NordenBladet — Arviointineuvoston mukaan arpajaislakia uudistettaessa tulisi pohtia useita vaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallitusohjelman kirjaus Veikkauksen yksinoikeudesta on heikentänyt virkamiesvalmistelun mahdollisuuksia arvioida eri vaihtoehtoja.Arpajaislakia koskeva esitysluonnos on pääosin hyvin valmisteltu ja siinä on käsitelty monipuolisesti esityksen vaikutuksia. Arviointineuvosto katsoo, että esityksessä käsitellään kuitenkin suppeasti eri vaihtoehtoja ja niihin liittyviä kustannuksia ja hyötyjä. Esityksen lähtökohta on yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen hallitusohjelman mukaisesti. Esityksessä tulisi käsitellä esimerkiksi lisenssijärjestelmää, jossa ulkomaiset peliyhtiöt voisivat ostaa kohdemaan lisenssin, tilittäisivät verotuloja kohdemaahan ja sitoutusivat kohdemaan lainsäädäntöön.Veikkaus Oy:n toiminnan kehittämiseksi esitetään perustettavaksi tytäryhtiö. Tytäryhtiö tarjoaisi digitaalisia pelituotteita ja palveluita toisille yrityksille. Arviointineuvosto kiinnittää huomiota, että esityksen perusteella jää epäselväksi, mitä esityksen tavoitetta tytäryhtiön perustaminen edistää. Tytäryhtiön tuottamien digitaalisten pelituotteiden tarjoaminen toisille yrityksille voi välillisesti lisätä pelaamista ja peliongelmia, vaikka esityksen tavoitteena on vähentää rahapeleistä aiheutuvia haittoja.Arviointineuvosto katsoo, että esityksessä tulisi tarkentaa arvioita uuden sääntelyn vaikutuksista kotitalouksille ja etenkin ongelmapelaamisen riskiryhmille. Rahapelikoneita on jatkossakin runsaasti saatavilla päivittäistavarakaupoissa, kioskeissa ja ravintoloissa. Esitysluonnoksessa tulisi käsitellä, miten tehokkaasti pelaamisen vähentämiskeinot toimivat, kun pelikoneiden tarjonnalle altistuu arkipäivän asioita hoitaessa.Arviointineuvosto on antanut lausunnon arpajaislain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos vastaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitystä täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen alueidenkäytölle laaditaan tulevan kahden vuoden aikana kehityskuva, jota päivitetään jatkossa hallituskausittain. Alueidenkäytön kehityskuva tuottaa ajantasaista tietoa alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta esimerkiksi suunnitelmien ja päätöksenteon tueksi. Ympäristöministeriö pyytää sidosryhmiltä kommentteja ehdotukseen työn käynnistämisestä.”Ympäristömme muuttuu alati nopeammin ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, väestön ikääntymisen ja digitalisaation myötä. Nyt käynnistyvä työ auttaa meitä varmistamaan, että alueemme kehittyvät niin sosiaalisesti, ekologisesti kuin taloudellisesti kestävään suuntaan”, kuvaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Tavoitteena on tarjota ajantasaista tietoa alue- ja yhdyskuntarakenteen muutoksista ja tekijöistä niiden taustalla sekä hahmotella mahdollisia tulevia kehityskulkuja, joihin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on varauduttava. Lisäksi työssä laaditaan kehitysehdotuksia seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Kehityskuvassa pureudutaan esimerkiksi asumisen, elinkeinojen, palvelujen ja liikenteen sijoittumiseen. Valtakunnallisen ja maakunnallisen aluerakenteen lisäksi siinä tarkastellaan kaupunki- ja maaseutujen yhdyskuntarakennetta. Ensimmäinen vaikuttamisen paikka on nyt – tuloksista hyötyy koko yhteiskunta Ympäristöministeriö on