NordenBladet — Pyöriäisistä tehdään Suomessa havaintoja vuosittain. Viime vuonna niitä nähtiin neljä. Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji ja sen suojelemisen tueksi kaivataan havaintoja. Ympäristöministeriö ja Ahvenanmaan maakuntahallitus ovat keränneet jo 20 vuotta havaintotietoja äärimmäisen uhanalaisista pyöriäisistä.Pyöriäinen kohtaa monia uhkiaItämeren pääaltaan pyöriäispopulaation kooksi arvioidaan akustisen seurannan perusteella vain noin 500 yksilöä. Vielä sata vuotta sitten Itämeressä eli tuhansia pyöriäisiä. Pyöriäiskannan vähenemiseen on useita syitä, joista merkittävimpiä ovat ympäristömyrkyt ja kalastuksen tahattomaksi sivusaaliiksi jääminen. Kalanpyydyksiin takertuminen on edelleen vakavin uhka pyöriäiskannan elpymiselle, minkä vuoksi verkkokalastusta tulee välttää alueilla, joilla pyöriäisiä tavataan. Muita pyöriäisiä uhkaavia tekijöitä ovat elinympäristöjen heikentyminen ja ihmistoiminnan aiheuttama häiriö, kuten meriliikenteen ja vedenalaisen melun kasvanut määrä.”Itämeren pyöriäiskanta romahti 1900-luvun alkupuolen aikana vain muutamaan sataan yksilöön. Hitaasti lisääntyvien lajien elpyminen kannanromahduksen jälkeen voi olla hyvin hidasta, mikäli keskeisimpiä uhkatekijöitä ei eliminoida tarpeeksi tehokkaasti”, kertoo erityisasiantuntija Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta.Erota pyöriäinen hylkeestä!Pyöriäisen tunnistaa parhaiten matalasta, kolmiomaisesta selkäevästä, joka tulee näkyviin merestä pyöriäisen pintakäynnin aikana. Useimmiten pyöriäinen tekee veden pinnassa nopean pyörähdyksen, josta se on myös saanut suomenkielisen nimensä. Pyöriäisen hengitys ei näy pinnan yläpuolella suihkuna.Pyöriäinen kuuluu maailman pienimpiin valaslajeihin. Se on noin 145–160 senttimetriä pitkä ja painaa 50–60 kilogrammaa. Muodoltaan pyöriäinen on lyhyt ja pyöreähkö. Sen pää on pieni ja siltä puuttuu monille delfiinilajeille ominainen kuono. Pyöriäiset liikkuvat yleensä yksittäin tai muutaman yksilön ryhmissä. Ne eivät yleensä hakeudu alusten lähelle, kuten delfiineillä on tapana.Useimmiten pyöriäinen sekoitetaan merialueellamme huomattavasti runsaampina esiintyviin hylkeisiin. ”On tärkeää muistaa, että useimmiten kun Suomessa havaitaan merinisäkäs, kyseessä on hylje. Oivallisessa tilanteessa pyöriäisen erottaa hylkeestä käyttäytymisen ja yksityiskohtien perusteella. Pyöriäinen on pääosan ajasta sukelluksissa ja rullaava, matala pintakäynti on useimmiten kestoltaan vain pari sekuntia. Pintakäynnin aikana keskellä selkää on näkyvissä pienehkö selkäevä. Hylkeet ovat usein näkyvillä pinnassa samalla alueella pidempään. Myös hylkeet tekevät rullaavia pintakäyntejä, ja niiden räpylät voi sekoittaa eviin, jos ei ole tarkkana”, Olli Loisa opastaa.Havainnot voi ilmoittaa verkossaPyöriäishavainnoista raportointi onnistuu helpoiten ymparisto.fi-sivuston havainnointilomakkeen kautta. Eläimestä kannattaa ottaa kuvia ja videoita, jos se on mahdollista. Niiden avulla asiantuntijoiden on helpompi arvioida myös epävarmoja havaintoja.Verkkoihin takertunut, vahingoittumaton pyöriäinen tulee aina vapauttaa varovasti ja sivusaaliiksi jääneestä, kuolleesta pyöriäisestä tulee ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle.Ilmoita pyöriäishavainto ymparisto.fi-sivuston verkkolomakkeellaIlmoita kuolleena löydetystä pyöriäisestä Luonnonvarakeskuksen verkkolomakkeellaPyöriäishavaintokampanja on tuottanut arvokasta tietoa jo 20 vuottaYmpäristöministeriö yhteistyökumppaneineen on vuodesta 2001 alkaen pyytänyt vuosittaisessa pyöriäishavaintokampanjassaan kansalaisilta havaintoja pyöriäisistä Suomen merialueella. Kampanjan avulla saadaan lisää arvokasta tietoa uhanalaisesta lajista ja samalla lisätään kansalaisten tietoutta aiheesta. Kaksikymmenvuotinen seuranta on todistanut, että pyöriäinen esiintyy edelleen Suomen merialueilla. Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolisella merialueella pyöriäisiä esiintyy säännöllisesti, muualla rannikollamme havaintoja tehdään vuosittain, mutta selvästi satunnaisemmin. ”Havainnot ovat erittäin tärkeitä pyöriäisen suojelun kannalta. Mitä todenmukaisempi käsitys meillä on pyöriäisen esiintymisestä Suomen merialueilla ja mitä paremmin pyöriäinen tunnistetaan, sitä paremmin suojelutoimia voidaan kohdistaa”, toteaa neuvotteleva virkamies Penina Blankett ympäristöministeriöstä.LisätietoaAkustinen seuranta ja havainnot, Turun ammattikorkeakoulu: Erityisasiantuntija Olli Loisa, [email protected], p. 050 598 5743Ympäristöministeriö: Neuvotteleva virkamies Penina Blankett, [email protected], p. 0295 250 058Ahvenanmaan maakuntahallitus: Naturvårdsintendent Maija Häggblom, [email protected] p. +358 18 25458

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kevään 2021 aikana useiden koulujen oppilaille ja vanhemmille sekä hoivapalveluiden asiakkaille on tupsahtanut kyselyitä suosikkikasvisruoista ja niiden resepteistä sekä kutsuja maistatuksiin ja erilaisiin työpajoihin. Nyt entistä vastuullisempia ruokapalveluita kehitetään kokeilemalla ja varmistetaan, että ilmastokuormitukseltaan kevyempi ruoka myös maistuu asiakkaille.Keväällä on kehitetty ja kokeiltu erilaisia uusia toimintamalleja ja uutta reseptiikkaa kymmenessä julkisessa ruokapalvelussa. Kokeilut ovat liittyneet muun muassa aterioiden hiilijalanjäljen ja hävikin vähentämiseen, kasvis- ja vegaaniruuan sekä kotimaisten järvikalojen käytön lisäämiseen.Kokeilut ovat osa Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelmaa, joka on maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman kansallisen ilmastoruokaohjelman suurin hanke. Sen tavoitteena on tuoda uusia, konkreettisia ja vastuullisuutta edistäviä toimintamalleja ammattikeittiöiden käyttöön.Kokeilemalla opitaan nopeasti mikä toimii– Ilmastomyötäisen kasvis- ja kalaruoan käytön lisäämisen hankaluutena on, että niiden menekki on tyypillisesti perinteistä ruokaa heikompi ja hävikkiä syntyy enemmän, neuvotteleva virkamies Hanna Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.– Olemme ilahtuneita, kun hankaluus tunnistettiin, ja moni ammattikeittiö halusi ottaa asiakkaat mukaan niin reseptejä ideoimaan kuin uusia makuja koemaistamaan. Jopa tunnetuilta ravintoloitsijoilta haettiin inspiraatiota ja ideointiapua reseptiikkaan.Joukkoruokailu voi olla tärkeä ympäristökasvatuksen paikka, jossa kannustetaan kestäviin ruokavalintoihin ja lisätään suomalaisten tietoisuutta ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista.Tuusulan kunnan ruokapalveluissa kehitettiin viikon mittainen pop-up ravintolakonsepti. Ruuat olivat viikon ajan mahdollisimman ympäristöystävällisiä ja ruuan vastuullisuusnäkökohdista kerrottiin asiakkaille videoilla.Salon kaupungin ruokapalvelut puolestaan testaa 1–2 viikon ajan ruokalistaa, jonka raaka-aineet ovat lähes sataprosenttisesti paikallista satokausiruokaa.Ruokapalvelut jatkossakin vastuullisiksiMuutamissa kokeiluissa kehitettiin kokonaisvaltaisia toimintamalleja ruokapalveluiden vastuullisuuden mittaamiseksi ja lisäämiseksi. Kokeilujen ideana on tuottaa tietoa niin oman toiminnan kehittämiseksi kuin koko alalle.– Onnistuneita kokeiluja on tarkoitus skaalata vähintään oman ruokapalvelun toimipisteiden käyttöön, mutta avoin viestintä niin onnistumisista kuin epäonnistumisistakin tarjoaa kaikille ruokapalvelutuottajille mahdollisuuden hyödyntää oppeja vastuullisempien ruokapalveluiden tuottamiseksi, asiantuntija Elina Ovaskainen Motivasta kertoo. Lisätietoa kokeilusta ja niiden toteuttajista:   Arkea Oy – Koulu- ja päiväkotiruokalistan hiilijalanjäljen pienentäminen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen keskusteli maanantaina 21.6. työelämän järjestöjen johdon ja asiantuntijoiden kanssa etätyöstä saaduista kokemuksista ja niiden hyödyntämisestä siirryttäessä uuteen normaaliin, jotta työ olisi terveellistä ja turvallista.Tapaamisen pohjalta käynnistetään selvitystyö suomalaisen työelämän muutoksista, esimerkiksi etätyöstä, koronapandemian aikana. Sen valmistelu tehdään sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen kesken ja yhteistyössä  TYÖ2030-ohjelmaan sisältyvän tutkimusosion kanssa.
Kiitos suomalaiselle työelämälleTapaamisessa kiitettiin laajasti suomalaisia hyvästä työstä, jota olemme työelämän kehittämiseksi viimeisen 16 kuukauden aikana tehneet niin työntekijöinä, työnantajina kuin neuvovina viranomaisinakin. – Monilla toimialoilla on pystytty pitämään pyörät pyörimässä, siirtymä laajaan etätyöhön oli todella sujuva ja myös lähityöhön on luotu nopeasti uusia käytäntöjä. Etätyöloikan onnistuminen on vaatinut suomalaiselta työelämältä luottamusloikkaa. Jatketaan sen hengessä, toivoo ministeri Pekonen.Työelämätapaamisen tavoitteena oli keskustellen kehittää suomalaista työelämää niin, että se pystyy hyödyntämään syntyneet hyvät käytännöt siirryttäessä uuteen normaaliin sekä poistamaan ne huonot käytännöt, joita nopea etätyöhön siirtyminen myös tuotti.– Etätyön yleistyminen on tuonut mukanaan myös uusia mahdollisuuksia ja haasteita niin yksilön, organisaation kuin johtamisenkin näkökulmasta. Tästä meille kertyy jatkuvasti yhä enemmän tutkimustietoa ja kokemusta. On myös huomioitava, että osa työntekijöistä on ollut myös pandemian aikana lähityössä ja osa hybridityössä. Riskienhallinnan merkitys on korostunut kaikenlaisessa työssä, toteaa ministeri Pekonen.
Työelämän pysyvä muutos näkyy muutaman vuoden päästäTutkimustiedon valossa valtaosa suomalaisista haluaa tehdä osittain etätöitä koronapandemian jälkeen.– Etätyön tulevaisuuteen liittyy kaksi rinnakkain käynnissä olevaa prosessia. Ensimmäinen niistä liittyy pandemiarajoitusten purkuun. Muutokset on tärkeä suunnitella työpaikoilla yhdessä, riskien arviointiin pohjaten. Eteneminen on syytä tehdä rauhallisesti ja olla valmiina palaamaan etätyöhön, jos koronatapauksia ilmenee esimerkiksi paikallisesti.Toinen prosessi on iso, pysyvämpi muutos työn tekemisen tavoissamme ja työelämässä. Sen tulemme näkemään seuraavien 2-3 vuoden aikana, toteaa Työterveyslaitoksen johtaja Antti Koivula.
Työelämätapaamisessa kuultiin myös käytännön esimerkki siitä, miten etätyön tukeminen on lisännyt yhtä aikaa työhyvinvointia ja työn tuottavuutta sekä vähentänyt työnantajan kuluja. Tilitoimisto Rantalaisen työntekijöistä 70% on tehnyt pandemian aikana etätyötä. Työnantaja on lainannut kaikille halukkaille kotiin ergonomisen työpisteen. Lisäksi heille on hankittu laajakulmanäytöt, näppäimistöt ja etätyöneuvotteluissa tarvittavat lisälaitteet kotityöskentelyä varten. –     Työntekijän viihtyvyys ja sitä kautta työn laatu, tuottavuus ja tehokkuus lisääntyvät. Selkäkivuista ja vastaavista johtuvat sairaslomapäivät vähenevät. Pystymme hankkiutumaan eroon osasta toimistotiloja, mistä koituu huomattava säästö vuokrakuluihin. Mahdollisuus tehdä etätyötä auttaa myös kilpailussa parhaista työntekijöistä, perustelee Rantalainen Oy:n johtaja Kimmo Martikainen.TYÖ2030-ohjelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvan monimutkaisuus on nostettu yhdeksi keskeiseksi ongelmakokonaisuudeksi sosiaaliturvauudistuksessa . Työpaperi ”Tutkimuskatsaus Suomen sosiaaliturvan monimutkaisuuteen” on ensimmäinen katsaus suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuuteen tutkimuskirjallisuuden kautta. Työpaperissa monimutkaisuutta tarkastellaan lainsäädännön, toimeenpanon ja asiakkaiden kokemusten tasoilla. Lisäksi Suomen järjestelmän monimutkaisuutta vertaillaan lyhyesti muihin maihin.Tutkimusten perusteella monimutkaisuus on ongelma esimerkiksi silloin, kun se aiheuttaa etuuksien alikäyttöä, kansalaiset eivät tiedä oikeuksistaan etuuksiin tai monimutkaisuus tekee etuuksien hakemisesta hankalaa. Monimutkaisuuden on myös esitetty estävän työhön hakeutumista ja työllistymistä, mutta aiheesta ei ole juuri tutkimusnäyttöä.Tutkimukset osoittavat monimutkaisuuden rakentuvan ja ilmenevän kaikilla kolmella edellä mainitulla sosiaaliturvajärjestelmän tasolla. Etuuslainsäädäntö esimerkiksi koostuu useista perhe- ja tulokäsitteistä. Koska sosiaaliturvan toimeenpano on hajautettu eri viranomaisille, viranomaisten välinen yhteistyö ja erityisesti viimesijaiseen toimeentuloturvaan liittyvä harkinta vaikeuttavat sosiaaliturvan toimeenpanijoiden työtä. Tutkimusten mukaan kokemukset sosiaaliturvan monimutkaisuudesta kasautuvat usein niille asiakkaille, jotka saavat samanaikaisesti useita etuuksia ja palveluita.Tutkimuskatsaus on ilmestynyt 22.6.2021 Sosiaaliturvakomitean julkaisusarjassa.Tutkimuskatsaus Suomen sosiaaliturvan monimutkaisuuteen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rowda Oladilla ja Abdirizaq Ahmedilla on yhteinen tavoite: edistää Somalian rauhaa. Ulkoministeriön rahoittamassa viestintähankkeessa Somaliassa Oladin ja Ahmedin kaltaiset aktiiviset nuoret kertovat rauhankehitystä edistävästä työstään. Abdirizaq Ahmed käy erilaisissa tilaisuuksissa puhumassa kokemuksistaan, anteeksiannosta ja kostonkierteen katkaisemisesta. Kuva: Wali HashiRowda Olad työskentelee psykologina Baidoan vankilassa eteläisessä Somaliassa. Asiakkaina nuorella naisella on muun muassa entisiä terroristiryhmän jäseniä, jotka ovat Oladin mukaan aivopesty tukemaan terrorismin ideologiaa. Työssään Olad pyrkii esimerkiksi vahvistamaan nuoren uskoa omaan vapaaseen ajatteluun.”Mielenterveystyöllä ei ole merkittävää painoarvoa Somaliassa. Jos henkilöllä on mielenterveyteen liittyviä häiriöitä, hänet leimataan yksinkertaisesti hulluksi”, Olad kuvailee.Hänen mukaansa mielenterveystyöhön tulisi suunnata enemmän yhteiskunnan voimavaroja, etenkin kun maan jatkuvat konfliktit aiheuttavat jatkuvaa stressiä ja heikentävät ihmisten kykyä elää normaalia elämää.Olad on myös poliittisesti aktiivinen ja hän haluaa edistää Somalian rauhankehitystä. Hän ottaa kantaa esimerkiksi maan klaanijärjestelmään. Klaaneihin perustuvat ehdokasvalinnat kärjistävät poliittista ilmapiiriä. Lisäksi politiikassa nähdään usein vain miehiä. Naisten täytyy taistella saadakseen äänensä kuuluviin.”Jos naiset olisivat mukana päätöksenteossa, tämä maa olisi huomattavasti rauhallisempi”, Olad sanoo.Paimenpojasta yliopisto-opiskelijaksiAbdirizaq Ahmed oli 8-vuotias, kun hänen tätinsä sitoi pojan kädet rangaistuksena paimentamiensa lamapaiden karkaamisesta. Kädet piti amputoida.Nuorena aikuisena Ahmed päätti antaa tädilleen anteeksi. Tästä syntyi tarina, jota Ahmed haluaa jakaa maansa nuorille.”Sanoin tädilleni, että ihmiset tekevät virheitä. En myöskään halua olla uhri. Jos minä pystyn antamaan anteeksi tädilleni, uskon että jokainen tässä maassa voi tehdä samoin”, nykyisin yliopistossa opiskeleva Ahmed sanoo.Myös Ahmed arvioi koston ja vihan perinteiden kumpuavan klaaneista. ”Somalian klaanijärjestelmä hidastaa rauhankehitystä. Haluan tehdä työtä sen eteen, etteivät nuoret peri tätä kulttuuria.”Oladin ja Ahmedin tarinat ja niistä kertovat lyhytdokumentit ovat osa ulkoministeriön rauhaa edistävää viestintähanketta Somaliassa. Projektia toteutetaan toimittaja Wali Hashin vedolla vuoteen 2023 saakka. Ministeriön hanke kytkeytyy luontevasti Hashin vuonna 2017 käynnistämään laajempaan Cafis (anteeksianto) -kampanjaan.Dokumentit ovat nähtävillä ulkoministeriön Youtube-kanavalla englanniksi tekstitettynä. Katso Rowda Oladin kertomus: From Trauma Healing Towards Peace ja Abdirizaq Ahmedin tarina: Disabled Hero of Peace. Dokumentteja esitetään Somalian televisiokanavilla heinäkuun aikana.Dokumentit ovat nähtävillä ulkoministeriön Youtube-kanavalla englanniksi tekstitettynä.Disabled Hero of PeaceFrom Trauma Healing Towards Peace

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Komissio antoi tänään 22.6. asetuksen, jonka johdosta lohien vapautus on jälleen sallittua rysäkalastuksessa. Muutos astuu voimaan välittömästi, ja on takautuvasti voimassa vuoden 2021 alusta.EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaan kaupallisen kalastuksen saalis tulee ottaa kalastusalukselle ja purkaa maihin. Tämä koskee myös lohta. Komission asetuksilla on kuitenkin annettu poikkeuksia, jotka perustuvat tieteelliseen näyttöön eri kalalajien eloonjäämisasteesta eri pyydyksissä. Rysillä pyydettyjä lohia sai asetuksen nojalla vapauttaa vuoden 2020 loppuun asti, ja tänään annettu asetus on tälle jatkoa.Keskeisin muutos aiempaan on se, että vapautettaessa lohia ponttonirysissä jatkossa edellytetään solmuttomasta hapaasta tehdyn koentapussin käyttöä. Tämä perustuu ruotsalaisten tutkijoiden keräämiin tietoihin, joiden mukaan lohet säilyvät paremmin elossa, jos ne vapautetaan käyttämällä koentapussia, jossa lohet pysyvät vedessä pidempään ja altistuvat ilmalle mahdollisimman lyhyen aikaa. Lisäksi vapautettujen lohien määrä voi olla enintään kahdeksan prosenttia jäsenvaltion kalastuskiintiöstä. Purkamisvelvoitteeseen liittyvän pysyvän poikkeuksen perusteella hylkeen tai merimetson vahingoittamat lohet voidaan aina vapauttaa takaisin mereen.Luonnonvarakeskus tutkii parhaillaan ponttonirysien koentatekniikan vaikutusta lohien eloonjääntiin. Tutkimuksessa verrataan koentapussin käyttöä kaupallisten kalastajien ennestään käyttämään tekniikkaan, jossa lohet nostetaan vedestä ponttonirysän mukana ja otetaan rysän koentakourun kautta veneessä olevaan vesialtaaseen. Tutkimustulosten perusteella harkitaan, onko ponttonirysien koentatekniikkaa ja lohien vapauttamista koskevia säännöksiä tarvetta muuttaa.Käytännössä Suomessa vapautetaan vain vähän lohia. Kyse on yleensä alamittaisista sekä hylkeen tai merimetson vahingoittamista lohista. Lisäksi lohia vapautetaan kaupallisten kalastajien kiintiöiden tai niiden osuuksien täytyttyä. Suomi on pyrkinyt minimoimaan lohien vapauttamisen kalastuksen säätelyllä, jotta kalojen tarpeeton käsittely ja vahingoittuminen voitaisiin estää. Suomi tuki myös komission ratkaisua rajoittaa vapautettujen lohien määrä enintään kahdeksaan prosenttiin jäsenvaltion lohisaaliista.Komission tuore asetus koskee lohen rysäkalastusta vuosina 2021–2023. Astus valmisteltiin EU:n Itämeren jäsenvaltioiden yhteistyöelimen BALTFISHin vuosi sitten antaman suosituksen pohjalta. 
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Kalatalousneuvos Risto Lampinen, p. 0295 162 458, risto.lampinen(at)mmm.fi
Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 0295 162 494, orian.bondestam(at)mmm.fi
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema Kotoutumisen sanasto yhdenmukaistaa kotoutumiseen, yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvien käsitteiden käyttöä. Uusi sanasto korostaa yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttajien omaa toimijuutta. Kotouttamisen sijaan tulisikin jatkossa puhua kotoutumisen edistämisestä.  Kotoutumisen sanastotyön kohteena on ollut kotoutumislakiin (Laki kotoutumisen edistämisestä) ja kotoutumisen keskeisiin palveluihin liittyvien käsitteiden määrittely. Kotoutumisen käsitteitä ei ole aiemmin määritelty yhtenä kokonaisuutena, vaikka käsitteitä on ollut mukana eri sanastoissa. Uudessa sanastossa on myös yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja syrjintään liittyviä käsitteitä.Kotoutumisen ja maahanmuuton käsitteistä on käyty keskustelua jo pitkään, mutta erityisesti viime vuosina on noussut esiin myös yhteiskunnallinen tarve tarkastella käsitteitä uudelleen. Politiikassa ja lainsäädännössä käytettävät termit vaikuttavat viranomaiskieleen ja asiakastyöhön sekä yleiseen keskusteluun ja asenneilmapiiriin. Termejä on arvioitu siitä näkökulmasta, edistävätkö vai vähentävätkö ne yhdenvertaisuutta. Arvioinnin tuloksena sanastoon on nostettu maahanmuuttaja-termin rinnalle termi maahanmuuttanut. Jälkimmäinen termi osoittaa selkeämmin, että kyseessä on henkilö, joka on todella muuttanut maahan. Olennainen osa sanastotyötä on ollut pyrkimys yhteiseen ymmärrykseen siitä, mihin eri käsitteillä viitataan. Maahanmuuttaja-termin osalta sanastossa korostetaan, että termiä ei tulisi käyttää silloin kun viitataan henkilöihin, joiden oletetaan olevan maahanmuuttajia esimerkiksi nimensä, ulkonäkönsä tai äidinkielensä perusteella. Termiä pitäisi käyttää vain sellaisissa tilanteissa, joissa termillä on selittävää arvoa, kuten esimerkiksi tilastoissa. Käsitepari kotoutuminen – yhteiskunnan vastaanottavuus kuvaa kotoutumisen kaksisuuntaisuuttaKotoutuminen on ilmiönä kahden- tai monensuuntainen prosessi, jossa myös ympäröivä yhteiskunta muuttuu ja kehittyy maahanmuuton myötä. Ruotsin ja englannin käsite integration kuvaa tätä kaksisuuntaisuutta hyvin. Kotoutumisen sanastossa suomen kielen käsite kotoutuminen määritellään kuitenkin maahanmuuttajan yksilöllisenä prosessina, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja jonka aikana maahanmuuttajan osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa lisääntyvät. Kotoutumisen sanastossa käsitepari kotoutuminen ja yhteiskunnan vastaanottavuus kuvaavat kaksisuuntaisuutta.Kotouttaminen-termi on korvattu sanastossa termillä kotoutumisen edistäminen. Termiä kotouttaminen ei suositella käytettäväksi, koska termin voi tulkita niin, että maahanmuuttaja on vain toiminnan kohde eikä hänellä ole aktiivista omaa roolia kotoutumisessa. Kotoutumisen edistämiseen kuuluu myös yhteiskunnan vastaanottavuuden edistäminen.Keskustelu kotoutumisen käsitteistä jatkuu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssaKäsitetyö jatkuu yhteistyössä sidosryhmien, kuten erilaisten järjestöjen ja Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa (Etno), kanssa. Sanastotyötä tehdään jatkossa myös osana kotoutumisen keskeisten palveluiden kehittämistä: Kotoutumisen sanastoon lisätään mahdollisesti uusia käsitteitä kotoutumislain ja kotoutumista edistävien palveluiden uudistamisen yhteydessä. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Sanastokeskus käynnistivät kotoutumisen sanastotyön elokuussa 2019.  Sanastotyötä on tehty työryhmässä, johon on kuulunut oikeusministeriön (Etno), ELY-keskuksen, TE-palveluiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Väestöliiton sekä Opetushallituksen edustajia työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijoiden lisäksi. Sanastotyöryhmä on kokoontunut käsittelemään sanastoa useita kertoja vuosien 2019–2021 aikana. Kotoutumisen sanasto julkaistaan suomenkielisenä 1. laitoksena, joka sisältää myös ruotsinkieliset vastineet. Määritelmien ja huomautuksien ruotsinkieliset käännökset lisätään sanastoon elokuussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti marraskuussa 2020 seurantaryhmän ja työryhmän valmistelemaan muinaismuistolain kokonaisuudistusta. Uudistuksen yhteydessä on laadittu selvitys saamelaisten oikeuksien toteutumisesta muinaisjäännösten suojelussa.Kiinteitä muinaisjäännöksiä, irtaimia muinaisesineitä ja laivalöytöjä suojellaan muinaismuistolailla, jota parhaillaan uudistetaan. Valmistunut selvitys pyrkii muodostamaan kokonaiskuvan saamelaisten oikeuksista alkuperäiskansana omaan kulttuuriperintöönsä.Selvityksen kohteena ovat saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet, keskeiset kansainväliset kulttuuriperintösopimukset sekä saamelaisten kulttuuriperinnön suoja kansallisessa lainsäädännössä. Selvityksessä kuvaillaan saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä erityiskysymyksiä, jotka tulisi huomioida muinaismuistolain uudistuksessa.Selvitys sisältää myös oikeudellisen analyysin saamelaiskäräjien toimivallasta suhteessa saamelaisista muinaisjäännöksistä päättämiseen sekä ehdotuksia keinoista saamelaisten itsemääräämisoikeuden ja kulttuuri-itsehallinnon vahvistamiseksi muinaisjäännösten suojelussa.Selvityksen mukaan saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet kulttuuriperintöönsä eivät vielä toteudu täysipainoisesti. Lainsäädännön kehittämisessä on huomioitava erityisesti saamelaiskulttuurin kehittymisen mahdollisuus.Saamelaiset arvot ja niihin liittyvät erityispiirteet tulisi tunnistaa kulttuuriperinnön, mukaan lukien muinaisjäännösten suojelussa, todetaan selvityksessä. Nykyinen muinaismuistolaki ei anna tarkkoja suuntaviivoja muinaisjäännöksen arvon arviointiin, vaikka lakia sovellettaessa ja käytännön suojelutyössä arvottamista joudutaan kuitenkin jatkuvasti tekemään.Saamelaisten oikeudet muinaisjäännösten suojelussaAsettamispäätös

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi kokouksessaan tiistaina 22. kesäkuuta aiemmin hyväksyttyjen suurten yritysten korona-rahoitusta koskevien periaatteiden ja ehtojen voimassaolon jatkamista toistaiseksi, kuitenkin enintään 31.12.2021 saakka. Alun perin ministerivaliokunta käsitteli asiaa ja puolsi näitä kriteerejä noudatettavaksi 26.6.2020 pidetyssä kokouksessaan ja uudisti nyt voimassa olevat kriteerit 21.12.2020.Ehdot koskevat valtion yritysrahoitusta ja sen tukitoimia koronaepidemian vuoksi tilapäisesti vaikeuksiin joutuneiden suurten yritysten rahoituksessa. Kesäkuussa 2020 ministerivaliokunnan puoltamat ja joulukuussa 2020 uudistetut ehdot löytyvät täältä: Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi jatkoa suurten yritysten korona-rahoitukselle (tiedote 21.12.2020).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 22. kesäkuuta Suomen valtion osallistumista kotimaisen rokotekehityksen ja -tuotannon rahoittamiseen innovaatio- ja elinkeinopoliittisin sekä taloudellisen huoltovarmuuden perusteella.Työ- ja elinkeinoministeriön esityksen mukaan Innovaatiorahoituskeskus Business Finland osallistuisi kotimaisen rokotekehittämisen rahoittamiseen nykyisten rahoituslinjauksien mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kliinisten kokeiden rahoittamista jatkettaisiin nykyisten rahoituslinjausten mukaisesti ja faasi 3-vaiheen tutkimuksiin ei tässä vaiheessa osallistuttaisi merkittävin julkisin panostuksin.Lisäksi Huoltovarmuuskeskus käynnistää ja resursoi selvityksen sekä myöhemmin sen perusteella toteuttaa STM:n kanssa yhteistyössä sovittavalla tavalla mahdollisen kehityshankkeen kansallisen rokotetuotantokapasiteetin edistämiseksi ja pandemiarokotteiden saatavuuden parantamiseksi pitkällä aikavälillä. Varsinaisen kehityshankkeen toteutuksen edellyttämästä rahoituksesta sovittaisiin myöhemmin erikseen tavalla, joka tukee selvityksen johtopäätöksiä. Lisäksi Suomi osallistuisi pohjoismaiseen pandemiarokotteiden yhteiskehittämisen ja -tuotannon selvitystyöhön sekä kytkisi kansallisen kehitystoiminnan siihen tarvittavilta osin. Ei pikaratkaisua nykytilanteeseen, mutta varautuminen tuleviin pandemioihin perusteltuaKotimainen rokotekehitys- ja tuotanto eivät tuo lisäratkaisua koronarokotteiden saatavuuteen lyhyellä aikavälillä. Kehitystyön tukeminen on kuitenkin perusteltua innovaatio- ja elinkeinopoliittisin perustein. On tärkeää panostaa kotimaiseen rokoteinfrastruktuurin ja osaamisen kehittämiseen. Kotimaisen rokotetuotannon tarkempi selvittäminen ja mahdollinen rahoittaminen pitkällä aikavälillä on tärkeää huoltovarmuuden ja tuleviin pandemioihin varautumisen näkökulmasta. Rokotetutkimukseen ja -kehitykseen panostaminen nykyisen pandemian aikana on tärkeää muuntoviruksiin varautumisen ja vastaamisen näkökulmasta. Suomessa on käynnissä ainakin kaksi hanketta, joissa kehitetään koronarokotetta. Hallitus antoi eduskunnalle 27.5.2021 esityksen vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksi. Hallitus esittää, että momentille 32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen myönnetään määrärahan 3 000 000 euroa ja myöntämisvaltuuden 6 000 000 euroa lisäys terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja rokote-ekosysteemin tukemista varten.

Lähde: Valtioneuvosto.fi