EU:n oikeusministerit keskustelevat laittoman verkkosisällön torjunnasta

NordenBladet — EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kokoontuu 7.–8. kesäkuuta Luxemburgissa. Kokouksessa keskustellaan muun muassa laittoman verkkosisällön torjumisesta ja hyväksytään neuvoston yleisnäkemys Euroopan unionin perusoikeusviraston toimintaedellytysten parantamiseen tähtäävästä ehdotuksesta. Kokouksessa Suomea edustaa pysyvä edustaja, suurlähettiläs Marja Rislakki.Oikeusministereiden kokouksessa keskustellaan digitaalisia palveluja koskevasta asetusehdotuksesta, jonka komissio antoi joulukuussa. Säädösehdotuksen tavoitteena on lisätä verkkokäyttäjien turvallisuutta ja nykyaikaistaa digitaalisia palveluja koskevia sääntöjä. Oikeusministerikokouksessa keskustellaan erityisesti laittoman verkkosisällön torjumiseen liittyvistä kysymyksistä.Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä myös neuvoston yleisnäkemys Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen muuttamisesta. Muutosten tarkoituksena on lisätä viraston tehokkuutta ja vahvistaa sen mahdollisuuksia toimia myös EU:ssa tapahtuvan poliisiyhteistyön ja rikosoikeudellisen yhteistyön aloilla.Suomesta kaksi syyttäjää Euroopan syyttäjänvirastoonLisäksi kokouksessa kuullaan tilannekatsaus juuri toimintansa aloittaneen Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta. Suomi pääsi eilen torstaina EPPOn pääsyyttäjän kanssa yhteisymmärrykseen kahden suomalaisen valtuutetun syyttäjän nimeämisestä. Ainakin toiminnan alkuvaiheessa toinen suomalaisista syyttäjistä toimii kokopäiväisenä EPPO-syyttäjänä, ja toinen syyttäjä hoitaa pääosin kansallisia syyttäjäntehtäviä. Etusija on kuitenkin aina EPPOn tehtävillä. Valtuutettujen syyttäjien valintamenettely saatetaan päätökseen mahdollisimman pian.Kokouksessa on tarkoitus myös muun muassa hyväksyä yleisnäkemys saatavien siirtoa koskevasta asetuksesta sekä rajat ylittävää sähköistä oikeudenkäyttöä tehostavan järjestelmän perustamista koskevasta asetuksesta. Lisäksi tarkoituksena on hyväksyä päätelmät haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten suojelusta EU:ssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Norjalta pyydetään tarkempaa selvitystä lohen koukkuverkkopyynnin sallimisesta Finnmarkin alueella

NordenBladet — Suomi ja Norja neuvottelivat Tenojoen lohenkalastuksen rajoituksista kevään aikana. Lohikannan heikon tilan vuoksi maat päätyivät kieltämään lohen kalastuksen Tenon pääuomassa ja sivuvesistöissä. Vastaavasti Norja kielsi lohenkalastuksen Tenovuonossa sekä ulkorannikolla Tenonvuonon molemmin puolin. Tällä viikolla Norja päätti peruuttaa koukkuverkon käyttökiellon muualla Finnmarkin merialueella vuodeksi 2021. Päätös tuli Suomen viranomaisille yllätyksenä.Lohet käyttävät merialuetta syönnösalueenaan ennen nousua jokialueelle kutemaan. Lohikannan taantuman merkittäväksi syyksi arvellaan sitä, että merialueen olosuhteet ovat muuttuneet. Yksittäisiä syitä ei kuitenkaan toistaiseksi ole pystytty tarkemmin selvittämään. Jo ennen maiden välisten neuvotteluiden päättymistä Norja oli kieltänyt merialueellaan lohen kalastuksessa yleisesti käytetyn koukkuverkon käytön.  Norjan päätös kuuluu sen kansalliseen päätösvaltaan eikä suoraan rikkonut Suomen ja Norjan välistä sopimusta vuoden 2021 Tenojoen kalastuksesta. Sopimusta neuvoteltaessa Suomella oli kuitenkin käsitys siitä, että koukkuverkon kielto on voimassa myös Finnmarkin alueella ja täydentää muita merkittäviä toimia lohikannan suojelemiseksi.Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on tänään lähettänyt aiheesta kirjeen Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Sveinung Rotevatnille. Kirjeessä pyydetään Norjalta tarkempia perusteluja ja selvitystä kiellon perumiseen johtaneista syistä. Suomella on hyvä neuvotteluyhteys Norjan kanssa, ja molemmat maat jakavat huolen Tenojoen lohen taantuvista kannoista. Parhaillaan neuvotellaan Tenojoen kalastussopimusta tarkentavan kalastussäännön uusimisesta seuraavan seitsemän vuoden ajaksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Verohallinnon lausunto pääministerin virka-asunnon ravitsemispalveluiden veronalaisuudesta

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on tänään 4. kesäkuuta saanut Verohallinnon vastauksen lausuntopyyntöönsä pääministerin virka-asunnon ravitsemispalveluiden veronalaisuudesta. Kanslia pyysi 31. toukokuuta Verohallinnolta kantaa valtioneuvoston kanslian tulkintaan, jonka mukaan pääministerin virka-asuntoon liittyvä ravitsemispalvelu ei ole veronalaista siten kuin tuloverolaissa 70 §:n 3 momentissa säädetään.Verohallinnon lausunnon mukaan pääministerin ateriaetu on veronalaista.Valtioneuvoston kanslia laatii uuden ohjeistuksen pääministerin virka-asunnon ravitsemispalveluista Kanslia laatii Verohallinnon lausunnon perusteella uuden ohjeistuksen asumisen palveluista ja muuttaa aikaisemman käytännön.  Valtioneuvoston kanslia on viimeksi tarkentanut pääministerin virka-asuntoa Kesärantaa koskevia palveluita niitä koskevassa, käytäntöä kuvaavassa ohjeistuksessa kesäkuussa vuonna 2019. Siinä täsmennetään muun muassa Kesärannassa asumiseen liittyviä palveluja, mukaan lukien ravitsemispalveluja. Ohjeen on antanut alivaltiosihteeri Timo Lankinen. Sitä aiempi ohje on vuodelta 2010.Pääministeri Sanna Marin korjaa vuoden 2020 esitäytettyä veroilmoitustaan verohallinnon lausunnon mukaisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Puolustusministeri Kaikkonen vierailee Jyväskylässä ja Tikkakoskella

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen vierailee Jyväskylässä ja Tikkakoskella 7.6.2021.Vierailullaan ministeri Kaikkonen perehtyy Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen sekä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen toimintaan. Lisäksi ministeri tutustuu Tikkakoskella sijaitsevaan Suomen Ilmavoimamuseoon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Työryhmä uudistamaan sakon täytäntöönpanosta annettua lakia

NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään sakon täytäntöönpanosta annetun lain muutostarpeita.Sakon täytäntöönpanosta annettu laki on ollut voimassa lähes 20 vuotta ja nyt asetetun työryhmän tehtävänä on selvittää perintämenettelyn muutostarpeet sekä valmistella ehdotukset tarvittaviksi lainmuutoksiksi. Tavoitteena on, että ensimmäiset muutokset saataisiin voimaan vuoden 2023 alkupuolella.Lain nojalla perittävät saatavat käsitellään Oikeusrekisterikeskuksen perintäjärjestelmässä, jonka tietojärjestelmä on tulossa käyttöikänsä päähän. Oikeusrekisterikeskuksessa valmistellaan tietojärjestelmän korvaamista uudella ja samassa yhteydessä halutaan arvioida lainsäädännön uudistamistarpeet. Perintämenettelyä tehostamalla on myös mahdollista saavuttaa kustannushyötyjä yhdessä tietojärjestelmäuudistuksen kanssa. Työryhmän toimikausi on 1.6.2021-31.12.2023. Oikeusministeriön ja Oikeusrekisterikeskuksen lisäksi työryhmässä on jäseniä valtiovarainministeriöstä, Ulosottolaitoksesta, Poliisihallituksesta, Syyttäjälaitoksesta, Tuomioistuinvirastosta sekä Rikosseuraamuslaitoksesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Puolustusselonteko esillä TP-UTVA:ssa

NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 4. kesäkuuta 2021 puolustusselonteon valmistelusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

OECD:n arvio: Suomen kehitysyhteistyö onnistunutta myös koronapandemian keskellä

NordenBladet — Suomi on saanut kiittävää palautetta kehitysyhteistyönsä laadusta ja toimeenpanosta. Erityistä kiitosta saavat kehitysyhteistyön uudistukset ja tulosajattelu. Tämä tulee ilmi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kehitysapukomitean (DAC) välitarkastelussa.Poika lukee vihkosta luokan edessä. Ryhmä poikia istuu koulupöydän ääressä kuuntelemassa. Suomi saa kiitosta OECD:n kehitysapukomitealta vahvan tuloskulttuurin juurruttamisesta kehitysyhteistyöhön. Kuva Etiopiasta: Kirsi Pere/UMOECD arvioi, että Suomi on onnistunut kiitettävästi kehitysyhteistyön toimeenpanossa myös koronapandemian keskellä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Tasavallan presidentin esittelyn 4.6.2021 päätösaineisto julkaistu

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 4.6.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Lintilä Seinäjoen datakeskuksesta: alueellinen elinvoima houkuttelee myös kansainvälisiä investointeja

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä iloitsee Seinäjoelle tulevasta uudesta datakeskuksesta. Hän totesi keskuksen avajaistilaisuudessa Seinäjoella 4.6.2021, että tämän kokoluokan keskus tarkoittaa työpaikkoja, kasvua sekä Suomelle suuntaa dataosaamisen ja datakeskustoiminnan kohdemaana.-DataCenterin myötä Seinäjoki on voittanut yhden erän maailmanlaajuista kilpailua, jossa muut kisaajat ovat esimerkiksi eurooppalaisia ja aasialaisia suurkaupunkeja. Se on hyvä esimerkki pitkäjänteisestä työstä paikallisella, kansallisella ja myös kansainvälisellä tasolla. Alueellinen elinvoima houkuttelee investointeja ja uudet investoinnit ruokkivat puolestaan elinvoimaa, totesi Lintilä. -Jo aikaisemmista investoinneista tiedämme, että Suomi on luotettava maa ja kumppani kansainvälisille datakeskustoimijoille. Sähköinfrastuktuurimme on maailman kestävimpiä, tietoliikenneyhteydet toimivimpia, maaperä vakaimpia ja osaaminen on vankkaa. Datan suojaus ja yksityisyydensuoja ovat Suomessa vahvoja ja kyberturvallisuus on Suomessa erittäin korkealuokkaista, sanoi Lintilä. Seinäjoen DataCenter poikkeuksellinen ympäristöystävällinen-Hiljattain pidetyssä puoliväliriihessä linjasimme, että teollisuuden investointien edistäminen sekä teollisuuden kustannuskilpailukyvyn turvaaminen ovat painopisteitämme. Tässä tukena ovat teollisuuden vähähiilisyystiekartat sekä teollisuuden sähköistämistuki, kertoi Lintilä--Seinäjoen DataCenter on maailman mittapuulla poikkeuksellisen ekologinen. Energia tuotetaan kestävästi ja lisäksi hukkalämpö hyödynnetään Seinäjoen Energian kaukolämpöverkostossa. DataCenterin kestävyysidea tarkoittaa sitä, että Suomi ja Etelä-Pohjanmaa ovat tulevaisuudessa yhä houkuttelevampia kohdemaita kestäville investoinneille. totesi Lintilä-Muuttuva dataympäristö muuttaa myös Suomea. Datan hyödyntämisen myötä arki esimerkiksi pitkien välimatkojen alueilla helpottuu, kun yhä useammat palvelut voi saada digitaalisesti tai palveluita voi hankkia datan ja tekoälypohjaisten sovellusten kautta. Uskon vahvasti, että Suomi tunnetaan vielä vahvana maana, jossa data palvelee hyvinvointia, linjasi elinkeinoministeri Mika Lintilä.Seinäjoelle rakentuu lähivuosina datakeskusalue, jonka kokonaisinvestointi nousee lähes 100 miljoonaan euroon. Vuonna 2021 on alkamassa ensimmäisen, noin 30 miljoonan euron datakeskuksen rakennustyö. Tulevaisuudessa saman kokoisia  konesaliyksiköitä aiotaan rakentaa yhteensä kuusi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Etäkokousten järjestämismahdollisuuksia jatketaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla joulukuun 2021 loppuun

NordenBladet — Tasavallan presidentti on vahvistanut tänään lakimuutokset, joilla jatketaan koronavirusepidemian johdosta säädettyjen kiinteistötoimituksia, osakaskuntien kokouksia sekä poronhoitolaissa tarkoitettuja kokouksia koskevien väliaikaissäännösten voimassaoloa joulukuun 2021 loppuun. Kiinteistötoimituksissa on väliaikaisesti luovuttu henkilökohtaisen läsnäolon vaatimuksesta. Toimituskokouksiin on mahdollista tarvittaessa osallistua sähköisesti. Selkeissä, yksinkertaisissa tapauksissa on mahdollista käyttää kirjallista menettelyä.Yhteismetsälaissa ja yhteisaluelaissa tarkoitetun osakaskunnan kokouksen sekä poronhoitolaissa tarkoitettujen paliskunnan, sen hallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen kokoukset on mahdollista tarvittaessa järjestää etäkokouksina. Sääntömääräisiä kokouksia voi myös tarvittaessa siirtää pidettäväksi myöhempänä ajankohtana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi