NordenBladet — Valtioneuvosto antoi keskiviikkona 23. kesäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Suomen päästöt vähenivät poikkeusvuonna, mutta hiilineutraalius vuonna 2035 edellyttää lisää ja nopeampia toimia myös pandemian jälkeen.”Suunta on oikea, mutta uusia ilmastotoimia tarvitaan. Parhaillaan valmistellaan tärkeimpiä ilmastosuunnitelmiamme: vuoteen 2035 ulottuvaa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa, ilmasto- ja energiastrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa. Tässä työssä on löydettävä toimet, joilla hiilineutraali Suomi 2035 saavutetaan. Samalla on huolehdittava siitä, että ilmastotoimet tehdään reilusti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Hiilineutraalius tarkoittaa, että päästöt ja nielut ovat tasapainossa eli ihmisten aiheuttamat päästöt ovat laskennallisesti yhtä suuret kuin kasvihuonekaasujen poistumat. Hiilinegatiivisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa kasvihuonekaasujen poistumat ovat päästöjä suuremmat.Suomen päästöt vähenivät 2020 päästökaupan piirissä reippaasti, sen ulkopuolella vain vähänTilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan Suomen kokonaispäästöt vähenivät viime vuonna 9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Päästökauppasektorin päästöt vähenivät miltei 16 prosenttia. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat 3 prosenttia, mutta ylittivät hieman EU:n Suomelle asettaman vuoden 2020 päästökiintiön.Suomalaiset kuluttavat entistä enemmänKotitalouksien kulutuksesta aiheutuvat päästöt vähenivät Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan vuosina 2010–2015, mutta ovat pysyneet tämän jälkeen jokseenkin samalla tasolla. Kulutusperäisiin päästöihin sisältyvät tavaroiden ja palvelujen tuottamisesta kotimaassa syntyvien päästöjen lisäksi tuontituotteiden tuotantoketjujen päästöt ulkomailla. Kulutusperäisten päästöjen laskennassa vähennetään vientituotteiden tuotantoketjujen päästöt. Liikenteen päästöt laskussaKotimaan liikenteen päästöt laskivat vuonna 2020 edellisvuodesta 6 prosenttia. Erityisesti koronapandemia vaikutti liikenteen päästöjen laskuun, kun ajetut kilometrit vähenivät. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on, että liikenteen päästöt puolittuvat vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon. Liikenteen päästöt vähenevät liian hitaasti tavoitteisiin nähden: nykytoimilla päästään arviolta 7,9 miljoonan tonnin päästöihin, mutta päästöjen tulisi laskea 6,3 miljoonaan tonniin. Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta tavoitteen saavuttamiseksi.Maatalouden päästöt pysyneet entiselläänMaatalouden päästöt olivat vuonna 2020 pikaennakkotietojen mukaan edellisvuoden tasolla. Nykyisillä, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman mukaisilla toimilla päästöjen odotetaan kääntyvän maataloussektorilla hienoiseen laskuun. Öljylämmityksestä luopuminen painaa rakennusten erillislämmityksen päästöt alas Rakennusten erillislämmityksen päästöt ovat olleet viime vuosina laskussa öljylämmityksen vähenemisen ja rakennusten energiatehokkuuden paranemisen ansiosta. Valtaosa erillislämmityksen päästöistä aiheutuu öljylämmityksestä. Fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisen toimenpideohjelma on ollut lausuntokierroksella keväällä 2021. Asuinkiinteistöjen öljystä luopumista nopeutetaan käyttöön otetuilla avustuksilla.Sopeutumistoimiin pantava vauhtia Ilmaston kiihtyvä lämpeneminen merkitsee tarvetta vauhdittaa toimia muutokseen varautumiseksi. Suomen kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman päivitys käynnistyy maa- ja metsätalousministeriön johdolla vuonna 2021. Sopeutumissuunnitelman toimeenpanolla pyritään vähentämään haitallisia seurauksia, joita ilmastonmuutoksesta aiheutuu muun muassa ihmisten turvallisuudelle, terveydelle ja elinoloille, luonnolle ja muulle ympäristölle, elinkeinoille, infrastruktuurille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille.Tietopohjaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja riskeistä sekä keinoja niihin varautumiseksi kehitetään useissa käynnissä olevissa tutkimushankkeissa. Laaja-alaisen yhteistyön vahvistaminen, kumppanuudet sekä ilmastokestävien ratkaisujen kehittäminen parantavat Suomen kykyä varautua ilmastonmuutokseen.Ilmastovuosikertomus perustuu ilmastolakiinIlmastovuosikertomus perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Nyt annettu vuosikertomus on järjestyksessään kolmas. Ilmastovuosikertomuksella seurataan Suomen päästövähennystavoitteiden toteutumista. Vuosikertomukseen on koottu tiedot Suomen päästöjen ja nielujen kehityksestä. Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sitä, miten suunnitellut politiikkatoimet vaikuttavat päästöihin. Vuosikertomuksessa myös arvioidaan tarvetta uusille toimille, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.Ilmastovuosikertomuksen sisältöä on kehitetty eduskunnan antamien mietintöjen ja eri sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Ilmastovuosikertomus tarjoaa kattavat tiedot päästökehityksestä ja ilmastopolitiikan ajankohtaisista asioista. Taakanjakosektorin ohella tarkastellaan myös päästökauppa- ja maankäyttösektoreita.Eduskunta aloittaa ilmastovuosikertomuksen käsittelyn kesätauon jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lääkelakiin esitetään muutoksia. Tavoitteena on lisätä apteekkien määrää, edistää itsehoitolääkkeiden hintakilpailua sekä parantaa lääkkeiden ja apteekkipalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.Hallituksen esityksessä ehdotetaan apteekkitoimintaa koskevien säännösten muuttamista lääkkeiden saatavuuden tukemiseksi. Lääkelain muutoksilla on tarkoitus joustavoittaa apteekkitoimintaa ja ottaa paremmin huomioon erilaiset palvelumuodot apteekkiasioinnissa.Apteekkien perustamista helpotettaisiin Esitysluonnoksen mukaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mahdollisuuksia päättää uusien apteekkien perustamisesta on tarkoitus laajentaa.Laajennuksia palveluihin Apteekin palvelupisteessä voitaisiin jatkossa  harjoittaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää palvelutoimintaa ja vankiterveydenhuollon lääkekeskuksessa koneellista annosjakelua. Lääkelakiin lisättäisiin säädös apteekkien noutolokerikoista. Lisäksi lakiin tehtäisiin muun muassa eräitä sivuapteekkeja ja apteekin verkkopalvelutoimintaa selkeyttäviä säännösmuutoksia. Itsehoitolääkkeiden enimmäishinta mahdollistaisi apteekkien hintakilpailun itsehoitolääkkeilläLakiluonnoksessa esitetään enimmäis- ja vähimmäishinnan asettamista itsehoitolääkkeille. Apteekit voisivat tällöin kilpailla näiden lääkevalmisteiden hinnoilla alentamalla itsehoitolääkkeen vähittäishintaa enintään apteekin katteen verran. Rajattu lääkevarasto akuuttitilanteita varten sosiaalihuollon asumispalveluyksiköihinSosiaalihuollon palveluasumisyksiköllä olisi oikeus ylläpitää rajattua yhteiskäyttöön tarkoitettua lääkevarastoa asukkaiden ennakoimattomia tai äkillisiä lääkitystarpeita varten viranomaisten myöntämän luvan tai kunnan ilmoituksen turvin. Laki voimaan syksyllä 2021Lääkelakia muutettaisiin lisäksi vastaamaan EU:n lääkkeiden hyviä tuotantotapoja, lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittamista koskevia säännöksiä sekä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksiä.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2021. Eräitä asioita koskevia säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin vasta siirtymäajan jälkeen.  
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ehdottaa näyttelypalkkiojärjestelmää taiteilijoille ja näyttelynjärjestäjille. Järjestelmällä halutaan turvata taiteilijoille ja näyttelynjärjestäjille oikeudet ja velvollisuudet näyttelyä varten tehtävästä työstä ja sen korvaamisesta sekä vahvistaa ja yhdenmukaistaa palkkiokäytäntöjä Suomessa.Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus näyttelypalkkiomalliksi, joka sisältää ehdotukset korvausperusteiksi, tehdä ehdotus mallin piiriin kuuluvista toimijoista ja mallin hallinnoista sekä siitä, miten mallin seuranta ja arviointi tulisi järjestää. Työryhmä luovutti mietintönsä ylijohtaja Riitta Kaivosojalle keskiviikkona 23. kesäkuuta.Työryhmä ehdottaa näyttelypalkkiomallia, joka koostuu perusosasta ja lisäosasta. Näyttelypalkkion perusosa kattaisi taiteilijan työhön liittyvät osuudet, jotka koskevat yleisesti näyttelytoimintaa, kuten näyttelyn suunnittelua ja ripustusta. Lisäosa sen sijaan koskisi varsinaisen näyttelytyön ulkopuolelle jäävää toimintaa, esimerkiksi taiteilijaluentoja sekä yleisöopastuksia. Suositushinnaston ovat valmistelleet Suomen Museoliiton, Suomen Taiteilijaseuran ja Ornamon edustajat työryhmän