laatinut ehdotuksen alueidenkäytön kehityskuvatyön käynnistämisestä ja pyytää nyt siihen sidosryhmiltä kommentteja. Arvokasta tietoa ovat muun muassa näkemykset työn suunnitellusta sisällöstä, tekotavasta sekä sidosryhmien osallistumismahdollisuuksista. Kaikille avoimeen verkkokyselyyn voi vastata 23.8.2021 saakka. Kehityskuvan valmistelu ja sidosryhmäyhteistyö käynnistetään ehdotuksesta saadun palautteen perusteella syksyllä 2021. Kehityskuvatyön tuloksia voidaan hyödyntää monilla eri yhteiskunnan sektoreilla sekä hallinnon tasoilla kunnista valtion toimintaan. Se tukee esimerkiksi alueidenkäytön, liikennejärjestelmän, palveluverkon, asumisen ja valtiontalouden suunnittelua. Kehityskuvaa voidaan hyödyntää myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisessa. Työ on jatkoa aiemmalle kehityskuvatyölle, ja siinä hyödynnetään valtioneuvoston ja virastojen seuranta- ja ennakointityötä sekä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten osaamista. Kehityskuvan laadinnasta vastaa ympäristöministeriö yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, muiden ministeriöiden, virastojen, maakuntien liittojen ja kuntien kanssa.Kehityskuvan valmistelua pohjaa vuonna 2022 valmistuva valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hanke Alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet, PERUS-SKENE. Webropol.fi: Kysely sidosryhmille: Ehdotus alueidenkäytön kehityskuvatyön käynnistämisestä  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronarokotusten edistyminen ja epidemiatilanteen parantuminen on kääntänyt työvoiman kysynnän nousuun ja työmarkkinoiden ennakoidaan kääntyvän reippaaseen kasvuun jo kuluvan vuoden aikana. Koronakriisiä edeltänyt työllisyyden taso ohitetaan vuonna 2023, mutta työttömien työnhakijoiden määrä jää vielä kriisiä edeltävän tason yläpuolelle.Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 2.6.2021 työmarkkinaennusteen, joka ulottuu vuoteen 2023. Ennuste perustuu oletukseen, että liikkumisen ja liiketoiminnan rajoituksista voidaan luopua syksyyn mennessä.Työllisten määrä saavuttaa koronakriisiä edeltävän tason vasta vuonna 2023Työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste nousee kuluvana vuonna 71,2 prosenttiin ja ensi vuonna 71,8 prosenttiin, ohittaen samalla koronaepidemiaa edeltäneen tason. Väestön vähenemisestä johtuen työllisten määrä ohittaa koronakriisiä edeltäneen tason vasta 2023. Vuonna 2023 ennustetaan olevan 2 535 000 työllistä. Työvoimatutkimuksen aikasarjakatkon takia työllisyysasteen sarja on nykyään noin prosenttiyksikön matalampi kuin ennen.Työttömyysasteen ennustetaan pysyvän kuluvana vuonna 7,7 prosentissa työvoiman ulkopuolisten palatessa työnhakuun ja laskevan tämän jälkeen 7,3 ja edelleen 6,7 prosenttiin vuonna 2023, kun siirtymät työttömyydestä työllisyyteen etenevät.Työvoiman tarjonta palautuu jo kuluvana vuonna koronakriisiä edeltävälle tasolleTyömarkkinaennuste tarkastelee myös työvoiman tarjontaa, eli työllisten ja työttömien yhteismäärää. Työvoima-asteen ennustetaan nousevan kuluvana vuonna 65,9 prosenttiin, mikä riittää palauttamaan työvoiman määrän koronakriisiä edeltävälle tasolle väestön vähenemisestä huolimatta. Vuonna 2021 työvoima kasvaa noin 15 000 henkilöllä, ja vuonna 2022 noin 4 000 henkilöllä. Vuonna 2023 työvoiman määrän ei ennusteta kasvavan, mikä johtuu ennen kaikkea työikäisen väestön määrän vähenemisestä.Työperäisen maahanmuuton päätösperäinen lisääminen näkynee tulevissa väestöennusteissa ja siten myös työvoiman määrää ennustettaessa tulevina vuosina. Myös tavoitteet ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämisestä ja heidän jäämisestään asumaan Suomeen nykyistä useammin näkynevät jossain vaiheessa työvoiman määrän ennusteissa – ei kuitenkaan vielä tällä ennusteperiodilla.Rekisterityöttömyyden kehityksessä käänne loppuvuonna 2021 – pitkäaikaistyöttömyys saavuttaa huipputasonsa vuoden 2022 alussaTyönvälitystilaston työttömien työnhakijoiden ja nuorisotyöttömien määrä alkaa laskea vuoden 2021 aikana, kun koronakriisistä johtuvia rajoituksia aletaan purkaa. Vuosina 2022 ja 2023 työttömien työnhakijoiden ja nuorisotyöttömien määrä jatkaa laskuaan, mutta pysyttelee yhä koronakriisiä edeltävää aikaa korkeammalla tasolla. Työttömiä työnhakijoita on keskimäärin 318 000 vuonna 2021, 284 000 vuonna 2022 ja 267 000 vuonna 2023. Nuorisotyöttömiä on 39 000 vuonna 2021, 33 000 vuonna 2022 ja 30 000 vuonna 2023.Pitkäaikaistyöttömien määrän ennustetaan kasvavan vuonna 2021 ja saavuttavan huipputasonsa vuoden 2022 alussa, minkä jälkeen sen ennustetaan lähtevän laskuun rekisterityöttömyyden yleisen positiivisen kehityksen myötä. Pitkäaikaistyöttömiä on 111 000 vuonna 2021, 115 000 vuonna 2022 ja 100 000 vuonna 2023.Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu tilastolliseen aikasarja-analyysiin, jossa hyödynnetään suhdanneindikaattoreiden, työmarkkinatilastojen ja politiikkainformaation lisäksi valtionvarainministeriön bruttokansantuote-ennustetta sekä Tilastokeskuksen väestöennusteita. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on julkaissut poliisin liikennevalvonnan ja -turvallisuuden ohjelman vuosille 2021-2030. Ohjelman tavoitteena on vähentää liikennekuolemia, vakavia loukkaantumisia, liikenneonnettomuuksia ja liikennerikoksia, sekä kuljetusrikollisuutta ja harmaata taloutta ammattiliikenteessä.Vaikka liikenneturvallisuus on pidemmällä aikavälillä parantunut, liikennekuolemien määrä ei ole vähentynyt viime vuosina tavoitteiden mukaisesti. Liikenteessä kuoli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 221 ihmistä, kun edellisvuonna liikenteissä menehtyneitä oli 211. Toisin sanoen liikennekuolemia oli viime vuonna enemmän kuin edellisvuonna 2019.– Poliisin liikennevalvonnan ja -turvallisuuden ohjelman tavoitteena on erityisesti liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentäminen. Tämä tavoite edellyttää tehokkaita ja vaikuttavia toimia liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi, poliisitarkastaja Jari Pajunen sisäministeriöstä kertoo.Ohjelmassa kuvataan tieliikenteen toimintaympäristö, liikenneturvallisuuden nykytila sekä avataan turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja toimenpiteitä liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ohjelmassa korostuu erityisesti se, että liikenneturvallisuus on yhteistyötä.– Yhteistyö ja tietojen vaihtaminen poliisin ja muiden liikenneturvallisuuden parissa toimivien viranomaisten, järjestöjen ja esimerkiksi kuntien kanssa on erittäin tärkeää. On myös aivan olennaista, että kansalaiset haluavat tehdä yhteistyötä poliisin kanssa liikenneturvallisuuden edistämiseksi, Pajunen jatkaa.Tavoitteena myös harmaan talouden ja liikenteessä tapahtuvien rikosten torjuntaLiikennevalvonta on poliisin keskeinen tapa vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja liikenteessä tapahtuvaan rikollisuuteen. Liikenteessä tapahtuvan rikollisuuden torjunta edellyttää kuitenkin myös muita laaja-alaisia ja oikein kohdennettuja toimia. – Ohjelmassa on otettu tavoitteeksi ammattiliikenteen harmaan talouden vähentäminen, liikennerikosten ja liikenteessä ilmenevien rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää tehokkaita paljastavia ja ennalta estäviä toimia, Pajunen kertoo.Ohjelmassa ei ole arvioitu poliisin liikennevalvonnan ja -turvallisuustyön organisointia tai resursointia. Ohjelmassa mainittujen toimenpiteiden toimeenpanosta vastaa Poliisihallitus.– Olemme Poliisihallituksessa perustaneet monialaisen työryhmän, jossa tarkastelemme poliisin eri toimintasektorien rooleja liikenneturvallisuustyössä. Teemme tässä työryhmässä ohjelman täytäntöön panemiseksi liikennevalvonnan ja -turvallisuuden toiminta- ja kehittämissuunnitelman tämän vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena on jatkossa myös mitata poliisin liikennevalvonnan ja -viestinnän vaikuttavuutta entistä tarkemmin, kertoo poliisin liikenneturvallisuustyöstä vastaava poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksesta.Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan parhaillaan kansallista liikenneturvallisuusstrategiaa. Sisäministeriö ja Poliisihallitus ovat mukana strategian valmistelutyössä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on ollut yksi päätekijöistä YK:n Kansainvälisen kasvinterveysvuoden 2020 toteutuksessa ja nyt myös mukana yhdessä hankkeen tärkeimmistä saavutuksista FAOn julkaistaessa tieteellisen tutkimuksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista kasvintuhoojiin.Tutkimus Climate-change impacts on plant pests: a global challenge to prevent and mitigate plant-pest risks in agriculture, forestry and ecosystems julkaistiin 1.6. Roomasta käsin järjestetyssä webinaarissa. Tilaisuudessa julkaisun esitteli YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) pääsihteeri Qu Dongyu, minkä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio osallistui myös puheenvuorolla. Tilaisuuden järjestivät FAO sekä International Plant Protection Convention.Suomen ehdottaman ja tukeman tutkimuksen on valmistellut prof. Maria Ludovica Gullani Torinon yliopistosta sekä kymmenen muuta kansainvälisesti tunnustettua tutkijaa. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista kasvintuhoojien leviämiseen  ja tuhojen vakavuuteen. Lisäksi tutkimus pyrkii kannustamaan kansainväliseen yhteistyöhön kasvinterveysriskien minimoimiseksi.Julkaisutilaisuuden puheessaan Husu-Kallio keskittyi ilmastonmuutoksen ja kasvinterveyden vaikutukseen ruokaturvaan ja sen seurauksena myös  rauhaan. Hän painotti ruoan olevan universaali ihmisoikeus ja ruokaturvan olevan yksi keskeisistä tekijöistä rauhan rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Puheessa Husu-Kallio arvioi ilmastonmuutoksen ja kasvinterveyden olevan kaksi päällimmäistä uhkaa globaalin ruokaturvan toteutumiselle, minkä seurauksena ne ovat keskiössä pyrkimyksissä rakentaa kestäviä ruokajärjestelmiä ympäri maailmaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisen ikäohjelman toimeenpano on käynnistynyt. Viime syksynä julkaistun ikäohjelman tavoitteena on varautua väestön ikääntymiseen. Ikäkyvykkyyttä ikäohjelmalla –webinaarissa torstaina 3.6. klo 10-13.30 pureudutaan ikäohjelman teemoihin ja ohjelman toteuttamiseen.Webinaarin avaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Mukana keskustelussa on eri ministeriöiden ja organisaatioiden asiantuntijoita. Myös osallistujat pääsevät esittämään ajatuksiaan ikäohjelman toteuttamisesta. Poikkihallinnollinen ikäohjelma on laadittu yhdessä eri ministeriöiden, kuntien, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa.Tutustu ikäohjelmaanIlmoittaudu webinaariinSeuraa webinaaria suorana lähetyksenä 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ja Fimea järjestävät yhdessä lääkealan toimijoille suunnatun virtuaalisen keskustelutilaisuuden 9.6.2021 klo 13–15.Tavoitteena on keskustella vuoden 2022 alkupuolella voimaan tulevan EU:n eläinlääkeasetuksen (2019/6) mukanaan tuomista muutoksista ja uudistuksista myös kansalliseen lainsäädäntöön sekä saada toimijoilta palautetta ja näkemyksiä vielä avoinna oleviin kysymyksiin. Uuden lainsäädännön kansallista toimeenpanoa on valmisteltu ja valmistellaan parhaillaan virkatyönä. Hallituksen esitys ja sen pohjalta toteutettavat muutokset Fimean määräyksiin tulevat lausuntokierrokselle myöhemmin syksyn kuluessa. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminenOsallistujia pyydetään ilmoittautumaan tilaisuuteen viimeistään 7.6.2021 mennessä.  Ilmoittautumisen jälkeen osallistujille lähetetään linkki Teams-kokoukseen.Ilmoittaudu tästäTilaisuudesta ei julkaista tallennetta, mutta keskustelussa esille nousseita kysymyksiä hyödynnetään toimeenpanon valmistelussa ja muutoksista tiedottamisessa.Ohjelma (muutokset mahdollisia)    klo 13.00Tilaisuuden avaus, Ulla Närhi, neuvotteleva virkamies, STM Hallituksen esitys lääkelain muuttamiseksi, tilannekatsaus, Mari Laurén-Häussler, hallitussihteeri, STMklo 13.15    Eläinlääkeasetuksen kansallinen toimeenpano, tilannekatsaus, FimeaYleistä eläinlääkeasetuksesta ja sen toimeenpanosta, Irmeli Happonen, yksikön päällikköMyyntiluvat ja muutoshakemukset, Paula Kajaste, myyntilupakoordinaattoriEläinlääkkeiden mainonta, Kristiina Pellas, yliproviisoriEläinlääkkeiden valmistus, maahantuonti, tukku- ja vähittäisjakelu ja tarkastukset, Anne Junttonen, yksikön päällikköklo 14.15     Keskustelua klo 15.00    Tilaisuuden päättäminen, Ulla Närhi/ Mari Laurén-Häussler, STM

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona käynnistyi alkuvuodesta lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet -hanke osana kuntoutuksen uudistamista. Hankkeen tavoitteena on valmistella työ- ja toimintakyvyn arviointiin perustuvat valtakunnalliset asiakaslähtöiset, oikea-aikaiset, yhdenvertaiset ja vaikuttavat terveydenhuollon lääkinnälliseen kuntoutuspalveluihin ohjautumisen perusteet. Työskentelyn lopputuloksena valmistuu kuntoutukseen ohjausta parantavat ohjeet lääkinnälliseen kuntoutukseen.Ensimmäisenä työskentelynsä on aloittanut lasten kuntoutusta työstävä työryhmä. Myös kuulon ja näön kuntoutuksen työryhmät voivat pian aloittaa valmistelemaan kuntoutukseen pääsyn perusteita. Aikuisten, työikäisten sekä jo vanhuuseläkkeellä olevien kuntoutusta käsittelevien työryhmien työskentely alkaa kesälomien jälkeen. Työryhmät koostuvat asiantuntijoista eri puolilta Suomea sekä Vammaisfoorumin nimeämistä edustajista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) myönnetään 1,8 miljoonaa euroa EU-tukea viiteen hankkeeseen. Lähes puolet EU-tuesta myönnetään rajavalvonnassa käytettävien kauko-ohjattavien ilma-alusten hankintaan. Lisäksi rahoitetaan erilaisia viranomaisten tietojärjestelmähankkeita sekä EES-rajanylitystietojärjestelmään kytkeytyvien rajatarkastuslaitteiden hankintaa.Rajavartiolaitoksen vartiolaivoille sijoitettavat kauko-ohjattavat ilma-alusjärjestelmät (Remotely Piloted Aircraft System, RPAS) toimivat tukena operatiivisten tehtävien suorittamisessa sekä tuottavat tilannekuvaa. Miehittämättömien ilma-alusten käyttö nopeuttaa erilaisten kohteiden tarkastamista, ja valvontaa voidaan tehdä myös sellaisissa olosuhteissa, joissa miehitetyillä aluksilla ei voida lentää.Laajojen EU-tietojärjestelmien toimeenpano eteneeEU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) toimeenpano etenee Rajavartiolaitoksen hankkeen puitteissa. Myönnettävällä EU-tuella toteutetaan ne tekniset muutokset, joilla mahdollistetaan ETIAS-järjestelmän käyttöönotto kansallisessa ETIAS-yksikössä ja ulkorajoilla. Hankerahoitusta käytetään myös kansallisen ETIAS-yksikön varustamiseen ja sen toiminnan käynnistämiseen. Järjestelmän käyttö aloitetaan EU-tasolla määritellyssä aikataulussa ja se tulee vaikuttamaan viisumivapaiden matkustajien Schengen-alueelle matkustamiseen.Tulli on hankkimassa EES-rajanylitystietojärjestelmän vaatimusten mukaisia rajatarkastuslaitteita. Hankittavia sormenjälkilukijoita ja kasvokuvakameroita tullaan käyttämään Tullin vastuulla olevilla rajanylityspaikoilla. EES-järjestelmä otetaan käyttöön EU-tasolla määriteltynä ajankohtana, joka on tämän hetkisen tiedon mukaan keväällä 2022.Lisäksi EU-tukea myönnetään ulkoministeriölle kansallisen viisumitietojärjestelmän käyttäjähallinnan uudistuksen loppuunsaattamiseen sekä Poliisihallitukselle KEJO-kenttäjärjestelmän ja ERICA-hätäkeskustietojärjestelmän välisen yhteyden jatkokehittämiseen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnari matkustaa 2.–5. kesäkuuta Pietariin. Ministeri osallistuu Pietarin kansainväliseen talousfoorumiin (SPIEF). Talousfoorumi kokoaa yhteen elinkeinoelämän ja talouspolitiikan keskeisiä vaikuttajia ympäri maailmaa ja tarjoaa erinomaisen alustan keskustella liike-elämän ja poliittisten vaikuttajien kanssa.Talousfoorumin yhteydessä järjestetään myös Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen talouskomission puheenjohtajatapaaminen. Talouskomission puheenjohtajina toimivat ministeri Skinnari sekä Venäjän puolelta teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov. Puheenjohtajatapaamisessa keskustellaan Suomen ja Venäjän kaupallistaloudellisista suhteista ja lupaavista yhteistyöaloista. ”Tapaan Pietarissa ministeri Manturovin. Keskustelemme yhteistyömahdollisuuksista erityisesti ympäristön, ilmaston, 5G:n, metsäsektorin ja logistiikan osalta”, ministeri Skinnari toteaa. ”Näen näillä aloilla paljon mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille Venäjällä”. 
 
Ministeri Skinnari tapaa Pietarissa lisäksi ainakin Venäjän kaukoidän ja arktisen alueen kehityksen ministerin Aleksei Tšekunkovin sekä Pietarin ja Leningradin alueen kuvernöörit. Ministeri osallistuu talousfoorumissa myös paneelikeskusteluihin yritysten vastuullisuudesta ja vihreästä taloudesta. Talousfoorumiin osallistuu myös suomalaisia yrityksiä. Venäjällä toimii noin 900 suomalaista yritystä, ja suomalaisinvestointien arvon maassa arvioidaan olevan 14 miljardia euroa. Venäjä on Suomen kuudenneksi suurin vientimaa ja toiseksi suurin tuontimaa. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi