NordenBladet — Opetus – ja kulttuuriministeriö on avannut valtionavustushaun koronaepidemian aiheuttaman oppimis- ja hyvinvointivajeen korjaamiseksi. Avustus on tarkoitettu lasten ja oppilaiden kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen koronaepidemian vaikutusten tasoittamiseksi. Avustusta on haettavissa vuosille 2021-2022 yhteensä 40 miljoonaa euroa.Koronaepidemia on haitannut vakavasti edellytyksiä tukea lasten oppimista, kehittymistä ja hyvinvointia. Jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanne on heikentynyt. Tuen ja tukiopetuksen tarve on lisääntynyt myös sellaisilla lapsilla ja oppilailla, joilla ei ole aikaisemmin ollut tuen tarpeita tai koulunkäyntiin liittyviä ongelmia.– Lasten ja nuorten väliset erot oppimisessa ja hyvinvoinnissa ovat kasvaneet huolestuttavasti korona-aikana. Olemme ryhtyneet päättäväisiin toimiin kriisin aiheuttaman oppimisvelan korjaamiseksi, jotta epidemia ei jättäisi pysyvää varjoa Suomen lasten ja nuorten elämään, opetusministeri Jussi Saramo toteaa.Valtionavustuksen erityisenä tavoitteena on varmistaa edellytykset tukea heikommassa asemassa olevien, erityisen ja tehostetun tuen piirissä olevien, vieraskielisten ja maahanmuuttotaustaisten lasten sekä oppilaiden oppimista ja kehitystä. Lisäksi tuetaan niitä lapsia ja nuoria, joiden syrjäytymisen riskiä koronaepidemian pitkittyminen on erityisesti lisännyt ja ennaltaehkäistään koulupoissaoloja ja koulupudokkuutta.Varhaiskasvatuksen osalta haku koskee kuntia ja kuntayhtymiä, jotka järjestävät varhaiskasvatusta. Kunnat voivat sisällyttää yksityiset varhaiskasvatuksen palveluntuottajat hakemukseensa.Esi- ja perusopetuksen osalta haku koskee kuntia ja kuntayhtymiä sekä yksityisiä yhteisöjä, joilla on esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämislupa. Harjoittelukoulut voivat olla yhteydessä kuntaan ja kunta voi sisällyttää sen alueella toimivan harjoittelukoulun hakemukseensa.Avustukset myönnetään, mikäli eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahan vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa.Hakuaika päättyy 6.8.2021. Päätökset pyritään tekemään elokuun aikana.Varhaiskasvatus: Erityisasiantuntija Mervi Eskelinen, puh. 0295 330160Esi- ja perusopetus: Opetusneuvos Mika Puukko, puh. 0295 330032 ja projektisihteeri Aili Tervonen, puh. 0295 330216
NordenBladet — Ympäristönsuojeluun liittyvä lainsäädäntö on muuttunut paljon vuosikymmenessä. Tämän vuoksi ympäristöministeriö katsoi tärkeäksi päivittää kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen.Ohje on tarkoitettu ympäristö-, lupa- ja valvontaviranomaisten käyttöön, mutta se hyödyttää myös toiminnanharjoittajia ja sidosryhmiä.Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeella pyritään edistämään kotieläintaloutta koskevia valtakunnallisia ympäristönsuojelutavoitteita yhdenmukaisin menettelyin ja tulkinnoin. Uusi ohje korvaa vuonna 2010 julkaistun vanhan ohjeen. Ohjeessa kerrotaan kotieläintilojen toimintaan sovellettavasta lainsäädännöstä, suosituksia sekä soveltamisohjeita. Ohjeessa kuvataan hyvä kotieläintalouden ympäristönsuojelutaso ja se on laadittu parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteille.Valto: Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut translainsäädännön uudistamiseen seuranta-ja arviointiryhmän sekä virkamiestyöryhmän. Ryhmät työskentelevät tammikuun 2022 loppuun saakka.Seuranta- ja arviointiryhmä tukee virkamiesryhmän työskentelyä lainsäädännön valmistelussa, osallistuu vaihtoehtojen ja ehdotusten arviointiin sekä tuottaa asiantuntijainformaatiota valmistelun tueksi. Virkamiesryhmän tehtävänä on laatia hallituksen esitys sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden aseman ja oikeuksien järjestämiseksi hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaan säädetään itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolen vahvistamisesta. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan ja lääketieteelliset hoidot eriytetään juridisen sukupuolen korjauksesta. Sukupuolen voi hakemuksesta korjata täysi-ikäinen henkilö, joka esittää perustellun selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen. Sukupuolen korjaamiseen tulee harkinta-aika.Hallitusohjelman mukaan intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan ja luovutaan pienten lasten kosmeettisesta, ei-lääketieteellisestä sukuelinkirurgiasta.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö päätti tänään, että voimassa olevat Pohjanlahden silakan toimijakohtaiset kalastuskiintiöt vuodelle 2021 voidaan ylittää enintään kymmenellä prosentilla. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES antoi 28.5.2021 tieteellisen neuvon, jonka mukaan Pohjanlahden silakan kokonaiskiintiötä (TAC) vuodelle 2021 voidaan nostaa 91 494 – 117 875 tonnin välille. Nykyistä Pohjanlahden silakan 65 018 tonnin TAC:ia voidaan siis korottaa merkittävästi.Esimerkiksi Pohjanlahden silakan 1 000 tonnin toimijakohtainen kalastuskiintiö voidaan ylittää siten, että saalismäärä on yhteensä enintään 1 100 tonnia. On kuitenkin tärkeää huomioida, että lisäkalastusmahdollisuus koskee ainoastaan Pohjanlahden silakkaa, eikä lisämäärien puitteissa voida kalastaa kilohailia.Euroopan komissio vahvisti Itämeren vuoden 2021 kalastusmahdollisuudet lokakuussa 2020, ja sitoutui samalla antamaan ehdotuksen Pohjanlahden silakan TAC:n suurentamisesta, jos tieteellinen neuvo sen mahdollistaa. Komission ehdotuksen antaminen ja siitä päättäminen EU:n neuvostossa kestää kuitenkin niin kauan, että monelle kaupalliselle kalastajalle tärkeä kesän kalastuskausi ehtii jo päättyä . Useat Pohjanlahden silakan kalastajat ovat jo hyödyntäneet kokonaan tai merkittävän osan kiintiöistään. Tämä johtuu siitä, että Pohjanlahden silakan kokonaiskiintiötä leikattiin merkittävästi vuosiksi 2020 ja 2021. Myös rysäkalastuskausi on alkanut ja vaarana on, että rysäkalastajat joutuvat keskeyttämään kalastuksensa kesken kalastuskauden pienten kiintiöiden vuoksi.Kansallisen lainsäädännön mukaan maa- ja metsätalousministeriö voi päätöksellään sallia kaupallisten kalastajien toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden ylittämisen enintään kymmenellä prosentilla. Mahdollisuus kiintiöiden ylittämiseen on otettu lainsäädäntöön juuri sellaisia tilanteita varten, jossa tieteellinen neuvo mahdollistaa TAC:n merkittävän nostamisen tulevaisuudessa ja kalastuskiintiöiden pienuus rajoittaa kalastusta tarpeettomasti. Komission sitoumukseen perustuen on odotettavissa, että EU:n neuvosto tekee kesän aikana päätöksen Pohjanlahden silakan vuotta 2021 koskevan TAC:n korottamisesta ja korottaa vastaavasti Suomen kyseistä kalastuskiintiötä. Tämän jälkeen Suomen kalastuskiintiöstä jaettaisiin kaupallisille kalastajille nykyistä suuremmat toimijakohtaiset kalastuskiintiöt. Niiden ylittäminen ei olisi enää sallittua, koska uudet toimijakohtaiset kalastuskiintiöt perustuisivat tieteelliseen neuvoon ja suurennettuun TAC:iin. Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa erikseen EU:n päätöksenteon etenemisestä.
NordenBladet — Sanna Marinin hallituksen poikkihallinnollisena tavoitteena on liikunnallisen aktiivisuuden nostaminen kaikissa ikäryhmissä. Liikuntapolitiikan koordinaatioelin (LIPOKO) perustettiin koordinoimaan ja edistämään eri ministeriöiden toimia tavoitteen saavuttamiseksi. LIPOKO:n toimintasuunnitelma vuosille 2021–2023 on nyt valmistunut.– Liikkumisen lisääminen on koko valtionhallinnon yhteinen asia ja siihen tarvitaan kaikkien ministeriöiden hallinnonalojen toimia. Olemme saaneet LIPOKO-työssä nyt käyntiin aktiivisen vuoropuhelun ja systemaattisen työskentelytavan kohti yhteistä tavoitetta, iloitsee LIPOKO:n puheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Esko Ranto.Liikuntapolitiikan koordinaatioelimessä on edustettuna 11 ministeriön sekä asiantuntija- ja koulutusorganisaatioiden edustajat. Yksi LIPOKO-jäsenistä on sisäministeriön osastopäällikkö Jukka Aalto.– Sisäministeriön hallinnonalalla on tärkeää huolehtia erityisesti operatiivisissa tehtävissä olevien virkahenkilöiden fyysisestä kunnosta. LIPOKO-työ tarjoaa meille erinomaisen mahdollisuuden keskustella eri virastojemme kesken toimenpiteistä, joilla voimme edesauttaa fyysisen kunnon ylläpitoa. Samalla voimme kuulla toisten kokemuksista ja hyvistä käytänteistä, kertoo Aalto.– Liikunta ja siihen liittyvät teknologia-, terveys- ja matkailupalvelut sekä tuotteet ovat Suomessa merkittävä työllistäjä. Liikunnasta puhuttaessa onkin hyvä muistaa alan kasvumahdollisuudet myös yritysten liiketoiminnan ja työllisyysvaikutusten näkökulmasta, kertoo puolestaan työ- ja elinkeinoministeriön LIPOKO-jäsen, henkilöstö- ja hallintojohtaja Heidi Nummela.Puolustusministeriön LIPOKO-jäsen, majuri Kai Uitto pitää myös LIPOKO-työtä tärkeänä:– Hallinnonalojen yhteistyö liikunnan edistämisessä tukee yhteiskunnan hyvinvointia ja samalla maanpuolustusta. Fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös henkistä kriisinkestävyyttä voidaan tukea liikunnan keinoin.LIPOKO:n toimintasuunnitelma valmisteltiin talven ja kevään 2021 aikana. Toimintasuunnitelmaan on koottu eri ministeriöiden hallinnonalojen toimenpiteet liikunnan ja liikkumisen edistämiseksi. Toimenpiteitä LIPOKO-toimintasuunnitelmassa on yhteensä 126 kappaletta. Hallinnonalojen toimenpiteiden täsmentämiseksi järjestettiin maalis-huhtikuussa työpaja kussakin ministeriössä. Toimintasuunnitelma on elävä asiakirja, jota tarkastellaan ja tarkennetaan tarpeen mukaan.Liikkumisella on suuri merkitys yhteiskunnalleLapsista ja nuorista sekä aikuisista vain noin kolmannes ja ikäihmisistä muutama prosentti liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Väestön liian vähäisen liikunnan yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla arviolta yli kolme miljardia euroa. Väestön liikunnalla on kansantalouden lisäksi merkitystä muun muassa väestön työ- ja toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin sekä oppimiseen. Liikunnalla on yhteys myös yhteisöllisyyteen ja sosiaalisiin taitoihin, kotouttamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, sotilaalliseen suorituskykyyn ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Eri ministeriöiden hallinnonalojen kiinnittymispinnat liikunnan ja liikkumisen edistämiseen on kuvattu ministeriöiden liikunnan ja liikkumisen tuloskorteissa.LIPOKO:n työtä puheenjohtaa ylijohtaja Esko Ranto (OKM) ja koordinoi sihteeristö, johon kuuluu kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen (OKM), ohjelmajohtaja Antti Blom (OPH), johtaja Tiina Kivisaari (OKM), pääsihteeri Minttu Korsberg (OKM/valtion liikuntaneuvosto), erityisasiantuntija Mari Miettinen (STM) ja ylitarkastaja Sari Virta (OKM).Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen toimintasuunnitelma
NordenBladet — Kuluttaja-asian neuvottelukunta kokoontui 2.6.2021 aiheenaan uusi Euroopan komission kuluttaja-asioiden toiminta-ohjelma. Käytännössä ohjelma on Euroopan unionin visio siitä, miten kuluttajapolitiikkaa uudistetaan.Yksi toiminta-ohjelman painopisteistä on vihreä siirtymä. Vihreä siirtymä tarkoittaa ympäristönäkökulman merkityksen lisäämistä kuluttajapolitiikassa. Vihreän siirtymän näkökulmasta ohjelma pyrkii edistämään esimerkiksi kiertotaloutta ja suojelemaan kuluttajia viherpesulta. Valtioneuvosto teki huhtikuussa 2021 päätöksen kansallisesta kiertotalouden strategisesta ohjelmasta. Sen tavoitteena on, että kuluttaminen perustuu jatkossa kestäviin valintoihin, vuokraamiseen, uudelleenkäyttöön, jakamiseen ja kierrättämiseen.– Ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Hallitus haluaa näin vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä, toteaa neuvottelukunnan puheenjohtaja, työministeri Tuula Haatainen.EU:ssa tutkitaan kuluttajakäyttäytymistä Kokouksessa kuultiin alustuksia siitä, miten kuluttajia saadaan tekemään sellaisia valintoja, että sekä EU:n että kansallisen toiminta-ohjelman tavoitteet täyttyisivät. EU:ssa on tällä hetkellä käynnissä kuluttajien käyttäytymisestä useita tutkimushankkeita, joiden pohjalta lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa. – Informaatiota tärkeämpää on usein, missä yhteydessä informaatio annetaan ja miten se esitetään, sanoo kuluttaja-asianeuvos Anja Peltonen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Kokouksessa keskusteltiin myös mainonnan ympäristöväittämistä sekä hiilineutraaliuteen viittaavista pakkausmerkinnöistä.– Ei ole helppoa ymmärtää, mikä tuote on aidosti vihreää ja vähähiilistä. Siihen tarvitaan vahva tieteellinen pohja, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
NordenBladet — Epidemiatilanne Suomessa on viimeksi kuluneen viikon aikana selvästi parantunut. Alueiden epidemiatilanteissa on suuria eroja. Maan etelä- ja lounaisosissa sekä Keski-Pohjanmaalla tapausten ilmaantuvuus on edelleen suurempi kuin muualla maassa. Epidemia on monella alueella kuitenkin rauhoittunut.Sekä Varsinais-Suomessa että Uudellamaalla ilmaantuvuus on pienentynyt toukokuun aikana. Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75–0,95 (90 % todennäköisyysväli). Viikolla 21 (24.-30.5.) uusia tapauksia todettiin 877, mikä on yli 400 tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla, jolloin tapauksia oli 1 312. Uusien tapausten ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohti oli kahden viimeksi kuluneen viikon (17.–30.5.) aikana 40, kun näitä edeltävän kahden viikon (3.–16.5.) aikana ilmaantuvuus oli 53Kotimaassa saaduista tartunnoista 70 %:ssa tartunnanlähde saatiin selvitettyä. Uusista tartunnoista 27 % todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus uusista tartunnoista oli 7,5 %, ja näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli kaikista tartunnoista 0,7 %. Viikolla 21 tehtiin yli 120 000 koronavirustestiä, mikä on samaa tasoa kuin edellisellä viikolla. Positiivisten näytteiden osuus oli viime viikosta pienentynyt: viikolla 21 osuus oli 0,7 %. Viimeksi positiivisten näytteiden osuus kaikista otetuista näytteistä on ollut alle prosentin syyskuussa 2020 ennen epidemian kiihtymistä. Koronarokotukset ovat edenneet hyvin. Koko maassa kaikista yli 16-vuotiaista noin 54 % on saanut yhden rokoteannoksen. Koronarokote suojaa hyvin koronavirustautia ja sen vakavia muotoja sekä virusmuunnoksia vastaan. Rokote ei kuitenkaan täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä. Siksi on tärkeää, että myös yhden tai kaksi rokoteannosta saaneet huolehtivat edelleen turvaväleistä, käyttävät kasvomaskia, pesevät käsiä ja noudattavat muita ohjeita viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.Sairaalahoidon tarve vähentynytToukokuun puolenvälin jälkeen covid-19-taudin vuoksi sairaalahoidossa olevia potilaita on ollut vähemmän. Myös tehohoitopotilaiden määrä on laskenut. Keskiviikkona 2.6. tehohoidossa oli 14 potilasta, perusterveydenhuollon osastoilla 22 potilasta, ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 43 koronapotilasta. Yhteensä sairaalahoidossa oli 79 potilasta koronavirusinfektion vuoksi. Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 2.6.2021 mennessä raportoitu yhteensä 959.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:21) Tehohoidon kuukausiraportti 2.6.2021 (Kansallinen tehohoidon koordinoiva toimisto)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)
NordenBladet — Suomi tukee kansainvälistä rokoteallianssia Gavia 10 miljoonalla eurolla vuonna 2021.Suomi kertoi 10 miljoonan euron rahoituslupauksesta globaaliin rokotesolidaarisuuteen rokotehuippukokouksessa 2. kesäkuuta. Suomi kanavoi tukensa kansainvälisen rokoteallianssin Gavin hallinnoiman COVAX AMC-mekanismin kautta varmistaakseen, että COVID-19-rokotteiden saatavuutta parannetaan kehittyvissä maissa ja rokotteet kohdennetaan tasa-arvoisesti. Kehittyvien maiden tukeminen rokotteiden saatavuudessa on välttämätöntä paitsi solidaarisuuden myös Suomen ja EU:n oman terveysturvallisuuden ja talouden näkökulmasta.Virtuaalisen rahoituslupauskokouksen isännöi Japanin pääministeri Yoshihide Suga ja Gavin johtokunnan puheenjohtaja José Manuel Barroso. Kokous toi yhteen valtionjohtajia, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä keskeiset tekniset kumppanit. Tilaisuuden tavoitteena oli lisätä koronarokotteiden saatavuutta kehittyvissä maissa. Suomea kokouksessa edusti kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.”Monenvälinen yhteistyö ja rokotteiden saatavuuden parantaminen maailmanlaajuisesti ovat välttämättömiä pandemian lopettamiseksi. Tuki rokoteallianssi Gaville on osoitus Suomen sitoutumisesta rokotesolidaarisuuden tehostamiseen. Tavoitteenamme on jatkaa Gavin tukemista myös vuonna 2022, sillä pandemian vaikutukset ovat pitkäkestoisia”, totesi ministeri Skinnari.Lisäksi hallitus on esittänyt osana vuoden 2021 kolmatta lisätalousarviota 10 miljoonan euron lisärahoitusta kehitysmaiden rokotustarpeisiin korostaen jaon humanitaarisia perusteita. Esitys on sidottu rokoteannoksiin, jotka Suomella jäävät käyttämättä sen osuudesta EU:n rokotehankintojen kokonaisuudessa.Suomi on sitoutunut yhdessä muiden EU-jäsenmaiden ja Euroopan komission kanssa solidaarisuuteen pandemian hoidossa. Tämä tarkoittaa tarvittavien lääkkeiden, rokotteiden ja diagnostiikan jakamista yhdenvertaisesti. Gavin hallinnoima COVAX:in ennakko-ostosopimusmekanismi (Advanced Market Commitment, AMC) on tarkoitettu kehitysmaiden tarpeisiin. COVAX on tärkein kanava monenväliseen yhteistyöhön COVID-19-rokotteiden tasavertaisen saatavuuden varmistamiseksi. EU on sen merkittävä tukija.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on valinnut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen valmistelemaan kehittämisohjelman, jolla vahvistetaan lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja varhaiskasvatuksessa.Tuikku – tunnetaitoja ja osallisuutta varhaiskasvatukseen -hankkeen tavoitteena on pilotoida ja kehittää vahvaan tutkimusnäyttöön perustuva toimintamalli lasten tunne-, sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen ja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn varhaiskasvatuksen kaikissa toimintamuodoissa sekä esiopetuksessa. Hankkeessa luodaan myös valtakunnalliseen levitykseen soveltuva koulutuskokonaisuus varhaiskasvatuksen henkilöstölle.Kehittämishanke on osa hallitusohjelman mukaista kiusaamisen ehkäisyn toimenpidekokonaisuutta. Tunteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot ovat avainasemassa kiusaamisen ennaltaehkäisyssä.Toimintamallia pilotoidaan valtakunnallisesti 12 kunnassa vuoden 2022 aikana. Pilottiin valitaan osallistujia sekä suurista kaupungeista että keskisuurista ja pienistä kunnista eri puolilta Suomea.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön tehtävän päättyminen – Ulkoministeriön alivaltiosihteerin, osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöKatri Kummoinen, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 266 – Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiTanja Innanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 338 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja rikosrekisteritietojen vaihtamista koskevien määräysten soveltamisesta sekä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 24 §:n muuttamisesta (HE 58/2021 vp; EV 63/2021 vp)Lauri Rautio, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 380 – 1) Valtioneuvoston asetus Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan annetun lain voimaantulosta 2) Valtioneuvoston asetus esitutkintalain 3 luvun 10 a §:n ja 5 luvun 1 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 3) Valtioneuvoston asetus oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 10 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 4) Valtioneuvoston asetus Syyttäjälaitoksesta annetun lain 11 ja 27 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 5) Valtioneuvoston asetus rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 12 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 6) Valtioneuvoston asetus rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain 9 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta 7) Valtioneuvoston asetus oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulostaJohanna Nyberg, hallitussihteeri p. 0295 150 068 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimista rangaistusten täytäntöönpanossa ja tutkintavankeuden toimeenpanossa covid-19-epidemian johdosta (HE 44/2021 vp; EV 64/2021 vp)Taru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306 – Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiSisäministeriöKirsi Pimiä, kansliapäällikkö p. 0295 418 803 – Sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön johtajan viran täyttäminenAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608 – Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisesta – Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaKrista Sirén, asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 287 – Sisäministeriön virkamiesten määrääminen valtioneuvoston esittelijöiksiPuolustusministeriöPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437 – Puolustusministeriön osastoesiupseerin viran täyttäminenRiikka Pitkänen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 054 – Puolustustarvikkeiden vientiluvan myöntäminen Ase Utra Oy:lle KanadaanValtiovarainministeriöMikko Spolander, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 530 006 – Valtioneuvoston asetus tuottavuuslautakunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320 – Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksestä vuoden 2021 toiseksi lisätalousarvioksi sekä esityksestä vuoden 2021 toisen lisätalousarvioesityksen (HE 68/2021 vp) täydentämisestä (HE 83/2021 vp; EK 17/2021 vp)Seppo Tanninen, hallitusneuvos p. 0295 530 224 – Suomen valtion edustajan määrääminen Aasian infrastruktuuri-investointipankin hallintoneuvoston jäseneksi – Suomen valtion edustajan määrääminen Euroopan investointipankin valtuuston jäseneksi – Suomen valtion edustajan määrääminen Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin hallintoneuvoston jäseneksi – Suomen valtion edustajan määrääminen Euroopan vakausmekanismin (EVM) hallintoneuvoston jäseneksi – Suomen valtion edustajan määrääminen Kansainvälisen investointitakauslaitoksen neuvoston jäseneksi – Suomen valtion edustajan määrääminen Pohjoismaiden investointipankin neuvoston jäseneksiMiska Lautiainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 212 – Valtioneuvoston asetus valtion virkamiehen sairauden todistamisesta epäiltäessä koronavirustartuntaa annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisestaRisto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen covid-19-epidemian torjuntaan tarvittavien tavaroiden verovapauden voimassaolon jatkamisesta (HE 69/2021 vp; EV 66/2021 vp)Pertti Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 461 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle veronumeromenettelyn laajentamisesta ja laiksi verontilityslain 13 §:n muuttamisesta (HE 2/2021 vp; EV 59/2021 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöAnne-Marie Brisson, hallitusneuvos p. 0295 330 079 – Luvat rekisteröidyille yhteisöille tai säätiöille perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseenRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190 – Virkavapauden myöntäminen opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvokselleLaura Niemi, hallitussihteeri p. 0295 330 046 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta (HE 249/2020 vp; EV 55/2021 vp) – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 19/2021 vp; EV 56/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöRisto Lampinen, kalatalousneuvos p. 0295 162 458 – Valtioneuvoston asetus eräistä kalansaaliiden sallituista purkamissatamista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 2 muuttamisestaNiina Riissanen, metsäneuvos p. 0295 162 339 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan eräiden tietojenluovutussäännösten muuttamisesta (HE 133/2020 vp; EV 49/2021 vp)Suvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248 – Valtioneuvoston asetus vuodelta 2020 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, uuhi- ja kuttupalkkioista, teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiosta sekä peltokasvipalkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta – Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 ja 17 §:n muuttamisestaJukka Ränkimies, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 488 – Valtioneuvoston asetus maitotuotteiden, hedelmien ja vihannesten koulujakelutuesta lukuvuonna 2021—2022 – Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta ruokaketjun toiminnan edistämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 18 §:n muuttamisestaVilja Klemola, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 309 – Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaTimo-Ville Nieminen, hallitussihteeri p. 0295 162 379 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla covid-19-epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta (HE 36/2021 vp; EV 50/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöRisto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen merilain muuttamisesta (HE 264/2020 vp; EV 52/2021 vp)Eero Salojärvi, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 123 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 ja 351 §:n ja tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 55/2021 vp; EV 60/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöOlli Sorainen, hallitusneuvos p. 0295 048 022 – a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 42/2021 vp; EV 70/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisestaKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178 – Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston osastopäällikön viran täyttäminenEeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 15 §:n muuttamisesta (HE 65/2021 vp; EV 65/2021 vp)Riikka Hietanen, johtava asiantuntija p. 0295 047 078 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 47 §:n sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta (HE 244/2020 vp; EV 53/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöEssi Rentola, johtaja p. 0295 163 155 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen sosiaaliturvasta Japanin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 12/2021 vp; EV 48/2021 vp)Helena Korpinen, hallitussihteeri p. 0295 163 317 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi geenitekniikkalain muuttamisesta (HE 49/2021 vp; EV 62/2021 vp)Elina Ryymin, lakimies, esittelijä p. 0295 163 173 – Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 4.6.2021-3.6.2024YmpäristöministeriöLiisa Meritähti, hallitussihteeri p. 0295 250 376 – Valtioneuvoston asetus avustuksista arava- ja korkotukivuokra-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi vuosina 2020-2022 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaAnna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206 – Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminen
