NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön valmistelua. Samalla laaditaan yli hallituskauden ulottuva tiekartta asiakkaan ja potilaan osallisuuden ja oikeuksien vahvistamiseksi ja asetetaan laajapohjainen seurantaryhmä tämän työn tueksi.Uudistuksen tavoitteena on muuttaa lainsäädäntöä niin, että asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus toteutuu. Samalla kehitetään toimintatapoja, jotta asiakkaan ja potilaan osallisuus lisääntyy ja rajoitustoimenpiteiden käyttö vähenee. Lainsäädäntöä uudistetaan vaiheittainLainsäädännön valmistelu vaiheistetaan, koska asiakokonaisuus on hyvin laaja. Ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan tahdosta riippumattoman lääkityksen oikeussuojakeinot psykiatrisessa hoidossa. Lisäksi kumotaan vanhentunut päihdehuoltolaki ja ajantasaistetaan siellä nyt oleva tahdosta riippumattoman hoidon sääntely sekä sijoitetaan kehitysvammalain itsemääräämisoikeutta koskeva sääntely tarkoituksenmukaiseen lakiin. Hallituksen esitys ensimmäisen vaiheen muutoksista on tarkoitus antaa eduskunnalle kesällä 2022. Tiekartta asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien vahvistamiseksiLainsäädännön uudistamista ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan myös seuraavilla hallituskausilla. Uudistuksen tueksi laaditaan tiekartta, joka viitoittaa työtä pitkäjänteisesti ja useamman hallituskauden yli. Kesän aikana on tarkoitus asettaa laajapohjainen seurantaryhmä, joka osallistuu uudistuksen valmisteluun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut korona-tukipakettiin kuuluvan avustushaun, jolla on tarkoitus tukea taloudellisesti tiukkaan tilanteeseen joutuneita museoita ja muita kulttuuriperintöalan yhteisöjä. Avustusten hakuaika päättyy 23.6.2021.Avustus on tarkoitettu valtionosuusrahoituksen ulkopuolisten museoiden ja muiden kulttuuriperintöalan yhteisöjen toimintaan, joka on vaikeutunut tai estynyt koronarajoitusten ja -suositusten vuoksi 1.1.–31.5.2021. Avustuksia niille voidaan jakaa yhteensä enintään 1,5 miljoonaa euroa, jos eduskunta hyväksyy koronatukipakettiin kuuluvat määrärahat lisätalousarvioesityksessä.Avustuksilla halutaan turvata mahdollisuudet huolehtia kulttuuriperintökohteista ja kokoelmista sekä auttaa niistä vastaavia yhteisöjä jatkamaan ja kehittämään toimintaansa. Avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä voivat hakea esimerkiksi yhdistykset, säätiöt tai osakeyhtiöt, joiden toiminta on ensisijaisesti museo- tai kulttuuriperintötoimintaa. Avustusta ei voida myöntää kunnille tai kuntayhtymille, yksityisille elinkeinonharjoittajille (esim. toiminimiyrittäjät) tai rekisteröimättömille yhteisöille. Seurantalojen oma avustushaku avautuu elokuussa  Seurantaloja ylläpitäville yhteisöille avataan elokuussa 2021 oma korona-avustushaku talojen ylläpitokulujen kattamiseen. Seurantalojen muuhun toimintaan ei voi hakea kulttuuriperintöalan yhteisöille suunnattua korona-avustusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alan korona-tukipaketti koostuu useista eri tarkoituksiin myönnettävistä avustuksista, joilla tuetaan kulttuurin, taiteen, liikunnan ja tapahtuma-alan elpymistä koronapandemiasta. Avustuksia ja tukea myönnetään yhteensä noin 230 miljoonaa euroa. Tukipaketti sisältyy eduskunnalle annettuun vuoden 2021 toiseen lisätalousarvioesitykseen.Hakuilmoitus: koronatuki kulttuuriperintöalan yhteisöille Usein kysyttyä kulttuurin, liikunnan ja tapahtuma-alan tukipaketista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Korkean tason teknologianeuvottelukunta on tehnyt ehdotukset Suomen teknologiapolitiikan suunnaksi 2020-luvulle. Ehdotuksissa esitetään mm. TKI-panostuksia, osaajien lisäämistä ja julkisen hallinnon tehostamista automaation keinoin. Neuvottelukunta luovutti raporttinsa kuntaministeri Sirpa Paaterolle 1.6.2021.Neuvottelukunta katsoo, että Suomella on aito mahdollisuus hyötyä panostuksista teknologiaan niin taloudellisen menestyksen kuin kansalaisten ja yritysten hyvinvoinnin lähteenä. Suomi voi nousta takaisin maailman kilpailukykyisempien valtioiden kärkeen ja johtavaksi mielipidevaikuttajaksi kansainvälisessä teknologiapolitiikassa.”Suomi voi olla maailman johtava teknologiamaa. Tämä ei kuitenkaan toteudu nykyisellä kehityksellä, vaan tarvitsemme merkittävää kehittämistä ja jopa suunnanmuutosta usealla eri osa-alueella. Suomi tarvitsee päättäväisyyttä palaamiseksi Pohjoismaiseen viiteryhmään,” neuvottelukunnan puheenjohtaja Risto Siilasmaa toteaa.”Teknologian kehittäminen koko yhteiskunnan hyödyksi edellyttää myös uutta osaamista päätöksenteon pöytiin sekä uutta asennetta. Peräänkuulutamme laajaa yhteistä tahtotilaa Suomen nostamiseksi kärkimaiden joukkoon. Tarvitsemme myös tavoitetta tukevia rakenteellisia uudistuksia ja poikkihallinnollista koordinaatiota,” Siilasmaa jatkaa.Teknologiapolitiikalle kolme työkalua, kolme rakenteellista uudistusta ja 40 toimenpidettäRaportissa on hahmoteltu päämääräksi, että Suomi on vuonna 2030 maailman menestyksellisin ja tunnetuin teknologian kehittämisestä ja hyödyntämisestä hyvinvointia ammentava maa. Tätä tukee neljä tavoitetta, jotka toteutuessaan vievät Suomea kohti teknologiamaiden kärkeä:Suomi on maailman kilpailukykyisimpiä valtioita ja maailman paras paikka teknologiayrityksille.Suomessa on maailman tunnetuimpia ja houkuttelevimpia teknologia-alan koulutuksen, tutkimuksen, osaajien ja investointien keskuksia.Suomessa on maailman tehokkain julkinen sektori, joka mahdollistaa ihmisten ja yritysten hyvinvoinnin.Suomi hyötyy laajalti globaaleihin haasteisiin vastaavien teknologioiden rohkeasta kehittämisestä ja soveltamisesta.Tavoitteiden toteutumista tukemaan on kirjattu noin 40 toimenpidettä sekä ehdotettu kolmea työkalua ja kolmea rakenteellista muutosta. Yhtenä konkreettisena työkaluna neuvottelukunta ehdottaa teknologiapolitiikan laatimista OKR (Objectives and Key Results)-johtamismallin mukaisesti. Lisäksi neuvottelukunta ehdottaa työn eteenpäin vientiin vahvaa koordinaatiota valtioneuvostossa ja tarinapisteisiin (story points) perustuvaa seurantamallia julkisella alustalla.Teknologianeuvottelukunnan työ on poikkihallinnollista. Ministeriöistä mukana ovat valtiovarainministeriön lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ulkoministeriö. Raportin laadinnassa on osallistettu sidosryhmiä sektorirajat ylittäen ja ehdotuksia teknologiapolitiikan sisällöiksi on kerätty esimerkiksi Inclus-työkalulla laajalta joukolta toimijoita. Yksittäisiä toimenpiteiden arvioita on saatu kymmeniä tuhansia.Suomesta maailman kilpailukykyisin valtio ja paras paikka teknologiayrityksilleNeuvottelukunta katsoo, että Suomi tarvitsee kunnianhimoisen TKI-tavoitteen, joka voidaan saavuttaa toimintaympäristön kehittämisellä ja kansainvälisten yritysten saamisella Suomeen. Tämä tarkoittaa etenkin konkreettisia toimia TKI-tavoitteen saavuttamiseksi.Keskeistä on yritysten tuotekehitysinvestointien vivuttaminen julkisella rahalla, pitkäjänteinen tutkimusrahoitus sekä yhteistyöhön ja ekosysteemeihin kannustava rahoitus. Tämä tarkoittaa myös vaatimusta paremmasta teknologian vaikutusten ennakoinnista teknologianeutraalin ja innovaatiomyönteisen lainsäädännön varmistamiseksi sekä mahdollistavaa toimintakulttuuria hallinnossa. ”Neuvottelukunnan työ vahvistaa viestiä siitä, että meidän on rakennettava pitkäjänteisesti ennakoivaa ja kilpailukykyistä toimintaympäristöä yrityksille sekä vahvistettava innovaatiotoiminnan panoksia,” kommentoi elinkeinoministeri Mika Lintilä.Suomesta teknologia-alan koulutuksen, tutkimuksen ja osaajien keskittymäLyhyellä aikavälillä ulkomaisten osaajien houkuttelu on ratkaisevan tärkeää teknologia-alalle. Suomessa tulee panostaa etenkin työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton kasvun ja prosessien nopeuttamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen prosesseissa. Suomen tulisi myös hyödyntää etätyön mahdollisuuksia kilpailuvalttina.Laajaan osaamistason nostoon ehdotetaan kansallista strategiaa STEAM (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) -aloilla sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantamista. Tutkimusten tason nosto korkeakoulujen profilointia lisäämällä on tarpeen. Lisätään korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä tutkimuksen kaupallistamiseksi. Suomen tulisi luoda vahva teknologiaprofiili ja strateginen ote teknologia-alan kumppanuuksiin.Suomeen maailman tehokkain julkinen sektori, joka mahdollistaa ihmisten ja yritysten hyvinvoinninNeuvottelukunta kiirehtii julkisten palveluiden automaatiota. Näin voidaan sekä parantaa julkisia palveluita ihmisten hyvinvointia että yritysten elinvoimaa. Samalla vahvistetaan julkisen sektorin tuottavuuskehitystä. Tämä edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia ja kokeiluin etenemistä sekä tarvittavan digitaalisen pehmeän infrastruktuurin, kuten luottamusinfrastruktuurin ja rajapintojen, rakentamista.”Kiitän neuvottelukuntaa ja kaikkia raportin työstämiseen panoksensa antaneita vahvasta ja uraauurtavasta työstä. Pidän erittäin tärkeänä, että hyödynnämme teknologian mahdollisuudet laajasti yhteiskunnan hyväksi ja julkinen sektori toimii edelläkävijänä uusien teknologioiden soveltamisessa omassa työssään. Saumattomat ja yhteentoimivat palvelut edellyttävät sektorirajat ylittävää tiedon hyödyntämistä ja automaatiota,” kuntaministeri Paatero toteaa.Suomi hyötyy laajalti globaaleihin haasteisiin vastaavien teknologioiden soveltamisestaNeuvottelukunta ehdottaa panostuksia teknologisten edelläkävijäratkaisujen kehittämiseen muun muassa vähähiilitiekarttojen ja kiertotalousstrategian mukaisesti. Suomen tulisi vauhdittaa ilmasto- ja kiertotalousratkaisut mahdollistavan tietopohjan, dataratkaisuiden ja toimintamallien kehittämistä.”Olemme jo Suomessa edelläkävijöitä: ensimmäisten joukossa olemme laatineen ICT-alan ilmastostrategian sekä edistäneet liikenteen palveluistumista. Digi- ja dataratkaisut auttavat ratkomaan ilmastohaastetta samalla, kun luomme uutta liiketoimintaa vientiin, työtä ja talouskasvua,” liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka toteaa.Useimmat ehdotetuista toimista on ehdotettu eteenpäin vietäväksi jo tällä hallituskaudella. Toimenpiteitä on kuitenkin pohdittu Suomen suunnan kääntämiseksi ennen kaikkea 2030-luvun näkökulmasta. Neuvottelukunnan toimikausi jatkuu 31.12.2023 asti. Raportin julkaisun jälkeen neuvottelukunta osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tukee teknologiapolitiikan toimeenpanoa Suomessa.Valtiovarainministeriö asetti 16.9.2020 korkean tason teknologianeuvottelukunnan valmistelemaan Suomelle hyvinvointia luova ja kilpailukykyä ohjaava teknologiapolitiikka. Tavoitteen saavuttamiseksi neuvottelukuntaan kutsuttiin jäseniä, jotka edustavat laaja-alaista julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja tutkimuksen osaamista.Linkki raporttiin
Teknologianeuvottelukunta verkkosivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikon esikunta on järjestäytynyt. Uutena henkilönä erityisavustajan tehtävissä aloittaa Saarikon kutsusta kardiologi Antti Kivelä.Valtiovarainministerin valtiosihteerinä jatkaa Maria Kaisa Aula. Aiemmin Aula on työskennellyt muun muassa lapsiasiavaltuutettuna, pääministerin erityisavustajana ja kansanedustajana. Saarikon erityisavustajina toimivat Ann-Mari Kemell (talous- ja veropolitiikka), Riikka Pakarinen (EU- ja kansainväliset asiat), Antti Kivelä (kunta- ja hallintopolitiikka, monipaikkaisuus) ja Silja Silvasti (kotimaan politiikka, viestintä).Kemell on toiminut valtiovarainministeri Lintilän, Kulmunin ja Vanhasen veropoliittisena erityisavustajana. Aiemmin Kemell on työskennellyt Keskuskauppakamarissa talous- ja elinkeinopolitiikasta vastaavana johtajana, valtiovarainministeriössä erityisasiantuntijana sekä Verohallinnossa ylitarkastajana.Pakarinen on toiminut aiemmin muun muassa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtajana, europarlamentaarikkona, pääministerin EU-asioiden neuvonantajana sekä keskustan varapuheenjohtajana. Kivelä on tehnyt työuransa sisätautien ja kardiologian erikoislääkärinä, josta suurimman osan hän on työskennellyt Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Viimeiset 4 vuotta Kivelä on toiminut Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja Pohjois-Savon maakuntaliiton valtuuston 2. varapuheenjohtajana. Kivelä aloittaa tehtävässään 10. kesäkuuta. Silvasti on toiminut Saarikon erityisavustajana jo aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriössä. Hän on työskennellyt myös Nuorisoalan kattojärjestö Allianssissa sekä Suomen ylioppilaskuntien liitossa. Keskustan ministeriryhmän valtiosihteerinä jatkaa Anna-Mari Vimpari ja ministeriryhmän erityisavustajana Tuomas Vanhanen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on avannut kansalaisyhteiskuntaa ja sen tutkimusta edustaville toimijoille haun kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEen. Haku neuvottelukuntaan on avoinna 1.6.–20.8.2021. Neuvottelukunta asetetaan nyt neljättä kertaa nelivuotiseksi toimikaudeksi vuosille 2021–2025.Jäsenyyttä voivat hakea rekisteröidyt yhdistykset KANEn asetuksessa mainituilta sektoreilta. Lisäksi neuvottelukuntaan voivat hakea vapaata kansalaistoimintaa ja kansalaisyhteiskunnan tutkimusta edustavat tahot. Haun päätyttyä oikeusministeriö arvioi hakemuksia ja tekee valtioneuvostolle esityksen uuden kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan asettamisesta. Valtioneuvoston on määrä asettaa neuvottelukunta nelivuotiselle toimikaudelle syksyllä 2021. Oikeusministeriön yhteydessä toimivan neuvottelukunnan tehtävänä on edistää hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta sekä kehittää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. KANE koostuu kansalaisyhteiskunnan, tutkimuksen, elinkeinoelämän sekä ministeriöiden ja muiden viranomaisten edustajista.Lisätietoa:
Erityisasiantuntija Maria Wakeham-Hartonen, p. 0295 150 416, [email protected] (paikalla 1.6.-30.6 ja 11.-20.8.2021)
Yksikönpäällikkö, neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson, p. 0295 150 348, [email protected] (paikalla 1.6.-24.6 ja 9.-20.8.2021)
Erityisasiantuntija Liisa Männistö, puh. 0295 150 231, [email protected] (paikalla 1.6.-30.6 ja 4.-17.8.2021)Sähköistä hakulomaketta koskevat kysymykset: 
korkeakouluharjoittelija Helmi Soininvaara, p. 0295 150 342, [email protected] (paikalla 1.6.-31.7.2021)Sähköinen hakulomake KANEn jäseneksiKANEn verkkosivutAsetus kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnasta (269/2007) Finlex-tietokannassaKansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukuntaa koskevan asetuksen 3 §:n muutos (voimaan 1.1.2012) Finlex-tietokannassa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aseelliset konfliktit tuhoavat paitsi ihmishenkiä myös paikallisten asukkaiden elinympäristöä. Asukkaat joutuvat usein etsimään toimeentuloa tavoilla, jotka ovat ympäristön kannalta kestämättömiä. Suomi ja muut Pohjoismaat haluavat nostaa esiin ympäristönäkökohtia osana humanitaarista oikeutta. Ulkoministeriö julkaisi suomenkielisen käännöksen Punaisen Ristin kansainvälisen komitean päivitetyistä suuntaviivoista koskien luonnonympäristön suojelua aseellisissa konflikteissa. Kuva: Elina LemmettyKäännös mahdollistaa sotien ympäristönäkökulmien paremman huomioimisen Suomessa, esimerkiksi puolustusvoimien koulutuksessa.Ympäristösuojelu osana humanitaarista oikeuttaSuuntaviivat eivät luo uusia velvoitteita. Niiden tarkoitus on tukea humanitaarisen oikeuden eli sodan oikeussääntöjen kunnioitusta. Ne pyrkivät selkiyttämään ja vahvistamaan kansainvälistä oikeudellista normistoa koskien ympäristönsuojelua sodissa sekä edistämään velvoitteiden huomioimista kansallisella tasolla. Suomi ja muut Pohjoismaat pitävät tärkeänä, että suuntaviivat tuodaan osaksi kansallista toimintaa. Tämä vahvistettiin Punaisen ristin ja Punaisen puolikuun liikkeen kansainvälisessä konferenssissa vuonna 2019 sekä Suomen kansallisessa että Pohjoismaiden yhteisessä sitoumuksessa.”Suomenkielisen käännöksen valmistuminen ja suuntaviivojen sisällyttäminen osaksi puolustusvoimien työkalupakkia ovat Suomelta konkreettinen toimi. Se osoittaa, että otamme sitoumuksemme vakavasti”, ulkoasiainneuvos Anu Saarela ulkoministeriön oikeuspalvelusta toteaa. Humanitaarisen oikeuden eli sodan oikeussääntöjen ajatellaan usein suojaavan naisia, lapsia, haavoittuneita ja ylipäänsä niitä, jotka eivät osallistu sotatoimiin. Miksi siis ympäristöön tulee kiinnittää erityistä huomiota?”Ympäristöä ja ihmisarvoa ei tule asettaa vastakkain”, suurlähettiläs ja kansainvälisen oikeuden asiantuntija Marja Lehto ulkoministeriöstä vastaa. Lehto on kansainvälisen oikeuden toimikunnan (International Law Commission, ILC) jäsen kaudella 2017-2021 ja toimii erityisraportoijana aiheesta, joka käsittelee ympäristönsuojelua aseellisissa konflikteissa ja niiden jälkitilanteissa.”Ekosysteemien tuhoutuminen vaikuttaa ankarimmin niihin, jotka iän, sukupuolen tai muiden tekijöiden vuoksi ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa”, Lehto sanoo.Kun Punaisen Ristin kansainvälinen komitea julkaisi näiden suuntaviivojen ensimmäisen version vuonna 1994, kansainvälistä yhteisöä olivat järkyttäneet Persianlahden sodan aiheuttamat ympäristötuhot. Nykyisin taas esimerkiksi Irakissa ja Jemenissä puutteellinen vesihuolto uhkaa kansanterveyttä ja vaarantaa elintarviketurvan sekä taloudellisen turvallisuuden.Työkalu puolustusvoimillePuolustusministeriön erityisasiantuntija Eriikka Viisteensaaren mukaan suuntaviivat tarjoavat työkaluja kehittää niitä kansallisia käytännön toimia, joiden pyrkimyksenä on vähentää ympäristövaikutuksia aseellisissa konflikteissa.Suuntaviivojen suomenkielinen käännös tukee osaltaan ympäristön suojelua koskevien sodan oikeussääntöjen entistä kattavampaa sisällyttämistä puolustusvoimien koulutusmateriaaleihin.SPR lisää tietoisuutta humanitaarisesta oikeudestaSuomessa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikettä edustaa Suomen Punainen Risti (SPR). Sen tehtäviin kuuluu lisätä tietoisuutta kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta sekä edistää sen tehokasta toimeenpanoa Suomessa. SPR on tehnyt tätä työtä jo vuosikymmenien ajan ulkoministeriön kautta saatavan valtioavustuksen tukemana. ”Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) suuntaviivojen kääntäminen on todella merkittävä teko kansainvälisestikin. Tiettävästi Suomi on ensimmäinen valtio, joka on kääntänyt päivitetyt suuntaviivat omalle kielelleen”, SPR:n oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino toteaa.Leino on toiveikas, että käännöksen myötä ympäristönsuojelua koskevan humanitaarisen oikeuden tietoisuus lisääntyy laajemminkin. Punainen Risti ottaa käännöksen käyttöön myös omassa humanitaarista oikeutta koskevassa koulutustoiminnassaan. Elina Lemmetty, lähetystöneuvosKirjoittaja työskentelee ulkoministeriön oikeuspalvelussa.Suuntaviivat luonnonympäristön suojelemiseksi aseellisissa selkkauksissa -julkaisu verkkosivuillamme

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työministeri Tuula Haataisen uusi erityisavustaja on Mikko Heinikoski. Hän aloittaa tehtävässään 1.6.2021.Heinikoski siirtyy Haataisen erityisavustajaksi Suomen ammattiliittojen keskusjärjestöstä (SAK), jossa hän on toiminut koulutus- ja työllisyysasioiden päällikön tehtävässä vuoden 2017 syyskuusta lähtien. Myös aiemmin hän on työskennellyt eri ammattijärjestöissä mm. Rakennusinsinöörit- ja arkkitehdit RIA:lla sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:lla. 
Heinikoski avustaa työministeriä erityisesti työllisyyteen, työvoimapalveluihin sekä yritysten taloushallintoon liittyvissä asioissa. Heinikoski on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, Kuivaniemeltä.  
Ministeri Haataisen muut erityisavustajat ovat Jenni Karjalainen ja Timo Nevaranta. Haataisen valtiosihteerinä toimii Ville Kopra. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen tiedepalkinnon 2021 saa Martti Koskenniemi, Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori. Hänen tutkimuksissaan yhdistyy harvinaisella tavalla diplomaattitaustasta nouseva kansainvälisen oikeuden käytännön ymmärrys aiheen monipuoliseen teoreettiseen pohdintaan ja kriittiseen tarkasteluun. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana Koskenniemi on vaikuttanut merkittävästi kansainvälisen oikeuden piirissä käytyyn teoriakeskusteluun.Martti Koskenniemi (synt. 1953) on perustamansa Helsingin yliopistossa toimivan Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien Erik Castren -instituutin johtaja (vuodesta 1997). Koskenniemi on toiminut akatemiaprofessorina vuosina 2005–2009 ja 2013–2017.– Ajassa, jossa kansainväliset suhteet ja maailmanpolitiikka näyttäytyvät entistä enemmän vahvemman oikeutena, on tärkeää, että asioita ratkaistaan kansainvälisen oikeuden keinoin. Koskenniemen laaja työ on mahdollistanut huomion kiinnittämisen sellaisiin kysymyksiin, jotka perinteisessä kansainvälisen oikeuden opeissa on ohitettu. Koskenniemen tarkastelussa kansainvälinen oikeus osoittautuu kohteeksi, joka helposti jää joko valtapolitiikan tai utopistisen idealismin välineeksi, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoi.Ministeri Kurvinen jakoi Suomen tiedepalkinnon 1. kesäkuuta järjestetyssä Tiedefoorumissa. Suomen tiedepalkinto on Suomessa työskentelevälle tutkijalle tai tutkijaryhmälle myönnettävä tunnustus merkittävästä tieteellisestä työstä. Palkinnon myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Akatemian hallituksen esityksestä.Palkinto on suuruudeltaan 100 000 euroa. Kahden vuoden välein myönnettävä tiedepalkinto perustettiin vuonna 1997 ja se myönnettiin nyt 13. kerran osana Tiedefoorumia. Tänä vuonna Tiedefoorumi on osa kansallista Tutkitun tiedon teemavuotta.PalkintoperustelutMartti Koskenniemi suuntautui Turun yliopistossa suoritettujen oikeustieteen opintojensa jälkeen nopeasti edenneelle diplomaattiuralle. Kiinnostus kansainvälistä oikeutta ja erityisesti Harvardin yliopiston tutkijoiden kriittiseen teoriaan johti väitöskirjaan vuonna 1989. Väitöstutkimuksessaan hän osoitti, kuinka kansainvälisen oikeuden argumentaatio väistämättä avautuu ei-oikeudellisiin suuntiin. Tutkimus nousi nopeasti klassikon asemaan ja saavutti laajan lukijakunnan eri puolilla maailmaa.Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professuuriin Koskenniemi pätevöityi tutkimuksella kansainvälisistä pakotteista. Teos palkittiin K.G. Idman -palkinnolla. Koskenniemi suuntautui tutkimaan sitä, miten ajatus kansainvälisestä oikeudesta muodostui ja miten lopulta tuo ajatus menetti uskottavuuttaan. Viimeistään tämän toisen laajan kansainvälisen monografian myötä Koskenniemestä tuli yksi alan johtavista tutkijoista maailmassa.Koskenniemen laaja tuotanto sisältää sekä monografioita, toimitettuja teoksia että huomattavan määrän artikkeleita. Kriittinen teoria on mahdollistanut huomion kiinnittämisen sellaisiin kysymyksiin, jotka perinteisessä kansainvälisen oikeuden doktriinissa on ohitettu. Kansainvälinen oikeus osoittautuu Koskenniemen tarkastelussa herkäksi kohteeksi, joka helposti jää joko valtapolitiikan tai utopistisen idealismin välineeksi. Kansainvälisellä oikeudella operoidaan epätäydellisessä maailmassa. Koskenniemi on tutkijana suuntautunut rohkeasti myös aina uusiin kysymyksiin. Esimerkkeinä voi mainita kiinnostuksen kansainvälisen oikeuden varhaisiin eurooppalaisiin juuriin sekä kansainvälisen oikeuden politiikkaan. Martti Koskenniemi on myötävaikuttanut monella tavalla kansainvälisen oikeuden piirissä käytyyn teoriakeskusteluun viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Hänen tutkimuksensa ovat inspiroineet laajasti nuoremman polven tutkijoita ympäri maailmaa. Kriittisenä tutkijana Koskenniemi ei ole epäröinyt ottaa osaa julkisuudessa käytyihin keskusteluihin.Koskenniemen vaikutus on näkynyt myös käytännössä. YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnan jäsenenä hänen johdollaan valmisteltiin maailmanjärjestölle vuonna 2006 merkittävä kansainvälisen oikeuden sirpaloitumista koskeva raportti.Koskenniemi on toiminut vierailevana professorina tai osa-aikaisena professorina Cambridgen yliopistossa, Brysselin vapaassa yliopistossa, New Yorkin yliopistossa, Melbournen yliopistossa ja Pariisin Sorbonnen yliopistossa. Hän on McGill -yliopiston, Upsalan yliopiston ja Frankfurtin yliopiston kunniatohtori ja hänet on kutsuttu British Academyn corresponding fellow’ksi sekä jäseneksi American Academy of Arts and Sciences’iin.Muualla verkossaTiedefoorumin ohjelma ja suora lähetys Suomen Akatemian verkkosivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — 1. kesäkuuta julkaistun tutkimuksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen hillintä on mahdollista nivoa osaksi ympäristönsuojelulain mukaista sääntelyä, mutta sääntely on valmisteltava tarkasti ei-toivottujen sivuvaikutusten estämiseksi.Suomen ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston toteuttama tutkimus selvitti, miten ilmastovaikutukset voitaisiin kytkeä ympäristönsuojelulakiin ja ympäristölupamenettelyyn sekä arvioida eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutuksia. Nykyisin ympäristönsuojelulaissa ei säädetä kasvihuonekaasupäästöjen hillinnästä.Tutkijoiden mukaan sääntelyn uudistamisessa kannattaa edetä varovaisesti ja ottaa huomioon EU:n ilmastosääntelyn kehityskulut, erityisesti päästökauppa- ja teollisuuspäästödirektiivin mahdolliset muutokset. Sääntelyn mahdollisessa jatkovalmistelussa tulee selvittää tarkemmin useita oikeudellisia yksityiskohtia ja säädösmuutosten vaikutuksia.Sääntelyn kehittämiseen useita vaihtoehtojaTyössä arvioitiin neljää sääntelyvaihtoehtoa ympäristönsuojelulain kehittämiseksi:ilmastovaikutusten arviointi ympäristölupamenettelyssä,lupamääräysten antaminen ilmastovaikutuksista,ilmastovaikutukset lupaedellytyksenä jaympäristönsuojelulain yleissääntelyn tarkistaminen.Yleissääntelyn tarkistaminen tarkoittaisi ilmastovaikutusten liittämistä ympäristönsuojelulain säännöksiin energiatehokkuudesta, eräiden suunnitelmien huomioon ottamisesta, toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuudesta sekä velvollisuudesta ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista.Ilmastovaikutusten kytkemisessä ympäristönsuojelulakiin olisi tutkimusryhmän mukaan yksinkertaisinta lähteä liikkeelle yleissääntelystä (vaihtoehto 4). Muut vaihtoehdot tarkoittavat ilmastovaikutusten erillistä käsittelyä lupamenettelyssä.Ilmastovaikutusten erilliseksi käsittelemiseksi lupamenettelyssä pelkkä ilmastovaikutusten arviointi (vaihtoehto 1) olisi kevein, mutta samalla vaikuttavuudeltaan heikoin vaihtoehto. Lupamääräysten antaminen kasvihuonekaasupäästöistä (vaihtoehto 2) ja ilmastovaikutukset luvan myöntämisen edellytyksenä (vaihtoehto 3) lisäisivät sääntelyn vaikuttavuutta. Ne voisivat kuitenkin johtaa myös lupakäsittelyn hidastumiseen sekä oikeusvarmuuden ja toiminnanharjoittajien yhdenvertaisuuden heikkenemiseen.Ilmastovaikutusten määrittely avainasemassaYmpäristöluvanvaraisista toiminnoista merkittävimpiä ilmastovaikutuksia aiheuttavat päästökaupan piirissä olevat teolliset toiminnat. Niiden suorille kasvihuonekaasupäästöille ei voida EU-oikeuden perusteella asettaa ympäristöluvassa päästöraja-arvoja. Muiksi ympäristöluvanvaraisiksi toiminnoiksi, joiden ilmastovaikutusten sääntelyllä voisi olla merkitystä, tunnistettiin tutkimuksessa jätteenpoltto, kaivokset ja turvetuotanto. Ympäristölupamenettelyn avulla teollisten toimintojen suoria kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää vain vähän päästökaupan lisänä, enintään noin prosentin luokkaa Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä, ja vaikutukset ilmenisivät aikaisintaan vasta 2020-luvun lopulla.Toiminnan ilmastovaikutusten määrittely on sääntelyn kehittämisen kannalta olennaista. Tutkimuksessa hyödynnettiin kansainvälisen kasvihuonekaasuprotokollan mukaista suorien ja epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen sekä niiden ulkopuolisten ilmastovaikutusten jaottelua.Epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ilmastovaikutusten sisällyttäminen ympäristölupamenettelyyn lisäisi sääntelyn vaikuttavuutta. Epäsuoriin kasvihuonekaasupäästöihin kuuluvat ostoenergiasta sekä hankinta- ja tuoteketjuista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja muihin ilmastovaikutuksiin maankäyttö sekä substituutio ja kompensaatio. Niiden arviointi ja hallinta lupamenettelyssä olisi kuitenkin monimutkaista ja oikeudellisesti haastavaa sekä edellyttäisi jatkoselvityksiä, ohjeistusta ja laskentatyökalujen kehittämistä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa ja vastaa pääministerin virka-asunnosta, sen kunnossapidosta ja tukipalveluista valtioneuvostosta annetun lain ja valtioneuvoston ohjesäännön mukaisesti. Valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista annettu laki määrittelee valtioneuvoston jäsenille maksettavat palkkiot ja korvausten perusteet.Valtioneuvoston kanslia on antanut vuonna 2010 ohjeet pääministerin virka-asunnosta ja siihen liittyvistä palveluista. Ohjeen mukaisesti pääministerin virka-asuntoon kuuluvia muita palveluita ovat muun ohella ruokailuun liittyvät palvelut. Valtioneuvoston edustustilojen Kesärantaan sijoitettu emäntä huolehtii virka-asunnon ruokapalveluista ja niiden tilaamisesta.Valtioneuvoston kanslia on viimeksi tarkentanut pääministerin virka-asuntonaan käyttämän Kesärannan palveluita niitä koskevassa, käytäntöä kuvaavassa ohjeistuksessa kesäkuussa vuonna 2019. Siinä täsmennetään muun muassa Kesärannassa asumiseen liittyviä palveluja, mukaan lukien ravitsemispalveluja. Pääministerin asuessa virka-asunnossa, sisältäen myös lyhyet yöpymiset, virka-asuntoon voidaan tilata aamiaistarvikkeita sekä kylmänä toimitettavia aterioita. Näihin liittyvät kohtuulliset kulut maksetaan valtion varoista. Palveluun ovat oikeutettuja pääministerin lisäksi hänen kanssaan samaan talouteen kuuluvat perheenjäsenet.Vastaavia ravitsemispalveluita on aiemmin annettu Kesärannan virka-asunnossa asuneille pääministereille ministeripalkkiolain voimaantulosta (1.1.2007) lukien. Käytäntö on vakiintunut.Pääministerin Marinin virka-asunnossa asumiseen liittyvien ravitsemispalveluiden kokonaissummaPääministeri Marin on käyttänyt virka-asunnossa asumiseen kuuluvia ravitsemispalveluita tammikuusta 2020 toukokuuhun 2021. Ateriapalvelun kokonaiskustannukset tältä ajalta ovat yhteensä 14 363,20 euroa eli keskimäärin 845 euroa kuukaudessa. Tämä summa sisältää sekä aamiaistarvikkeet että kylmänä toimitetut ateriat. Ateriapalvelua on käytetty vaihtelevasti sen mukaan, miten pääministeri ja hänen perheensä ovat olleet Kesärannassa.Aamiaistarvikkeiden keskimääräinen kuukausikohtainen kustannus on ollut 270 euroa. Aamiaistarvikkeet ovat olleet tavanomaisia aamulla käytettäviä elintarvikkeita.Kylmänä toimitettavien aterioiden keskimääräinen kuukausikohtainen kustannus on ollut 575 euroa. Pienin kuukausikohtainen kustannus on helmikuulta 2020 yhteensä 235,20 euroa ja suurin huhtikuulta 2020 yhteensä 1341,40 euroa.Aterioihin on sisältynyt esimerkiksi kylmänä toimitettava alku- ja pääruoka, salaatti ja tuorepala. Palvelun on tuottanut Compass Group, joka tuottaa ateriapalvelua myös esimerkiksi Säätytalolle valtioneuvoston kokouksiin ja tilaisuuksiin. Ateriaedun kuukausikohtaisia kustannuksia selittää ennen kaikkea palveluntarjoajan hinnasto, joka koostuu raaka-aineiden lisäksi ruuan valmistuksesta ja toimituksesta. Palvelun hinta ei ole siten verrattavissa tavanomaisiin ruoka- ja elintarvikeostoksiin.Viime viikolla VNK toimitti vastauksen ostolaskuja koskevaan median tietopyyntöön. Alkuperäinen tietopyyntö koski merkittävää määrää ostolaskutositteita valtioneuvoston kanslian talousjärjestelmästä. VNK vastasi tietopyyntöön sen rajauksen mukaisesti. Aiemmin annettu summa 300 euroa koski tietopyynnön ajanjaksoa. Tämän jälkeen on laskettu aamiaistarvikkeiden keskimääräinen summa koko ajanjaksolta 1.1.2020–31.5.2021, ja se laskee kuukausisummaa.Asiassa on toimittu valtioneuvoston kanslian voimassaolevan ohjeistuksen mukaisesti. Pääministeri on edellyttänyt, että Kesärantaan ja pääministerin palveluihin liittyvien ohjeiden asianmukaisuus tarkistetaan ja tarvittaessa ohjeet päivitetään.Asumiseen liittyvien palveluiden veronalaisuusValtioneuvoston kanslia on tänään 31. toukokuuta lähettänyt Verohallinnolle lausuntopyynnön pääministerin virka-asunnon palveluiden veronalaisuudesta. Kanslian sisäistä ohjeistusta asumisen palveluista tarkastellaan saadun vastauksen perusteella. Pääministeri on pyytänyt keskeyttämään hankinnat menettelyn selvittämisen ajaksi.Tutkihankintoja.fi-palvelun tiedot 1.8.2020Kysymyksiä on herättänyt myös 1. elokuuta kirjauspäivämäärälle 2020 kirjautuneet yhteensä noin 23 000 euroa tutkihankintoja.fi-palvelussa. Kirjauspäivä, joka näkyy tutkihankintoja.fi-palvelussa, ei ole sama asia kuin ostojen tapahtumapäivä. Ostolaskuina 1.8. kirjauspäivämäärällä kirjautuneet tapahtumat ovat koko valtioneuvoston kansliaa koskevia kokouksia ja niiden tilauksia kesä-heinäkuulta. Laskuilla on noin kuukauden viive. Mainitut ostot eivät liity pääministerin häihin. Pääministeri ja hänen puolisonsa ovat vastanneet kaikista hääkuluistaan itse. Laskut on osoitettu pääministerille, ja hän on ne maksanut.

Lähde: Valtioneuvosto.fi