NordenBladet — Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamiskeskus KEINO on merkittävä kansallinen toimija kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämisessä. Osaamiskeskus kokoaa onnistuneesti alan keskeisiä toimijoita sekä osaamista yhteen, todetaan 4.6.2021 julkaistussa keskuksen arvioinnissa.KEINO-osaamiskeskuksesta on kolmessa vuodessa tullut kansallisesti merkittävä toimija kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistämisessä. -Hallitusohjelmassa linjattiin strategisena tavoitteena, että kestäviä ja innovatiivisia julkisia hankintoja tulisi tehdä nykyistä paljon enemmän. Osaamiskeskus auttaa kuntia ja valtiosektoria parempiin hankintoihin. Keskuksen verkostomainen toimintamalli on herättänyt kiinnostusta myös muissa maissa, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä. Arvio suosittaa, että osaamiskeskus selkeyttää edelleen rooliaan ja kirkastaa palvelulupaustaan. Jatkossa toiminnassa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota käytäntöjen levittämiseen ja skaalaamiseen sekä sellaisten hankintojen edistämiseen, joilla hankintaan uusia ratkaisuja yrityksiltä. Jotta verkostomaisesta toimintamallista saadaan kaikki hyöty irti, on nykyistä paremmin tunnistettava verkoston eri toimijoiden roolit. Keskuksen vuorovaikutteista ja monialaista ohjausta on tarpeen vahvistaa. Lisäksi arvioitsijat toteavat, että toimintaan olisi tärkeää saada pidempi näkymä sekä joustava ja pitkäjänteisempi resursointi. Toiminnasta syntyneiden vaikutusten ja tulosten arviointi on osin ennenaikaista, sillä erityisesti vaikutukset syntyvät pidemmällä viiveellä ja edellyttävät pitkäjänteistä ja laajaa kehitystyötä hankinnoissa. Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO aloitti toimintansa 1.3.2018. Keskus on kuuden (Motiva Oy, Business Finland, Kuntaliitto, VTT Oy, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Hansel Oy) organisaation yhteenliittymä. Arvioinnin teki työ- ja elinkeinoministeriölle MDI Public Oy.
NordenBladet — Koronaviruspandemia ei näytä juurikaan vaikuttaneen koko palkansaajatasolla työn fyysiseen ja henkiseen rasittavuuteen tai koettuun työkykyyn. Niin ikään työuupumuksen tai stressin yleisyydessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 2019. Eri ryhmien välillä oli kuitenkin selviä eroja, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön 4.6.2021 julkaisema työolobarometri.Työn henkinen kuormittavuus ja stressi vähenivät ylemmillä toimihenkilöillä ja valtion palkansaajilla eli toisin sanoen niillä, jotka tekijät yleisimmin etätyötä. Ylemmistä toimihenkilöistä ja valtion palkansaajista niin ikään useampi arvioi henkisen työkykynsä erittäin hyväksi verrattuna vuoteen 2019. – Etätyön myönteiset vaikutukset näkyvät tuloksissa. Hyvä työkyky edistää paitsi työssä jaksamista myös työssä pidempään pysymistä. Hyvinvoivat työntekijät ovat avain kestävään ja tuottavaan työhön, työministeri Tuula Haatainen toteaa.Etätyön yleistyminen näkyy myös siinä, että aikaisempaa useammalla työntekijällä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työnteon paikkaan. Palkansaajista 36 prosenttia pystyi vaikuttamaan paljon tai melko paljon siihen, missä tekee työnsä, kun vuonna 2019 vastaava osuus oli 29 prosenttia.Sairauspoissaolot vähenivät selvästiLyhyet sairauspoissaolot vähenivät selvästi vuodesta 2019. Palkansaajista 63 prosenttia oli ollut poissa työstä oman sairauden takia viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana vuonna 2020, kun vielä vuonna 2019 vastaava osuus oli 71 prosenttia. Koronaviruspandemia vaikutti erityisesti ylem-pien toimihenkilöiden poissaoloihin, jotka vähenivät 13 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.– Etätyö, käsihygienian parantuminen sekä turvavälit varmasti selittävät koronavuonna selvästi vähentyneitä lyhyitä poissaoloja. Koronan pitkäaikaiset vaikutukset eivät kuitenkaan vielä heijastu tuloksiin. Riskinä on, että huono työergonomia lisää tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Myös pahoinvoinnin ja mielenterveyden ongelmien kehitystä tulee seurata tarkkaan, työministeri Haatainen korostaa.Syrjintä, kiusaaminen ja fyysinen väkivalta työpaikalla työelämän kesto-ongelmiaTyöelämässä tapahtuvassa syrjinnässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia pitkällä aikavälillä. Ainoastaan korkeaan ikään perustuvassa syrjinnässä on tapahtunut pientä vähentymistä aika-sarjan alusta lähtien. Niin kuin aikaisempina vuosina, myös vuonna 2020, syrjintä työsuhteen määräaikaisuuden vuoksi (11 %) oli työolobarometrissa kysytyistä syrjintäperusteista kaikkein yleisintä.Kiusaamisen havaitseminen työpaikalla on edelleen yleistä. Vuonna 2020 palkansaajista hieman yli puolet (53 %) oli havainnut vähintään joskus kiusaamista työpaikallaan työkavereiden, esimiesten tai asiakkaiden taholta, naiset (62 %) selvästi useammin kuin miehet (44 %).Asiakkaiden taholta tapahtuvan fyysisen väkivallan uhan tai sen kohteeksi joutuminen työpaikalla korostuu erityisesti naisten sekä kuntien palkansaajien työssä. Vuonna 2020 kunta-alan palkansaajista noin puolet (49 %) oli havainnut fyysistä väkivaltaa ja 24 prosenttia oli itse joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi.– Syrjinnällä, kiusaamisella sekä väkivallan kokemisella on laaja-alaisia kielteisiä vaikutuksia niin työhyvinvointiin, työelämään osallistumiseen, työurien pituuteen kuin tuottavuuteen. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus murentaa aktiivista osallistumista yhteiskunnassa ja voi pahimmillaan aiheuttaa syrjäytymistä sekä elämän laadun heikentymistä. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja työllisyyttä. Työelämää ja yhdenvertaisuutta edistäviä välineitä kehittämällä sekä tietoisuutta lisäämällä voidaan saada myönteistä kehitystä aikaan, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Ammatillinen järjestäytyminen on kasvanut koronan aikanaTalouden heikentyminen näkyy palkansaajien epävarmuuden kokemusten lisääntymisenä ja sitä kautta ammatillisen järjestäytymisen yleistymisenä.Koronaviruspandemian seurauksena ammattiliittoon kuuluminen yleistyi vuodesta 2019. Osuus kasvoi 67 prosentista 69 prosenttiin. Vuodesta 2016 lähtien jatkunut järjestäytymisen lasku näyttää taittuneen. Myös vain työttömyyskassaan kuuluminen yleistyi. Joka viides palkansaaja sanoi kuuluvansa ainoastaan työttömyyskassaan vuonna 2020.Mikä on työolobarometri?Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2020 tiedot pe-rustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo-syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2020 tutkimukseen vastasi 1 647 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.
NordenBladet — Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on päättänyt puolustusministeri Antti Kaikkosen esittelystä seuraavista kenraaliylennyksistä Puolustusvoimissa 4.6.2021 lukien:Prikaatikenraali Kim Jouni Ilari Mattsson kenraalimajuriksi, prikaatikenraali Janne Alpertti Jaakkola kenraalimajuriksi ja eversti Manu Petteri Tuominen prikaatikenraaliksi.Kenraalimajuri Kim Mattsson (s. 1962) on palvellut vuodesta 2015 Pääesikunnan komentopäällikkönä. Hänet on määrätty 1.8.2021 alkaen Maavoimien esikuntapäälliköksi. Aikaisemmin Mattsson on toiminut muun muassa apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa, maanpuolustuskurssien johtajana Maanpuolustuskorkeakoulussa, Utin jääkärirykmentin komentajana sekä tasavallan presidentin adjutanttina. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2015.Kenraalimajuri Janne Jaakkola (s. 1967) on toiminut Pääesikunnan suunnittelupäällikkönä vuodesta 2021. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa Pääesikunnan logistiikkapäällikkönä, sektorijohtajana Pääesikunnassa, Porin prikaatin esikuntapäällikkönä, vanhempana osastoesiupseerina Puolustusministeriössä sekä pataljoonan komentajana Utin jääkärirykmentissä. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2017.Prikaatikenraali Manu Tuominen (s. 1965) on toiminut Kainuun prikaatin komentajana vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa, puolustusasiamiehenä Tukholmassa ja puolustusministerin sotilasneuvonantajana. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2013.
NordenBladet — Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus –tapahtumassa keskusteltiin tänä vuonna koronan vaikutuksista nuorten hyvinvointiin, globaalin epätasa-arvon torjunnasta, luonnonvarojen kestävästä kulutuksesta sekä kestävän tulevaisuuden rahoittamisesta.Tapahtuma on valmistautumista kansainväliseen YK:n korkean tason kestävän kehityksen seurantakokoukseen, joka järjestetään heinäkuussa. Tilaisuudessa tarkasteltiin Suomen omaa edistymistä kestävän kehityksen toimeenpanossa. Tänä vuonna kansainvälisenä teemana on kestävä elpyminen koronakriisistä kestävän kehityksen toimenpideohjelma Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Tapahtuman avasi kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri, valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Sami Pirkkala. Pirkkala kertoi muun muassa Agenda2030 tiekartasta, jota toimikunta parhaillaan laatii sekä sen merkityksestä tulevaisuuden työlle: tiekartta tulee linjaamaan keskeiset teemat, joihin toimikunnan työ jatkossa painottuu.Toimittaja ja tietokirjailija Minea Koskinen puhui aiheesta Visio Suomesta 2030. Koskinen muistutti kestävän kehityksen päätöksenteon vaikeudesta.”Kaikkien visioiden pitäisi rakentua tosiasioiden, eikä haavekuvien varaan. Suomi ei irtaudu fossiilisista ilman, että ihmiset – suunnilleen kaikki jotka vaan kykenevät – tekevät työtä sen eteen.”Lähetyksessä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen nosti esille huolen koronan vaikutuksista nuoriin. Pekkarisen mukaan lapsuus ja nuoruus määrittävät ihmisten tulevaisuutta tavalla, jota ei voi korvata. Keskiössä ovat erityisesti sosiaaliset suhteet, joihin pandemia on nyt iskenyt. ”Tärkeintä on löytää toivon kipinä: vielä emme ole menettäneet yhtään nuorta. Nuoret tarvitsevat turvallisia ihmisiä ympärilleen ja järkevää, mielekästä tekemästä. Näillä asioilla voidaan pelastaa nuorten tulevaisuus”, puhui Pekkarinen.Globaalin eriarvoisuuden kasvusta lähetyksessä olivat keskustelemassa kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Marikki Stocchetti, Fingon kestävän kehityksen johtaja Rilli Lapplainen ja Finnfundin kehitysvaikutustiimin päällikkö Kaisa Alavuotunki.Luonnonvarojen käytön tulevaisuus oli jaettu keskusteluihin ruokajärjestelmästä, energiajärjestelmästä ja maankäytön tulevaisuudesta. Tilaisuudessa todettiin, että murros on jo käynnissä ja moni asia muuttuu vauhdilla erityisesti energian ja ruoantuotannon osalta. Helsingin kaupungin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen huomautti, että nyt tehdyt päätöksen maankäytöstä vaikuttavat kestävään kehitykseen vielä vuosikymmeniä.”Kaikki muutokset eivät tapahdu nopeasti, vaan myös pitkän aikavälin investointeja tarvitaan.” Tilaisuuden päätteeksi puhuttiin taloudesta ja rahoituksesta. Keskustelua herätti eduskunnan juuri hyväksymä EU:n elpymispaketti ja Suomen kestävän kasvun ohjelma, josta iso osa on tarkoitus käyttää vihreään siirtymään.Tapahtuman järjestivät valtioneuvoston kanslia ja kestävän kehityksen toimikunta. Tilaisuus välitettiin suorana verkkolähetyksenä.
NordenBladet — Uusi laki vahvistaa luonnontuotteiden kerääjien oikeudellista asemaa ja määrittelee yritysten velvollisuudet nykyistä tarkemmin ja velvoittavammin. Samalla marjanpoimijoiden ansaintamahdollisuudet paranevat ja yritysten kilpailutilanne tasapuolistuu, mikä vahvistaa alan kestävän kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä.Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asema on ollut lainsäädännössä aiemmin pitkälti sääntelemätön, koska heidän ei ole katsottu olevan työsuhteessa, vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä. Syksystä 2014 lähtien viranomaisten ja luonnontuotealan yritysten välillä on sovellettu luonnontuotteiden poiminnan aiesopimusmenettelyä. Aiesopimusmenettelyn myötä kerääjien olosuhteet ja ansiomahdollisuudet ovat parantuneet. Ongelmana on silti ollut aiesopimuksen heikko velvoittavuus ja menettelyn hidas reagointi epäkohtiin.Kerääjiä ei saa veloittaa rekrytoinnista tai perehdyttämisestäKesäkuun 14. päivänä voimaan astuva laki luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta säätää luonnontuotteiden kerääjien oikeudet, luonnontuotekeruualan toimijoiden velvollisuudet ja niiden noudattamisen valvonnan sekä laiminlyönnin seuraamukset. Luonnontuotteita ostavien yritysten velvollisuudet ovat suurelta osin samat kuin nykyisin noudatettavassa aiesopimuksessa, mutta tarkemmat ja velvoittavammat.Erona aiempaan on myös, että uuden lain mukaan on ehdottomasti kiellettyä veloittaa kerääjiä rekrytointiin liittyvistä palveluista sekä perehdyttämisestä. Tämä parantaa merkittävästi ulkomailta kutsuttavien kerääjien oikeusasemaa. Alan toimijoilla on lisäksi yhteistoimintavelvoite keruutuloksen parantamiseksi.Yritysten luotettavuutta arvioidaan jatkossa tarkemminUuden lain mukaan luonnontuotekeruualan toimijan tulee olla luotettava. Luotettavuuden arviointiin vaikuttaa se, onko elinkeinotoiminnassa noudatettu lain säännöksiä. Lisäksi tarkistetaan, että verot ja maksut on hoidettu asianmukaisesti ja että toimijalla on taloudelliset edellytykset toimintaansa. Luotettavuuden arviointiin voidaan käyttää Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Ellei toimija ole luotettava, hän ei voi kutsua maahan kerääjiä tai tarjota heille majoitusta ja keruuvälineitä ostaakseen heiltä luonnontuotteita. Laki ei muuten vaikuta luonnontuotteita ostavien yritysten asemaan tai velvollisuuksiin.Työsuojeluviranomainen valvoo lain noudattamistaTyösuojeluviranomainen valvoo lain noudattamista, jos valvonta ei kuulu muun toimivaltaisen viranomaisen vastuulle. Työ- ja elinkeinotoimistot sekä työsuojeluviranomaiset vastaavat neuvonnasta.Laki ei koske luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten maahantuloa tai maassa oleskelun edellytyksiä. Lakia sovelletaan, kun kyse ei ole työsuhteessa tehtävästä työstä. Jos kyse on työsuhteessa tehtävä työ, sovelletaan työlainsäädäntöä samoin kuin nykyään. Hallitus esitti 3.6.2021, että tasavallan presidentti vahvistaisi lain luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta. Presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 4.6.2021 ja se astuu voimaan 14.6.2021.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön tehtävän päättyminenOikeusministeriöTanja Innanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 338 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja rikosrekisteritietojen vaihtamista koskevien määräysten soveltamisesta sekä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 24 §:n muuttamisesta (HE 58/2021 vp; EV 63/2021 vp)Janina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334 – 1.Landskapslag om ändring av landskapslagen om tobak och relaterade produkter 2.Landskapslag om ändring av 1 § landskapslagen om tillämpning i landskapet Åland av riksförfattningar om socialvård 3. Landskapslag om ändring av 1 § landskapslagen om tillämpning på Åland av lagen om servicesedlar inom social- och hälsovården 4. Landskapslag om ändring av plan- och bygglagen för landskapet Åland 5. Landskapslag om ändring av landskapslagen om energideklaration för byggnader 6. Landskapslag om ändring av landskapslagen om energieffektivitetJohanna Nyberg, hallitussihteeri p. 0295 150 068 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimista rangaistusten täytäntöönpanossa ja tutkintavankeuden toimeenpanossa covid-19-epidemian johdosta (HE 44/2021 vp; EV 64/2021 vp)PuolustusministeriöPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437 – Puolustusministeriön osastoesiupseerin viran täyttäminenValtiovarainministeriöRisto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen covid-19-epidemian torjuntaan tarvittavien tavaroiden verovapauden voimassaolon jatkamisesta (HE 69/2021 vp; EV 66/2021 vp)Pertti Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 461 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle veronumeromenettelyn laajentamisesta ja laiksi verontilityslain 13 §:n muuttamisesta (HE 2/2021 vp; EV 59/2021 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöLaura Niemi, hallitussihteeri p. 0295 330 046 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta (HE 249/2020 vp; EV 55/2021 vp) – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 19/2021 vp; EV 56/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöNiina Riissanen, metsäneuvos p. 0295 162 339 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan eräiden tietojenluovutussäännösten muuttamisesta (HE 133/2020 vp; EV 49/2021 vp)Timo-Ville Nieminen, hallitussihteeri p. 0295 162 379 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla covid-19-epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta (HE 36/2021 vp; EV 50/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöRisto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen merilain muuttamisesta (HE 264/2020 vp; EV 52/2021 vp)Eero Salojärvi, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 123 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 ja 351 §:n ja tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 55/2021 vp; EV 60/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöOlli Sorainen, hallitusneuvos p. 0295 048 022 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 42/2021 vp; EV 70/2021 vp)Eeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 15 §:n muuttamisesta (HE 65/2021 vp; EV 65/2021 vp)Riikka Hietanen, johtava asiantuntija p. 0295 047 078 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 47 §:n sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta (HE 244/2020 vp; EV 53/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöEssi Rentola, johtaja p. 0295 163 155 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen sosiaaliturvasta Japanin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 12/2021 vp; EV 48/2021 vp)Helena Korpinen, hallitussihteeri p. 0295 163 317 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi geenitekniikkalain muuttamisesta (HE 49/2021 vp; EV 62/2021 vp)
NordenBladet — Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamies Maciej Szpunar antaa torstaina 3. kesäkuuta ratkaisuehdotuksensa korkeimman oikeuden EU-tuomioistuimelle tekemään ennakkoratkaisupyyntöön (asianumero on C-35/20). Asia koskee suomalaiselle henkilölle määrättyä päiväsakkorangaistusta hänen palatessaan Tallinnasta, jossa hän oli käynyt huviveneellä ilman passia.Korkein oikeus (KKO) kysyy unionin tuomioistuimelta, onko tällainen velvollisuus rangaistuksen uhalla pitää mukanaan matkustusasiakirja unionin oikeuden vastainen, ottaen huomioon mm. Schengenin rajasäännöstö, vapaan liikkuvuuden direktiivi ja unionin kansalaisen oikeus liikkua vapaasti unionin alueella. Lisäksi KKO tiedustelee, onko Suomen päiväsakkojärjestelmän mukaisesti määräytyvää sakkoa pidettävä esillä olevan kaltaisessa tilanteessa suhteellisuusperiaatteen mukaisena. Sakon määrä oli 92 250 euroa.
NordenBladet — Hallitus vahvisti tänään EU:n kokonaan rahoittamien suorien viljelijätukien vuoden 2020 lopulliset tasot. Suoria tukia ovat perustuki, viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuki sekä tuotantosidonnaiset palkkiot nautaeläimille, lampaille ja vuohille ja peltokasvipalkkio tietyille erikoiskasveille. Ruokavirasto aloittaa tukien maksun 10. kesäkuuta. EU:n suoria tukia vuodelta 2020 maksetaan yhteensä noin 520 miljoonaa euroa, josta iso osa on maksettu viime joulukuussa.Nyt kesäkuussa maksetaan loppuerä eli noin viiden prosentin osuus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän EU-tuesta sekä peltokasvipalkkiosta. Perustuki maksetaan vahvistetun tukioikeuden suuruuden perusteella. Tukioikeuden suuruus eteläisellä AB-tukialueella on nyt 124,48 euroa hehtaaria kohti ja pohjoisella C-tukialueella 108,05 euroa. Viherryttämistuen tukitaso on AB-alueella 75,24 euroa ja C-tukialueella 65,41 euroa hehtaarilta. Nuoren viljelijän EU-tuen tukitasoa ei muutettu. Se on koko maassa 82,00 euroa hehtaarilta. Tuotantosidonnaiset palkkiotTuotantosidonnaisia palkkioita voidaan suorien tukien määrästä maksaa yhteensä 102,8 miljoonaa euroa, josta naudanlihantuotannolle 54,3 miljoonaa euroa, maidontuotannolle 32 miljoonaa euroa, lampaan- ja vuohenlihantuotannolle 2,8 miljoonaa euroa ja tietyille peltokasveille 16,7 miljoonaa euroa. Nautaeläinpalkkioista on joulukuussa 2020 maksettu noin 70 prosenttia ja peltokasvipalkkiosta noin 95 prosenttia. Lammas- ja vuohipalkkio maksetaan kokonaisuudessaan kesäkuussa.Palkkioiden tasot on laskettu jakamalla kunkin toimenpiteen enimmäiseuromäärä lopullisella palkkiokelpoisella pinta-alalla tai tukivuoden keskimääräisellä eläinmäärällä. Nautaeläinten, lampaiden ja vuohien palkkiokelpoisuus perustuu eläinrekisterien tietoihin. Keskimääräinen eläinmäärä lasketaan siten, että eläinten hallinnassa olon aikana kertyneet palkkiokelpoiset päivät lasketaan yhteen ja saatu summa jaetaan 366:lla.Ennen maksua kaikkiin EU:n suoriin tukiin tehdään ns. rahoituskurileikkaus. Leikattu osuus ohjataan kriisirahastoon, josta rahoitetaan EU:n yhteisiin maatalouspoliittisiin kriiseihin varautumista. Leikkausprosentti vahvistetaan vuosittain. Vuoden 2020 leikkaus on 2,906192 prosenttia. Vähennys tehdään EU:n rahoittamien suorien tukien yhteenlasketun määrän 2 000 euroa ylittävään osaan. Rahoituskurin vuoksi leikattu tuen määrä palautetaan viljelijöille seuraavana vuonna, jos kriisirahaston varoja ei käytetä. Lisäksi ennen maksua tehdään suorien tukien enimmäismäärän ylittymiseen liittyvä ns. lineaarinen eli suoraviivainen leikkaus.Alla taulukossa ovat nähtävissä kunkin tuotantosidonnaisen palkkion enimmäismäärä ja lopullinen vuoden 2020 yksikkötaso.
NordenBladet — Hallitus antoi tänään Euroopan syyttäjänvirastoa (EPPO) koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantuloa koskevat asetukset. EPPO:a koskeva kansallinen lainsäädäntö tulee asetusten mukaisesti voimaan 10.6.2021.Euroopan syyttäjävirastoa koskevaa EU-asetusta täydentävä kansallinen lainsäädäntö vahvistettiin Suomessa 15.1.2021 ja nyt annetuilla asetuksilla säädetään sen voimaantulosta. Kansallinen lainsäädäntö pitää sisällään lain Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston toimintaan sekä muutoksia muun muassa esitutkintalakiin ja Syyttäjälaitosta koskevaan lakiin. Täydentävää lainsäädäntöä Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliseen yhteistyöhön rikosasioissaValtioneuvosto esitti tänään myös tasavallan presidentille vahvistettavaksi lain Euroopan unionin sekä Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja rikosrekisteritietojen vaihtamista koskevien määräysten soveltamisesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 10.6.2021.
NordenBladet — Valtioneuvoston nimitti torstaina 3. kesäkuuta oikeustieteen kandidaatti Laura Yli-Vakkurin sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön johtajaksi ajalle 1.7.2021-30.4.2026. Yli-Vakkuri on toiminut kansainvälisten asioiden yksikön johtajana vuodesta 2009 lähtien. Sitä ennen hän työskenteli samassa yksikössä lainsäädäntöneuvoksena kymmenen vuoden ajan. Yli-Vakkuri on työskennellyt myös Euroopan komissiossa kansallisena asiantuntijana, ulkoministeriössä lainsäädäntösihteerinä ja kansallisena asiantuntijana Euroopan neuvostossa.”On hienoa saada jatkaa työtä Suomen kansainvälisen ja EU-toiminnan näköalapaikalla. Tärkeä osa sisäministeriön toimintaa on tehdä yhteistyötä kansallisesti, Euroopan unionissa, lähialueilla sekä osana kansainvälistä yhteisöä,” sanoo kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri.Kansainvälisten asioiden yksikön johtaja vastaa yksikön toiminnasta ja huolehtii siitä, että sen tehtävät hoidetaan tuloksellisesti. Hän myös johtaa siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien ja sisäasioiden EU-rahastojen viranomaistoimintoja. Kansainvälisten asioiden yksikön johtaja vastaa lisäksi Kriisinhallintakeskuksen tulosohjauksesta. Kansainvälisten asioiden yksikön johtajasta on tehty laaja turvallisuusselvitys ja hänen kanssaan on solmittu valtion virkamieslain mukainen karenssisopimus.
