NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen Saimaan juoksutuksen lisäämiseksi 7.6.2021 alkaen. Lisäjuoksutuksilla pienennetään Saimaan vedenpinnan nousua mahdollisesta tulvasta aiheutuvien haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi.Saimaan vedenkorkeus ja Vuoksen juoksutus pyritään normaalioloissa pitämään mahdollisimman luonnonmukaisena eli ns. normaalivyöhykkeellä. Jos vedenkorkeus uhkaa nousta tai laskea niin, että siitä voi aiheutua vahinkoja, juoksutusta voidaan muuttaa vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi luonnonmukaisesta poikkeavaksi.Kaakkois-Suomen ELY-keskus aloitti sateisen syksyn jälkeen joulukuussa 2020 Saimaan ja Vuoksen lisäjuoksutukset, minkä jälkeen juoksutuksen viikkokeskiarvo on ollut enintään 800 m3/s. Lisäjuoksutuksella on saatu tähän mennessä hillittyä vedenkorkeuden nousua noin 15 cm luonnonmukaiseen vedenkorkeuteen nähden.Talvi 2020-2021 oli Vuoksen vesistöalueella tavanomaista sateisempi, ja toukokuun sademäärä on ollut kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna. Vedenkorkeus nousee edelleen kesä-heinäkuussa, jos tavanomaista runsaammat sateet jatkuvat.Saimaan vedenkorkeus oli 27 toukokuuta tasolla NN +76,37 m (N2000 +76,63 m), eli noin 60 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Vedenkorkeus aiheuttaa jo nyt haittaa kaikkein alavimmille rantaviljelyksille sekä rantakiinteistöjen käytölle ja rakenteille. Jos vedenkorkeus nousee noin tason NN +76,55 m yläpuolelle, vahingot ja haitat kasvavat Saimaan alueella merkittävästi.Saimaan tulvan nousemista korkeustason NN +76,60 m yli tulee Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaan pyrkiä estämään tai pienentämään tehokkaasti. Samalla on huolehdittava siitä, että tästä Vuoksen osalle mahdollisesti aiheutuvat vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi.Maa- ja metsätalousministeriö on näistä syistä ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen esityksestä päättänyt ennakoivana toimenpiteenä juoksutuksen nostamisesta 7. kesäkuuta alkaen tasolle 850 m3/s. Juoksutusta voidaan joutua lisäämään tätäkin suuremmaksi vesitilanteen kehittymisestä riippuen.Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekee päätökset normaalivyöhykkeellä tai vähäisesti sen ulkopuolella tapahtuvista juoksutusmuutoksista. Maa- ja metsätalousministeriö päättää kuitenkin sellaisista juoksutusmuutoksista, jotka voivat aiheuttaa Venäjän puolella vesivoimamenetyksiä ja joista voi aiheutua Suomen valtiolle korvausvelvollisuus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Millaiselta Suomen maatalous- ja maaseutupolitiikan lähitulevaisuus näyttää? Mitä toimia on tarjolla tulevaisuudessa maaseudun kehittämiseksi? EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP-uudistuksen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Suomen CAP-suunnitelma lähetetään lausunnoille 17.6. alkaen.Tervetuloa kuulemaan, millainen CAP-suunnitelma lähetetään lausunnoille. Aamupäivän aikana keskustelemme CAP-suunnitelman valmistelusta ja sen pääsisällöstä sekä kerromme, millä tavalla lausunnot annetaan. Aamupäivän jälkeen jatketaan CAP-suunnitelmaluonnoksen ympäristö- ja ilmastotoimien tarkemmalla esittelyllä. Ilmoittautumisen yhteydessä on mahdollista esittää valmisteluun tai CAP-suunnitelman sisältöön liittyvä kysymys. Pyrimme vastaamaan joihinkin kysymyksiin tilaisuuden esityksissä ja keskusteluissa. Tutustuthan jo aiemmin esitettyihin yli sataan kysymykseen ja vastaukseen CAP27-sivuille ennen oman kysymyksen lähettämistä.  Milloin: 
•    CAP-suunnitelmaa esittelevä aamupäivän tilaisuus: 17.6.2021 klo 9-10.30 
•    CAP-suunnitelmaluonnoksen ympäristö- ja ilmastotoimien tarkempi esittely: 17.6. klo 12.00-14.30 Aamu- ja iltapäivän tilaisuuksiin pääset ilmoittautumaan tästä linkistä  (avautuu uuteen välilehteen) Kannustamme osallistumaan keskusteluun myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #CAP27. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut valtionavustushaun, joka koskee Lastenasiaintalo-mallin (Barnahus) jatkokehittämistä ja valtakunnallistamista. Avustuksen tarkoituksena on kattaa kustannuksia, joita kertyy lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn, tunnistamisen, tutkimisen sekä uhrien hoidon koordinaatiosta ja sisällön kehittämisestä.Hakuaika on 31.5.-31.8.2021. Yhteensä valtionavustuksia jaetaan noin 1 900 000 euroa vuodelle 2022, ja saman verran vuodelle 2023.Avustusta voivat hakea yliopistollista sairaalaa ylläpitävät sairaanhoitopiirit, joissa toiminnan kehittämisestä ja jalkauttamisesta vastaavat ensisijaisesti lasten ja nuorten oikeuspsykiatriset tai oikeuspsykologiset yksiköt yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Tällaisia alueellisia toimijoita ovat erityisesti lasten- ja nuorisopsykiatria, seri-tukikeskukset, lastensuojelu ja perhekeskukset tai vastaavat toimijat.Haussa painotetaan erityisesti niitä kehittämistoimia, jotka parantavat perustason palveluiden kykyä vastata lapsiystävällisesti ja Barnahus-mallin mukaisesti väkivaltaa kohdanneiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeisiin. Tarkoituksena on luoda pitkäjänteisesti käyttöön jäävä pysyvä toimintamalli. Mallissa vaativan erityistason työtä tekevillä yliopistosairaaloiden yksiköillä on alueellaan keskeinen toimintaa koordinoiva rooli.Yksi tavoitteista on lisätä lapsiystävällisten tilojen käyttöä tilanteissa, joissa lasta kuullaan. Kuulemisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi perhekeskusten tiloja. Lastenasiaintalo-malli (Barnahus) perustuu moniammatilliseen viranomaisyhteistyöhönLastenasiaintalossa (Barnahus) selvitetään moniammatillisesti seksuaali- tai pahoinpitelyrikoksen uhriksi epäillyn lapsen ja nuoren asia lapsiystävällisessä ympäristössä. Samalla huolehditaan yhteistyössä lapselle turvallinen kasvu ja kehitys. Hankkeessa hyödynnetään muun muassa Seri-tukikeskuksissa jo käytössä olevia toimintamalleja, yliopistosairaaloiden lasten oikeuspsykologisissa ja -psykiatrisissa yksiköissä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) kehitettyjä yhteistyömalleja ja muita toimintakäytäntöjä sekä koulutetaan alueille uusia osaajia. Vuosien 2020 ja 2021 aikana monialaista tapausten esiselvittelyä, ns. LASTA-seula -toimintaa on jo levitetty uusille alueille. Tätä työtä ja toiminnan juurruttamista pitää edelleen jatkaa ja tukea. Epäilyjä lapsiin kohdistuvista väkivaltarikoksista tulee ilmi entistä enemmänVäkivalta lapsia kohtaan ei tutkimusten mukaan ole lisääntynyt, mutta epäilyt väkivaltarikoksista sekä ilmi tulleen väkivallan määrä on kasvanut huomattavasti. Tukea tarvitsevan lapsen näkökulmasta oikea-aikaista ja vaikuttavaa tukea hankaloittavat ja hidastavat monet asiat. Puutteita on palvelujärjestelmässä. Lisäksi lastensuojelun, rikosoikeuden ja hoidon prosessit etenevät eri tahtiin ja ne ovat kohtuuttoman hitaita. Osa väkivaltaepäilyn kohteena olevista lapsista sekä väkivallan uhreista jää kokonaan ilman tarvitsemaansa tukea ja hoitoa. Erityisesti Pohjoismaissa Lastenasiaintalo-mallin (Barnahus) avulla on pystytty lisäämään prosessien lapsiystävällisyyttä ja auttamaan seksuaalista väkivaltaa kohdanneita lapsia ja nuoria. Tähän on päästy viranomaisten välisellä yhteistyöllä ja kokoontumalla yhteen. Suomessa lasten ja nuorten oikeuspsykologiset ja -psykiatriset yksiköt toimivat jo suurelta osin Barnahus-mallin mukaisesti, mutta ne palvelevat vain osaa lapsista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Palliatiivisen hoidon kehittämisohjelman tavoitteena on turvata hoito, hoiva ja huolenpito elämän loppuvaiheessa. Valtionavustushaku Palliatiivisen hoidon palvelujen tuottaminen ja laadun parantaminen -ohjelman mukaisiin kehittämishankkeisiin alkaa kesäkuussa.Valtioneuvoston asetuksen perusteella viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin on huolehdittava vaativan palliatiivisen ja saattohoidon tehtävistä sekä niiden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta alueellisesti. Valtionavustusta voivat hakea yliopistolliset sairaanhoitopiirit. Erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit ja kunnat voivat toimia hankkeessa osatoteuttajina. Haku päättyy 16.7.2021.Avustuksilla kehitetään esimerkiksi kotisairaalatoimintaaSosiaali- ja terveysministeriön suositus palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä sisältää toimenpidekokonaisuudet, joihin valtionavustushakemuksen tulee kohdistua.Toimenpidekokonaisuudet ovatkotisairaalatoiminnan kehittäminen kunnissapalliatiivisen hoidon palvelujen tuottaminen ja laadun parantaminenasumispalvelujen ja kotihoidon henkilökunnan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisen kehittäminenlasten ja nuorten palliatiivisen hoidon kehittäminendigitaalisten palvelujen kehittäminen kotisairaalassa ja palliatiivisen hoidon vastaanotoilla.Avustuksiin voidaan myöntää yhteensä noin 5,6 miljoonaa euroa, jos eduskunta vahvistaa tarkoitukseen määrärahat. Haettavana olevan avustuksen käyttöaika on vuosina 2021-2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen, Viron ja Islannin digitalisaatioasioista vastaavat ministerit ovat allekirjoittaneet sopimuksen Islannin liittymisestä Suomen ja Viron perustamaan Nordic Institute for Interoperability Solutions -instituuttiin (NIIS). NIIS vastaa Suomen kansallisen tiedonsiirtoratkaisun palveluväylän pohjana olevan X-Road -teknologian kehittämisestä ja ylläpidosta.Palveluväylä tarjoaa organisaatioille vakioidun tavan siirtää tietoja sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden tietojärjestelmien välillä. Lisäksi NIIS:n tehtävänä on muiden rajat ylittävien sähköisen hallinnon komponenttien kehittäminen ja ylläpitäminen.Kuntaministeri Sirpa Paatero on tyytyväinen, että NIIS-yhteistyö laajenee ja kehittyy maiden välillä.“Yhteiskehittäminen on lisännyt kustannustehokkuutta. Kehittämällä teknologiaa yhdessä varmistamme ratkaisujen laatua, edistämme innovatiivisuutta ja rakennamme edellytyksiä rajat ylittävälle sähköiselle hallinnolle. Instituutti mahdollistaa lisäksi yhteistyön useamman valtion kesken, mistä olen nyt Islannin liittyessä jäseneksi erittäin tyytyväinen,” Paatero toteaa.Islannin liittyminen NIIS-yhteistyöhön täysjäseneksi tarkoittaa, että Islanti on mukana jatkossa kehittämässä teknologiaa, viemässä eteenpäin yhteistä strategiaa, edistämässä yhteistyötä ja jakamassa kustannuksia.Suomi ja Viro perustivat NIIS:n kesällä 2017 pitkään jatkuneen X-Road-yhteistyön jatkoksi. Islanti on ollut NIIS:n kumppanina vuodesta 2018.Lue lisää NIIS:n tiedotteesta (englanniksi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tuore selvitys osoittaa, että kokonaisvaltainen ilmastomuuttoliikkeiden hallinta edellyttää oikeansuuntaista ilmastopolitiikkaa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukemista muun muassa humanitaarisen avun, siviilikriisinhallinnan, kehitysyhteistyön sekä koulutus- ja tutkimustoiminnan keinoin, mutta myös maahanmuuttopolitiikan keinoin.Ilmastomuuttoliike koskettaa myös SuomeaIlmastonmuutos vaikuttaa eri alueisiin, maihin ja ihmisryhmiin eri tavoin ja epätasa-arvoisesti. Vauraat ja poliittisesti vakaat valtiot pystyvät paremmin suunnittelemaan ja toteuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja siihen valmistautumiseen tarvittavia toimenpiteitä kuin köyhät ja hauraat valtiot. Siksi Suomen ja Euroopan unionin tulisi vielä vahvemmin ottaa huomioon ilmasto- ja ympäristönäkökulma kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa.Muuttoliike on keino sopeutua ilmastonmuutokseen. Suurin osa ilmaston- ja ympäristömuutokseen liittyvästä muuttoliikkeestä tapahtuu maiden sisällä. Ilmastomuuttoliikettä tapahtuu kuitenkin myös valtioiden rajojen yli. Tulevaisuuden ilmastomuuttajien muuttoreitit seuraavat todennäköisesti ihmisten nykyisiä muuttoreittejä, myös Euroopan unioniin ja Suomeen. Sen lisäksi ilmastonmuutos voi vaikuttaa joidenkin muuttoreittien turvallisuuteen tai kiinnostavuuteen.Kestävän kehityksen tavoitteet sekä inhimillisen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien näkökulma asettavat reunaehdot ilmastomuuttoliikkeen hallinnalle lähtöalueilla, kauttakulkualueilla ja vastaanottavilla alueilla. Tavanomaiset oleskelulupakategoriat tarjoavat tärkeimmät ihmisten suojelua ja sopeutumista tukevat mahdollisuudet, koska kansainvälisen suojelun kategoriat eivät tehokkaasti vastaa suojelutarpeeseen.Uusia ratkaisuja tulee hakea kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisen yhteistyön ja kumppanuuksien lisäksi on tarpeen edistää niin ilmasto- ja maahanmuuttosektorien kuin eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä ilmastomuuton hallinnassa Suomessa.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä osallistuu virtuaalisesti Team Finland -tapahtumakokonaisuuteen Kiinassa kesäkuussa. Tavoitteena on tiivistää suomalaisten ja kiinalaisten yritysten suhteita erityisesti vähähiilisyydessä, bio- ja kiertotaloudessa sekä meriteollisuudessa.Elinkeinoministeri osallistuu virtuaalisesti 2.- 21.6. välisenä aikana useisiin Kiinassa järjestettäviin tapahtumiin, mukaan lukien innovatiivisen liiketoiminnan komitean tilaisuuteen Pekingissä sekä Wood from Finland ja Green and Smart Ships -seminaareihin Shanghaissa. Tilaisuuksiin osallistuu kymmeniä suomalaisia ja kiinalaisia yrityksiä. Yritysten liiketoimintaympäristön muutokset ovat korostuneet koronapandemian aikana. Muun muassa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuudelle on asetettu erityisiä rajoituksia, jotka ovat hankaloittaneet vientiponnisteluja. Team Finland –verkoston aktiivisilla toimilla tuetaan suomalaisten yritysten kansainvälistymistä haastavassa tilanteessa – niin kohdemarkkinalla kuin online.Team Finland -verkosto on suomalaisyrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansainvälisten asiain neuvos Teemu Seppä avaa MMM-blogissaan EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaan sisältyvää investointien luokittelujärjestelmää (taksonomia). Jäsenmailla on nyt neljä kuukautta aikaa muodostaa kantansa komission kriteeriehdotukseen.Rahoitusmarkkinoilla on koettu ongelmaksi, että erilaisia kestäväksi mainostettuja sijoituskohteita on olemassa pilvin pimein. EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmalla pyritään nyt ohjaamaan rahoitusta ilmaston ja ympäristön kannalta aidosti kestäviin kohteisiin. Laaja paketti sisältää koko joukon toimia ympäristömerkeistä yritysten raportointivelvoitteisiin.Investointien luokittelujärjestelmä, taksonomia, on ratkaiseva osa suunnitelmaa; sen avulla on tarkoitus erotella jyvät akanoista.Lue koko kirjoitus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat päivittäneet ohjeistuksen koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä.Yleisötilaisuuksissa, yhteisissä kokoontumisissa ja julkisten tilojen käytössä on muistettava perusohjeet koronavirustartuntojen leviämisen estämiseksi. Paikalle tullaan vain terveenä, kasvomaskin käyttöä suositellaan ja järjestäjän vastuulla on varmistaa riittävät etäisyydet sekä hygieniataso. Koronavirus tarttuu helposti pinnoilta, joten tehokkaalla siivouksella voidaan ehkäistä viruksen leviämistä. Lisäksi järjestäjän tulee varmistaa, että asiakkailla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paatero avasi tänään 31.5. Vaikuttavat hankkijat -verkoston toiminnan. Verkosto jakaa hyviä käytäntöjä, vauhdittaa toimivien toimintamallien skaalaamista ja kehittää hankintojen vaikuttavuutta yli organisaatiorajojen. Verkosto toimii osana Hankinta-Suomi toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. ”Kuntien ja valtion vuosittaiset hankinnat yrityksiltä ja järjestöiltä ovat yli 30 miljardia euroa. Vaikuttavien hankkijoiden verkoston hankintayksikköjen osuus summasta on huomattava. On tärkeää, että niiden osaamista hyödynnetään, jotta parhaat hankintamallit saadaan skaalattua laajemmin käyttöön”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Verkostossa on mukana organisaatiota eri puolelta Suomea ja eri toimialoiltaVerkostoa koordinoidaan osana strategisen johtamisen teemaryhmää, joka on perustettu osana Hankinta-Suomi -toimintaohjelmaa. Verkoston toiminta tähtää organisaatiorajat ylittävään ja ennakoivaan julkisten hankintojen kehittämiseen. ”Suomessa tehdään hyvää työtä julkisten hankintojen johtamisen kehittämiseksi. Yhteisvoimin saamme enemmän aikaan ja voimme oppia myös muiden kokemuksista.” toteaa verkoston ensimmäinen kiertävä puheenjohtaja Helsingin kaupungin hankintajohtaja Jorma Lamminmäki.
Verkoston aloitustapaamisessa 31.5. keskusteltiin verkostotoiminnan tarpeista ja mahdollisuuksista kansainväliselle yhteistyölle. ”Vaikuttavat hankkijat -verkoston avulla voidaan luoda täysin uusia yhteistyömalleja ja ratkaisuja julkisiin hankintoihin. Osallistujat muotoilevat toiminnan aktiivisuuden ja luonteen itse. Yhteistyön rajat eivät rajoitu Suomen rajojen sisäpuolelle ja verkoston puitteissa on mahdollista hakea oppeja ja rakentaa kansainvälisesti.” toteavat verkoston tukena toimivan Strateginen johtaminen -teemaryhmän vetäjät Antti Rissanen valtiovarainministeriöstä ja Maria Röykkä Hanselista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi