NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää kommentteja luonnoksesta, jossa kuvataan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuuria. Kokonaisarkkitehtuuri on tavoitteena julkaista syksyllä 2021.Terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisarkkitehtuurin hallinta on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitteena on tukea kansallisen, alueellisen ja paikallisen sekä eri sektoreiden yhdyspinnoilla tapahtuvan tiedonhallinnan ja digitaalisten palvelujen kehittämisen yhteensovittamista ja palvelujen yhteentoimivuutta. Yhteentoimivuus toteutuu, kun toimijat, prosessit ja tietojärjestelmät kykenevät viestimään keskenään ja ymmärtävät toistensa tietoja yhtenevällä tavalla. Ihmisen näkökulmasta hyötyjen tulisi näkyä entistä parempina mahdollisuuksina edistää omaa ja läheisten hyvinvointia ja terveyttä helposti löydettävillä, esteettömillä ja vaikuttavilla digitaalisilla palveluilla.STM pyytää kommentit kokonaisarkkitehtuurin luonnoksesta 4.8.2021 mennessä otakantaa.fi palveluun. Kommentit ovat julkisia ja ne otetaan huomioon kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen valmistelussa.Kommentoi luonnosta (otakantaa.fi)Kommentin voi toimittaa kirjallisena osoitteeseen: sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO
NordenBladet — Päihdekuntoutusta toteuttavat palveluntuottajat voivat hakea nyt valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien palvelujen turvaamiseen. Palveluissa on kyse päihdekuntoutuksesta, joka kattaa kokonaisvaltaisen hoidon ja kuntoutuksen. Valtionavustusta ei myönnetä pelkkään päihdekatkaisuhoitoon.Valtionavustus on haettavana ehdollisena vuodelle 2022, mikäli eduskunta vahvistaa määrärahat valtion talousarvioon. Jaossa on 3 miljoonaa euroa.Hakijana voi olla yksityinen tai julkinen palveluntuottaja, näiden yhteenliittymä tai kattojärjestö. Hakijalta vaaditaan aiempaa kokemusta ja erityisosaamista palvelujen tuottamisesta raskaana oleville, vastasynnyttäneille sekä vauvaperheiden päihteitä käyttäville äideille.Valtionavustuksen myöntää sosiaali- ja terveysministeriö. Hakemukset käsitellään sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) että STM:ssä.Hakuaika päättyy 31.8.2021
NordenBladet — Opetushallitus on 17.6.2021 avannut valtionavustushaun, jonka tavoitteena on tasoittaa koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksia lukiokoulutuksessa. Valtionavustuksella tuetaan lukiokoulutuksen järjestäjiä opetukseen, ohjaukseen ja tukitoimiin liittyvien lisäresurssitarpeiden rahoittamisessa. Haettavana on yhteensä 15 miljoonaa euroa.Avustusta kohdennetaan opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin niille opiskelijoille, joilla arvioidaan olevan puutteita opetussuunnitelman perusteiden mukaisten osaamistavoitteiden saavuttamisessa koronaviruksen vuoksi. Avustusta voidaan myös kohdentaa lisäresurssina opiskelijoille annettavaan oppimisen tukeen ja opinto-ohjaukseen.– Koronakriisi on vaikeuttanut monen lukiolaisen opintoja, kun pitkät etäopetusjaksot ovat vieneet kouluyhteisön tuen kauemmas ja opintoja on joutunut puurtamaan yksin. Meidän ehdoton tavoitteemme on, että kykenemme tarjoamaan nuorille heidän tarvitsemansa tuen, ja että kenenkään lukio-opinnot eivät keskeydy tai vaarannu koronan vaikutusten vuoksi, sanoo opetusministeri Jussi Saramo.Avustusten myöntöehtona on, että eduskunta hyväksyy tarkoitukseen määrärahan vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa. Hakijana voi olla koulutuksen järjestäjä, jolla on lupa lukiokoulutuksen järjestämiseen.
NordenBladet — Onnistuneen kotoutumisen merkitys kasvaa koko ajan, kun Suomen työikäinen väestö ikääntyy ja maahanmuuttajataustaisen väestön määrä lisääntyy. Valtioneuvoston selonteko kotoutumisesta esittää laajan ohjelman, jolla kotoutumista voidaan tukea entistä vaikuttavammin. Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista liittyy eduskunnan tarkastusvaliokunnan viime hallituskaudella laatimaan mietintöön, jonka mukaan kotoutumisen edistämistä tulee uudistaa. Selonteko esittää laajan kirjon uudistustoimia, joiden keskeinen tavoite on: • Nopeuttaa maahanmuuttajien polkua työhön ja koulutukseen. • Edistää maahanmuuttajien osallisuutta työelämässä ja laajemmin yhteiskunnassa. • Tukea erityisesti maahanmuuttajanaisten, ja siten koko perheen, juurtumista Suomeen. • Lisätä työelämän vastaanottavuutta ja ehkäistä yhteiskunnallista polarisaatiota. – Nykymuodossaan kotoutumisen toimenpiteet eivät riittävän hyvin tavoita kaikkia maahanmuuttajia. Panostuksia ja muutoksia tarvitaan laajasti työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen. Maahanmuuttajien työllisyysaste kasvaa kyllä maassa asumisen myötä, mutta liian hitaasti, työministeri Tuula Haatainen muistuttaa. Vuonna 2020 julkistetussa kansainvälisessä kotouttamistoimien vertailussa Suomi pärjäsi hyvin sijoittuen toiseksi. Suomi on menestynyt erityisesti työmarkkina-, koulutus-, poliittisen osallistumisen, pysyvien oleskelulupien ja kansalaistamisen vertailuissa. Muihin Pohjoismaihin verratessa maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa heikompi, mutta ero maassa syntyneiden työllisyysasteeseen on Suomessa kuitenkin hieman pienempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa.Naisten osallisuuden vahvistaminen on avain muutokseenKeskeisimmät haasteet kotoutumisessa näkyvät maahanmuuttajien valtaväestöä heikompana työllisyysasteena sekä naisten osallisuutena. Yksi keskeinen keino vastata näihin haasteisiin on selonteon esittämä kotoutumisohjelma, joka tehostaa kotoutumisen alkuvaihetta ja vahvistaa ohjausta työelämään tai jatkokoulutukseen. Ohjelma luo rakenteen myös työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiselle. Tämä parantaa erityisesti kotona lapsia hoitavien maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksia kotoutua. – Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat voimavara, joka on saatava entistä paremmin yhteiskunnan käyttöön. Monella heistä on laajaa osaamista ja koulutuspohjaa, joka uhkaa mennä hukkaan työelämän ulkopuolella. Naisten osallisuus on tie pysyvään, ylisukupolviseen muutokseen. Jos onnistumme naisten osallisuuden vahvistamisessa, moni muukin asia ratkeaa sen myötä, ministeri Haatainen painottaa.Palvelujärjestelmän pitää huomioida paremmin maahanmuuttajien tarpeetTärkeää on myös palvelu- ja koulutusjärjestelmän kehittäminen yleisesti niin, että se ottaa entistä paremmin huomioon maahanmuuttajien tarpeet. Näin tuetaan samalla myös perheiden ja lasten kotoutumista.– Tulo- ja koulutustaso periytyvät myös maahanmuuttajataustaisissa perheissä liian usein vanhemmilta lapsille. Kotoutumisen pitkä kehä eli juurtuminen uuteen kotimaahan edellyttää vähä-osaisissa perheissä tämän kierteen katkaisemista, Haatainen sanoo. Monet hallituksen käynnistämät työllisyysuudistukset kohentavat maahanmuuttajienkin työllisyyttä. Näiden uudistusten lisäksi selonteko esittää paljon toimia, joilla maahanmuuttajien työllistymistä voidaan nopeuttaa ja työelämän vastaanottavuutta parantaa. – Meidän on parannettava maahanmuuttajien mahdollisuuksia opiskella kieltä ja kehitettävä maahanmuuttajien työssä oppimista, ammatillista koulutusta ja pätevöitymiskoulutusta entistä enemmän työllistymistä tukeviksi, jotta mahdollisimman moni pääsee nykyistä nopeammin työnsyrjään kiinni, ministeri Haatainen sanoo. Yhteiskunnan asenteet vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä Maahanmuuttajan oma aktiivisuus on kotoutumisessa tärkeää, mutta iso merkitys on myös yhteiskunnan asenneilmapiirillä, joka voi helpottaa tai heikentää kotoutumista. Julkisen vallan ja yritysten ja organisaatioiden yhteistyötä tarvitaan, jotta rekrytointisyrjintää ja muita kielteisiä asenteita pystytään kitkemään työmarkkinoilta.
– Tutkimukset osoittavat, että jos ihmisen nimi tai äidinkieli viittaa taustaan Suomen ulkopuolella, hänen on huomattavasti vaikeampi saada kutsu työhaastatteluun. Näin on, vaikka hänen koulutuksensa, työkokemuksensa ja jopa kielitaitonsa olisi täysin sama kuin muilla hakijoilla, ministeri Haatainen muistuttaa. Järjestöjen roolia kotoutumisessa vahvistetaan entisestäänAivan keskeisessä roolissa kotoutumisessa on jo nyt erilaisten järjestöjen ja seurojen työ. Tulevaisuudessa tätä roolia on syytä vahvistaa entisestään, esittää selonteko. – Vahvistamme selonteossa järjestöjen roolia virallisen kotoutumistyön tukena. Aito kotoutuminen tapahtuu nimittäin usein pelikentillä, yhdistyksissä ja seurakunnissa – kaikkialla siellä, missä suomalaisetkin viettävät aikaansa, työministeri Tuula Haatainen korostaa.
NordenBladet — Hallituksen esittämä muutos työterveyshuollon ammattihenkilön määrittelemiseen on hyväksytty eduskunnassa. Jatkossa myös työfysioterapeutit määritellään työterveyshuollon ammattihenkilöiksi. Nykyisin heidät määritellään työterveyshuollon asiantuntijoiksi.Muutoksen tavoitteena on parantaa moniammatillisen yhteistyön edellytyksiä työterveyshuollossa. Työfysioterapeuttien toimintamahdollisuuksien laajentaminen muuttamalla nämä ammattihenkilöiksi tukee työntekijän työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin ja monialaisen palvelusuunnitelman oikea-aikaista ja tehokasta toteuttamista. Tällöin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät riskit voidaan ottaa paremmin huomioon jo palvelujen suunnitteluvaiheessa ja työpaikkatason toimintaa laadittaessa. Esitys perustuu kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukseen. Tasavallan presidentti vahvistaa lain 18.6.2021 ja se tulee voimaan 1.1.2022.
NordenBladet — Euroopan komissio ehdottaa uusia keinoja puuttumiseksi EU:n ulkopuolisten maiden myöntämiin tukiin, jotka vääristävät kilpailua sisämarkkinoilla. Suomi kannattaa ehdotuksen tavoitetta, että EU:n ulkopuolisia tukia saavien ja muiden yritysten toimintaedellytykset ovat tasapuoliset. Sääntöjen tulee olla selkeitä ja ennustettavia.– On tärkeää, että yrityksillä on tasapuoliset edellytykset toimia EU:n sisämarkkinoilla. Samalla tulee kuitenkin huolehtia, että sisämarkkinat säilyvät jatkossakin houkuttelevina ulkomaisille investoinneille ja että EU:n markkinat pysyvät avoimina, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Euroopan komissio antoi ehdotuksen uudesta asetuksesta 5.5.2021. Komission mukaan EU:n ulkopuolisten maiden myöntämät tuet voivat vääristää kilpailua sisämarkkinoilla samaan tapaan kuin jäsenvaltioiden myöntämät valtiontuet. Ulkomaisten tukien aiheuttamiin kilpailunvääristymiin ei kuitenkaan ole mahdollista puuttua riittävästi nykyisellä sääntelyllä.Valtioneuvosto antoi 17.6.2021 eduskunnalle kirjelmän, jossa se kertoo komission asetusehdotuksesta ja valtioneuvoston ehdotuksesta Suomen kannaksi.Komissio valvoisi asetuksen noudattamista merkittävillä toimivaltuuksilla Komissio esittää kolmea uutta välinettä, joilla se voisi puuttua EU:n ulkopuolisiin tukiin sisämarkkinoilla:Ennakkoilmoitus komissiolle yritysostosta, jos hankkija on sijoittautunut EU:n alueelle ja ostettavan yrityksen liikevaihto EU:ssa on vähintään 500 miljoonaa euroa ja EU:n ulkopuolisen maan taloudellinen tuki on vähintään 50 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana.Ennakkoilmoitus julkisiin hankintoihin liittyvistä tarjouksista, jos hankintaprosessiin osallistuva harjoittaa taloudellista toimintaa EU:n alueella, tarjouksiin liittyy taloudellista tukea EU:n ulkopuoliselta valtiolta ja hankinnan arvon on arvioitu olevan vähintään 250 miljoonaa euroa.Komission oma-aloitteinen tarkastelu, joka koskee kaikkia markkinatilanteita, eli myös alle kynnysarvojen olevia yritysostoja ja julkisten hankintojen tarjouksia.Jos komissio katsoisi ennakkoilmoituksen perusteella EU:n ulkopuolisen tuen vääristävän kilpailua sisämarkkinoilla, se voisi tehdä sitoumuspäätöksen tai kieltää yrityskaupan tai hankinnan. Komissio voisi myös tehdä päätöksen, ettei se puutu annettuun tukeen. Sitoumuspäätöksellä komissio määräisi, että yrityksen antama sitoumus vääristymän poistamiseksi on yritystä sitova. Oma-aloitteisen tutkinnan perusteella komissio voisi määrätä korjaustoimenpiteitä, tehdä sitoumuspäätöksen tai päätöksen vastustamatta jättämisestä. Kun komissio arvioi, määrääkö se korjaustoimenpiteitä tai hyväksyykö se sitoumuksia, sisämarkkinoiden vääristymä ei olisi ainoa ratkaiseva tekijä. Komissio vertaisi vääristymistä myös ulkomaisen tuen myönteisiin vaikutuksiin.Komissiolla olisi mahdollisuus määrätä sakkoja ja uhkasakkoja menettelysääntöjen noudattamatta jättämisestä. Komission arvion mukaan sen käsittelyyn voisi tulla vuosittain 30 tapausta yritysostoja koskevan välineen, 15–45 tapausta hankintoja koskevan välineen sekä 30–45 tapausta oma-aloitteisen tarkastelun perusteella.Suomi edistää neuvotteluissa selkeitä ja ennakoitavia sääntöjä Komission ehdotus varmistaisi tasapuoliset toimintaedellytykset ja parantaisi sellaisten yritysten kilpailukykyä, jotka eivät saa sisämarkkinoita vääristävää EU:n ulkopuolista tukea. Valtioneuvosto kannattaa sitä, että asetusehdotuksen valvontaa hoitaisi komissio.Valtioneuvosto muistuttaa, että sääntöjen on oltava riittävän selkeitä ja ennustettavia, eivätkä ne saa aiheuttaa tarpeetonta hallinnollista taakkaa.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt Kansallisgallerian pääjohtajaksi filosofian maisteri Kimmo Levän. Levä on toiminut museoalan erilaisissa johtotehtävissä vuodesta 1994 lähtien. Tehtävä täytetään ajalle 1.9.2021-31.8.2026.Kimmo Levä toimii Museoliitto-konsernin johtajana helmikuusta 2020 lähtien. Hän on toiminut lisäksi Suomen museoliitto ry:n pääsihteerinä, toimitusjohtajana FMA Creations Oy:ssä, toimitusjohtajana Oy Chronicon Ltd:ssä sekä Yhteinen perintö Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Aiemmin hän on toiminut Turun kaupungin ma. museopalvelujohtajana, Mobilia-säätiön museojohtajana ja asiamiehenä sekä päätoimittajana.Kansallisgalleria (www.kansallisgalleria.fi) on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen itsenäinen julkisoikeudellinen säätiö, joka vastaa valtion omistuksessa olevan Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta ja kartuttamisesta, harjoittaa näyttelytoimintaa ja muuta taidemuseotoimintaa sekä osallistuu taidemuseoalan asiantuntijana museoalan kehittämiseen. Kansallisgalleriaan kuuluvia museoita ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Henkilökuntaa Kansallisgalleriassa on yhteensä noin 300.Pääjohtajan tehtäviin kuuluu erityisesti johtaa ja kehittää Kansallisgallerian toimintaa sekä vastata siitä, että Kansallisgalleria toteuttaa tarkoitustaan ja tehtäviään tuloksellisesti. Pääjohtajan tehtävää haki 11 henkilöä.
NordenBladet — Kilpailulakiin tehtävät muutokset perustuvat pääosin EU-direktiiviin. Se vahvistaa ja yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten valmiuksia toteuttaa EU:n kilpailusääntöjä. Tavoitteena on varmistaa toimiva kilpailu yritysten välillä EU:n sisämarkkinoilla. Suomessa muutokset laajentavat Kilpailu- ja kuluttajaviraston kilpailunrajoituksiin liittyviä toimivaltuuksia.Valtioneuvosto käsitteli 17.6.2021 eduskunnan vastausta hallituksen esitykseen, joka oli annettu eduskunnalle 5.11.2020. Lain on tarkoitus tulla voimaan 24.6.2021 tasavallan presidentin vahvistettua sen.Kilpailu- ja kuluttajavirastolle laajemmat valtuudet selvittää kilpailunrajoituksia ja esittää seuraamusmaksujaKeskeiset kilpailulain muutokset, jotka perustuvat EU-direktiiviin:Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi esittää ja tuomioistuin määrätä yritykselle seuraamusmaksun paitsi kilpailunrajoituksesta, myös menettelysääntöjen rikkomisesta ja tiettyjen päätösten noudattamatta jättämisestä.Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi määrätä kilpailunrajoituksen lopettamiseksi tiukoilla edellytyksillä myös rakenteellisia korjaustoimenpiteitä. Rakenteellisia korjaustoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi luopuminen liiketoimintayksiköstä tai osuudesta kilpailijan osakepääomasta.Yhteenliittymille määrättävien seuraamusmaksujen määrää arvioitaessa huomioidaan tietyin edellytyksin myös yhteenliittymän jäsenten liikevaihto. Lisäksi yritysten yhteenliittymän jäsenet voivat olla velvollisia maksamaan yhteenliittymälle määrättyä seuraamusmaksua, jos yhteenliittymä ei pysty sitä maksamaan ja tietyt muut edellytykset täyttyvät.EU:n kansallisten kilpailuviranomaisten välinen yhteistyö tiivistyy. Uudet säännöt mahdollistavat muun muassa EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävät sakko- ja uhkasakkopäätösten tiedoksiannot ja täytäntöönpanot sekä toisen jäsenvaltion pyynnöstä tehtävät tarkastukset. Seuraamusmaksuista vapautumista ja seuraamusmaksujen alentamista koskevia säännöksiä (ns. leniency) uudistetaan, jotta järjestelmä toimisi yhdenmukaisesti ja tehokkaasti EU:ssa.Direktiivin edellyttämien muutosten lisäksi muutetaan säännöksiä, jotka koskevat seuraamusmaksun määrän arviointia. Muutosten johdosta yritykset pystyvät jatkossa paremmin arvioimaan ennalta kilpailunrajoituksesta elinkeinonharjoittajalle tai niiden yhteenliittymälle esitettävän seuraamusmaksun määrän. Tämä muutos perustuu Suomessa havaittuun tarpeeseen, ei EU:n direktiiviin.Yritysten oikeussuoja on huomioitu muun muassa lisäämällä asianosaisten kuulemista ennen päätöksentekoa. Laissa on myös säädetty valitusoikeuksista ja siitä, että seuraamusmaksut voidaan panna täytäntöön vasta lainvoimaisina.
NordenBladet — Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Suomen Arktisen politiikan strategiasta yleisistunnossaan torstaina 17. kesäkuuta. Arktisen politiikan strategia nostaa esiin Suomen keskeiset tavoitteet arktisella alueella ja kokoaa yhteen tärkeimmät painopistealueet niiden saavuttamiseksi. Kaiken toiminnan arktisella alueella tulee perustua luonnon kantokykyyn, ilmaston suojelemiseen ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen. Näistä lähtökohdista voidaan tarkastella myös taloudelliseen toimintaan ja Suomen taloudellisiin intresseihin liittyviä tavoitteita.”Strategian tavoite on tuoda Suomea arktisena maana yhteisesti esille. Strategian mukaan koko Suomi on arktinen maa. Suomen arktiset intressit ja arktinen osaaminen koskettavat koko maata. Toisaalta koko Suomen arktisuus tukee ja vahvistaa Suomen kansainvälistä arktista maakuvaa kansainvälisissä yhteyksissä”, valtiosihteeri Henrik Haapajärvi sanoo.Edellisen vuonna 2013 julkaistun Arktisen strategian jälkeen ilmastonmuutos on edennyt globaalisti ja arktisella alueella oletettua nopeammin. Myös kansainvälisessä toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia. Lisäksi COVID-19-pandemian suorat ja välilliset vaikutukset vaikuttavat myös arktisessa yhteistyössä ja arktisella alueella. Arktisen politiikan strategian laatiminen on keskeinen osa Suomen arktista politiikkaa. Strategia on laadittu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Strategia kattaa noin kaksi vaalikautta ja ulottuu vuoteen 2030 asti.
