NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Etelä-Karjalan maakunnassa ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri alueella siirrytään kiihtymisvaiheen rajoituksista perustason rajoituksiin ja Varsinais-Suomen maakunnassa siirrytään leviämisvaiheen rajoituksista kiihtymisvaiheen rajoituksiin. Asetuksen muutos tulee voimaan 4. kesäkuuta klo 00.Muilla alueilla rajoitukset pysyvät ennallaan.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Satakunnan ja Etelä-Karjalan maakunnissa sekä koko Lapin maakunnassa 4.6.lukienAnniskelu on sallittu klo 07-00 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-01.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista.Asiakasmäärärajoitukset eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueilla Varsinais-Suomen, Kymenlaakson ja Pirkanmaan maakunnissa 4.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheen alueilla Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 4.6. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, alkoholia saa anniskella klo 07-18.Ravintolat saavat olla auki klo 05-19. Sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa alkoholia saa anniskella klo 7-19 ja aukioloaika on klo 05-20. Sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Myös näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke-esiintymiset ja tanssiminen ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Yllä mainitut asiakaspaikkarajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kustannustuesta järjestetään neljäs hakukierros, jossa yritykset voisivat hakea tukea maalis-toukokuulta. Tuen ehdot säilyisivät ennallaan. Lisäksi keskisuurille ja suurille yrityksille maksettaisiin erillistä korvausta, jos niiden toimitilat on suljettu lain tai viranomaisen määräyksestä koronaepidemian vuoksi.Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn 3.6.2021. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Valtiokonttori avaisi sulkemiskorvauksen haun heinäkuussa ja kustannustuen neljännen hakukierroksen elokuussa. Hallitus on varannut niihin rahoitusta 200 miljoonaa euroa.Hallituksen esitys sisältää kolme eri tukea, jotka ovat kustannustuki, keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvaus ja kiinteiden kattamattomien kustannusten korvaus.Kustannustuen ehdot säilyvät ennallaanKustannustuen neljäs hakukierros olisi tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.3.–31.5.2021, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019.Kaikkien toimialojen yritykset voisivat jatkossakin hakea kustannustukea. Valtioneuvosto antaa erikseen asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Näitä ovat toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella. Jos yritys ei kuuluisi asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen olisi perusteltava erikseen liikevaihdon lasku koronan takia.Yksinyrittäjät voisivat edelleen hakea kustannustukea. Tuki olisi vähintään 2000 euroa, jos tuen ehdot täyttyvät. Tuen enimmäismäärä olisi jatkossakin miljoona euroa.Pian myös keskisuuret ja suuret yritykset voivat hakea sulkemiskorvaustaKeskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvaus koskisi yrityksiä, joissa on vähintään 50 työntekijää ja jotka on määrätty suljettavaksi lain tai viranomaisen päätöksellä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi ravintolat ja muut ravitsemisyritykset, jotka suljettiin keväällä tilapäisesti asiakkailta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetulla lailla.Korvausta voitaisiin maksaa myös yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto on sulkenut tartuntatautilailla. Näitä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat ja kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot.  Keskisuurille ja suurille yrityksille maksettaisiin korvauksena 70 prosenttia sulkemisajan tappiosta eli kustannuksista, joita ei pystytä kattamaan tuloilla. Tuen ehtona olisi, että yrityksen liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia sulkemiskaudella verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Jos yritys kuuluisi konserniin, tappiota ja liikevaihtoa tarkasteltaisiin konsernitasolla.Tuen enimmäismäärä olisi 1,8 miljoonaa euroa. Tuesta vähennettäisiin sulkemisaikaan ja koronapandemiaan liittyvät vakuutuskorvaukset sekä muut samoihin kustannuksiin kohdistuvat valtiontuet. Yrityksen olisi hakemuksessaan toimitettava tilintarkastajan tarkastusraportti tukikauden liikevaihdosta, voitto-osuudesta ja kustannuksista, vertailukauden liikevaihdosta ja saaduista vakuutuskorvauksista tai muusta valtiontuesta.  Mikro- ja pienyritysten sulkemiskorvauksen haku on jo käynnissä Valtiokonttorissa.  Suurille yrityksille tukea entistä joustavamminSulkemiskorvaukseen sovellettaisiin uutta EU:n valtiontukiohjelmaa, jossa koronatukien maksimisumma on 10 miljoonaa euroa. Tukiohjelma edellyttää vielä Euroopan komission lopullista hyväksyntää.Tukiohjelmalla olisi mahdollista myöntää myös niin sanottua kiinteiden kattamattomien kustannusten korvausta niille yrityksille, joilla EU:n määrittelemä aiempi koronatukien enimmäismäärä 1,8 miljoonaa euroa on jo täynnä ja joille ei siis voida myöntää enempää kustannustukea. Tämä helpottaa erityisesti keskisuurten ja suurten yritysten tilannetta.Tuen ehdot poikkeavat hieman tavallisesta kustannustuesta. Tukena maksettaisiin osuus tukikauden tappiosta eli kustannuksista, joita ei pystytä tuloilla kattamaan. Tuen osuus olisi liikevaihdon laskua vastaava prosenttiosuus, josta vähennettäisiin 30 prosenttiyksikön omavastuu. Tuen ehtona olisi, että yrityksen liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.3.–31.5.2021 verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Jos yritys kuuluisi konserniin, tappiota ja liikevaihtoa tarkasteltaisiin konsernitasolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hankintalakiin tulee muutoksia, jotka koskevat muun muassa hankintojen ilmoittamista. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö arvioi lain muita muutostarpeita selvitystöiden pohjalta.Eduskunta on hyväksynyt hankintalakiin ja erityisalojen hankintalakiin tehdyt lakimuutokset, joilla muun muassa parannetaan hankintayksiköiden tiedonsaantioikeutta. Muutokset ovat pääosin teknisiä korjauksia ja täydennyksiä. Niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021.Hankintojen ilmoittamista koskevat muutokset, kuten kansallisia hankintoja koskeva jälki-ilmoittaminen, edellyttävät hankintojen sähköisen ilmoituskanavan HILMAn kehittämistä. Jälki-ilmoittamisen onkin arvioitu olevan mahdollista vuodenvaihteessa 2021–2022. Tarkemmasta aikataulusta ja kehitystyön etenemistä tiedotetaan HILMAn verkkosivuilla syksyn aikana.Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet selvityksessäPääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteita, jotka liittyvät hankintalakiin. Tavoitteena on muun muassa edistää kaksikielisiä hankintoja ja lisätä hankintojen vastuullisuutta. Hankintalakia on tarkoitus muuttaa siten, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.Hallitusohjelman kirjausten pohjalta on toteutettu ympäristöministeriön ja Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksikön toimesta tutkimushankkeita sekä selvityksiä. Selvitystyöt ovat valmistuneet kevään 2021 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan hankintalain muutostarpeita, jotka pohjautuvat selvitysten tuloksiin ja suosituksiin.Myös sidosyksikköjen ulosmyyntirajoihin liittyvä sääntely on parhaillaan tarkastelussa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on käynnistänyt selvityshankkeen muutoksen edellytyksistä ja vaikutuksista. Selvitystyön ensimmäinen vaihe on valmistunut, ja hankkeen toisen vaiheen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi tämän jälkeen mahdollisia muutostarpeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilona Lundström jatkaa työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston osastopäällikkönä 1.8.2021–31.7.2026. Hallitus päätti nimityksestä 3.6.2021.Hallintotieteiden tohtori Ilona Lundström on toiminut vuodesta 2016 lähtien työ- ja elinkeinoministeriössä osastopäällikkönä innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolla. Tätä ennen hän on työskennellyt Tekesissä johtajana 2014–2016 sekä yksikön päällikkönä 2007–2014. Aiemmin hän on toiminut Kuntaliitossa julkisten hankintojen neuvontayksikön asiantuntijana 2005–2007 sekä tutkijana 2002–2005. Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto vastaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, yrityspolitiikan ja julkisen yritysrahoituksen kehittämisestä. Osasto edistää toimillaan yritysten ja toimialojen kasvua, kansainvälistymistä ja uudistumista. Osasto ohjaa Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin, Geologian tutkimuskeskuksen, Finnvera Oyj:n, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja VTT Oy:n toimintaa. Osaston toimialasta johtuen osaston johtamisessa ja toiminnassa korostuu kansainvälisyys ja merkittävässä määrin myös yhteinen EU-politiikka ja siihen liittyvä yhteistyö ja vaikuttaminen.Virka tuli haettavaksi nykyisen viranhaltijan viiden vuoden virkakauden päättyessä 31.7.2021.Tehtävään tuli 28 hakemusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Geenitekniikkalakiin tehdään muutoksia EU:n yleisen elintarvikeasetuksen uudistuksen vuoksi. Muutokset koskevat muuntogeenisillä (GM-) organismeilla tehtävien kenttäkokeiden sekä tuotteiden markkinoinnin lupahakemuksia. Muuntogeenisillä organismeilla tehtävät kenttäkokeet ja niitä sisältävien tuotteiden saattaminen markkinoille EU:ssa on aina luvanvaraista.Tuotehakemusten ja kenttäkokeiden tiedot on jatkossa toimitettava ns. vakiotiedostomuodossa EU:n komission keskitettyyn sähköiseen tietojärjestelmään. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Japanin kanssa vuonna 2019 tehty sopimus on hyväksytty eduskunnassa. Sopimuksen voimaantulosta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella. Sopimuksen määräysten perusteella muun muassa sopimusvaltioon lähetetyt työntekijät välttävät kaksinkertaiset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.Sopimus vaikuttaa Suomen ja Japanin välillä liikkuneiden ja tulevaisuudessa liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaan, erityisesti eläketurvaan. Sopimuksessa määrätään Suomen työeläkkeiden ja Japanin osalta Japanin eläkkeiden maksamisesta toisessa sopimusvaltiossa asuville henkilöille. Lisäksi sopimuksessa määrätään eläke-ja työttömyysvakuutukseen sovellettavasta lainsäädännöstä. Työkomennukselle lähetetyt työntekijät jäävät lähtövaltion lainsäädännön alaisuuteen, jolloin vältytään kaksinkertaisilta vakuutusmaksuilta.
 
Suomeen Japanista palannut henkilö hyötyy sopimuksesta. Hän voi saada oikeuden Japanin eläkkeeseen, vaikka ei olisikaan kuulunut Japanin eläkejärjestelmään tarpeeksi pitkää vakuutuskautta saadakseen eläkkeen Japanin lain perusteella.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut tänään 3.6.2021 asetuksen, jolla parannetaan ARA-asuntojen korjaamiseen tarkoitetun avustuksen ehtoja ja nostetaan avustuksen enimmäismäärää. Avustuksella kannustetaan valtion tukemia vuokrataloyhteisöjä korjaamaan asuntojaan esteettömiksi ja ikääntyneille sopiviksi.Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja erityisesti kaikkein vanhimpien kansalaisten osuus kasvaa nopeasti. Samalla myös ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä kaivataan yhä enemmän – arvioiden mukaan Suomi tulee tarvitsemaan vuoteen 2030 mennessä yli puoli miljoonaa esteetöntä asuntoa lisää. Niistä yli puolet syntyy vanhoja asuntoja korjaamalla.Asuntojen muuttamiseen ikäystävällisiksi kannustetaan tänään annetulla asetuksella, jolla ARA-asuntojen korjaamiseen tarkoitetun avustuksen asuntokohtaista enimmäismäärää nostetaan 10 000 eurosta 16 000 euroon. Avustuksen ehtoihin tehtyjen muutosten toivotaan lisäävän avustusta hakevien hankkeiden määrää. Avustus on tarkoitettu seuduille, joilla väestön määrä vähenee, mutta joilla on kuitenkin tarvetta esteettömille asunnoille lähellä palveluita.”Haluamme varmistaa, että iäkkäät kansalaisemme voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, asuinpaikasta riippumatta. Siksi kodit pitää saada toimiviksi ja palvelut riittäviksi paitsi kaupunkien uusissa rakennuskohteissa, myös pienemmillä paikkakunnilla”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Avustusta voidaan myöntää asuntojen sisätiloissa tai vuokratalon yhteisissä tiloissa ja piha-alueella tehtäviin korjauksiin. Avustettavia korjauksia ovat esimerkiksi tukikaiteiden ja muiden varusteiden asentaminen, oviaukkojen leventäminen sekä wc- ja pesutilojen remontoiminen esteettömiksi.Avustuksen piiriin lisättiin myös aiempaa laajemmin erilaisia muutostöitä, jotka liittyvät asuntojen korjauksiin. Tietyin edellytyksin avustusta voidaan jatkossa myöntää myös valtion tukemien asuntojen käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuneisiin kohteisiin.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on voinut myöntää avustusta vuoden 2020 alusta lähtien. Nyt annettu asetusmuutos astuu voimaan 15.6.2021.  Avustukseen on varattu vuosina 2020-2022 yhteensä 25 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa voidaan myöntää vuonna 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — – Suomen sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi 2020-luvulla tarvitaan toimivat sisäisen turvallisuuden palvelut, haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten matalan kynnyksen palvelut sekä nykyistä paremmin yhteensovitettu sisäasiainhallinnon ja muiden sektoreiden yhteistyö, kiteyttää professori Juho Saari.Sisäministeriö asetti viime vuonna Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaanin, professori Juho Saaren selvityshenkilöksi tuottamaan politiikkasuosituksia, joilla voitaisiin estää koronaepidemian mahdollisesti lisäämää eriarvoisuuden ja turvattomuuden kasvua yhteiskunnassa.Nykyinen tilannekuva keskittyy liikaa väestön enemmistön tilanteeseenSelvityshenkilö Saari antaa sisäasiainhallinnolle ja valtioneuvostolle yhteensä kahdeksan suositusta.
Sisäministeriö on investoinut merkittävästi voimavaroja ja osaamista sisäisen turvallisuuden tilannekuvan rakentamiseen. Saaren mukaan käytettävissä olevat tietovarannot ovat hyvälaatuisia väestötasolla. Sisäasiainhallinnon kykyä käsitellä informaatiota tulisi silti edelleen vahvistaa. Keskeiseksi teemaksi nousee kyky käsitellä lähiyhteisöihin ja tilastoihin liittyvää informaatiota. Turvallisuus rakentuu alueilla ja yhteisöissä.Toiminnan vaikuttavuuden arviointia parannettavaSaaren mielestä julkisen vallan kyky kytkeä yhteen teknologiat ja instituutiot ei ole parhaalla mahdollisella tasolla. Myöskään toimenpiteiden vaikuttavuudesta ei kerätä riittävän systemaattista näyttöä. Sisäministeriön hallinnonalan tulisikin arvioida nykyisten määräaikaisten hankkeidensa toimenpiteiden vaikuttavuutta.Monialainen politiikkapaketti eriarvoisuuden torjuntaanPoliittisten päättäjien suuntaan Saari toteaa, että julkinen sektori tarvitsee monialaisen paketin sisäisesti toisiaan tukevia rakenteellisia toimenpiteitä eriarvoisuuden vähentämiseksi ja sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi 2020-luvulla. Perinteisesti politiikkapaketit ovat enemmän kokoelma eri ministeriöiden toimenpiteitä kuin johdonmukainen kokonaisuus. Nyt on vahva kysyntä vaikuttaville toimille, jotka säästävät niukentuvia voimavaroja, arvioi Saari.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti kolmen viran jatkosta torstaina 3. kesäkuuta.Valtioneuvosto määräsi istunnossaan torstaina 3. kesäkuuta seuraavien virkojen tehtävään määräämisestä:Ulkoasiainneuvos Elina Kalkku jatkaa edelleen ulkoministeriön alivaltiosihteerin (kehityspolitiikka) tehtävässä määräajalla 1.9.2021-31.8.2022.Ulkoasiainneuvos Ilkka-Pekka Similä jatkaa edelleen ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston osastopäällikön tehtävässä määräajalla 1.9.2021-31.8.2023.Ulkoasiainneuvos Johanna Kotkajärvi jatkaa edelleen ulkoministeriön viestintäosaston apulaisosastopäällikön tehtävässä määräajalla 1.9.2021-31.8.2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi