NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Kevennykset toteutetaan sote-ministeriryhmän eilisen esityksen mukaisesti. Asetus tulee voimaan 24.6. klo 00.Perustasolta poistetaan asiakasmäärien sekä anniskelu- ja aukioloaikojen rajoitukset. Käytännössä perustasolla olevilla alueilla on jatkossa voimassa vain yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet sekä vaatimus asiakkaiden istumapaikan olemassaolosta sisätiloissa.Kiihtymisvaiheen alueella ravintoloiden aukioloaikaa ja anniskeluaikaa laajennetaan. Päijät-Häme ja Kanta-Häme palaavat perustason rajoituksiin, eli kiihtymisvaiheeseen jää vain Uusimaa.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Lapin maakunnissa 24.6. lukienEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin. Voimassa ovat yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet:Ravintoloiden on ilmoitettava asiakkaikseen saapuville näkyvästi, ettei henkilö, jolla on koronavirustartuntaan sopivia oireita, saa tulla ravitsemisliikkeeseen. Ravintoloiden tulee huolehtia siitä, että asiakkaiden oleskelu järjestetään riittävän väljästi ja asiakaspaikat sijoittuvat riittävän etäälle toisistaan.Ravintoloiden on huolehdittava tilojen ja pintojen puhdistamisesta, sekä siitä että asiakkaat saavat mahdollisuuden käsien puhdistamiseen.Ravintoloiden on laadittava kirjallinen suunnitelma siitä, miten se toteuttaa sen toimintaan ja sisä- ja ulkotilojen käyttöön säädetyt velvollisuudet ja rajoitukset.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Istumapaikkavaatimus ei koske ulkona tapahtuvaa ravintolatoimintaa.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueella Uudenmaan maakunnassa 24.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-00 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Ulkoterasseilla asiakkaalla ei tarvitse enää olla omaa istumapaikkaa, mutta etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla. Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa myös kiihtymisvaiheen alueilla.Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus myönsi 4,2 miljoonaa euroa kansallista yritystukivaltuutta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle käytettäväksi Kemi-Tornion äkillisen rakennemuutostilanteen hoitoon. Rahoitus suunnataan erityisesti pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin, joilla luodaan alueelle uusia työpaikkoja.Rahoituksella tuetaan Kemi-Tornion seutua, jotta Stora Enson Veitsiluodon paperitehtaan sulkemisen aluetaloudelliset vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieneksi. Alueella on ollut huhtikuisesta tehtaan sulkemisilmoituksesta lähtien käynnissä äkillisen rakennemuutosalueen toimet työntekijöiden ja elinkeinojen tueksi. Kemi-Tornion seudun äkilliseen rakennemuutokseen suunnattu kokonaisrahoitus selviää 29. kesäkuuta, kun hallituksen on tarkoitus päättää alueelle myönnettävästä aluekehittämisrahasta. Jo huhtikuussa työ-ja elinkeinoministeriö myönsi Lapin ELY-keskukselle Kemi-Tornion työllisyystilanteen hoitoon 2,3 miljoonaa euroa.–  Kemi-Tornion alue on ollut viime vuosina sekä negatiivisten ja positiivisten uutisten kohteena. Hallituksen myöntämän lisärahoituksen tavoitteena on synnyttää uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja alueelle. Tukea suunnataan muun muassa yritysten uudistumisen, innovaatioiden ja osaamisen tueksi sekä digitalisaatioon ja teknologian hyödyntämiseen liittyvien valmiuksien parantamiseksi, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Maaliskuussa hallitus osoitti Kemi-Tornion seudulle yhteensä 1,1 miljoonaa euroa Outokumpu Oyj:n toiminnan supistamiseen liittyen. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto valtuutti 23.6.2021 elinkeinoministeri Mika Lintilän allekirjoittamaan sopimuksen EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaisista tilastollisista siirroista Suomen tasavallan hallituksen ja Belgian kuningaskunnan hallituksen välillä.Valtiot sitoutuvat sopimukseen allekirjoituksella. Sopimuksen voimaantulo edellyttää lisäksi, että molempien valtioiden hallitukset ovat sen virallisesti hyväksyneet. Sopimuksen allekirjoittavat Suomen puolesta ministeri Mika Lintilä ja Belgian puolesta energiaministeri Tinne Van der Straten.– Suomen pitkäjänteinen panostus uusiutuvan energian lisäämiseen on ollut menestyksellistä. Olemme ylittäneet tavoitteemme. Tilastolliset siirrot ovat tässä kohtaa keino täyttää EU-tason velvoitteet kustannustehokkaasti. Neuvottelumme Belgian kanssa etenivät sujuvasti, ja lopputulos hyödyttää molempia osapuolia, toteaa ministeri Lintilä.EU:n uusiutuvan energian direktiivissä Suomen kansallinen sitova kokonaistavoite on 38 prosentin uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä. Suomi ylitti tämän tavoitteen, kun uusiutuvien osuus oli vuonna 2020 noin 42 % energian loppukulutuksesta. Direktiivissä eri jäsenvaltioiden tavoitteisiin pääsemistä ja samalla EU:n yhteisen tavoitteen saavuttamista on haluttu helpottaa säätämällä niille mahdollisuudesta tilastollisina siirtoina hyödyntää toisessa jäsenmaassa saavutettuja uusiutuvan energian ylityksiä omassa tavoitteessaan.Suomi myy uusiutuvan energian ylijäämänsä Belgialle noin 18,6 miljoonalla eurollaSopimuksella Suomi siirtää Belgialle uusiutuvan energian tavoitteensa toteutunutta ylijäämää. Siirrettävä kiinteä määrä on 1376,5 GWh. Siirron kauppahinta on 18 582 750 euroa, kun tilastollisten siirtojen hinnaksi sovittiin koko myytävän määrän osalta 13,5 euroa/MWh. Belgia suorittaa tämän maksun Suomelle 30.9.2021.Lisäksi sovittaisiin mahdollisesta enintään 250 GW siirrosta, jonka hyödyntämisestä Belgian tulee ilmoittaa erikseen sopimuksessa määritetyssä aikataulussa. Optiosta on tarpeen sopia, koska lopulliset uusiutuvan energian määrät ja osuudet kokonaisloppukulutuksesta varmistuvat vasta myöhemmin kuluvan vuoden aikana. Sopimuksessa määritetty optio voi toteutua kokonaan tai osittain taikka jäädä kokonaan toteutumatta. Koko option kauppahinta olisi 3 375 000 euroa. Option toteutuessa (osittain tai kokonaan) Belgia maksaa sen mukaisen maksun Suomelle vuoden 2021 loppuun mennessä.Sopimuksen myötä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuloarviossa ”muut tulot” kasvaisivat aiemmin arvioidusta vähintään 18 582 750 eurolla vuonna 2021.  Suomen ja Belgian tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle tilastollisista siirroista 31.12.2021 mennessä mukaan lukien siirrettyä energian määrää ja hintaa koskevat tiedot. Komissiolle on annettu ennakkoilmoitus neuvottelujen etenemisestä 31.3.2021. Tilastollisten siirtojen valmistelun ja sopimusneuvottelut on hoitanut Suomen puolesta TEM. Valtioneuvoston ohjesäännön nojalla energiapolitiikka kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan ja uusiutuvan energian direktiivin kansallinen toimeenpano on ministeriön vastuulla. TEM antoi syyskuussa 2020 eduskunnalle selvityksen e-kirjeellä (E 104/2020 vp) sopimustunnustelujen ja – neuvottelujen aloittamisesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt diplomi-insinööri Jarkko Levasman valtiovarainministeriön ICT-johtajaksi. Levasma toimii tällä hetkellä ylijohtajana Verohallinnon tuotehallintayksikössä.”Olen erittäin innoissani uusista vastuullisista tehtävistä ja haasteista. Onneksi apuna on erinomaisen asiantunteva ministeriön henkilöstö, virastot ja kunnat. Olisikin vaikeaa saada aikaan mitään yhteiskunnallisesti merkittävää ilman hyvää yhteistyötä yli organisaatiorajojen”, Levasma kertoo.Levasma on työskennellyt useissa eri tehtävissä Verohallinnossa, kuten ylijohtajana tuotehallintayksikössä, kehitys- ja tietohallintojohtajana sekä tietohallintojohtajana. Levasma on työskennellyt aiemmin myös Tieto Oyj:llä.Valtioneuvosto päätti nimityksestä keskiviikkona 23. kesäkuuta. Levasma nimitettiin virkaan 1.8.2021–31.7.2026 määräajaksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esitysluonnoksessa ehdotetaan vapaaehtoisten päästökompensaatiopalvelujen rajaamista rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle. Esitys mahdollistaisi hiilineutraaliustavoitetta tukevien palvelujen tarjoamisen myös liiketoimintatarkoituksessa. Säädösehdotuksen keskeisenä tavoitteena on myönteisten ympäristövaikutusten aikaansaaminen.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa arvioidaan ympäristövaikutuksia varsin suppeasti, etenkin ottaen huomioon, että lakiesitysluonnoksen keskeinen julkilausuttu tavoite on saada aikaan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Esitysluonnokseen tulisikin vielä lisätä arvioita lakiesityksen ympäristövaikutuksista.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi käsitellä tarkemmin ehdotettavan lainmuutoksen vaikutusta kuluttajansuojaan. Olisi esimerkiksi selvitettävä, kuinka kuluttajan asemaa vahvistamalla vältetään tilanteet, joissa kuluttaja tietämättään kompensoi samaa päästöä moninkertaisesti.Lakiehdotuksen vaikutuksia eri tyyppisiin yrityksiin tulisi vielä täsmentää. Vähimmillään tulisi kuvata tarkemmin yritystoimintaa, jota lakiesitys todennäköisesti välittömästi koskisi.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi käsitellä uudistusta myös kansainvälisen viranomaisyhteistyön näkökulmasta, koska vapaaehtoiseen kompensaatiotoimintaan voi sisältyä riski väärinkäytöksistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on myöntänyt valtionavustuksia naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan.Avustusta myönnettiin yhteensä 300 000 euroa seuraaville hankkeille:MIELI Suomen Mielenterveys ry / Rikosuhripäivystys 140 000 euroa hankkeeseen, jossa parannetaan haavoittuvassa asemassa olevien seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden ihmiskaupan uhrien tilannetta ja tunnistamista.Vuolle Setlementti ry 160 000 euroa hankkeeseen, jonka tavoitteena on valtakunnallisen Tyttöjen Talo -verkoston matalan kynnyksen tukipalveluiden kehittäminen ja laajentaminen haavoittuvassa asemassa oleville väkivaltaa tai sen uhkaa kohdanneille tytöille ja naisille.Avustusta oli haettavissa kahteen eri tarkoitukseen: ihmiskaupan vastaisen toiminnan kehittämiseen sekä matalan kynnyksen tukipalvelujen kehittämiseen. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yhteensä 13.MIELI Suomen Mielenterveys ry / Rikosuhripäivystyksen hakemus oli ainoa, joka kohdistui ensimmäiseen hakukohteeseen.  Muut hakemukset kohdistuivat toiseen hakukohteeseen.Lisätietoa:neuvotteleva virkamies Elina Ruuskanen, p. 02951 50418, [email protected] (paikalla 23.6. ja seuraavan kerran 28.6.)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Teollisuuden kestävällä kasvulla on suuri merkitys Suomen tulevaisuudelle. Teollisuus on Suomelle edelleen elintärkeää ja se on tärkeä työllistäjä eri puolilla maata. Kilpailukykyinen sekä ennustettava teollisuuden toimintaympäristö kannustaa teollisiin investointeihin Suomessa myös jatkossa, arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön 23.6. 2021 julkaisemassa Uudistuva teollisuuden strategiassa.Työryhmä esittää eri politiikkateemojen alla tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla Suomi on vuonna 2030 maailman kilpailukykyisin toimintaympäristö hiilineutraalisuuteen tähtäävälle teollisuudelle. Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on lisätä teollisia investointeja Suomessa. Ehdotusten tavoitteena on myös edesauttaa, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, sekä samalla luoda uusia suomalaisia kaupallisia innovaatiota ja kestävää kasvua.-Uudistuvan teollisuuden strategia toimii selkärankana Suomen teollisuuspolitiikalle. Tavoite on kirkas, turvata uudistuva teollinen tuotanto Suomessa ja houkutella uusia investointeja. Erityistä painoarvoa strategialle tuo, että se tehtiin hyvässä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja eri ministeriöiden välillä, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo. 
 
Jotta teollisuuden kilpailukyky paranisi samaan aikaan, kun teollisuus muuttuu vihreämmäksi ja enemmän kiertotalouteen perustuvaksi, teollisuus tarvitsee näkymää puhtaan ja kohtuuhintaisen energian varmasta ja riittävästä tarjonnasta kilpailukykyisin hinnoin. Strategiassa korostetaan myös aktiivista vaikuttamista EU:n teollisuus- ja kilpailukykypolitiikkaan. Uudistuvaa teollisuutta tukevat linjaukset hallituksen puoliväliriihessä Työryhmän keskeiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset valmistuivat jo 31.3.2021 ja ne käsiteltiin hallituksen puoliväliriihessä. Hallitus linjasi työryhmän työn pohjalta laajasti teollisuuden uudistumisen tukemisesta sekä päätti strategiaa toteuttavista toimenpiteistä.  Teollisuuden investointien sujuvoitetaan siten, että lupamenettelyä kehitetään kohti yhden luukun periaatetta. Tätä tukee myös lupaprosessin digitalisointi. Tavoitteeksi asetettiin luvituksen käsittelyajan vähentäminen pääsääntöisesti alle vuoteen lupakäsittelyn laatua vaarantamatta. Suomeen suuntautuvien suurten ja strategisesti merkittävien investointien edistämiseksi luodaan kiihdytyskaista. Hallitus linjasi teollisuuden sähköistämistuen toteuttamisesta, teollisuuden vähähiilisyystiekarttojen toimeenpanosta ja uuden teknologian ja uusiutuvan energian ja joustavien energiajärjestelmien edistämisestä. Hallituksen linjaukset käsittelevät myös vientiä ja logistiikkaa. Esimerkiksi liikenteen päästöt puolitetaan siten, että teollisuuden logistiikkakustannukset ovat kilpailukykyisiä.  Elinkeinoministeri Mika Lintilän marraskuussa 2020 asettaman työryhmän tehtävänä oli esittää toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa Suomen teollisuuden toimintaedellytyksiä. Uudistuvan teollisuuden strategia on valmisteltu keskeisten ministeriöiden, työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteistyönä. Työryhmän puheenjohtajana toimi työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen.
  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eduskuntapuolueet kävivät tiistaina 22. kesäkuuta parlamentaarisen keskustelun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen pitkäjänteisestä kehittämisestä pääministeri Sanna Marinin johdolla. Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman sekä tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan (TKI-tiekartta) mukaisesti.Keskustelun päätteeksi pääministeri Marin totesi, että kaikilla eduskuntapuolueilla on tahtoa sitoutua neljän prosentin tavoitteeseen. ”Talouskasvu perustuu ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Siksi neljän prosentin tavoitteen saavuttaminen on välttämätöntä. Se edellyttää julkisen TKI-rahoituksen lisäämistä, koulutustason nostoa sekä julkisen ja yksityisen sektorin aitoa kumppanuutta. Lisäksi TKI-politiikan tulee olla nykyistä pitkäjänteisempää. Siksi tarvitaan parlamentaarista yksituumaisuutta ja sitoutumista”, totesi pääministeri Marin.Tilaisuudessa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan merkityksestä Suomelle ja t&k-rahoituksen kehityksestä alustivat hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä, Huhtamäki Oyj:stä ja työelämäprofessori Martti Hetemäki Helsinki Graduate School of Economicsista. Kommenttipuheenvuorot esittivät toimitusjohtaja Antti Vasara Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä sekä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n puheenjohtaja, rehtori Keijo Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta. Tavoitteen t&k-menojen neljän prosentin bruttokansantuoteosuudesta asetti myös tutkimus- ja innovaationeuvosto edellisellä vaalikaudella vuonna 2017. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä, kunnianhimoisempaa TKI-toimintaa sekä investointeja niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää pitkäjänteistä, ylivaalikausien ulottuvaa sitoutumista julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen lisäämiseen.Keskustelutilaisuus pohjusti käynnistyvän parlamentaarisen työryhmän työtä. Hallitus päätti puoliväli- ja kehysriihessä perustaa parlamentaarisen TKI-työryhmän. Valtioneuvoston kanslian 18. kesäkuuta asettaman työryhmän tehtävänä on selvittää keinoja, joilla sitoudutaan TKI-tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavaan julkisen sektorin t&k-rahoituksen kasvuun vuosikymmenen loppuun asti. Työryhmän tulee tehdä esitys 31.12.2021 mennessä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu Brysselissä 24. ja 25. kesäkuuta järjestettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen sekä 25. kesäkuuta pidettävään eurohuippukokoukseen.Eurooppa-neuvoston kokouksen aiheina ovat EU:n koronatoimet, talouden elpyminen, muuttoliike sekä ulkosuhdeasioissa muun muassa Turkki, Venäjä ja Valko-Venäjä. Lisäksi 25. kesäkuuta pidetään eurohuippukokous.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus päätti puoliväliriihessä perustaa uuden erityistehtäväyhtiön osatyökykyisten työllistämiseksi. Yhtiön tehtävänä on työllistää osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin ja tarjota työntekijöille tukea työn tekemiseen. Tavoitteena on myös edistää työntekijöiden mahdollisuuksia edetä urallaan ja siirtyä toisen työnantajan palvelukseen.– Olemme nyt yhden askeleen lähempänä uuden toimijan perustamista ja näin osatyökykyisten aseman parantumista paitsi työmarkkinoilla, myös suomalaisessa yhteiskunnassa yleensä, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti 22.6.2021 luonnoksen lakiesityksestä lausuntokierrokselle. Lausunnot tulee antaa lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelussa viimeistään 17.8.2021.Uusi yhtiö työllistää osatyökykyisiä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa Uusi erityistehtäväyhtiö työllistäisi esitysluonnoksen mukaan osatyökykyisiä, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa työmarkkinoilla. Suomessa on arviolta 20 000–30 000 osatyökykyistä työmarkkinoiden ulkopuolella ilman, että heidän työllistymistään voidaan edistää merkittävästi nykyisillä palveluilla. Uudessa yhtiössä myös he voisivat tehdä työtä työsuhteessa. Työn ja riittävän tuen avulla monen osatyökykyisen työtaidot ja osaaminen kehittyisivät niin, että he voisivat työllistyä jatkossa toisten työnantajien palvelukseen.Esitysluonnoksen mukaan TE-toimisto tekisi arvion siitä, onko työllistyminen uuteen erityistehtäväyhtiöön ainoa mahdollisuus. TE-toimisto myös valitsisi sopivat työnhakijat ehdolle uuteen yhtiöön. Yhtiö voisi rekrytoida työntekijöitä vain TE-toimiston ehdottamista työnhakijoista. Kuten nykyisinkin, työkyvyttömyyseläkettä saavat voivat ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijoiksi ja päästä näin TE-palveluiden asiakkaiksi. Myös työkyvyttömyyseläkettä saavat voisivat siis tätä kautta työllistyä uuteen yhtiöön.Yhtiö ei saa vääristää kilpailua toiminnallaanHallitus linjasi puoliväliriihessä, että yhtiön tulee ottaa käyttöön säännönmukaiset menettelytavat markkinaperusteisen hinnoittelun ja kilpailuneutraliteetin varmistamiseksi. Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa, että julkisella ja yksityisellä elinkeinotoiminnalla on tasapuoliset toimintaedellytykset. Yhtiö tarvitsee valtiontukea toimintansa varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi, kun se työllistää erityisen haastavassa tilanteessa olevia osatyökykyisiä. Jotta tämä ei johda kilpailuvääristymiin, tulisi yhtiön asettaa ehdotuksen mukaan erityinen neuvottelukunta. Neuvottelukuntaan valittaisiin asiantuntijoita, jotka osaisivat arvioida markkinahinnoittelua, kilpailutekijöitä sekä haasteita, jotka liittyvät yhtiön tehtävään työllistää osatyökykyisiä.Lausunnoissa voi ehdottaa nimeä uudelle toimijalleTyö- ja elinkeinoministeriö on käyttänyt valmistelun aikana perustettavasta yhtiöstä työnimeä Välittäjä Oy. Lausunnon antajilta pyydetään myös muita ehdotuksia uuden yhtiön nimeksi.Lausuntokierroksen jälkeen lakiesitys viimeistellään työ- ja elinkeinoministeriössä. Hallitus antaa esityksen valtion vuoden 2022 talousarvioesityksen yhteydessä. Lait tulisivat voimaan 1.1.2022, ja uusi yhtiö aloittaisi toimintansa mahdollisimman pian tämän jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi