NordenBladet — Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä vauhditetaan kasvua, aikaistetaan investointeja sekä vastataan koronaviruksen aiheuttamiin menotarpeisiin ja lievennetään koronan aiheuttamia haittoja yrityksille sekä lapsille ja nuorille. Lisätalousarvio laittaa liikkeelle EU:n elpymisvälineen mukaiset uudistukset ja investoinnit.Kokonaisuudessaan lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan vuodelle 2021 noin 2,2 miljardin euron määrärahalisäyksiä. Merkittävä osa tästä aiheutuu takaus- ja pääomittamistarpeista.Hallitus käsitteli lisätalousarviota neuvottelussa maanantaina 24. toukokuuta, ja se annetaan eduskunnalle torstaina 27. toukokuuta.     Investointien rahoitusta aikaistetaanLisätalousarviossa aikaistetaan vuodelle 2021 eräitä hallituksen jo aiemmin päättämiä investointeja.Rajavartiolaitoksen ilma- ja vartioalusten hankintaan ehdotetaan 120 miljoonaa euroa ulkovartiolaivojen hankintaa varten.  Suomen Malminjalostus Oy:n omistajaohjaus siirtyy työ- ja elinkeinoministeriöltä valtioneuvoston kanslialle 1.6. alkaen. Siirtoon liittyen valtioneuvoston kanslialle siirretään ja uudelleenbudjetoidaan yhteensä 420 miljoonaa euroa työ- ja elinkeinoministeriöltä. Sote-uudistukseen liittyviin ICT-muutoskustannuksiin ehdotetaan 50 miljoonaa euroa jo vuodelle 2021. Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja korjaushankkeen loppukustannuksiin ehdotetaan lisäystä 37,9 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 337 miljoonaa euroa, josta valtio ja Helsingin kaupunki kustantavat yhtä suuret osuudet. Lisätalousarviossa varaudutaan myös maksamaan EU:n maaseuturahaston elpymisvälineestä rahoitettavista toimenpiteistä aiheutuvia menoja yhteensä 91,65 miljoonaa euroa. Summa on kokonaan Euroopan unionin rahoittama.Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ehdotetaan 23,15 miljoonaa euroa. Lisäksi julkisen liikenteen ostoihin ehdotetaan suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä 22,8 miljoonaa euroa sekä henkilöjunaliikenteen ostoihin 11 miljoonaa euroa koronatilanteen pitkittymisen vuoksi. Uusien liikennehankkeiden eli Digiradan, Laurila–Tornio–Haaparanta-yhteysvälin sähköistyksen sekä maantien 180 Kirjalansalmen ja Hesselundin siltojen uusimiselle ehdotetaan yhteensä 268 miljoonan euron valtuutta, minkä lisäksi Kouvola–Kotka/Hamina-radan parantamisen valtuutta ehdotetaan korotettavan 33,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi perusväylänpidon rahoitusta aikaistetaan 50 miljoonalla eurolla vuodelta 2022 kuluvalle vuodelle.  Valtiontakuurahastoon ehdotetaan siirrettävän 650 miljoonaa euroa Finnveran vientitakuu- ja eritystakuutoiminnan pääomittamiseksi. Suomen Kaasuverkko Oy:n pääomittamiseksi ehdotetaan 257 miljoonaa euroa. Määräraha on tarkoitettu käytettäväksi oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi Suomen Kaasuverkko Oy:n pankkilainojen takaisinmaksun rahoittamiseksi. Yhden uuden yöjunarungon vaunukaluston hankintaan varataan 40 miljoonan euron valtuus ja akkuarvoketjun valtuutta lisätään 40 miljoonalla eurolla. Terveysalan kasvustrategian toimeenpanoon ja rokote-ekosysteemin tukemisen valtuuteen kohdistetaan 6 miljoonan euron lisäys.Talven 2019–2020 lumiolosuhteiden aiheuttamien porovahinkojen korvaamiseen varataan 6 miljoonaa euroa. Elinkeinokalatalouden elpymisen nopeuttamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi aiemmin koronatoimiin osoitettujen määrärahojen käyttöä laajennetaan.Yrittäjien työmarkkinatukioikeuden jatkoon ajalle 1.7.–30.9. ehdotetaan 48 miljoonaa euroa ja lisäksi työttömyysturvan jatkoon samalle ajanjaksolle ehdotetaan 13 miljoonaa euroa.Tuloarvion muutos Tuloarviota ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 185 miljoonalla eurolla. Verotulojen arviota ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 235 miljoonalla eurolla. Verotuloarviota heikentää erityisesti ansio- ja pääomatuloveroennusteen alentuminen 87 miljoonalla eurolla, mikä johtuu pääasiassa lähdeveroennusteen päivittämisestä. Perintö- ja lahjaverotuloennustetta on puolestaan alennettu kertymätietojen perusteella. Myös arvonlisäverotuloennuste on 41 miljoonaa euroa aiemmin ennakoitua heikompi. Huojennetun maksujärjestelyn jatkaminen vuonna 2021 alentaa ansio- ja pääomaverotuloennustetta 20 miljoonalla eurolla sekä yhteisöverotuloennustetta 5 miljoonalla eurolla. Vastaavasti energiaverotuloennustetta on nostettu 3 miljoonalla eurolla johtuen lämpöpumppujen edullisempaan sähköveroluokkaan siirtämisen viivästymisestä.Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi 50 miljoonalla eurolla. Merkittävin tekijä ehdotuksen taustalla on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014–2020 liittyvä 50 miljoonan euron Euroopan maaseudunkehittämisen maatalousrahaston elpymisvälineen lisärahoitus, joka on kokonaan EU-rahoitteinen. Panostukset lasten ja nuorten tukemiseksi sekä oppimisvajeen paikkaamiseksiLisätalousarvioesityksessä ehdotetaan yhteensä 111 miljoonan euron kokonaisuutta lapsille ja nuorille koronasta aiheutuneiden haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen ehdotetaan 40 miljoonaa euroa, lukiokoulutukseen 15 miljoonaa euroa sekä vapaaseen sivistystyöhön ja ammatilliseen koulutukseen kumpaankin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi korkeakoulujen rahoitukseen ehdotetaan 4 miljoonaa euroa. Rahoituksella pyritään tasoittamaan koronavirustilanteesta johtuvia vaikutuksia, kuten oppimisvajeen kasvua sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymistä. Päihdepalveluiden saatavuuden parantamiseen ehdotetaan 23 miljoonaa euroa ja mielenterveyspalveluiden parantamiseen 16 miljoonaa euroa. Myös poliisin ennalta ehkäisevän toiminnan kokonaisuuteen ehdotetaan 3 miljoonaa euroa. Koronaviruksesta aiheutuvia menolisäyksiä lähes 600 miljoonaa Lisätalousarviossa on noin 590 miljoonaa suoraan koronaviruksesta aiheutuvia menolisäyksiä. Covid-19-rokotteiden hankintaa varten ehdotetaan yhteensä 233,5 miljoonan euron lisäystä, mikä johtuu pääasiassa Euroopan unionin vuoden 2022 rokotteiden yhteishankintaan osallistumisesta sekä erinäiset virusmuunnokset huomioon ottavien rokote-erien hankinnasta. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 10 miljoonan euron lisäystä muun muassa testauskapasiteetin ylläpitoon ja uusien viruskantojen sekvensointiin sekä 1 miljoonaa perustoiminnan vahvistamiseen. Muita koronaviruksesta suoraan aiheutuvia menoja ovat muun muassa kuntavaalien siirtämisen kustannukset, sisärajavalvonnan kustannukset, lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tuki, henkilöjunaliikenteen ostot ja julkisen liikenteen ostot. Yritysten kustannustuen IV hakukierroksen määrärahatarpeisiin ehdotetaan 200 miljoonaa euroa. Yrittäjien työmarkkinatukioikeutta ja työttömyysturvan suojaosan korotusta jatketaan 1.7.–30.9.Elinkeinopoliittisia ja kasvua vauhdittavia toimiaLisätalousarviossa ehdotetaan useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on koronasta yrityksille aiheutuvien haittojen lievittäminen. Näiden kokonaissumma on noin 1 miljardi. Lisäksi huojennetun maksujärjestelyn jatko vuonna 2021 vähentää valtion verotuloja noin 249 miljoonalla eurolla. Valtiontakuurahastoon ehdotetaan siirrettävän 650 miljoonaa euroa Finnveran vientitakuu- ja erityistakuutoiminnan pääomittamiseksi.Turvealan murrokseen vastaaminenTurveyrittäjien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 60 miljoonaa euroa, jolla tuetaan turvealasta luopuvia yrittäjiä sekä oikeudenmukaista siirtymää. Tukea kohdennetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla muun muassa turveyritysten koneiden ja laitteiden romuttamista koskevaan avustusjärjestelmään, yritysten kehittämispalveluihin ja -avustuksiin sekä uudelleentyöllistymisen ja kouluttautumisen tukeen. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla tukea kohdennetaan turvetuotantoalueiden jatkokäyttöä koskevaan selvitykseen ja metsitystukeen. Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpano käynnistyyVuoden 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä käynnistetään EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen mukaiset uudistukset ja investoinnit. Määrärahalisäyksiä ehdotetaan 117 miljoonaa euroa vuodelle 2021. Valtuudet lisäävät määrärahoja 121 miljoonaa euroa vuoden 2021 jälkeen. Toimenpiteet vauhdittavat tutkimusta, työllisyyttä, hoitovelan purkamista sekä vihreää siirtymää.  Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi ehdotetaan yhteensä noin 238 miljoonan euron kohdennuksia (määrärahat ja valtuudet yhteensä), josta vuodelle 2021 kohdistuvat määrärahalisäykset olisivat noin 117 miljoonaa euroa. Valtuuksia ja määrärahaa saa käyttää vasta sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös on tullut voimaan.EU-rahoitus tuloutuu Suomen talousarvioon sitä mukaan kuin uudistukset toteutuvat. Rahoituksesta 13 prosenttia saadaan kuitenkin ennakkomaksuna. Lisätalousarvion investoinnit vastaavat tätä osuutta.Rahoitus jakautuu neljään pilariin:
•    vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa (pilari 1)
•    digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta (pilari 2)
•    työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi (pilari 3) 
•    sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen (pilari 4). Vihreän siirtymän (pilari1) investointeja käynnistetään 48,5 miljoonalla eurolla, joista vuoden 2021 määrärahojen osuus on 31,4 miljoonaa euroa. Rahoitusta osoitetaan keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen, öljylämmitysjärjestelmien vaihtamiseen sekä latausinfrastruktuurin edistämiseen.  Digitalisaation ja datatalouden edistämiseen (pilari 2) ehdotetaan yhteensä 9,5 miljoonaa euroa rahanpesun estämiseen, yritysten digitalouteen sekä huoneistotietojärjestelmän kehittämiseen, digiratakehitystyön aloittamiseen sekä kyberturvallisuuteen.Työllisyyttä ja osaamista edistäviin uudistuksiin (pilari 3) ehdotetaan yhteensä 134,9 miljoonaa euroa, josta vuoden 2021 määrärahavaikutus on 30,9 miljoonaa euroa. Mittavimmat määrärahat kohdistuvat Suomen Akatemialle (45 miljoonan euron valtuudet) kansallisiin infrastruktuureihin sekä vihreää siirtymää tukevaan avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Rahoituksella aloitetaan myös jatkuvan oppimisen uudistukset sekä nuoria tukevien ohjaamojen monialaisuuden vahvistaminen. Elinkeinojen uudistumista vauhdittavat Business Finlandin myöntämisvaltuudet avainaloille, veturihankkeisiin ja innovatiivisille kasvuyrityksille (62 miljoonaa euroa). Koronakriisistä kärsineitä aloja auttavat luovien alojen rakennetuki sekä kestävän matkailun tuki. Sote-kokonaisuudessa (pilari 4) edistetään hoitotakuuta, digitalisaatiota sekä palvelu- ja hoitovelan purkua yhteensä 45 miljoonalla eurolla vuodelle 2021. Lisätalousarviossa varaudutaan myös maksamaan EU:n maaseuturahaston elpymisvälineestä rahoitettavista toimenpiteistä aiheutuvia menoja yhteensä 91,65 miljoonaa euroa. Summa on kokonaan Euroopan unionin rahoittama.Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseenMäärärahojen lisäys vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä on noin 2,2 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 185 miljoonaa euroa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa tämän vuoden osalta noin 2,4 miljardilla eurolla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2021 arvioidaan noin 14,4 miljardia euroa. Valtionvelan arvioidaan olevan noin 139,3 miljardia euroa vuoden 2021 lopussa, mikä on noin 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2021 talousarvioesityksen yhteydessä syksyllä 2020 hallitus linjasi koronavirusepidemiasta johtuen, että tilanteen epävarmuuden takia vuodelle 2021 varataan ylimääräinen 500 miljoonan euron kehysvaraus käytettäväksi kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Koronavirustilanteen jatkuminen vaikeana ja muun muassa siihen liittyneet rajoitus- ja tukitoimet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa edellä mainittu kehysvaraus on osoittautunut liian pieneksi. Näin ollen kehysvarausta korotetaan 1 350 miljoonalla eurolla yhteensä 1 850 miljoonan euron tasolle. Tästä 1 350 miljoonan euron korotuksesta 650 miljoonaa euroa on varattu siirtoon valtiontakuurahastolle Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan pääomittamista varten eikä se ole käytettävissä muihin menoihin. Jos edellä mainittuja menoja aiheutuu vähemmän kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden menojen lisäämiseen.Lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle torstaina 27. toukokuuta klo 10 alkavassa valtioneuvoston yleisistunnossa, jonka jälkeen se on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma on reilun kahden vuoden aikana osoittautunut tärkeäksi yhteistyön luojaksi ja käytännön kestävyysmuutosten vauhdittajaksi. Ohjelmasta on tehty väliarviointi, jonka avulla vuoteen 2023 jatkuvaa ohjelmaa kehitetään entistä paremmin eri kokoisten kaupunkien tarpeita palvelevaksi. Jatkossa ohjelma panostaa aiempaa vahvemmin vaikutuksiin ja viestintään.Owal Group Oy:n tekemän arvioinnin mukaan ohjelma on käsitellyt kestävyyttä laaja-alaisesti ja onnistunut kehittämään toimintaa niin kaupunkien johtamisessa kuin käytännön kehittämisen tasolla. Ohjelman toteutus on vastannut tarpeeseen, ja suhteessa resursseihin on saavutettu paljon tuloksia. Motivoivaa tekemisen asennetta on kiitelty laajasti. Ohjelma on kasvattanut tietoisuutta siitä, mitä kestävä kaupunkikehittäminen on käytännössä, vauhdittanut kehitystä ja rakentanut konkreettista yhteistyötä sekä kaupunkien kesken että kaupunkien ja valtion välillä.Väliarviointi näkee, että ohjelma tuo luontevasti kuntien eri toimialoja yhteen. Yhteistyö ja vuorovaikutus ovat merkittävässä roolissa kestävyysajattelun leviämisessä. Ohjelmassa on kehitetty uusia ratkaisuja, verkostoja ja osaamista sekä onnistuttu aktivoimaan kuntia niiden omista tarpeista lähtien.Yhteistyön rakentaminen on keskeistä, koska kestävyysteemat eivät ole kunnissa vain yhden toimialan vastuulla. Usein kestävyys mielletään teknisen tai ympäristötoimen asiaksi, jolloin huomio kiinnittyy lähinnä ekologiseen kestävyyteen. Kestävä kaupunki -ohjelma saa sidosryhmiltä kiitosta siitä, että sosiaalinen kestävyys on siinä vahvasti mukana.”Jatkossakin pidämme ohjelman laaja-alaisena ja panostamme pysyvien vaikutusten aikaansaamiseen kaupunkien ja valtion yhteistyönä”, ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen summaa. ”Kestävyystavoitteiden toteutumista on vaikea toisinaan mitata, mutta arvioinnin perusteella vahvistuu käsitys siitä, että tuloksia syntyy nimenomaan laajan ja monialaisen yhteistyön seurauksena”, Hokkanen jatkaa.Kestävyyttä kehittämällä saadaan aikaan myös taloudellisia hyötyjä, joiden esiin nostamista arviointi toivoo vahvistettavan. Jatkossa on myös tunnistettava paremmin eri kokoisten kuntien erilaiset tukitarpeet. Lisäksi on vahvistettava tietoisuutta ohjelmasta sekä viestintää, mikä auttaisi levittämään ja vakiinnuttamaan aikaansaatuja tuloksia.Kestävä kaupunki -ohjelman kehittävän väliarvioinnin tavoitteena oli tuottaa tietoa ohjelman ensimmäisen kahden vuoden toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä tukea toiminnan suuntaamista loppukaudella. Arvioinnissa hyödynnettiin kirjallisten aineistojen lisäksi asiantuntijahaastatteluja ja osallistavia työpajoja, joissa kuultiin keskeisiä toteuttajia ja sidosryhmiä.Kestävä kaupunki -ohjelmaYmpäristöministeriön koordinoima viisivuotinen Kestävä kaupunki -ohjelma (2019-2023) vauhdittaa kestävää kaupunkikehitystä yhteistyössä ministeriöiden, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmaan on osallistunut tähän mennessä noin 80 kuntaa ja noin 50 muuta organisaatiota. Toiminnan pääteemat ovat vähähiilisyys, älykkyys, terveellisyys ja sosiaalinen kestävyys, ja uusia ratkaisuja etsitään erityisesti teemoja läpileikkaaviin kysymyksiin. Ohjelmassa muun muassa ratkotaan kaupunkien yhteisiä kestävyyshaasteita, kehitetään uusia ratkaisuja käytännön kokeiluissa ja kehittämishankkeissa, edistetään hyvien käytäntöjen leviämistä ja laajentamista sekä vahvistetaan kansainvälistä kokemusten vaihtoa.Ohjelman ensimmäisen puoliskon aikana on esimerkiksi tuotettu tietopaketteja kestävyyden johtamiseen ja kaupunkien kestävyystyöhön sekä testattu ratkaisuja, joilla ympäristö voi tukea hyvinvointia. Ohjelmaan varattu valtion rahoitus on 4,4 miljoonaa euroa ja kokonaisbudjetti muiden rahoittajien osuudet mukaan lukien noin 6 miljoonaa euroa.Kestävä kaupunki -ohjelman verkkosivut

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastonmuutoksen on ennustettu voimistavan terveysriskejä maailmanlaajuisesti, etenkin kehitysmaissa. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa terveydenhuollon toimivuuteen ja toimintavarmuuteen myös Suomessa. Riskien ehkäiseminen edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuolto varautuu ja sopeutuu muutoksiin ajoissa. Tässä työssä voidaan käyttää hyväksi tuoretta sosiaali- ja terveyssektorin ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2031.Vaikka ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat pitkälle aikavälille, ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat osittain jo nähtävissä. Päästöjen hillitsemisen rinnalla on siksi välttämätöntä aloittaa sopeutumistoimet jo nyt. Tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä yhteiskuntamme on kehittynyt ja sen ilmastolliset ja taloudelliset lähtökohdat ovat hyvät. Suunnitelmallista sopeutumista varten tarvitaan kuitenkin riittävää tietopohjaa. Sopeutumissuunnitelmassa on esimerkkejä sopeutumistoimistaSopeutumisen on oltava riittävän ennakoivaa ottaen huomioon myös nopeasti kehittyvät muutokset esimerkiksi sään ääri-ilmiöissä. Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat alueellisesti ja tämän vuoksi sopeutumistoimissa on huomioitava alueellinen ja paikallinen näkökulma.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö ei aio tässä vaiheessa käynnistää toimenpiteitä Kyyjärven kunnan valtuuston tahdon vastaiseen kunnan yhdistämiseen. Ratkaisu perustuu kunnan muuttuneeseen käyttötalouden tilanteeseen sekä ennakoituun kiinteistöverotulon kasvuun.Valtiovarainministeriö on toimittanut Kyyjärven kunnassa vuosina 2019–2020 kuntalain mukaisen talouden arviointimenettelyn kunnan talouden heikon tilanteen vuoksi. Talouden arviointiryhmä ehdotti Kyyjärven kuntalaisten palvelujen järjestämisen turvaamiseksi kuntarakennelain mukaista erityistä kuntajakoselvitystä kunnan yhdistämiseksi isompaan kokonaisuuteen vuoden 2022 alussa. Tämän vuoksi Kyyjärven kunnassa toimitettiin valtiovarainministeriön asettama erityinen kuntajakoselvitys. Selvittäjä ehdotti Kyyjärven, Kivijärven, Karstulan ja Kannonkosken kuntien yhdistymistä. Ehdotus kaatui helmikuussa 2021 Kannonkosken kunnan vastustukseen. Jatkoselvityksen jälkeen selvittäjä ehdotti Kyyjärven ja Karstulan kuntien yhdistymistä. Kyyjärvi hylkäsi ehdotuksen toukokuussa 2021.Kyyjärven kunnan talouden kehitysnäkymät ovat muuttuneet talouden arviointiryhmän työn jälkeen. Kyyjärven kunta on sopeuttanut käyttötalouttansa ja palvelurakennettaan niin, että käyttömenot ovat pienentyneet ja poistojen taso on palautumassa normaalille tasolle parin poikkeuksellisen vuoden jälkeen. Lisäksi Kyyjärvelle suunnitteilla olevilla tuulivoimahankkeilla on merkittävää vaikutusta kunnan kiinteistöverotulon määrään, jos ne toteutuvat. Valtioneuvosto voi päättää talouden kriisikuntaa koskevasta kuntien yhdistämisestä kunnan valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos muutos on välttämätön kyseisen kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi. Vaikka Kyyjärven kriisikuntakriteerit täyttyvät edelleen, kunnan talouden kehitysnäkymien myötä kunnan tahdon vastainen kuntien yhdistäminen ei ole tässä tilanteessa lain edellyttämällä tavalla välttämätön. Muutokset kunnan talouden tilassa edellyttävät kuitenkin tuulivoimahankkeiden toteutumista ja tapahtuvat vasta tulevina vuosina. Valtiovarainministeriö jatkaa Kyyjärven kunnan talouden kehityksen ja siihen vaikuttavien kunnan toimenpiteiden seurantaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö osallistuu virtuaalisesti järjestettäville Maailma kylässä -festivaaleille 29.–30. toukokuuta. Tapahtuman teema – tulevaisuus – on vahvasti esillä ulkoministeriön tuottamissa ohjelmissa. Changemaker-nuoret haastavat ministereitä ilmastonmuutoksesta, internetin käyttöön liittyvistä kysymyksistä sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksista globaalisti.Lauantaina klo 13–13.30 ulkoministeri Pekka Haavisto sekä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari kohtaavat Changemaker-nuoret. Haastattelua voi seurata netin välityksellä.Tulevaisuuden maailma? -otsikolla ministereitä haastattelevat Joanna Slama ja Iida Silfverhuth Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkostosta.Changemaker-nuoret haastavat ministereitä ilmastonmuutoksesta, internetin käyttöön liittyvistä kysymyksistä sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksista globaalisti. Mitä Suomi tekee, jotta nuorten ääni tulisi kuulluksi?Luonnon lajikato – mitä Suomi voi tehdä?

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli huhtikuun lopussa yhteensä 318 400 työtöntä työnhakijaa. Se on 114 600 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 88 800 enemmän kuin kaksi vuotta sitten huhtikuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 13 100:lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 158 600 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna huhtikuun lopussa 70 200 henkilöä, mikä on 113 800 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 53 900 henkilöä, mikä on 109 800 vähemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Maaliskuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 8 800:lla.Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 109 700, mikä on 42 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 116 200 eli 25 400 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 17 700 vähemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa eli yhteensä 38 600. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-huhtikuussa 56,1 prosenttia, mikä on 8,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin huhtikuun aikana 76 100 eli 26 000 enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Kaikkiaan huhtikuussa oli avoinna 152 900 työpaikkaa, mikä on 39 600 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli huhtikuun lopussa 117 000 henkilöä, mikä on 6 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 9,0 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli huhtikuussa 29 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 70,1 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 244 000, mikä oli 30 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 9,0 prosenttia eli 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.htmlTyönvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Brysselissä maanantaina 24. toukokuuta alkanut ylimääräinen Eurooppa-neuvosto on tuominnut selväsanaisesti Valko-Venäjän sunnuntaisen toiminnan. Ryanairin lento Ateenasta Vilnaan pakotettiin laskeutumaan Minskiin, ja koneessa ollut oppositiotoimija ja toimittaja Roman Protasevitš pidätettiin. ”Pidämme Valko-Venäjän toimintaa erittäin poikkeuksellisena ja tuomittavana. Valko-Venäjän on vapautettava Roman Protasevitš, hänen tyttöystävänsä Sofia Sapega ja muut poliittiset vangit välittömästi. Meidän on tuettava Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaa ja vahvistettava uskoa siihen, että demokratia lopulta voittaa”, pääministeri Sanna Marin sanoi.
 
Eurooppa-neuvosto antoi neuvoston tehtäväksi valmistella uusia sanktioita mahdollisimman nopeasti. Lisäksi neuvostoa pyydetään valmistelemaan valkovenäläisille lentoyhtiöille kieltoa käyttää EU:n ilmatilaa ja lentokenttiä. Eurooppa-neuvosto pyytää Kansainvälistä siviili-ilmailujärjestöä tutkimaan tapauksen viipymättä ja kehottaa eurooppalaisia lentoyhtiöitä välttämään Valko-Venäjän yli lentämistä.
 
EU on asettanut jo kolme kertaa pakotteita Valko-Venäjää vastaan maan viime presidentinvaalien jälkeen. Pakotteet koskevat niin yksityishenkilöitä kuin yhteisöjäkin. Neljännen pakotepäätöksen valmistelu oli aloitettu jo ennen sunnuntain tapahtumia. 
 
Ylimääräinen Eurooppa-neuvosto kävi suunnitellusti strategisen keskustelun Venäjästä. EU-maiden johtajat tuomitsivat Venäjän laittomat ja provokatiiviset toimet unionia ja sen jäsenmaita kohtaan. Eurooppa-neuvosto vahvisti myös unionin yhtenäisyyden ja solidaarisuuden sekä tuen EU:n itäisille kumppaneille. Eurooppa-neuvosto vahvisti myös viisi EU:n Venäjä-politiikan periaatetta, ja pyysi unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa raportoimaan unionin ja Venäjän suhteesta kesäkuun EU-huippukokouksessa.
 
Ensimmäisenä kokouspäivänä Eurooppa-neuvosto keskusteli lisäksi unionin ja Britannian suhteesta kauppa- ja yhteistyösopimuksen astuttua voimaan toukokuun alussa. Lisäksi kokous ilmaisi tyytyväisyytensä tulitauosta Lähi-idässä. 
  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriön 24.5. asettamassa hankkeessa tehdään selvitys lakimuutoksesta, joka mahdollistaisi tilapäisen oleskeluluvan ja muukalaispassin myöntämisen rajoitetuksi ajaksi kielteisen päätöksen saaneelle turvapaikanhakijalle, joka on työllistynyt. Muutoksella pyrittäisiin siihen, että henkilö voisi matkustaa hankkimaan matkustusasiakirjan oman maansa viranomaisilta. Lisäksi hankkeessa selvitetään mahdollisia ratkaisuja pitkään Suomessa ilman oleskeluoikeutta olleiden henkilöiden tilanteeseen.Hankkeen taustalla on aiemmin toukokuussa julkaistu laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma, joka on hallitusohjelman mukaisesti päivitetty vuosille 2021–2024. Ohjelma sisältää kaikkiaan 52 toimenpidettä, joista 10 koskee erityisesti maassa ilman oleskeluoikeutta olevia.– Toimenpiteistä kaksi pannaan toimeen nyt tehtävillä selvityksillä. Kyseessä on yksi osa laajaa kokonaisuutta, jolla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja niin sanotun varjoyhteiskunnan syntymistä, toteaa lainsäädäntöneuvos Jutta Gras.Muukalaispassi auttaisi hankkimaan oman maan passin työperusteista lupaa vartenHallitus on ohjelmassaan luvannut kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voisivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella. Tämä tarkoittaa, että henkilö, joka on kotiutunut ja työllistynyt Suomeen, voisi joustavammin saada työntekijän oleskeluluvan, vaikka hänen ei ole katsottu olevan suojelun tarpeessa. – Oleskeluluvan saamisen perusedellytys on, että henkilö voi todistaa henkilöllisyytensä luotettavalla matkustusasiakirjalla. Esteenä työperusteisen luvan saamiselle onkin joissakin tapauksissa ollut se, ettei hakijalla ole ollut esittää voimassa olevaa matkustusasiakirjaa. Asiakirjan hankkiminen voi olla vaikeaa, jos henkilön kotimaalla ei ole edustustoa Suomessa, kertoo johtava asiantuntija Kukka Krüger.Nyt käynnistyvässä hankkeessa selvitetään, voisiko tilapäisen oleskeluluvan ja muukalaispassin tällaisessa tapauksessa saada, kunhan kaikki muut oleskeluluvan edellytykset täyttyvät. Tällöin henkilö voisi jatkaa työskentelyä Suomessa työntekijän oleskeluluvalla ja muukalaispassin avulla matkustaa hankkimaan oman maansa kansallisen passin.Täydentävillä ratkaisuilla halutaan vähentää riskejä ilman oleskeluoikeutta maassa oleville ja yhteiskunnalleToinen hankkeessa tehtävä selvitys koskee mahdollisia ratkaisuja niiden henkilöiden tilanteeseen, jotka ovat olleet Suomessa pitkään ilman oleskeluoikeutta.Lähtökohtana on, että henkilö, jolla ei ole oleskeluoikeutta Suomessa, poistuu maasta, ensisijaisesti vapaaehtoisesti. Hallitusohjelman mukaisesti avustetun vapaaehtoisen paluun järjestelmää kehitetään. Lisäksi Suomi edistää yhteistyötä palautuksissa ja myös laajemmin paluu- ja muuttoliikeasioissa keskeisten maiden kanssa. Työtä tehdään EU:n tuella ja yhdessä muiden EU:n jäsenmaiden kanssa.Aina yhteistyö palautettavien henkilöiden lähtömaiden kanssa ei toimi toivotulla tavalla. Siksi tarvitaan myös täydentäviä ratkaisuja pitkään maassa ilman oleskeluoikeutta olleiden henkilöiden tilanteeseen.– Nyt tarkoitus on selvittää, millä edellytyksillä näiden henkilöiden oleskelu Suomessa voisi olla perusteltua laillistaa ja miten se tehtäisiin. Mahdollisia ratkaisumalleja haetaan muista EU-maista ja ennen kaikkea Pohjoismaista, Jutta Gras kertoo.Päämääränä niin paluiden kuin täydentävien ratkaisujen kehittämisessä on vähentää riskejä, joita ilman oleskeluoikeutta elämisestä aiheutuu henkilöille itselleen ja yhteiskunnalle.Jatkotoimista päätetään selvitysten valmistuttuaSisäministeriön maahanmuutto-osasto valmistelee hanketta tiiviissä yhteistyössä poliisiosaston, Maahanmuuttoviraston sekä Poliisihallituksen kanssa. Lisäksi hankkeessa kuullaan muita keskeisiä viranomaistahoja, asiantuntijoita ja toimijoita, kuten kansalaisjärjestöjä.Hankkeessa otetaan huomioon osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetun tutkimuksen suositukset, joissa käsitellään ilman oleskelulupaa olevien mahdollisuutta saada oleskelulupa muulla kuin kansainvälisen suojelun perusteella ja ehdotetaan tarkistamaan muukalaispassin myöntämisen edellytykset. Helmikuussa 2021 valmistuneessa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan.Lisäksi hankkeessa hyödynnetään Euroopan muuttoliikeverkoston vertailevaa tutkimusta EU-maiden haasteista ja käytänteistä, jotka koskevat ilman oleskeluoikeutta maassa olevia. Tutkimuksen on määrä valmistua kesällä 2021.Hankkeessa tehtävät selvitykset valmistuvat syksyllä 2021. Jatkovalmistelusta päätetään selvitysten pohjalta. Hankkeen toimikausi kestää vuoden 2022 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt pelastustoimen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelmaluonnoksen lausunnoille. Toimintaohjelman tavoitteena on pelastusala, joka edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta aktiivisesti, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Toimintaohjelmaluonnos on lausuntokierroksella 24.5.−30.6.2021.Toimintaohjelmaluonnos sisältää kuvauksen pelastustoimen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden nykytilasta sekä määrittää tavoitteet niiden edistämiseksi. Lisäksi toimintaohjelmaluonnokseen on liitetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön sanasto.Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on laajasti sitouduttu edistämään toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on myös osa pelastustoimen strategiaa.Monimuotoinen pelastustoimi näkyisi entistä parempana asiakaspalvelunaToimintaohjelmatyön aikana toteutetussa nykytilan kartoituksessa vahvistui jo tiedossa oleva käsitys siitä, että pelastustoimi on vahvasti sukupuolen mukaan eriytynyt toimiala. Naisten osuus kokoaikaisesta, täyspalkkaisesta henkilöstöstä on vain 13 %. Ensihoitotehtävissä naisia on noin kolmannes. Pelastustoimessa työskentelee myös hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.Pelastajakoulutusta on tällä hetkellä tarjolla ainoastaan suomenkielellä, mikä vaikeuttaa palveluiden turvaamista molemmilla kansalliskielillä. Myös saamenkieliseen palvelutarjontaan tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Alan koulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota myös toimintarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden pelastamiseen ja huomioimiseen turvallisuusviestinnässä.− Pelastustoimen tulisi edustaa koko väestöpohjaa. Alan monimuotoisuudella on entistä suurempi merkitys ihmisten eriarvoistumisen torjumisessa ja turvallisuuden tunteen lisäämisessä kaikissa väestöryhmissä. Pelastustoimi nauttii tällä hetkellä todella korkeaa luottamusta, mutta sen eteen tulee tehdä jatkuvasti töitä, muistuttaa pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.Pelastustoimen henkilöstön monimuotoisuus näkyisi entistä parempana asiakaspalveluna. Pelastustoimen henkilöstön monimuotoisuudella ylläpidetään myös alan houkuttelevuutta. Kun pelastustoimi edustaa sitä väestöpohjaa, jolle se palveluja tuottaa, löytyy henkilöstössä itsessään ymmärrystä eri väestöryhmien tarpeista. Pelastustoimen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilaan suhtaudutaan vakavastiNykytilan kartoituksessa nousi myös esiin, että alalla on häirintää: miehiä häiritsee asiakas ja naisia kollega. Lisäksi huomattiin, että lakisääteisten velvoitteiden täytäntöönpano on suunnitelmien, kiintiöiden ja häirintään puuttumisen osalta toteutuu alalla puutteellisesti. Alalla on myös tarvetta lisätä osaamista syrjinnän estämisestä ja yhdenvertaisuuskysymyksistä sekä organisaatioiden sisällä että valtakunnallisesti.− Nykytilan kartoituksessa esiin nousseet puutteet ja epäkohdat ovat huolestuttavia ja niihin suhtaudutaan vakavasti. Pelastustoimen on keskeisenä turvallisuusviranomaisena huolehdittava, että yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisen toiminnan periaatteet toteutuvat toiminnassamme sekä henkilöstön että palvelutuotannon osalta. Pelkkä toimintaohjelma ei yksin korjaa tilannetta, vaan toimenpiteitä tulee myös edistää alalla aktiivisesti ja järjestelmällisesti tilanteen korjaamiseksi, Kohvakka korostaa.Nykytilaa kartoitettaessa työryhmä teetti kyselyitä ja selvityksiä, jotta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta pelastusalalla saatiin mahdollisimman kattava kuva. Erilaisia selvityksiä pyydettiin Tilastokeskukselta, yhdenvertaisuusvaltuutetulta, aluehallintovirastojen työsuojeluvastuualueilta sekä Pelastusopistolta.Kyselyt tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilasta tehtiin sekä pelastusalan organisaatioille että sopimuspalokuntalaisille. Lisäksi työryhmä selvitti erillisellä kyselyllä syrjinnän vaarassa olevia väestöryhmiä edustavilta järjestöiltä, kuinka pelastustoimen palvelut koetaan kyseisten väestöryhmien näkökulmasta. Tavoitteena tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta aktiivisesti edistävä pelastusalaToimintaohjelmaluonnos määrittelee pelastustoimen yhteiset tavoitteet, vastuut ja toimenpiteet, joilla ala voisi edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tavoitteena on pelastusala, joka edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta aktiivisesti, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.Pelastustoimen pitkän aikavälin tavoitteita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä olisivat johtajuuden ja osaamisen vahvistaminentasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun varmistaminen sekä häirinnästä ja syrjinnästä vapaa pelastustoimityöolojen, palkkauksen ja etuuksien kehittäminen tasa-arvoisemmiksi ja yhdenvertaisemmiksieritaustaisten ihmisten kannustaminen alalle ja henkilöstön monimuotoisuuden lisääminenalaikäisten turvallinen kasvu palokuntanuorisotyössä sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmat huomioiva viestintä.− Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat koskettavat kaikkia pelastusalan toimijoita ja siksi asioita tulee myös edistää kaikkien alan toimijoiden kesken. Toivomme saavamme kattavasti lausuntoja sekä alan sisältä että eri väestöryhmiltä, joille palveluja tuotamme. Vain sitä kautta saamme alalle parhaan mahdollisen toimintaohjelman, Kohvakka kertoo.Lausunnoilla oleva toimintaohjelmaluonnos koskisi pelastusalan valtiollisia toimijoita, pelastuslaitoksia, järjestöjä ja sopimuspalokuntia. Toimintaohjelman toimeenpanosta ja seurannasta vastaisi pelastusalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä. Työryhmässä ovat edustettuina aluehallintovirastot, pelastuslaitokset, Pelastusopisto, Helsingin pelastuskoulu, Suomen Pelastusalan ammattilaiset, Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Sopimuspalokuntien liitto sekä Suomen Pelastusalan naiset ry.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallinen lapsistrategia julkaistiin helmikuussa, ja parhaillaan valmistellaan strategian toimeenpanosuunnitelmaa. Jokaisella on nyt mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten strategian linjauksia edistetään seuraavan kahden vuoden aikana.  Kansallisen strategian toimeenpanosuunnitelman esitykset ovat lausunnolla 13.6.2021 asti lausuntopalvelussa. Lausuntopyynnössä esitellään ehdotuksia strategian linjausten edistämiseksi.Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma (lausuntopalvelu.fi)”Toivomme että saamme lausuntokierroksella runsaasti palautetta ehdotuksista. Lisäksi otamme mielellämme vastaan ideoita muiksi lapsen asemaa edistäviksi toimenpiteiksi Suomessa. Kaikkein otollisimpia ovat ehdotukset, jotka ovat konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia alle kahden vuoden aikajänteellä, mutta auttavat luomaan perustaa pitkäjänteiselle lapsi- ja perhepolitiikalle”, toteaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Kommentteja ja ehdotuksia hyödynnetään toimeenpanosuunnitelman valmistelussa.Lapsistrategia koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lisäksi strategiassa ja sen toimeenpanossa otetaan huomioon laajasti perheet, joissa lapset elävät, sekä lapsuuden ja aikuisuuden nivelvaiheessa olevat nuoret aikuiset.Toimeenpanosuunnitelma valmistuu kesällä 2021, ja se julkaistaan strategian verkkosivuilla. Sivuilta löytyvät myös lapsistrategian eri kieliversiot, muut materiaalit ja ajankohtaiset kuulumiset.Lapsistrategia.fi

Lähde: Valtioneuvosto.fi