasavertaiset kilpailuolosuhteet.Muutoksia tulee myös tavaroiden etämyyntiin EU:n sisällä. Lisäksi hallinnollinen taakka arvonlisäverotuksessa kevenee.
NordenBladet — Tapahtumatakuun tavoitteena on vähentää tapahtumien järjestämisen taloudellista riskiä. Se on ennakkoon sovittu maksusitoumus, joka annettaisiin tapahtumajärjestäjälle tämän ilmoittamista kustannuksista. Jos tapahtuma peruttaisiin tai sen laajuutta rajoitettaisiin lain tai viranomaisen määräyksestä, korvausta maksettaisiin toteutuneista kustannuksista.Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 6.5.2021. Tapahtumajärjestäjät hakisivat tapahtumatakuuta Valtiokonttorista. Haun on tarkoitus avautua kesäkuussa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on käsitellyt lain ja tasavallan presidentti vahvistanut sen. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2021.– Haluamme tukea kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoita, jotka ovat olleet jo pitkään vaikeassa tilanteessa, sekä tarjota ihmisille mahdollisuuden osallistua tapahtumiin. Toivon, että tapahtumatakuu rohkaisee järjestämään tapahtumia, vaikka koronaepidemia jatkuu edelleen. Se voi toimia myös apuna haettaessa tapahtumalle ulkopuolista rahoitusta, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Tapahtumatakuu koskee vakiintuneita tapahtumajärjestäjiäValtiokonttori myöntäisi tapahtumatakuun tapahtumajärjestäjille. Tapahtumatakuu koskisi vähintään 200 hengen yleisötapahtumaa, joka järjestetään 1.6.–30.11.2021 välisenä aikana.Esitys koskisi vakiintuneita, ammattimaisia yleisötapahtumien järjestäjiä. Tapahtumajärjestäjällä tulisi olla Y-tunnus, pysyvä organisaatio ja vuoden 2019 liikevaihto yli 150 000 euroa. Tyypillisesti vakiintuneella tapahtumajärjestäjällä on palkattua henkilöstöä mutta se voi olla myös yksinyrittäjä.Tapahtumatakuun piirissä olisivat esimerkiksi taide- ja kulttuurifestivaalit, konsertit ja näyttelyt, urheilutapahtumat, musiikkifestivaalit, messut sekä vastaavat tapahtumat, joita ei järjestetä säännöllisesti ympärivuotisen toiminnan osana.Tapahtumatakuu perustuu ennakkoon ilmoitettuihin ja toteutuneisiin kustannuksiinTapahtumajärjestäjän olisi hakemuksessaan ilmoitettava muun muassa tapahtuman suunniteltu ajankohta, paikka ja kesto, kustannusarvio sekä tapahtuman alihankkijat.Tapahtumatakuuta hakisi tapahtumajärjestäjä, mutta takuun perusteella maksettava korvaus peruuntuneista tapahtumista maksettaisiin myös tapahtumajärjestäjän hakemuksessaan ilmoittamille tapahtuman alihankkijoille.Jos tapahtuma perutaan kokonaan lain tai viranomaisen määräyksestä, kustannuksista korvataan 85 prosenttia. Korvauksen voisi saada vain toteutuneista ja ennakkoon ilmoitetuista kustannuksista. Tapahtuma katsotaan peruuntuneeksi lain tai viranomaisen määräyksen vuoksi myös, jos korkeintaan 60 päivää ennen tapahtuman järjestämistä on voimassa järjestämisen estävä rajoitus.Tapahtuma voi myös toteutua olennaisesti pienempänä lain tai viranomaisen määräyksestä, mikä tarkoittaa, että tapahtumaan on voinut osallistua enintään 85 prosenttia sen suunnitellusta osallistujamäärästä. Silloin tapahtumatakuu voisi korvata tapahtuman kustannuksia osittain.Aiemmin samojen Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan myönnetyt tuet otetaan huomioon tapahtumatakuuta myönnettäessä. Koronatuet eivät yhteenlaskettuina saa ylittää 1,8 miljoonaa euroa. Tällaisiin huomioitaviin tukiin kuuluu esimerkiksi kustannustuki.Myös opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää tukea tapahtumilleTapahtumatakuuta ei myönnettäisi säännöllisesti ympäri vuoden järjestettäviin tapahtumiin. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi viikoittainen esitys-, konsertti- ja teatteritoiminta tai sarjamuotoiset urheilutapahtumat.Opetus- ja kulttuuriministeriö avaa tällaisille tapahtumille erilliset haut. Yleishyödyllisenä toimintana järjestettäviä taide-, kulttuuri-, urheilu- ja hengellisiä tapahtumia on lisäksi tarkoitus tukea ensisijaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan avustuksilla.
Tapahtumatakuuta ei voitaisi myöskään myöntää harrastustoimintana tai yhdistyksen varainhankintana järjestettävälle pienimuotoiselle tapahtumatoiminnalle.Hallitus on varannut tapahtumatakuuseen 80 miljoonaa euroa ja koko kulttuuri-, taide-, liikunta- ja tapahtuma-alan tukipakettiin noin 230 miljoonaa euroa. Lakiesitys on ollut lausuntokierroksella maalis-huhtikuun vaihteessa ja lainsäädännön arviointineuvoston kommentoitavana. Valmistelussa on otettu huomioon saatua palautetta.
NordenBladet — Suomi tukee kolmella miljoonalla eurolla Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton (IFRC) hätäapuvetoomusta, joka koskee Intiaa, Afganistania, Libanonia ja Nigeriä. Intialle osoitettu tukisumma on miljoona euroa, muille kolmelle maalle vajaat 500 000 euroa kullekin. Lisäksi SPR antaa materiaaliapua.Koronaviruspandemia jatkuu vakavana ympäri maailman ja koettelee erityisen pahasti jo ennestään hauraassa asemassa olevia valtioita. IFRC:n vetoomuksen kautta tukea annetaan erityisesti terveyssektoreille, koronaviruspandemian sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseen sekä koronavirusrokotusten käytännön toteutukseen, kuten rokotusten kuljetuksiin ja järjestämiseen sekä niitä koskevan tiedon jakamiseen. Suomen tuki kanavoidaan Suomen Punaisen Ristin kautta.”On tärkeää osoittaa solidaarisuutta niille maille, joita koronaviruspandemia on koetellut kaikista pahiten. Koronaviruksen voittaminen kaikkialla maailmassa on myös Suomen etu. Tukemalla Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälistä liikettä vastaamme tehokkaasti koronavirustilanteeseen vaikeimmissakin olosuhteissa”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.IFRC:n vetoomus on suuruudeltaan noin 2,3 miljardia euroa ja se on vakavasti alirahoitettu. Tällä hetkellä vetoomuksesta on rahoitettuna 1,59 miljardia euroa.
