NordenBladet — Ihmiskauppa on vakavaa rikollisuutta, jossa ihmistä alistetaan ja hyväksikäytetään. Ihmiskaupan torjunnassa keskeistä on tunnistaa uhrit ja saada heidät ohjattua auttamisjärjestelmän piiriin. Viranomaisten keskinäistä ja järjestökentän kanssa tehtävää yhteistyötä on tärkeä vahvistaa ja osaamista lisätä ihmiskaupan torjunnassa. Lisäksi on koordinoitava yhdessä näiden vakavien rikosten torjuntaa ja mikä tärkeintä, lisätä tietoisuutta ihmiskaupasta niin viranomaisissa kuin yhteiskunnassa yleensä.Ihmiskauppa on tyypillisesti rikollisuutta, josta vain osan arvioidaan tulevan viranomaisten tietoon. Ihmiskaupan uhrit ovat usein haavoittuvassa asemassa ja tämä vaikuttaa siihen, kuinka paljon vakavia rikoksia saadaan paljastettua. Ihmiskaupparikolliset käyttävät hyväkseen uhrin avutonta tilaa ja on tyypillistä, etteivät uhrit uskalla tulla kertomaan kokemuksistaan poliisille, kirjoittaa kansliapäällikkö Kirsi Pimiä blogitekstissään.Lue tästä koko blogi:
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka myönsi 7.5.2021 Moottoriliikenteen ansiomitalin kymmenelle tieliikenteen toimintaa ansiokkaasti edistäneelle henkilölle. Vuonna 2021 ansiomitalin saivat:toimitusjohtaja Pekka Aaltonentoimitusjohtaja Pekka Rissatoimitusjohtaja Pia Vuorikoulutuspäällikkö Teppo Vesalainenylikonstaapeli Timo Jaakkolatoimitusjohtaja Terhi Penttilätoimitusjohtaja Timo Lahtijohtava asiantuntija Tiina Haapasaloinsinööri Tom Rönnbergliikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Koronavirustilanteen vuoksi mitalien jakotilaisuus järjestetään myöhemmin.Moottoriliikenteen ansiomitali voidaan myöntää ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta valtakunnallisen moottoriliikenteen ja sen kehittämisen hyväksi. Ansiomitalin voi saada myös henkilö, joka pitkäaikaisella ja tuloksekkaalla työllään on edistänyt tieliikenteen kehittämistä.Liikenne- ja viestintäministeri myöntää mitalin Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry:n hallituksen asettaman mitalitoimikunnan esityksestä. Mitaleja on myönnetty vuodesta 1993 lähtien uudet mitalistit mukaan luettuna kaiken kaikkiaan 221 kappaletta. Ansiomitali virallistettiin vuonna 2007.Moottoriliikenteen Keskusjärjestö on kahdeksan tieliikennejärjestön yhteistyöelin. Jäseninä ovat Autoalan Keskusliitto, Autoliitto, Autotuojat ja -teollisuus, Linja-autoliitto, Suomen Autokoululiitto, Suomen Autoteknillinen Liitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ja Suomen Taksiliitto.
NordenBladet — Torstaina 7. toukokuuta tasavallan presidentti päätti sivuakkreditoinnista ja Suomen edustajasta FAO:ssa.Tasavallan presidentti sivuakkreditoi suurlähettiläs Anne Lammilan Lesothoon. Lisäksi tasavallan presidentti valtuutti lähetystöneuvos Tanja Grénin toimimaan Suomen edustajana Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestössä (FAO) 1.8.2021 lukien.
NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia kuluttajansuojalakiin. Ehdotuksilla pantaisiin täytäntöön EU:n tavarankauppadirektiivi sekä digitaalista sisältöä ja digitaalisia palveluita koskeva direktiivi. Tavoitteena on helpottaa tavaroiden sekä digitaalisten sisältöjen ja palvelujen ostamista sekä myymistä EU:n alueella.Työryhmä ehdottaa kuluttajansuojalain tavarankauppaa koskevaan lukuun muutoksia erityisesti tavaran virheestä ja sen seurauksista. Jos tavarassa ilmenisi virhe vuoden kuluessa siitä, kun kuluttaja on tavaran saanut, virheen oletettaisiin olleen tavarassa jo luovutushetkellä. Näin ei kuitenkaan olisi esimerkiksi silloin, jos voidaan osoittaa kuluttajan aiheuttaneen virheen tai tavaran normaali kestoikä on alle vuosi. Kuluttajan asema paranisi, sillä nykyisin vastaava aika on kuusi kuukautta. Lisäksi lakiin lisättäisiin säännös myyjän velvollisuudesta huolehtia digitaalisia elementtejä sisältävään tavaraan, kuten älykelloon, tarvittavista turva- ja muista päivityksistä. Myyjän virhevastuun kestoa koskeva sääntely ehdotetaan säilytettäväksi ennallaan, jolloin virhevastuu määräytyisi tavaran oletetun käyttöiän perusteella ja rajautuisi viime kädessä yleisen vanhentumisajan perusteella. Suomessa kuluttajansuoja olisi tältä osin parempi kuin mitä direktiivissä edellytetään. Digitaaliset sisällöt ja palvelut paremmin sääntelyn piiriinDigitaalista sisältöä ja digitaalisia palveluita koskevan direktiivin täytäntöön panemiseksi työryhmä ehdottaa, että kuluttajansuojalakia täydennettäisiin uusilla säännöksillä, jotka koskevat digitaalisen sisällön tai palvelun toimittamista, niiden virhettä ja sen seurauksia sekä digitaalisen sisällön tai palvelun muuttamista.Uudet säännökset koskisivat esimerkiksi ohjelmistoja, videotiedostoja, digitaalisia pelejä ja pilvipalveluja koskevia sopimuksia. Sen lisäksi, että uusia säännöksiä sovellettaisiin sopimuksiin, joiden nojalla kuluttaja on sitoutunut maksamaan digitaalisesta sisällöstä tai palvelusta kauppahintaa, niitä sovellettaisiin myös sopimuksiin, joiden nojalla kuluttaja on sitoutunut luovuttamaan henkilötietoja. Lakien ehdotetaan tulevan voimaan ensi vuoden alusta alkaen, jolloin direktiivejä on ryhdyttävä soveltamaan. Työryhmän ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 24.6.2021 asti.
NordenBladet — Sisäministeriö on käynnistänyt lausuntokierroksen Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen 2021-2027 ohjelmien luonnoksista. Suomenkielinen lausuntokierros on käynnissä 27.5. saakka.Sisäministeriö pyytää lausuntoa luonnoksista turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF, Asylum, Migration and Integration Fund), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF, Internal Security Fund) sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen (BMVI, Border Management and Visa Policy) Suomen ohjelmiksi 2021-2027.AMIF- ja ISF-rahastojen ohjelmaluonnoksien osalta avoin lausuntokierrosOhjelmien luonnoksista on lähetetty lausuntopyyntöjä kohdennetulla jakelulla, mutta lisäksi AMIF- ja ISF-rahaston luonnoksista voivat lausua muutkin tahot rahastojen verkkosivuilla julkaistujen lausuntopyyntöjen kautta. BMVI-rahoitustukivälineen ohjelmaluonnos toimitetaan viranomaisluonteestaan johtuen lausuttavaksi ainoastaan rahoitusvälineen toimialan viranomaisille.Käännösaikatauluista johtuen ruotsinkielisten ohjelmaluonnoksien lausuntokierros käynnistyy viikolla 21. Tästä tiedotetaan rahastojen verkkosivuilla erikseen.Ohjelmissa määritellään rahaston kansalliset tavoitteet ja täytäntöönpanotoimetOhjelmia on valmisteltu sisäministeriön johdolla työryhmässä, johon kuuluu rahastojen kannalta keskeisten hallinnonalojen ja sidosryhmien edustajia. Ohjelmia varten on kuultu alue- ja paikallishallinnon sekä järjestökentän näkemyksiä kansallisista tarpeista ja painopisteistä rahastojen toimialalla. Valtioneuvosto hyväksyy rahastojen ohjelmat ennen niiden toimittamista Euroopan komissiolle. Ohjelmat on tarkoitus toimittaa komissiolle kesällä 2021.AMIF- ja ISF-rahastot sekä BMVI-rahoitustukiväline ohjelmakaudella 2021-2027Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta voidaan avustaa toimenpiteitä, jotka koskevat turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiä, uudelleensijoittamista, laillista maahanmuuttoa, kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista ja osallisuutta sekä laittoman muuttoliikkeen torjuntaa, paluuta ja uudelleenkotouttamista.Sisäisen turvallisuuden rahastosta voidaan avustaa toimenpiteitä, jotka koskevat terrorismin, radikalisoitumisen, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden torjuntaa sekä kriittisten infrastruktuurien ja rikosten uhrien suojelemista.Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä voidaan avustaa toimenpiteitä, jotka koskevat Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta ulkorajoilla helpottamalla laillisia rajanylityksiä, ehkäisemällä ja havaitsemalla laitonta maahanmuuttoa ja rajat ylittävää rikollisuutta sekä avustamalla yhteistä viisumipolitiikkaa.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt uskonnollisille yhdyskunnille kesätyöntekijöiden palkkaamiseen 500 000 euroa. Avustus on osa hallituksen toimenpidekokonaisuutta koronatilanteen lapsille ja nuorille aiheuttamien haittojen lieventämiseksi.– Monien ensimmäiset kesätyökokemukset syntyvät seurakuntien tekemän työn piirissä. Olen iloinen siitä, että nuorten kesätoimintaa voidaan tukea myös uskonnollisille yhdyskunnille myönnettävien avustusten kautta. Tämän tuen myötä tuo tärkeä kokemus voidaan tarjota tuhannelle nuorelle kautta maan, toteaa ministeri Annika Saarikko.
NordenBladet — Sisäministeriö on julkaissut raportin, johon on koottu eri uskontokuntien esiin nostamia turvallisuusuhkia uskonnollisiin tiloihin liittyen. Raporttiin on listattu myös esityksiä tilojen turvallisuuden parantamiseksi.Uskonnollisten yhteisöjen tilojen turvallisuuteen liittyvät seikat ja huolet ovat nousseet viime vuosina kansainvälisesti esille niihin kohdistuneiden terrori-iskujen johdosta. Suomessa uhka on nostettu julkisuuteen ainakin suojelupoliisin vuosikertomuksessa.Sisäministeriö asetti 20.7.2020 työryhmän selvittämään uskonnollisten yhteisöjen tiloihin kohdistuvia turvallisuusuhkia. Kartoitus tehtiin toteuttamalla verkkokysely, joka lähetettiin kaikille Suomessa toimiville uskonnollisille yhteisöille. Kyselyyn osallistui yhteensä 309 vastaajaa. Vastauksista käy ilmi, että noin kolme neljäsosaa vastaajista (74%) tuntee uskonnollisen tilansa turvalliseksi.– Huomionarvoista ovat kuitenkin erot eri uskontoryhmien välillä. Lähes 93 prosenttia kristityistä vastaajista koki olonsa turvalliseksi kirkon ja uskonnollisten tilojensa läheisyydessä. Muslimeista uskonnollisten tilojen läheisyydessä turvalliseksi koki kuitenkin enää vain 69 prosenttia vastaajista ja juutalaisista vain joka kolmannes, kertoo työryhmän puheenjohtaja kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttivat vastaajien mukaan muun muassa häiriköt tai muu häiritsevä käytös uskonnollisen tilan läheisyydessä, puutteelliset liikennejärjestelyt, heikko valaistus tai valaistuksen puuttuminen tilan ulkopuolella, sekä tiloihin kohdistuva ilkivalta kuten seinien töhriminen tai muu sotkeminen. Osa uskontokuntien edustajista mainitsi turvallisuudentunteensa heikentyneen, kun he ovat kokeneet ennakkoluuloja, pelkoja, uhkauksia ja erilaista vihapuhetta. – Lähes puolet vastaajista koki, että netin vihapuhe vaikuttaa heidän turvallisuuden tunteeseensa. Puolet vastaajista nosti esiin myös sen, etteivät he käy enää netin vihapuheen takia yhtä usein oman uskontokuntansa tiloissa kuin ennen, Mankkinen kertoo.Kyselyssä kävi myös ilmi, että joka viides vastaajista on kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa käyttämänsä uskonnollisen tilansa läheisyydessä tai sen sisällä. Väkivaltaa ovat kohdanneet erityisesti juutalaisten yhteisöjen edustajat, 40 prosenttia vastaajista. Uskonnolliset yhteisöt kaipaavat selkeitä turvallisuussuunnitelmiaKyselyssä kartoitettiin myös sitä, kuinka uskonnollisten yhteisöjen tilojen turvallisuutta voitaisiin parantaa.– Tilojen käyttäjät toivoivat, että yhteisöillä olisi selkeät turvallisuussuunnitelmat, kriisisuunnitelmat ja pelastussuunnitelmat. Turvallisuusasioista toivottiin myös koulutusta, Mankkinen kertoo.– Tämän lisäksi vastaajat kokivat, että tilojen turvallisuutta voitaisi parantaa muun muassa kameravalvonnan, vartijoiden tai ovivahdin järjestämisellä, ovien lukittuina pitämisellä, välttämällä yksin olemista, luomalla selkeät turvallisuusohjeet ja pakoreitit, sekä ilmoittamalla ja puuttumalla turvattomista tilanteista eteenpäin, Mankkinen listaa.Kyselyn tulokset on analysoinut Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Jana Turk. Vastausten perusteella tehty analyysi on tilastollisesti kattava kristillisten ja islamilaisten yhteisöjen osalta, mutta ei juutalaisen yhteisön osalta, sillä juutalaisesta yhteisöstä ei tullut vastauksia tarpeeksi kattavasti.
NordenBladet — Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vahvistanut tänään 7.5.2021 uuden asumisoikeusasunnoista annetun lain. Uudistetulla lailla vahvistetaan asumisoikeusjärjestelmän kohtuuhintaisuutta ja läpinäkyvyyttä, lisätään asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja yksinkertaistetaan asukasvalintaa.Suomessa on noin 50 000 asumisoikeusasuntoa, ja niissä noin 100 000 asukasta. Jo 30 vuotta käytössä ollut asumisoikeusjärjestelmä on tarjonnut tärkeän, kohtuuhintaisen vaihtoehdon vuokra- ja omistusasumiselle etenkin kaupunkikeskuksissa, joissa se myös tasapainottaa asuinalueiden asukasrakennetta. Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan järjestelmään on kuitenkin liittynyt myös haasteita, joihin lakiuudistuksessa on tartuttu. Hallitusohjelman mukaisesti uudella asumisoikeuslailla halutaan varmistaa, että asumisoikeusasuminen on toimiva ja houkutteleva asumismuoto myös tulevaisuudessa.”Asumisoikeusasuntoja on rakennettu 1990-luvulta lähtien, ja ne ovat tärkeä osa suomalaista asumisjärjestelmää. Uudella lailla vahvistamme asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, selkeytämme jonotusjärjestelmää ja edistämme kohtuuhintaisuutta. Näin varmistamme, että asumisoikeusasuminen on jatkossakin houkutteleva asumismuoto”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Uuden lain myötä asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa asumisoikeusyhtiöiden asioihin on lisätty; asukasjäsenten määrää asumisoikeusyhtiöiden hallituksissa on kasvatettu vähintään 40 prosenttiin, ja asukkaat voivat jatkossa valita valvojan tarkastamaan yhtiön toimia, kuten vuokranmääritystä ja hankintojen kilpailutuksia.Talokohtainen asukashallinto säilyy myös jatkossa, mutta sen lisäksi yhtiötason asioita, kuten korjaus- ja rahoitussuunnitelmia, hoitojärjestelmää, kilpailutuksia tai käyttövastikkeiden tasauksen periaatteita käsittelee asukkaiden ja omistajan välinen yhteistyöelin. Asumisoikeusasioita kehittämään perustetaan myös valtakunnallinen neuvottelukunta, johon osallistuu tasapuolisesti sekä omistajien että asukkaiden edustajia.Asukasvalinnassa käyttöön uudet järjestysnumerot vuodesta 2023 alkaenAsumisoikeusasuntojen asukasvalinnassa siirrytään määräaikaisiin järjestysnumeroihin ja valtakunnalliseen jonotusjärjestelmään. Jatkossa asumisoikeuden haltijat valitaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n myöntämän järjestysnumeron perusteella. Uutta asukasvalintamenettelyä sovelletaan 1.9.2023 lähtien, jolloin on myös mahdollista hakea uutta järjestysnumeroa. Nykyiset asukasvalinnan järjestysnumerot ovat voimassa 31.12.2023 asti.Uudistuksen myötä ARA:n asema asumisoikeusjärjestelmän valvojana vahvistuu – muutoksella tavoitellaan asunnon tarpeeseen perustuvaa, eri ikäryhmiä yhdenvertaisesti kohtelevaa asukasvalintaa. Valtakunnallisen jonotusjärjestelmän avulla myös asukkaiden palvelua pystytään nopeuttamaan ja parantamaan.Asumisoikeussopimukset säilyvät pysyvinäLakiuudistuksessa selvitettiin myös mahdollisuuksia, joilla asumisoikeusasuntojen omistajat voisivat luopua vajaakäytössä olevista, tappiollisista taloista, joista aiheutuu kohoavia kustannuksia asukkaille, ja muuttaa talojen jäljellä olevat asumisoikeussopimukset vuokrasopimuksiksi. Asukkaiden keskuudessa vastustusta herättänyt poikkeusmahdollisuus asumisoikeussopimuksen pysyvyydestä kuitenkin poistettiin lakiesityksestä eduskuntakäsittelyssä. Tänään vahvistetun lain mukaan asumisoikeussopimukset ovat jatkossakin kaikissa tapauksissa pysyviä, eikä niitä voida irtisanoa.
NordenBladet — Pohjoismaista hyvinvointimallia haastavat pitkällä aikavälillä globaalit megatrendit kuten digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos. Pohjoismaiden ministerineuvoston ja tutkimuslaitos FAFOn laaja tutkimushanke syventyi työn tulevaisuuteen Pohjoismaissa. Hankkeen loppuraportti julkaistiin 7.5.2021. Pohjoismaiden työministerit käsittelevät sen teemoja epävirallisessa videokokouksessaan 2.6.2021.Tutkijat tarkastelivat Future of Work -hankkeessa työn tulevaisuutta muun muassa digitalisaation, alustatalouden, työolojen ja työlainsäädännön näkökulmasta. He pohtivat, miten pitkän aikavälin megatrendit ja koronaviruskriisi vaikuttavat pohjoismaiseen hyvinvointimalliin ja miten pohjoismaisia käytäntöjä voidaan uudistaa tulevaisuuden työelämään soveltuviksi. Keskeistä on, miten muuttuvilla työmarkkinoilla voidaan ylläpitää pohjoismaista hyvinvointimallia ja korkeaa työllisyyttä, joka toisaalta takaa hyvinvointimallin.Tutkijoiden mukaan pohjoismainen hyvinvointimalli voi siihen kohdistuvista haasteista huolimatta olla ratkaisu nouseviin ongelmiin. Pohjoismaissa hyödynnetään jo nykyisin laajasti digitaalista teknologiaa, eikä digitalisaatio ole johtanut yhteiskunnan tai työmarkkinoiden epätasa-arvoistumiseen. Tutkijat suosittelevat, että Pohjoismaissa panostetaan jatkossakin koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä reiluihin työolosuhteisiin.Loppuvuodesta 2017 käynnistyneen tutkimushankkeen toteutti ryhmä, johon kuului yhteensä yli 30 tutkijaa Tanskasta, Suomesta, Islannista ja Ruotsista.Pohjoismaiden työministerit keskustelevat tulevaisuuden työstäPohjoismaiden työministerit käsittelevät Future of Work -hankkeen havaintoja 2.6.2021 epävirallisessa videokokouksessa. Kokouksen järjestää Suomi, joka on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja vuonna 2021. Kokoukseen kutsutaan ministerien lisäksi työmarkkinaosapuolten edustajat.Työelämään liittyvät kysymykset ovat esillä myös kolmessa konferenssissa, jotka Suomi järjestää syksyllä osana puheenjohtajakauttaan. Niissä käsitellään pohjoismaista palkanmuodostusjärjestelmää, työn tulevaisuutta erityisesti ilmastonmuutoksen näkökulmasta sekä osallistavien työmarkkinoiden edistämistä. Pohjoismaiden työministerien virallinen kokous on tarkoitus pitää marraskuussa 2021.
