NordenBladet — Puolustusministeriö jatkaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) valtionavustuksen maksatusta kesäkuusta 2021 lähtien. Avustuksen maksaminen toukokuulta jouduttiin aiemmin keskeyttämään, koska ministeriö halusi turvata valtion varojen käyttöä MPK:n talouteen liittyvien selvitysten ajaksi.Puolustusministeriö on selvittänyt Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen valtionavustuksen käyttöä jo parin vuoden ajan ja havainnut puutteita yhdistyksen taloudenpidossa. Puolustusministeriön lisäselvityksien sekä MPK:lta saadun selvityksen perusteella kuluvan vuoden valtionavustuksen käyttö ja siihen liittyvä taloushallinto ovat nyt hallinnassa. Tällä hetkellä ei ole tarvetta jatkaa maksatuksen keskeyttämistä valtion varojen turvaamistoimena ja toukokuulta pidätetty valtionavustus voidaan maksaa yhdistykselle taannehtivasti.-Hienoa, että selvitysten pohjalta löytyi ratkaisu, jolla saatiin turvattua MPKn toiminnan jatkuminen. MPK ja tuhannet vapaaehtoiset tekevät arvokasta työtä maanpuolustuksen hyväksi, kansliapäällikkö Jukka Juusti toteaa.Puolustusministeriö kuitenkin jatkaa valvovana viranomaisena aiempien vuosien valtionavustuksen käytön selvittämistä. Tavoitteena on pyrkiä kaikissa tilanteissa turvaamaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakisääteinen toiminta.Puolustusministeriö on myöntänyt vuosittain valtionavustuksia maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseksi. Suurin tuen saajista on vuodesta 2008 lähtien ollut MPK. Yhdistys järjestää eri puolilla Suomea turvallisuus- ja varautumiskoulutusta sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta, sekä sotilaille että siviileille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kevätpaketti keskittyy tänä vuonna jäsenmaiden julkiseen talouteen.Euroopan komissio julkisti keskiviikkona 2. kesäkuuta kevätpaketin, joka sisältää muun muassa arvion perussopimuksen alijäämä- ja velkakriteerien täyttymisestä lähes kaikissa jäsenmaissa. Lisäksi komissio ehdottaa suosituksia jäsenmaiden finanssipolitiikalle.Paketti on osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, jossa koordinoidaan jäsenmaiden talous- ja finanssipolitiikkaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore selvitys hirvieläinten vaikutuksista on maa- ja metsätalousministeriön mielestä tervetullut lisä hirvieläimiä koskevaan keskusteluun. Laajan tutkijajoukon laatima raportti on monipuolinen katsaus hirvieläinten ekosysteemi-, elinkeino-, erätalous- ja muihin vaikutuksiin.Maa- ja metsätalousministeriön teettämässä selvityksessä nousivat esiin merkittävät erot eri alueiden välillä; sekä hirvieläinkantojen koot että niiden vaikutukset ja vaikutusten sietäminen vaihtelevat suuresti alueittain. Paikallisuus ja eri ryhmien tavoitteiden huomioiminen ja yhteensovittaminen on jatkossa keskeinen tekijä hirvieläimiä koskevan päätöksenteon kehittämisessä. Vain siten eri toimijoiden on mahdollista sitoutua päätösten toimenpanoon.