NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämistä rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin.Eduskunnalle luovutettiin vuonna 2019 kansalaisaloite koskien tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä ja eduskunnan lakivaliokunta antoi viime syksynä kansalaisaloitetta koskevan mietinnön. Sen pohjalta eduskunta päätti edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Samalla edellytetään, että tarvittavat lakiehdotukset annetaan eduskunnan käsiteltäviksi kuluvan vaalikauden aikana.Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista arvioidaan tällä hetkellä Suomessa rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten nojalla, ja on siten rangaistavaa Suomessa nykyisinkin. Sukuelinten silpominen on kielletty myös muun muassa Suomea velvoittavassa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa (ns. Istanbulin sopimus). Työryhmän toimikausi on 26.5.2021 – 28.2.2022 ja sen puheenjohtajana toimii oikeusministeriön erityisasiantuntija Katariina Paakkanen. Työryhmässä on oikeusministeriön lisäksi jäseniä muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, poliisilaitoksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), Helsingin käräjäoikeudesta, Syyttäjälaitokselta, Helsingin yliopistolta, Suomen asianajajaliitosta sekä Ihmisoikeusliitosta.
NordenBladet — Tartuntatautilain määräaikaisten säännösten voimassaoloa jatketaan 31.12.2021 saakka. Nyt nämä säännökset ovat voimassa 30.6. saakka. Säännökset koskevat covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi välttämättömiä hygieniavelvoitteita, rajoitustoimenpiteitä sekä näiden valvontaa ravitsemisliikkeissä, henkilöliikenteessä ja muissa palveluissa.Ainoa sisällöllinen muutos koskee lähikontaktin määritelmääTartuntatautilain pykälistä 58 a ja 58 b koskevat ravitsemisliikkeitä koskevia rajoituksia, 58 c yleistä hygieniavelvoitetta, 58 e henkilöliikenteessä noudatettavia hygieniavelvoitteita, 58 f matkustajamäärän rajoittamista, 58 g tilojen väliaikaista sulkemista asiakkailta ja osallistujilta ja 58 h suunnitelmaa toimenpiteistä covid-19-leviämisen ehkäisemiseksi. Pykälät 59 a – 59 e koskevat tarkastuksia, määräyksiä ja pakkokeinoja, toimivaltaista viranomaista ja tiedonsaantioikeutta. Pykälä 91 koskee päätösten toimeenpanoa.Ainoa sisällöllinen muutos tehdään 58 d §:n 4 momenttiin (lähikontaktin määritelmä).Lähikontaktin määritelmä koskee jatkossa vain sisätiloja – muutos voimaan 1.6.Pykälä 58 d koskee asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytyksiä covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Sitä muutetaan siten, että lähikontaktin määritelmässä kahden metrin etäisyys koskee jatkossa vain sisätiloja. Lähikontaktilla tarkoitettaan siten oleskelua sisätilassa alle kahden metrin etäisyydellä muista ihmisistä yli 15 minuutin ajan tai fyysistä kontaktia muiden kanssa. Lähikontaktin määritelmää koskeva muutos tulee voimaan jo 1.6.2021.Muutoksen myötä erilaisten ulkotiloissa järjestettävien tapahtumien ja urheilu- ja liikuntapalvelujen järjestäminen on nykyistä helpompaa. Samalla järjestämistä koskevien velvoitteiden valvominen helpottuu.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut liikunta- ja urheiluseurojen haettavaksi avustuksen, jolla turvataan lasten ja nuorten harraste-, kilpa- ja huippu-urheilutoimintaa koronaepidemian aikana. Avustukset kuuluvat kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alan korona-tukipakettiin, joka sisältyy vuoden 2021 toiseen lisätalousarvioesitykseen.Avustuksella turvataan yhdistysmuotoisten liikunta- ja urheiluseurojen toiminnan jatkumista koronapandemian aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien osalta. Avustuksella voi kattaa tappioita ja kustannuksia, joita on syntynyt esimerkiksi toiminnan väliaikaisesta keskeytymisestä tai uudelleenjärjestelyistä sekä vuokra- ja palkkakustannuksista.Avustusta voi hakea 1.2.–31.5.2021 aiheutuneisiin kustannuksiin. Ministeriö voi käyttää avustuksiin enintään 4,5 miljoonaa euroa.Hakuaika päättyy 15.6.2021 klo 16.15. Päätökset avustuksista tehdään kesäkuussa.Hakuilmoitus: Covid-19 pandemia-avustus liikunta- ja urheiluseuroille 2021Usein kysyttyä kulttuurin, liikunnan ja tapahtuma-alan tukipaketista
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt selvityksen, jossa arvioidaan hyötyjä Suomen mahdollisesta osallistumisesta Euroopan avaruusjärjestön (ESA) miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan.Ohjelmaan osallistuminen mahdollistaisi Suomelle pääsyn hankkeisiin, jotka koskevat kansainvälistä avaruusasemaa, kuulentoja ja kuun kiertoradalle suunniteltua avaruusasemaa sekä Mars-lentoja.– Tähän asti Suomi ei ole osallistunut ESAn miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen vapaaehtoiseen ohjelmaan, vaan Suomen rahoitusta on suunnattu muihin ohjelmiin kansallisten vahvuuksien ja strategisten painopisteiden mukaisesti. Suomalainen avaruussektori on kuitenkin viime vuosina kehittynyt monipuolisesti. Suomessa on kehitetty useita innovatiivisia tuotteita, sovelluksia ja palveluita, jotka voisivat olla merkityksellisiä myös miehitettyjen avaruuslentojen, robottimissioiden ja muun avaruuden tutkimuksen näkökulmasta, sanoo ESAn neuvoston suomalaisjäsen Maija Lönnqvist.Arvioinnin kohteena ohjelmaan osallistumisesta koituvat hyödytOhjelmaan osallistuminen edellyttää, että ohjelma tarjoaa suomalaisille yrityksille ja tutkimusorganisaatioille sellaisia mahdollisuuksia, joita ei muiden ESAn ohjelmien kautta saavutettaisi.Hankkeella selvitetään seuraavia asioita:Mitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä suomalaisille yrityksille, tutkimukselle ja koulutukselle olisi siitä, jos Suomi osallistuisi ESAn miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen vapaaehtoiseen ohjelmaan ohjelmakaudella 2023–2025 ja sen jälkeen?Mitä ohjelman kannalta merkityksellistä osaamista, tuotteita ja palveluita suomalaisilla yrityksillä ja tutkimusorganisaatioilla olisi?Mitkä ohjelman tavoitteet, hankkeet ja toimenpiteet olisivat kiinnostavia Suomelle ottaen huomioon Suomen avaruusstrategian tavoitteet ja suomalaisen avaruussektorin kyvykkyydet ja vahvuudet? Mitä uusia tieteellisiä ja tutkimusmahdollisuuksia ohjelma tarjoaisi?Mitä hyötyä vertailumaille (Tanska, Norja, Ruotsi, Itävalta) on ollut ohjelmaan osallistumisesta?Osallistuminen ohjelmaan tarkoittaisi käytännössä ESAn rahoitusosuuden kasvattamista. Tällä hetkellä Suomen kokonaisvuosibudjetti ESAn pakollisiin ja vapaaehtoisiin ohjelmiin on noin 28 miljoonaa euroa vuodessa.Selvityksen tuloksia hyödynnetään, kun Suomi määrittelee vuonna 2022, mihin ESAn seuraavan ohjelmakauden ohjelmiin se osallistuu. Hanke kilpailutettiin, ja selvityksen toteuttaa KPMG Oy yhteistyössä 4Front Oy:n kanssa. Tällä hetkellä Suomi ja Viro ovat ainoat ESAn jäsenmaat, jotka eivät osallistu miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan.
NordenBladet — Lähes kaksituhatta henkeä osallistui luomaan pohjoismaista näkökulmaa Euroopan komission Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteeseen. Osallistujien mukaan pohjoismaiset arvot kuten kestävyys, luonnonläheisyys, tasa-arvo ja osallisuus ovat perusta hyvälle asumiselle ja rakentamiselle. Loppuraportti pohjoismaisen yhteistyön tuloksista on julkaistu ja toimitettu komissiolle.”Pohjoismaat pyrkivät näyttämään mallia siitä, miten rakennetaan hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta. Siksi on todella hienoa, että saimme näin paljon pohjoismaisia näkemyksiä ja ideoita. Viemme terveiset edelleen Euroopan komission Bauhaus-tiimille jatkokehitykseen”, kertoo erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.Pohjoismaisen näkemyksen kokoamista koordinoi Suomi, joka toimii tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Alkuvuonna järjestettyyn viiteen tilaisuuteen osallistui laaja joukko arkkitehteja, suunnittelijoita taiteilijoita, opiskelijoita, tutkijoita, muotoilijoita ja julkishallinnon toimijoita. Esiin nousseita teemoja olivat muun muassa ilmastonmuutos, kiertotalous, luonnon monimuotoisuus, puurakentaminen, digitaalisuus, lapset ja nuoret, oppiminen, tasa-arvo ja hyvinvointi.”Elinympäristön laatu koetaan tärkeäksi. Kun ensimmäisen tilaisuuden osanottajat saivat toivoa seuraavan tilaisuuden sisältöä, he halusivat puhua estetiikasta. Laadukas ympäristö on paitsi ekologinen ja toimiva, myös miellyttävä ja viihtyisä” toteaa kulttuuriasiainneuvos Petra Havu opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Nostoja pohjoismaalaisista näkemyksistäKeskusteluissa pohjoismaisen muotoilun lähtökohdaksi nostettiin erityisesti tasa-arvo. Taiteella, muotoilulla ja arkkitehtuurilla on ollut tärkeä rooli pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa ja kehittymisessä. Tilaisuuksissa painotettiin, että näin tulee olla myös jatkossa.Kestävä rakentaminen oli vahvasti esillä, ja osallistujat korostivat rakennusten korjaamista ja muunneltavuutta purkamisen sijaan. Kiertotalouteen siirtymistä kannatettiin voimakkaasti, erityisesti rakennusmateriaalien osalta. Puuarkkitehtuuri ja luontopohjaiset ratkaisut nähtiin tärkeänä osana hiilineutraalia rakentamista.Luonto ja -suhde koettiin tärkeäksi osaksi ihmisten elämää ja ympäristöä. Luonto koettiin tärkeäksi osaksi rakennettua ympäristöä sekä ihmiselle että muille elollisille. Luontoa pidettiin terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä, johon jokaisella olisi oltava oikeus ja pääsy. Luonto tunnistettiin myös innovaation lähteeksi kestävässä rakentamisessa.Keskustelua herätti myös lämpenevä ilmasto, mikä muuttaa väistämättömästi erityisesti arktista luontoa. Arktinen ympäristö ja maisema ovat vaikuttaneet pohjoismaiseen estetiikan käsitykseen, mikä tulee myös muuttumaan tulevan kehityksen seurauksena.Uuden eurooppalaisen Bauhausin rakentuminenUusi eurooppalainen Bauhaus on Euroopan komission aloite, joka edistää rakennetun ympäristön ja asumisen kestävää kehitystä, osallisuutta ja kauneutta. Tavoitteena on löytää parempia elämisen ja asumisen tapoja yhdessä suunnitellen ja kehittäen – sekä valjastaa tieteen ja teknologian ohella luovuus, kulttuuri ja muotoilu ratkomaan aikamme suuria haasteita kuten ilmastonmuutosta.Aloitteen sisältö ja muoto rakentuvat eurooppalaisten ideoiden, esimerkkien ja toiveiden ympärille. Suunnittelupöydän ääreen ovat tervetulleita aivan kaikki, esimerkiksi arkkitehdit, muotoilijat, taiteilijat, tutkijat, yritykset, järjestöt, opiskelijat, lapset ja nuoret.Aloite toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (European Green Deal).Euroopan komissio käynnistää syksyllä 2021 joukon pilottihankkeita, joiden teemat tulevat pohjautumaan yhteisen kehittämisvaiheen tuloksiin. Myös yhteispohjoismainen suunnittelu ja kehittäminen jatkuvat syksyn mittaan, tulossa on esimerkiksi verkkotapahtuma digitaalisuudesta rakennetussa ympäristössä.New European Bauhaus, Reflections from the Nordic co-operation (englanniksi)
NordenBladet — Chile isännöi 31.5.– 3.6. 2021 kahta merkittävää energia-alan virtuaalikokousta. Vuosittaiset puhtaan energian ministerikokous (CEM) ja Mission Innovation (MI) teknologiakokous kokoavat yhteen noin 25 suuren talousmaan ja Pohjoismaiden sekä EU:n, YK:n ja kansainvälisten energiajärjestöjen edustajat keskustelemaan, miten siirtymää puhtaan energian ratkaisuihin nopeutetaan globaalisti. Suomea CEM12 ja MI-6 -kokouksissa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.CEM12-kokous pohtii puhtaan energian kasvavaa roolia yhteiskunnan ja talouden kannaltaPuhtaan energian ministerikokouksessa (31.5.-) keskustellaan ratkaisuista, mahdollisuuksista ja prioriteeteista, joilla edistetään puhtaan energia siirtymää. Suomi käyttää puheenvuoron sessiossa, joka liittyy puhtaan energian edistämismahdollisuuksiin kaikilla sektoreilla ja eri politiikkalohkoilla. – Puhtaan energian ministerikokous on Suomelle keskeinen globaalia toimintaa hyödyntävä yhteistyöfoorumi. Tuomme esiin tärkeitä teemoja energia-alan murroksessa, kuten energiajärjestelmien integraatio ja liikenteen sähköistyminen, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä. Ministeritason CEM-istunto pidetään 3.6. teemalla kunnianhimosta toimintaan. Siinä keskustellaan 2020-luvulla tapahtuvasta puhtaan energian siirtymästä kolmesta eri näkökulmasta. Tavoitteena on tunnistaa ensisijaiset ratkaisut, joilla laajennetaan puhtaan energian käyttöönottoa tällä vuosikymmenellä ja joilla siirtymä saadaan aikaan kaikilla yhteiskunnan sektorille, sekä tunnistaa tavat, joilla luodaan osallistava, koko yhteiskunnan lähestymistapa puhtaan energian siirtymään.Kokouksen aikana pohditaan myös puhtaan energian kokousten tulevaisuutta. Odotettavissa on linjaus CEM:n viiden vuoden jatkomandaatista vuoteen 2026 saakka, sisältäen toiminnan vahvistamisen ja sihteeristön rahoituksen turvaamisen vuosina 2022-2025.Mission Innovation keskustelee energiainnovaatioiden tärkeydestäMission Innovation -kokouksessa 3.6. annetaan julkilausuma, jossa valtiot asettavat tavoitteekseen lisätä yhteistä kunnianhimoa ja yhteistyötä MI 2.0 vaiheessa. Julkilausuman mukaan nyt käynnistetään puhtaan energian innovaatioiden vuosikymmen, joka mobilisoi ja yhdistää globaalit T&K-ponnistukset kiihdyttämään Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon sisältäen myös polut päästöjen nettonollatasolle. MI-valtiot maksimoivat yhteistyöllä tutkimus-, kehitys- ja demonstraatioinvestointien vaikutukset. Maat myös tunnistavat sen, että on tärkeää varmistaa, että innovaatioissa otetaan huomioon kaikkien yhteisöjen erilaiset tarpeet ja mahdollistetaan sukupuolten tasa-arvo. – Mission Innovation -tavoitteet vastaavat Suomen pyrkimyksiä kehittää uusia ratkaisuja, jotka uudistavat taloutta ja mahdollistavat vihreän siirtymän. Suomi on lisännyt viime vuosina investointejaan puhtaan energian ratkaisuihin ja lisää niitä myös tulevaisuudessa, ministeri Lintilä linjaa.Lintilä muistuttaa, että hallituksen tavoitteena on lisätä tutkimus- ja kehitysrahoituksen osuus neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Myös EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksesta suunnataan Suomessa vähintään 50 prosenttia ilmastoratkaisuihin, painopisteenä erityisesti uusien teknologioiden ja ratkaisujen edistäminen.CEM/MI-kokousviikkoa voi seurata virtuaalisestiCEM12 ja MI-6 -kokousviikko on 31.5.-6.6.2021. Ministeritason osioiden lisäksi viikolla järjestetään lukuisia tapahtumia energia-alan eri aiheista. Tilaisuuksiin voi ilmoittautua https://cem12mi6chile.com/Kokoukset tarjoavat hallituksille, johtaville cleantech-organisaatioille, innovaattoreille, rahoittajille ja kansalaisjärjestöille mahdollisuuden korkean tason vuoropuheluun ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen, joilla kiihdytetään siirtymistä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Julkisen ja yksityisen sektorin sitoutuminen rakentaa teollisuuden, hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä ja auttaa skaalaamaan puhtaan energian ratkaisuja soveltumaan toteutettavaksi eri puolella maailmaa.Vuonna 2010 perustettu puhtaan energian ministerikokous on foorumi, jossa 25 suurta taloutta (G20+) ja Pohjoismaat toimivat yhdessä kiihdyttääkseen siirtymistä maailmanlaajuiseen puhtaan energian talouteen jakamalla parhaita ratkaisuja ja yhteisiä toimintatapoja. CEM-maat tuottavat 75 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mutta myös 90 % maailmanlaajuisista puhtaan energian investoinneista.Mission Innovation (MI) on maailmanlaajuinen aloite, jonka tarkoituksena on nopeuttaa puhtaan energian innovointia ja hankkeita puhtaan energian saatavuuden parantamiseksi.
NordenBladet — Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä palvelevien henkilöiden palkkoja korotetaan 1.6.2021 alkaen. Korotukset perustuvat puolustusministeriön ja ulkoministeriön yhteistyössä valmistelemaan kriisinhallintatehtävien palkkauksen kehitysohjelmaan vuosille 2021-2023.
Korotukset toteutetaan seuraavalla tavalla:
? 1.6.2021 alkaen tulee voimaan 4 %:n korotus vaativuusluokkien 1-6 tehtäviin sekä vaativuusluokka 10:een kuuluviin lääkäreiden tehtäviin. ? 1.1.2022 alkaen kaikkiin tehtäviin kohdentuu 2 %:n korotus. ? 1.1.2023 alkaen vaativuusluokkien 1-9 tehtäviin kohdentuu 2 %:n korotus.
Korotuksella halutaan turvata kriisinhallintahenkilöstön saatavuus. Erityisesti haasteellisessa toimintaympäristössä toimivan henkilöstön palkkausta on haluttu kehittää kilpailukykyisemmäksi. Myös kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea kiinnitti tähän huomiota mietinnössään.
Tähän liittyen puolustusministeri Antti Kaikkonen on 26.5.2021 päättänyt sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön pätevyysvaatimuksista ja palvelussuhteen ehdoista annetun puolustusministeriön asetuksen muuttamisesta. Palkkaukseen lisätään 1,0 %:n virastoeräkorotus ja 0,97 %:n yleiskorotus. Virastoeräkorotus kohdentuu vaativuusluokkiin 5-9 ja yleiskorotus kaikkiin vaativuusluokkiin. Lisäksi edellä mainittu 4 %:n korotus kohdennetaan vaativuusluokkien 1-6 tehtävien sekä lääkäreiden vaativuusluokka 10:n tehtävien palkkaukseen. Myös Puolustusvoimien ulkopuolelta palkattujen kriisinhallintakoulutuksessa olevien henkilöiden päivärahaa tarkistetaan.
Puolustusministeri Kaikkosen mukaan nyt laadittu palkkauksen kehitysohjelma on erinomainen jatkumo 1.8.2020 toteutettuun 5 %:n tasokorotukseen.
– Ulkoministeriö ja puolustusministeriö ovat tehneet asiassa hienoa yhteistyötä. Tässä on yksi esimerkki siitä, miten vaikeana aikana voidaan saada aikaiseksi henkilöstön kannalta myös hyviä päätöksiä. Sotilaallisten kriisinhallintatehtävien palkkauksen kehitysohjelma vuosille 2021-2023 korottaa palkkoja keskimäärin 6,4 prosenttia.
Puolustusministeri Kaikkosen mukaan korotuksen vaikutusta kriisinhallintatehtävien houkuttelevuuteen ja niihin hakeutumiseen seurataan tarkasti. Palkkauksen jatkokehittämisessä huomioidaan seurannan tuloksia ja paneudutaan rekrytoinnin haastekohtiin.
– On tärkeää, että jatkossakin kriisinhallintatehtäviin on saatavilla riittävästi ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilöstöä, ministeri Kaikkonen linjaa.
NordenBladet — Maailmanpankin pääjohtaja David Malpass osallistuu tiistaina 1. kesäkuuta Pohjoismaiden ja Baltian maiden ministeritapaamiseen Vantaalla. Kokouksen aiheita ovat muun muassa ilmastonmuutos, koronatoimet ja rokotesolidaarisuus.Pääjohtaja Malpass saapuu Suomeen maanantaina 31. toukokuuta. Hän tapaa samana päivänä tasavallan presidentti Sauli Niinistön.Tiistaina Malpassin ohjelmassa on kokous Maailmanpankin Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiirin ministereiden kanssa, jotka ovat Maailmanpankin hallintoneuvoston jäseniä. Suomea edustavat Vantaalla valtiovarainministeri Annika Saarikko ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Muiden maiden ministerit tai heidän sijaisensa osallistuvat kokoukseen etäyhteydellä.”Pidän Maailmanpankin uutta ilmastonmuutoksen toimintasuunnitelmaa merkittävänä. On tärkeää, että Maailmanpankki auttaa jäsenmaitaan maksimoimaan ilmastorahoituksen vaikutuksen. Tämä työ tukee myös valtiovarainministerien ilmastokoalitiota, johon osallistuu jo yli 60 maata ja jonka puheenjohtajana toimin yhdessä Indonesian ministerin kanssa”, ministeri Saarikko sanoo.Ilmastonmuutoksen ja koronatoimien ohella ministerikokouksen aiheita ovat muun muassa koulutus, digitalisaatio, velkakestävyys sekä ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus.”Jotta pääsemme koronakriisin jälkeen taas kestävälle polulle, on ensiarvoisen tärkeää lisätä rahoitusta inhimilliseen kehitykseen, terveyteen ja laadukkaaseen koulutukseen etenkin kaikkein köyhimmissä ja hauraimmissa valtioissa. Terveyttä ja koulutusjärjestelmiä vahvistamalla edistämme tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, vakautta ja talouskasvua”, ministeri Skinnari toteaa.
NordenBladet — Osana Suomen biotalousstrategian päivitystyötä järjestettiin syksyn 2020 ja kevään 2021 mittaan kahdeksan alueellista biotalousfoorumia. Alueellisten foorumien loppuwebinaarissa 26.5.2021 koottiin yhteen eri puolilta Suomea kerätyt ajatukset biotalouden kehittämismahdollisuuksista.Parhaillaan päivitettävän biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja erityisesti korkean arvonlisän palveluilla ja tuotteilla. Strategiatyön keskiössä ovat myös ilmasto, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemien toimintaedellytykset.Biotaloutta pyritään uudessa strategiassa suuntamaan kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää. Sillä tarkoitetaan sitä, että hyödykkeitä jalostetaan Suomessa mahdollisimman pitkälle, jotta biotuotteista saatava taloudellinen hyöty on mahdollisimman suuri. Kestävyys liittyy puolestaan esimerkiksi ympäristön ja ilmastovaikutusten huomiointiin eli siihen, että kasvu tapahtuu luonnon ehdoilla.Loppuwebinaarin avasi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Hän painotti puheenvuorossaan biotalouden laajoja mahdollisuuksia sekä yhteistyötä eri sektoreiden välillä. Strategian päivitystyö ajoittuu hänen mukaansa sopivasti Suomen kestävän kehityksen ohjelman valmistumisen yhteyteen. Kestävän kehityksen ohjelma vauhdittaa omalta osaltaan biotalousstrategian tavoitteiden toimeenpanoa.”Suomen hyvinvointi on rakennettu pitkälti uusiutuvien luonnonvarojen ja vahvan osaamisen varaan”, arvioi kansliapäällikkö Husu-Kallio.Webinaarin yhteenvedossa biotalous nähtiin kasvavana liiketoiminnan ja alueiden vetovoiman lähteenä, joka toisaalta vaatii myös uusia investointeja ja erityisesti osaamisen kehittämistä. Keskustelussa nousi esiin myös tarve monialaiseen yhteistyöhön toimijoiden välillä sekä vuoropuheluun eri strategioiden välillä. Tärkeänä pidettiin myös muutosten ennakointia, erityisesti koulutuksen kehittämisen yhteydessä. Sekä toisen asteen koulutuksen että täydennyskoulutuksen toivottiin valmentavan entistä paremmin tulevaisuuden biotalousosaajia.Keskustelua herättivät myös biomassojen saatavuus ja kestävyys sekä infrastruktuurin ja logistiikan rooli biotalouden kehittämisessä. Lisäksi korostettiin innovaatioita, jotka ovat mahdollistaneet esimerkiksi biomassapotentiaalin havaitsemisen aiemmin vähäarvoisina pidetyistä jäte- ja sivuvirroista.Eri maakunnat kehittävät biotaloutta omien vahvuuksiensa ja erityisominaisuuksiensa pohjalta, mutta tärkeänä pidettiin myös yhteistyötä alueiden kesken. Webinaariesityksissä alueellisia kuulumisia kuultiin Keski-Suomesta, Varsinais-Suomesta ja Etelä-Karjalasta.Maa- ja metsätalousministeriön vastuulla biotalousstrategian päivittämisessä on erityisten alueiden kuuleminen ja siinä yhteydessä esiin nousevien näkökulmien tuominen mukaan strategiaan. Päävastuu päivitystyöstä on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Työn on tarkoitus valmistua lähikuukausina.
