NordenBladet — Valtio suunnittelee yhdessä Porin kaupungin kanssa Finnair Oyj:n omistuksessa olevien erityistehtäväyhtiö Suomen Ilmailuopisto Oy:n osakkeiden hankintaa, koska Finnair on ilmoittanut osakassopimukseen perustuen haluavansa luopua omistuksestaan.Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi Ilmailuopiston osakkeiden hankintaa 22.3.2021. Valtioneuvosto hakee eduskunnalta valtuutta käyttää valtioneuvoston kanslian momentilla jo olevia määrärahoja osakkeiden ostamiseen. Lopullisen päätöksen osakkeiden ostamisesta tekee valtioneuvoston yleisistunto. Järjestelyä varten ei tarvitse hakea uusia varoja valtion budjetista. Suomen Ilmailuopisto kouluttaa ammattitaitoisia liikennelentäjiä sekä helikopterilentäjiä. Suomen kaupalle ja taloudelle lentoyhteyksien häiriötön toimivuus on elintärkeää ja ammattitaitoisten liikennelentäjien saatavuuden varmistaminen on olennaista.– Suomi tarvitsee lentäjäkoulutusoppilaitoksen tuottamaan korkeatasoista lentäjäkoulutusta. Valtio vastuullisena omistajana haluaa Finnairin luopumisen myötä varmistaa omistusjärjestelyllä Suomen Ilmailuopiston ja liikennelentäjäkoulutuksen tulevaisuuden Suomessa, toteaa valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen.Valtio omistaa nykyään Suomen Ilmailuopisto Oy:stä 49,5 prosenttia, Finnair 49,5 prosenttia ja Porin kaupunki yhden prosentin. Suunnitellun kaupan jälkeen valtio omistaisi 98 prosenttia ja Porin kaupungin omistus nousisi kahteen prosenttiin. Suunnitellulla omistusjärjestelyllä ei olisi suoria vaikutuksia yhtiön operatiiviseen koulutustoimintaan. Vuonna 2002 Porissa toimintansa aloittanut Suomen Ilmailuopisto perustettiin Finnairin Ilmailuopiston lentokoulutusyksikön pohjalle. Yhtiö hoitaa Suomen Ilmailuopisto -nimisen oppilaitoksen toiminnan, jossa koulutetaan ammattilentäjiä Suomen liikenneilmailun tarpeisiin. Yhtiön rahoitus muodostuu pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriön maksamasta valtionosuudesta, mikä on vuodelle 2021 noin 6,8 miljoonaa euroa.
NordenBladet — Suomen Malmijalostus Oy siirretään työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjauksesta valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston omistajaohjaukseen. Siirto perustuu valtioneuvoston omistajapoliittisen periaatepäätöksen linjaukseen, jonka mukaisesti omistajauuden ja regulaation eriyttämistä tulee vahvistaa entisestään.Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen Malmijalostuksen toimialaan liittyvästä sääntelystä. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto vastaa valtion yhtiöomistussalkun hoitamisesta ensisijaisesti kaupallisten yhtiöomistusten osalta sekä valtion omistajaohjauksen kehittämisestä ja koordinoinnista valtioneuvostossa.Suomen Malmijalostus Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, joka kehittää suomalaista kaivostoimintaa ja akkuarvoketjua. Suomen Malmijalostus Oy on Suomen Malmijalostus -konsernin emoyhtiö. Suomen Malmijalostus -konsernin muodostavat Suomen Malmijalostus Oy, Terrafame Oy, Sokli Holding Oy ja sen tytäryhtiö Sokli Oy sekä Finnish Battery Chemicals Oy tytäryhtiöineen. Suomen Malmijalostus Oy omistaa myös 26,3 prosentin osuuden Keliber Oy:stä.
NordenBladet — Oikeusministeriö kysyy lapsilta ja nuorilta mielipiteitä äänioikeuden, kansalaisaloitteen ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen ikärajoista. Lasten ja nuorten mielipiteitä halutaan kuulla myös muista yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja demokratiaan liittyvistä kysymyksistä.Lasten ja nuorten näkemyksiä osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvistä kysymyksistä selvitetään kevään ja syksyn 2021 aikana Nuortenideat.fi-verkkopalvelussa julkaistavan kyselyn sekä syksyllä järjestettävien nuorten raatien ja työpajojen avulla.Kyselyyn toivotaan vastauksia erityisesti alle 18-vuotiailta lapsilta ja nuorilta, mutta siihen voivat vastata kaikki alle 29-vuotiaat nuoret. Kysely on avoinna Nuortenideat.fi-verkkopalvelussa 7.5.–9.6.2021.Selvityksellä tuetaan oikeusministeriön asettaman parlamentaarisen vaalityöryhmän toimintaa. Työryhmän yhtenä tehtävänä on laatia ehdotus kansalaisaloitteen ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikärajoiksi. Tavoitteena on vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallisuutta. Vaaleihin ja puolueisiin liittyvän lainsäädännön kehittäminen sekä esimerkiksi kansalaisaloitteen ikärajan alentaminen on nostettu esiin pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa.Kysely, raadit ja työpajat toteutetaan oikeusministeriön Lasten ja nuorten ääni Euroopassa -hankkeen yhteydessä osana kansallista demokratiaohjelmaa. Hanke saa rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta (2014–2020).Kysely Nuortenideat.fi-palvelussa
NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia jatkaa koronaviestinnän yhteensovittamista valtioneuvostossa ja valtionhallinnossa normaaliolojen toimivaltuuksin. Pääministeri Sanna Marinin allekirjoittaman valtioneuvoston kanslian päätöksen mukaan valtioneuvoston kanslian viestintäosasto yhteensovittaa koronaviestintää valtioneuvoston ohjesäännön nojalla (12 § 1 mom. 3 kohta), jonka mukaan valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluu valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen. Päätös on voimassa 31. elokuuta 2021 saakka.Yhteensovittamisen tukena jatkaa poikkeusolojen aikana asetettu koronaviestinnän strateginen johtoryhmä, jonka puheenjohtaja toimii valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski. Ministeriöiden sekä valtionhallinnon virastojen ja muiden yksiköiden on vastedeskin pidettävä valtioneuvoston kanslian viestintäosasto tietoisena koronaviestinnän suunnitelmista ja toimista. Viranomaisilla ja virkamiehillä on velvollisuus viestiä vastuulleen kuuluvista asioista, mutta viestinnän tiivis yhteistyö ja tiedonkulku ovat edelleen tärkeitä kansalaisten tiedonsaannin turvaamiseksi.“Poikkeusolojen aikana kehitimme viranomaisviestintään toimivia yhteistyömalleja, jotka ovat edelleen tarpeellisia yhteiskunnan avaamisen ja jälleenrakentamisen onnistumiseksi. Tämä päätös varmistaa yhteistyön jatkumisen myös normaalioloissa”, valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski sanoo.Koordinoinnilla varaudutaan tilanteen muutoksiin ja jatketaan yhteistyön kehittämistäVaikka uusien covid-19-tapausten määrä on kääntynyt viime viikkojen aikana laskuun, on tartuntoja edelleen paljon. Tilanne voi jälleen nopeastikin heiketä, ja viestinnän on pystyttävä reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Lisäksi koronarajoitusten purkamisesta on voitava lähikuukausina viestiä selkeästi ja ajantasaisesti niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Esimerkiksi alueelliset viranomaiset ovat nähneet yhteistyön erittäin hyödyllisenä, ja hyvien toimintatapojen kehittämistä jatketaan.
NordenBladet — Valtioneuvoston eilen hyväksymä ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma edistää ihmiskaupan ilmituloa, tehostaa rikosvastuun toteutumista ja parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa. Viidelle strategiselle tavoitteelle perustuva toimintaohjelma sisältää 55 konkreettista toimenpidettä. Ihmiskaupan vastainen työ lisää kaikkein turvallisuutta ja vahvistaa laillisesti toimivien yritysten kilpailumahdollisuuksia.Ihmiskaupan tunnistamista on tarpeen kehittää koko rikosprosessissa. Esitutkintaviranomaisten, erityisesti poliisin, osaamista ihmiskaupparikollisuuteen liittyen parannetaan ja ihmiskaupparikosten torjuntaa ja tutkintaa tehostetaan. Toimintaohjelma sisältää toimenpiteitä myös syyttäjä-, tuomioistuin- ja rikosseuraamuslaitokselle.– Ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman yhtenä tärkeänä tavoitteena on, että kaikki työn kannalta keskeiset viranomaiset tuntevat ihmiskauppailmiön peruspiirteet sekä osaavat puuttua siihen ja ohjata uhrit avun piiriin. Myös viranomaisyhteistyötä on kehitettävä, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Ihmiskauppa tulee edelleen harvoin ilmi uhrien tekemien rikosilmoitusten kautta. Ilmitulon esteitä pyritään nyt purkamaan kehittämällä lainsäädäntöä ja viranomaiskäytäntöjä niin, että uhrit kokevat turvalliseksi ja hyödylliseksi kääntyä viranomaisten puoleen ja tehdä rikosilmoitus kokemastaan hyväksikäytöstä.Ihmiskaupan uhrien auttamista koskevaa lainsäädäntöään kehitetään turvaamaan nykyistä paremmin yhdenvertaiset palvelut ihmiskaupan uhreille valtakunnallisesti. Auttamisen ja rikosprosessin välistä yhteyttä on syytä muuttaa niin, että uhrit saavat apua rikosprosessin alkamisesta, etenemisestä tai lopputuloksesta riippumatta. Myös uudelleen uhriksi joutumista on tärkeä ehkäistä. Lainuudistuksen yhteydessä turvataan uhrien oikeus turvalliseen ja tuettuun asumispalveluun.Ihmiskauppa on jatkuvasti muuntuva ilmiö ja myös uusien tai toistaiseksi vähän ilmitulleiden ihmiskaupan muotojen torjumiseen on varauduttava. Ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja tukemiseen erikoistuneiden järjestöjen toiminnan jatkuvuus on niin ikään tärkeä varmistaa. Myös yrityksiä ja työmarkkinajärjestöjä tarvitaan ihmiskaupan torjuntaan. Nyt hyväksytyn toimintaohjelman seurannasta vastaa oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä. Ihmiskaupan vastainen työ on poikkihallinnollinen kokonaisuus, jota viedään eteenpäin useiden ministeriöiden ja viranomaisten yhteistoimintana. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti keväällä 2020 työryhmän valmistelemaan työperäisen hyväksikäytön vastaisia toimenpiteitä osana harmaan talouden torjunnan strategiaa ja sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime kesänä työryhmän, jonka tehtävänä on laatia uusi laki ihmiskaupan uhrien auttamiseksi vuoden 2022 loppuun mennessä.
NordenBladet — Maatalouden luopumistukeen oikeutetut voivat osallistua loppuvuoden ajan esimerkiksi maatalouden kausitöihin ilman, että heidän tukensa pienenee tai sen maksatus keskeytyy. Helpotus tulee voimaan taannehtivasti 1. maaliskuuta alkaen ja se on voimassa vuoden 2021 loppuun, mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen tänään antaman lakiesityksen.Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan esityksellä helpotetaan osaltaan kausityöongelmaa. Asiantuntevaa työpanosta tarvitaan erityisesti alkutuotannon kannalta kriittisillä aloilla maataloudessa ja puutarha-alalla, hän korostaa.Vastaava covid-19-epidemiaan liittyvä väliaikainen laki oli voimassa myös vuonna 2020. Tämän vuoksi Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella (Mela), joka hoitaa maatalouden harjoittamisesta luopuneiden tuen maksatuksen, on jo kokemusta väliaikaiseen lakiin liittyvistä toimeenpanoasioista. Esitys koskee noin 1 700:a luopumistuen saajaa.
NordenBladet — Korkeintaan joka kymmenes oppilas syö päivittäin täysipainoisen koululounaan ja vain joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivän venyessä. Oppilaiden jaksaminen tulee varmistaa tarjoamalla maksuton ja täysipainoinen välipala kaikille peruskoulun oppilaille jokaisena koulupäivänä, todetaan tuoreessa selvityksessä.Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu ’Kattava koululounas ja välkyt välipalat’ -hanke selvitti peruskoulujen kouluruokailun nykytilannetta sekä välipalakäytänteitä ja tarjoamismahdollisuuksia. Selvityksestä saatiin ainutlaatuista tietoa peruskoulussa tarjottavien välipalojen valikoimasta ja tarjoamistavoista, Euroopan unionin koulujakelujärjestelmän hyödyntämisestä sekä Covid-19-pandemian aikaisesta poikkeusolojen kouluruokailusta. Tuloksia hyödynnetään kouluruuan kehittämisohjelman valmistelussa ja taustatietona, kun Harrastamisen Suomen mallia kehitetään.Selvityksen mukaan korkeintaan joka kymmenes oppilas nauttii täysipainoisen koululounaan jokaisena koulupäivänä, ja koulussa tarjottavien välipalojen tarjoamiskäytännöt vaihtelevat kuntien ja koulujen välillä merkittävästi. Tämä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnasta riippuen. Yli puolet (56 %) kunnista ei tarjoa oppilaille maksutonta välipalaa ja 42 % kunnista tarjoaa maksuttoman välipalan vain osalle oppilaista. Nykyisen kouluruokailusuosituksen mukaan välipalan tarjoamista suositellaan, jos koulupäivä jatkuu yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Selvityksen mukaan joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivien kestäessä yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Pitkän päivän välipala sisältää tyypillisimmin juoman ja näkkileivän levitteellä. Koulujen kerhoissa tarjotut oppilaille maksulliset välipalat ovat sen sijaan todennäköisemmin täysipainoisia. Muut koulussa tarjottavat oppilaille maksulliset välipalat voivat sisältää myös runsaasti suolaa, rasvaa ja lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita.Harrastamisen Suomen mallissa koululaisille luodaan mahdollisuus harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Mallin koordinoinnista vastaavat kunnat yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa ja rahoituksen painopiste on ammattitaitoisten ohjaajien löytämisessä. Harrastusten jatkuessa koulupäivän jälkeen on tärkeä huolehtia oppilaiden jaksamisesta ja tässä välipalalla on iso rooli. Kouluruokailun kehitystyön ytimessä on peruskoulussa toteutettavan ruokakasvatuksen suunnitelmallinen toteuttaminen, moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja oppilaiden osallistaminen kouluruokailun kehittämiseen.Tekemistä vaille valmista − uudistus- ja kehittämistarpeet tunnistetaan hyvinSelvityksen mukaan kouluruokailua on kehitettävä kokonaisvaltaisesti valtakunnan, kuntien ja koulujen tasolla. Tulosten pohjalta muodostettiin yksitoista toimenpidettä toteutettavaksi valtakunnan ja kunnan tasolla. Toimenpide-ehdotuksilla rohkaistaan päättäjiä viemään eteenpäin toimia, joiden avulla suomalainen innovaatio, yhdenvertainen ja tasa-arvoa lisäävä maksuton kouluruokailu, tehdään entistä houkuttelevammaksi ja laadukkaammaksi. Toimenpide-ehdotukset ovat konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia, mutta niiden toteutuminen edellyttää valtakunnallista ja poliittista ohjausta sekä vahvaa kuntatason sitoutumista kouluruokailun kehittämistyöhön.Suomessa on viime vuosien aikana luotu ja kehitetty kouluruokailun ja koulussa toteutettavan ruokakasvatuksen tueksi toimintamalleja ja työkaluja.”Nyt on korkea aika juurruttaa olemassa olevat työkalut koulujen arkeen, jotta voimme tulevaisuudessakin loistaa kouluruokailun mallimaana”, sanoo konsortiojohtaja Tanja Tilles-Tirkkonen Itä-Suomen yliopistosta.Kattava koululounas ja välkyt välipalat -hanketta on toteuttanut Itä-Suomen yliopisto yhdessä Ammattikeittiöosaajat Amko ry:n, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Hanketta on ohjannut maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajista koottu ohjausryhmä.
NordenBladet — Hallitus on puoliväliriihessään päättänyt perustaa yhteiskunnallisten yritysten syntymistä ja kasvua tukevan asiantuntijayksikön. Verkostomaisesti toimiva osaamiskeskus rahoitetaan osin osatyökykyisten työkykyohjelmasta ja osin EU:n sosiaalirahaston varoin. Tavoitteena on järjestää hankehaku siten, että osaamiskeskus voisi käynnistää toimintansa lokakuussa 2021.Perustettava valtakunnallinen asiantuntijayksikkö on yhteiskunnallisten yritysten erityisasiantuntemusta omaava osaamiskeskus, joka verkostoituu muiden toimijoiden kanssa edistäen ja tukien eri tavoin yhteiskunnallisten yritysten käynnistymistä ja liiketoiminnan edellytyksiä kaikissa yritystoiminnan vaiheissa. Keskuksen ohjaus ja seuranta ovat työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla.Osaamiskeskuksen tehtävänä on mm. rakentaa yhteiskunnallisiin yrityksiin erikoistuneet valtakunnalliset neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä rakentaa toimenpiteitä, joiden avulla lisätään liiketoimintamallin tunnettuutta yritys- ja työllisyyspalveluissa työskentelevien asiantuntijoiden keskuudessa sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen yrittäjyyskasvatuksessa. Yrityshautomo- ja kiihdyttämötoimintaa vahvistetaan. Tavoitteena on myös edistää julkisten hankintojen vaikuttavuusperusteisuutta, sosiaalisten kriteereiden käyttöä ja innovatiivisia menettelyjä sekä arvioida uusien rahoitusmallien tarve ja laajentamismahdollisuudet.Sekä osaamiskeskuksen tehtävät että yhteiskunnallinen yritys määritellään juuri valmistuneessa, Suomen ensimmäisessä yhteiskunnallisten yritysten strategiassa.Kehysriihessä hyväksytyn strategian tarkoituksena on vahvistaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä, lisätä uusien yhteiskunnallisten yritysten määrää ja tunnettuutta sekä kehittää erityisesti niiden vaikuttavuusosaamista. Yksi strategian keskeisistä tavoitteista on työllistää osatyökykyisiä ja muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia.Yhteiskunnallinen yritys on liiketoimintamalli, jonka ensisijainen tavoite on etsiä ratkaisuja johonkin yhteiskunnalliseen haasteeseen. Yritysten toiminta on kannattavaa, mutta arvopohjaista ja siksi ne eivät ensisijaisesti tavoittele voittoa omistajilleen vaan ohjaavat suurimman osan liikevoitostaan valitsemansa yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamuoto voi olla mikä tahansa: yhdistys, säätiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.Vuonna 2020 valmistuneen selvityksen mukaan yhteiskunnallisia yrityksiä on Suomessa noin 1 700, joista yli puolet ovat sote-alan palveluja julkiselle sektorille tuottavia yhdistyksiä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 5,8 miljardia euroa ja ne työllistävät yli 50 000 työntekijää.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on keskustellut Portugalin pääministeri António Costan kanssa Portossa perjantaina 6. toukokuuta. Kahdenvälisen tapaamisen keskeisiä aiheita olivat yhteistyön lisääminen maiden välillä ja ajankohtaiset EU-asiat. Suomella ja Portugalilla on perinteisesti hyvät suhteet, joita EU-kumppanuus on syventänyt.Portugali on nostanut metsätalouden kehittämisen yhdeksi keskeiseksi alaksi talouden elpymissuunnitelmassaan koronapandemian jälkeen. Eräs metsänhoidon kehittämisen keskeisiä tavoitteita on vähentää metsäpaloja, jotka ovat lisääntyneet huolestuttavasti Portugalissa ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden seurauksena. Suomi ja Portugalin yhteistyö metsäsektorilla käynnistyi pääministeri Juha Sipilän syksyllä 2018 tekemän vienninedistämismatkan yhteydessä.”Suomessa on johtavaa osaamista Portugalia kiinnostavilla vihreän siirtymän ja digitalouden alalla. Yritysten kannattaa tarttua tilaisuuteen ja hyödyntää unionin elpymisvälineen tarjoamia mahdollisuuksia. Metsäyhteistyö maidemme välillä etenee hyvin”, pääministeri Marin sanoi.Pääministeri Marin nosti tapaamisissa esiin myös verosopimuksen puuttumisen maiden välillä. Portugali ei ole vielä ratifioinut vuonna 2016 allekirjoitettua verosopimusta.Pääministeri Marinin vierailu Portugalissa jatkuu 7. ja 8. toukokuuta, jolloin hän osallistuu EU:n puheenjohtajamaa Portugalin isännöimiin EU-huippukokouksiin.
NordenBladet — Suomi haki joulukuussa Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) tukea Finnairin ilmoittamien irtisanomisten takia.– Tänään saimme Euroopan komissiosta tiedon siitä, että olemme saamassa hakemamme tuen. EGR-tuki mahdollistaa räätälöidyn palvelutarjonnan myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta työllisty ensimmäisten joukossa, työministeri Tuula Haatainen toteaa. Suomi jätti hakemuksen Euroopan komissiolle 30.12.2020. Hakemus koskee yhteensä noin 500 Finnairilta irtisanottua tai siihen kytköksissä olevista yrityksistä työnsä menettänyttä. Rahoitusta haetaan uudelleentyöllistymistä edistäviin palveluihin. Hankkeen kokonaisbudjetiksi on arvioitu noin kolme miljoonaa euroa, josta kansallisesti rahoitettava osuus on 40 prosenttia. Toimialueena on Uusimaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston on vielä hyväksyttävä komission ehdotukset. Irtisanottujen tukitoimenpiteet täydessä vauhdissa jo lokakuusta asti EGR:n toimintamalliin kuuluu se, että vaikka hakemuksen valmisteluun ja käsittelyyn kuluu varsin pitkä aika, tukitoimenpiteet aloitetaan mahdollisimman pian irtisanomisilmoituksen jälkeen. Finnairilta irtisanottaville tarjottavat palvelut on käynnistetty välittömästi irtisanomisten alkaessa lokakuussa 2020. Uudenmaan TE-toimistoon on palkattu yli 30 uutta asiantuntijaa ilmailualan klusterin henkilöasiakkaita hoitavaan tiimiin. Irtisanotuille tarjotut koulutus- ja muut palvelut on suunniteltu tiiviissä ja toimivassa yhteistyössä Finnairin kanssa.