–  Hirvieläinkannat ovat monin paikoin runsastuneet merkittävästi ja aiheuttaneet tuhoja sekä maa- ja metsätaloudessa että liikenteessä. Runsaimpien kantojen alueilla on jouduttu jopa vaihtamaan viljelykasveja ja puulajeja hirvieläinten takia. Kantojen kasvu on tuonut tullessaan ristiriitoja, joiden ratkaiseminen vaatii avointa vuoropuhelua, nykyisten päätöksentekomekanismien uudelleenarviointia ja toimijoiden yhteistyötä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Hirvieläinten tuottamat hyödyt ja haitat ovat yleisesti ottaen sidoksissa hirvieläinkantojen kokoon; kantojen kasvu on lisännyt sekä eläinten riista-arvoa että hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja. Hirvieläinkantojen hoitoon liittyy erilaisia – osin jopa vastakkaisia – tavoitteita, ja eri toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia on siksi arvioitava kokonaisvaltaisesti.Yhteistyön kehittämistä palvelisi esimerkiksi selvitys siitä, miten hyvin nykyinen päätöksenteko toimii siihen osallistuvien tahojen kannalta, miten prosessissa hyödynnetään erilaisia tietolähteitä, mitä uusia tietolähteitä kaivattaisiin ja miten kaikki olennaiset tahot pystyisivät parhaiten osallistumaan päätöksentekoon. Myös alueellisista pilottihankkeista olisi hyötyä vuoropuhelun kehittämisessä.Tulevaisuuden skenaarioista tulossa uutta tietoaHirven metsästykseen osallistuu vuosittain noin 100 000 vapaaehtoista, ja metsästäjät käyttävät harrastukseensa varusteet ja matkakulut mukaan lukien noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Saaliiksi saadut keskimäärin noin 50 000 hirveä hyödynnetään ravintona joko suoraan kotitalouksissa tai jalostettuina tuotteina. Taloudellisten arvojen lisäksi metsästykseen liittyy merkittäviä sosiaalisia ja virkistysarvoja.Hirvieläinten aiheuttamien tuhojen määrä metsätaloudelle on toisaalta selvityksen mukaan uudistamiskustannukset sekä kasvu- ja laatutappiot huomioiden noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi tulevat ne menetykset, jotka aiheutuvat tukkipuun arvoon vaikuttavista laatutappioista ja kuusen istuttamisesta karuille maille. Hirvieläinkantojen säätelyssä on siksi tarpeen huomioida myös metsävarojen rakenne ja eläinten liikkuminen alueelta toiselle.  Hirvieläinten ekosysteemivaikutukset heijastuvat osaltaan puulajien suhteellisiin osuuksiin ja muuhun luonnon monimuotoisuuteen sekä metsien sopeutumiseen ilmastonmuutokseen. Tähän liittyen Lukessa on jo käynnistynyt hanke, jossa simuloidaan erilaisia metsänhoidon, maankäytön ja riistapolitiikan skenaarioita tulevaisuuden metsätuhoriskit huomioon ottaen. Uusi FOSTER-hanke tulee tarjoamaan lähivuosina uutta tietoa metsien ja hirvieläinten yhteisvaikutuksista ja metsien sopeutumisesta ilmastonmuutokseen.Hirvieläinkantojen säätelyssä tulee huomioida myös hirvieläinten rooli suurpetojemme, etenkin suden, tärkeimpänä ravintokohteena, ja kannanhoitoa tulee siksi kehittää monilajisen kannanhoidon suuntaan.Tarvetta olisi myös kokonaisarviolle siitä, miten hirvieläinten aiheuttamat tuhot – ja toisaalta metsästyksestä saatavat hyödyt – näyttäytyvät yksittäisen metsänomistajan ja kansantalouden näkökulmista niin lyhyellä kuin pitkällä aikajänteellä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronapandemia ja sen hillintään kohdistetut voimakkaat rajoitustoimet ovat vaikuttaneet taloudelliseen toimeliaisuuteen, mikä on pakottanut valtiot kompensoimaan tulomenetyksiä yrityksille ja kansalaisille mittavilla tukipaketeilla. Samalla julkiset menot ovat kasvaneet. Kehityksen seurauksena budjettialijäämä ja velkasuhde ovat kasvaneet.Talousneuvoston pääsihteeri Pekka Sinko pohtii tänään julkaistussa talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjan kirjoituksessaan sitä, pitäisikö julkisen velan kasvusta Suomessa olla huolissaan. Pääsihteeri Sinkon mukaan julkisten menojen nopea kasvu koronapandemian aikana on nähty laajasti tarpeellisena. Sen sijaan näkemykset siitä miten ja millä aikataululla julkista velkaa tulisi sopeuttaa vaihtelevat ja muodostuvat helposti ideologisiksi. Näkökulmia on siis monia. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallisarkisto on julkaissut verkkosivullaan valtioneuvoston kanslian tilaaman arkistoselvityksen, joka käsittelee Lahdessa Hennalan vankileirillä vuonna 1918 menehtyneitä henkilöitä.Nyt julkaistu arkistoselvitys on osa valtioneuvoston kanslian vuoden 2019 lopulla tilaamaa selvitystä, johon kuuluu myös arkistoselvitys Vierumäen taistelussa vuonna 1918 menehtyneistä. Kansallisarkisto julkaisi sen heinäkuussa 2020.Suomen sisällissodassa menehtyneistä henkilöistä on koottu tietokantatietoja vuodesta 1998 lähtien. Vuonna 2019 Kansallisarkisto julkaisi uudistetun Sotasurmasampo-verkkopalvelun, joka korvasi aiemman Suomen sotasurmat 1914–1922 -tietokannan. Vierumäen taistelua ja Hennalan vankileiriä koskevat selvitykset ovat osa tietokantojen päivitystyötä.Pandemiatilanteen vuoksi osa arkistoista oli kiinni, ja sen vuoksi Hennalan vankileirin arkistoselvityksen julkaiseminen siirtyi alkuvuodesta 2021 kesäkuun alkuun. Selvityksen on laatinut filosofian maisteri Ilkka Jokipii. Kansallisarkiston selvitystyötä on ohjannut tutkimusjohtaja Päivi Happonen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden työministerit käsittelevät laajan Future of Work -tutkimushankkeen havaintoja videokokouksessaan 2.6.2021. Hankkeen loppuraportin mukaan pohjoismaista hyvinvointimallia haastavat pitkällä aikavälillä globaalit megatrendit kuten digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos.Epävirallisen ministerikokouksen järjestää Suomi, joka on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja vuonna 2021. Kokoukseen on kutsuttu ministerien lisäksi työmarkkinaosapuolten edustajat. Suomea edustavat kokouksen puheenjohtajana toimiva työministeri Tuula Haatainen sekä sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekonen.Työn murroksen haasteet ovat käännettävissä mahdollisuuksiksiPohjoismaiden ministerineuvoston ja tutkimuslaitos FAFOn tutkimuksessa pohdittiin, miten muuttuvilla työmarkkinoilla voidaan ylläpitää pohjoismaista hyvinvointimallia ja korkeaa työllisyyttä, joka toisaalta takaa hyvinvointimallin. Tutkijat pitävät mahdollisena uhkakuvana työmarkkinoiden entistä suurempaa jakautumista, kun epätyypilliset työsuhteet ja työnkuvat lisääntyvät. Heikosti koulutettujen työttömyys voi kasvaa ja työehdot huonontua.– Koulutusjärjestelmän on toimittava ihmisten tukena muutoksessa. Jatkuva oppiminen on paitsi oikeus myös välttämättömyys. Oppiminen ei kuitenkaan tapahdu vain oppilaitoksissa, vaan yhä enemmän työpaikoilla. Tarvitsemme mukaan kaikki osapuolet: työntekijät, työnantajat, päättäjät ja koulutuksen tarjoajat, työministeri Haatainen painottaa.Tutkijoiden mukaan pohjoismainen hyvinvointimalli voi siihen kohdistuvista haasteista huolimatta olla ratkaisu nouseviin ongelmiin.– Sosiaaliturvajärjestelmämme on pohjoismaisen hyvinvointivaltion kivijalka, jota muuttuva työelämä haastaa. Ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi on huolehdittava, että ketään ei jätetä ilman tukea. Investoimalla sosiaaliturvaan investoimme samalla hyvin toimiviin ja yhdenvertaisiin työmarkkinoihin, sosiaali- ja terveysministeri Pekonen sanoo.– Hyvinvointivaltion vahvistaminen on kaikkien Pohjoismaiden etu. Saamme varmasti käännettyä työn murroksen haasteet mahdollisuudeksi, kun kehitämme olemassa olevia tukirakenteita ja panostamme osaamiseen. Osaava työvoima voi luoda uusia tuotteita ja palveluita, jotka puolestaan johtavat uusiin innovaatioihin ja tasoittavat tietä uudelle kasvulle, ministeri Haatainen jatkaa.Työelämään liittyvät kysymykset ovat esillä myös kolmessa konferenssissa, jotka Suomi järjestää syksyllä osana puheenjohtajakauttaan. Niissä käsitellään pohjoismaista palkanmuodostusjärjestelmää, työn tulevaisuutta erityisesti ilmastonmuutoksen näkökulmasta sekä osallistavien työmarkkinoiden edistämistä. Pohjoismaiden työministerien virallinen kokous pidetään marraskuussa 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen laajentamista varten on haettavissa 9 940 000 euroa. Erityisavustushaku liittyy 27.5. lausuntokierrokselle lähetettyyn oppilas- ja opiskelijahuollon uudistamista koskevaan lakiluonnokseen. Lakiin kirjataan sitova henkilöstömitoitus koulukuraattoreille ja -psykologeille oppilas- ja opiskeluhuollossa. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen laajentamista varten on varattu vuodelle 2021 yhteensä 10 miljoonaa euroa.Avustus on tarkoitettu erityisesti yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamiseen. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, vuorovaikutusta, osallisuutta, ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta ja esteettömyyttä.Opetusneuvos Jussi Pihkala, puh. 0295 330256Projektisihteeri Aili Tervonen, puh. 0295 330216
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -nimityksen saa Oulu. Valintaa suosittaa eurooppalainen raati, joka koostuu yhdeksästä taiteen ja kulttuurin riippumattomasta asiantuntijasta. Raadin suositus julkistettiin ehdokaskaupunkivierailujen ja kaksipäiväisen valintakokouksen päätteeksi Helsingissä keskiviikkona 2.6.Oulun kaupungin ja pohjoisen Suomen kuntien kulttuuripääkaupunki-hankeen teemana on ”kulttuuri-ilmastonmuutos” (Cultural Climate Change), joka synnyttää uutta vuorovaikutusta. Keskeinen tavoite on luoda kulttuurin ja taiteen keinoin elinvoimaa alueelle ja vastata valtioiden rajat ylittäviin vaatimuksiin yhteistyöllä.  Ohjelmassa on kolme teemaa, jotka ovat Villisti kaupunki, Vastakohtien voima ja Rohkeasti reunalla. Kulttuuriohjelmassa korostuvat sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Oulu2026 haluaa tuoda kulttuurin osaksi jokaisen elämää ja luoda mahdollisuuksia osallistua. Euroopan kulttuuripääkaupungin nimitystä Suomessa vuodelle 2026 hakivat Oulun lisäksi Savonlinna ja Tampere. Kaikki kolme kaupunkia läpäisivät esivallinnan viime kesänä ja pääsivät loppukilpailuun. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoi puheessaan toivovansa, että jokainen kaupunki hyödyntää tehtyä työtä ja jatkaa kulttuurielämänsä innovatiivista ja kestävää kehittämistä, joka nyt on hyvässä vauhdissa. – Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma on ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää taide- ja kulttuuritarjontaa, lisätä osallistumista, yhteisiä kokemuksia ja vahvistaa kulttuurin ja luovan alan toimintaedellytyksiä.  Se on myös vuoden mittainen kulttuuriohjelma, jolla kaupunki esittäytyy niin Suomen kuin koko Euroopan yleisölle, ministeri Kurvinen sanoi. – Tapahtumassa hienointa on se, että siitä löytyy kaupungin ja useimmiten myös naapurikuntien kulttuuri, alueen ihmisten identiteetit, tavat, taide, kulttuuriperintö, ruokakulttuuri, juhlat sekä suuret ja pienet tapahtumat. Nämä yhdistyvät eurooppalaisen yhteistyön moniin mahdollisuuksiin. Vuoden 2026 toinen Euroopan kulttuuripääkaupunki valtaan Slovakiasta.Kulttuuripääkaupunki valittiin nyt kolmannen kerran SuomestaEuroopan kulttuuripääkaupunkeja on nimetty vuodesta 1985. Suomesta Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ovat aiemmin olleet Helsinki (2000) ja Turku (2011). Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtuma on EU:n tunnetumpia ja menestyneimpiä kulttuurialan toimia. Tapahtumalla halutaan korostaa Euroopan kulttuurien moninaisuutta, lisätä kulttuurivaihtoa ja vahvistaa tunnetta kuulumisesta yhteen kulttuurialueeseen. Lisäksi tapahtuma vahvistaa kulttuurin merkitystä kaupunkien kehittämisessä. Komissio rahoittaa tapahtumaa myöntämällä kaupungille Melina Mercourin nimeä kantavan palkinnon vuonna 2026. Tapahtuman päärahoittajia ovat valtio, kunnat ja kaupungin lukuisat yhteistyökumppanit.  Valinnan tehneen raadin työ alkoi toukokuussa 2020 ja jatkuu valitun kulttuuripääkaupungin tukena ja neuvonantajana aina vuoteen 2026 asti. Raati julkaisee raportin hakemuksista heinäkuun alussa. Valintaraadin puheenjohtajana toimi Dessy Gavrilova ja varapuheenjohtaja Riitta Vanhatalo.Tietoa kulttuuripääkaupunki-hankkeesta ja sen valinnasta:Oulu2026Tiivistelmä Oulun hakukirjasta (PDF)Lisätietoa kulttuuripääkaupungin valinnasta 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta keskiviikkona 9.6.2021 ja torstaina 9.6.2022 Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. Ahvenanmaan itsehallinnon satavuotisjuhlaa vietetään 2021−2022. Liputus alkaa klo 8 ja päättyy klo 21.Sisäministeriö on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan kyseisinä päivinä Suomen lipulla. Mikäli virastossa on käytössä useampi lippusalko, voidaan Suomen lipun rinnalla liputtaa Ahvenanmaan lipulla.Liputussuositus ja -määräys koskee vain Manner-Suomea. Ahvenanmaalla itsehallintopäivä on jo aiemmin ollut liputuspäivä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö osallistuu ensimmäistä kertaa Jodel-keskustelufoorumin Kysy mitä tahansa -tapahtumaan. Kuntavaaleihin liittyvä tapahtuma järjestetään Jodelissa tänään keskiviikkona 2.6. klo 15-17.Jodelin kanssa yhteistyössä järjestettävän tapahtuman tavoitteena on tavoittaa nuoria äänestäjiä. Kysy mitä tahansa -tilaisuudessa Jodelin käyttäjien eli jodlaajien on mahdollista kysyä kuntavaaleihin liittyviä kysymyksiä oikeusministeriön vaaliasiantuntijoilta. Kysyä voi esimerkiksi äänestämisestä ja sen turvallisuudesta korona-aikana, kuntavaalien valmisteluun liittyvistä tehtävistä sekä asioista, joihin äänestämisellä voi vaikuttaa.Kysyminen tapahtuu Jodel-keskustelufoorumissa anonyymisti. Jodel-mobiilisovellus on ladattavissa älypuhelimeen.Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 13.6. Vaaleissa valitaan kuntien valtuustoihin jäsenet ja varajäsenet neljäksi vuodeksi. Valtuustojen toimikausi alkaa 1.8.2021 ja päättyy 31.5.2025.Kotimaan ennakkoäänestysaika on tänä vuonna poikkeuksellisesti kaksi viikkoa, 26.5.-8.6. Ulkomailla ennakkoäänestysaika on 2.-5.6.Luotettavaa tietoa vaaleista: www.vaalit.fiVaalit.fi Twitterissä
Vaalit.fi Facebookissa
Vaalivideoita YouTubessa
Vaalien puhelinpalvelu suomeksi 0800 9 4770 ja ruotsiksi 0800 9 4771
Vaalien WhatsApp-viestipalvelu 050 438 8730

Lähde: Valtioneuvosto.fi