asiantuntijasihteerien tuella. Malli koskisi taiteilijoita, joiden teokset ovat näyttelyssä ja joiden näyttelyteokset ovat uusia tai taiteilijan kokoelmasta. Palkkio maksettaisiin kansalaisuudesta tai asuinmaasta riippumatta.Työryhmä ehdottaa, että tuki kanavoitaisiin alkuvaiheessa Museoviraston kautta siten, että ammatillisesti hoidetut museot voivat hakea sieltä tukea korvausten maksamiseen valtionavustuksen muodossa. Taiteen edistämiskeskus huomioisi näyttelypalkkion noudattamisen myöntäessään toiminta-avustuksia suurimmille näyttelynjärjestäjille. Ehdotuksen mukaan Suomen Museoliitto, Suomen Taiteilijaseura ja Ornamo arvioisivat määräajoin suositeltua korvaustasoa. Tällä hetkellä näyttelypalkkioiden maksamisen käytännöt vaihtelevat. Ehdotetun järjestelmän lähtökohta on, että näyttelyjärjestäjät neuvottelevat taiteilijoiden kanssa näyttelyyn liittyvistä korvauksista suositusten pohjalta. Suositukset ja järjestelmä ehdotetaan otettavaksi käyttöön vuoden 2022 alusta. Järjestelmän vakiinnuttaminen edellyttäisi pysyvää lisärahoitusta.Työryhmä painottaa, että museon ja taiteilijan välillä vallitsee sopimusvapaus ja tapauskohtaisesti voi olla perusteltua toimia toisin kuin työryhmän esityksessä ehdotetaan. Järjestelmä ei esimerkiksi tunnista kaikkia kansainvälisten näyttelysopimusten sopimusehtoja, vaikka järjestelmä lähtökohtaisesti koskisikin sekä suomalaisia että ulkomaisia taiteilijoita. 
Työryhmän mukaan näyttelypalkkiomallin käyttöönoton jälkeen olisi tärkeää, että mallin toimivuutta arvioidaan ja seurataan aktiivisesti.Työryhmän raportti 
Työryhmä 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Business Finland -uudistuksen taustalla olleet pyrkimykset olivat perusteltuja. Uudistus on vahvistanut palvelupolkuja ja mahdollistanut yhden organisaation alla kattavamman palveluvalikoiman, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön 23.6.2021 julkaisemassa Business Finlandin arvioinnissa.
Uudistunut Business Finland aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa. Uudistuksen taustalla olleet pyrkimykset yhtenäisiin ja parempiin palveluihin sekä toiminnan laatuun ja tehokkuuteen ovat olleet perusteltuja. Uudistus valmisteltiin nopealla aikataululla ja valmistelun taustalla oli vahva ennakkonäkemys yhtiömuotoisen hallintomallin eduista. Tämä on heijastunut Business Finlandin toiminnan käynnistymiseen. Business Finlandin uusi strategia on hyvin linjassa elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden kanssa. Uudessa organisaatiossa palvelukokonaisuuksia ja -prosesseja on pyritty kehittämään aiempaa systemaattisemmin vastaamaan asiakastarpeisiin. Business Finlandin ensimmäisinä toimintavuosina strategian pääpaino on ollut organisaation kehittämisessä, jolloin kumppanuuksien kehittäminen on jäänyt vähemmälle painoarvolle. Arviointi toteaa, että pitkään jatkuneen organisaatiouudistuksen toimeenpanon jälkeen on tärkeää kiinnittää huomiota strategian toimeenpanoon ja palvelujen jalkauttamiseen yhdessä kumppaneiden kanssa.-Arviointi antaa useita suosituksia nyt kolme ja puoli vuotta toimineen Business Finlandin toiminnan edelleen kehittämiseksi. Näistä keskeisenä pidän yhteistyön ja yhteen toimivuuden vahvistamista muiden yrityspalveluiden tarjoajien kanssa niin valtakunnan tasolla kuin alueellisesti. Yritysten palvelupolun vahvistaminen alueilta käsin tukisi vientiä ja kasvua, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Uudistus mahdollistanut kattavamman palveluvalikoimanBusiness Finland -uudistuksen myötä hallinnon resursointia on kevennetty ja voimavaroja on siirretty virastosta yhtiön puolelle, lähemmäs asiakasrajapintaa ja erityisesti ulkomaanverkostoon. Uudistus on myös vahvistanut palvelupolkuja ja mahdollistanut yhden organisaation alla kattavamman palveluvalikoiman.Business Finland -uudistuksella tavoitellut sisäiset tehokkuushyödyt eivät ole olleet ilmeisiä, ja hallinnollista taakkaa on tullut lisää ainakin suhteessa yhteen yhtenäiseen organisaatioon. Samalla on huomioitava, että uudistuksesta on kulunut vasta hyvin lyhyt aika – toimintamallin tehokkuus, saavutetut synergiaedut ja muutokset vaikuttavuudessa nähdään perusteellisemmin vasta myöhemmin.-Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Business Finlandin tulosohjauksesta. Toteutettu arviointi antaa tukea sille, että Business Finland –uudistus on ollut perusteltu, mutta organisaation toimintamallia ja toimintaa tulee edelleen hienosäätää, sanoo osastopäällikkö Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kuuluva Business Finland aloitti toimintansa 1.1.2018. Business Finlandissa yhdistettiin sen edeltäjäorganisaatioiden Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja Finpron toiminta. Business Finland muodostuu virastomuotoisesta Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja osakeyhtiö Business Finland Oy:stä. Business Finland -uudistuksen tavoitteena oli muun muassa yrityspalvelujärjestelmän yksinkertaistaminen, maakunnallisten kasvupalvelujen tukeminen, ulkomaanverkoston vahvistaminen, palvelujen laadun ja lisäarvon varmistaminen sekä yhtenäisesti johdetun asiakaspalvelukokonaisuuden rakentaminen.Arvioinnin suoritti 4FRONT Oy yhdessä KPMG Finlandin ja Technopolis Groupin kanssa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Käsin valmistettuun lasiin liittyvää tietoa, tekniikkaa ja taitoa valmistellaan esitettäväksi Unescon ylläpitämään Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Ranskan koordinoimassa monikansallisessa hakemuksessa ovat Suomen lisäksi mukana Saksa, Espanja ja Tšekki.Hakemusta on valmisteltu vuodesta 2017 alkaen ja se on tarkoitus toimittaa Unescoon maaliskuussa 2022. Päätös mahdollisesta hyväksymisestä luetteloon saadaan joulukuussa 2023.Suomesta monikansallista hakemusta tukee 8 eri lasialaan liittyvää tahoa sekä 12 lasihyttiä. Yhteisöjen osalta vastuutaho on Suomen lasimuseo. Suomen lasimuseo on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä valtakunnallinen vastuumuseo erikoisalanaan lasinvalmistus, lasiteollisuus ja lasitaiteen historia.Unescon yleissopimus suojelee kulttuuriperintöäSuomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Palvelu- ja toimitilaverkkouudistuksen tavoitteena on luoda julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalveluverkko vuoteen 2030 mennessä. Valtionhallinnon yhteisellä käyntiasioinnin palveluverkolla mahdollistetaan nykyistä asiakaslähtöisempi, kustannustehokkaampi ja suunnitelmallisempi toiminta asiakkaan hyväksi.”Uudistuksella viemme julkiset palvelut lähemmäs ihmisiä. Asiakaspalvelupisteiden palveluvalikoima laajenee, jolloin eri palveluja saa samasta paikasta myös etäyhteyksien avulla. Tavoite on, että saamme yhdessä kuntien kanssa isoa muutosta aikaan jo lähivuosina”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Palvelu- ja toimitilaverkkouudistus tukee kansalaisten sähköisten palvelujen käyttöä varmistamalla digituen antamisen yhteisissä asiakaspalvelupisteissä. Kattavat ja helppokäyttöiset sähköiset asiointipalvelut ovat julkisen hallinnon ensisijainen palvelukanava.Valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistus etenee alueelliseen suunnitteluunToimeenpanosuunnitelmassa kuvataan uudistuksen tavoitetila sekä kriteerit, jotka ohjaavat julkisen hallinnon yhteisen palveluverkon rakentamista. Hankkeen tavoitteena on koota julkisen hallinnon asiakaspalvelu yhteisiin tiloihin. Uudistus toimeenpanee osaltaan syksyllä 2021 hyväksyttävää valtion toimitilastrategiaa.Uudistuksen toimeenpanosuunnitelma on valmisteltu tähän asti valtion palveluntuottajien, Kansaneläkelaitoksen, Senaatti-kiinteistöjen ja Valtorin sekä Suomen Kuntaliiton kesken. Alkusyksyn aikana yhteistyö tiivistyy alueellisen valmistelun osalta maakunnan liittojen ja kuntien suuntaan.Toimeenpanon suunnittelun on tarkoitus käynnistyä rahoituksen varmistuttua ensin Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan sekä Päijät-Hämeen maakunnissa syksyllä 2021 ja toimeenpanon vuonna 2022. Uudistuksen etenemisestä laaditaan vuoden 2023 loppuun mennessä väliraportti ja linjataan uudistuksen käynnistämisestä seuraavissa maakunnissa.Valtion palveluntuottajista uudistuksessa ovat mukana aluehallintovirastot (AVI), Digi- ja väestötietovirasto (DVV), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY), Maahanmuuttovirasto (Migri), Maanmittauslaitos (MML), oikeusapu ja edunvalvontapalvelut, poliisin lupahallinto, Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimistot (RISE), työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot), Ulosottolaitos sekä Verohallinto. Lisäksi uudistukseen osallistuu erityisesti yhteisen asiakaspalvelun osalta Kansaneläkelaitos. Asiakaspalvelu- ja toimitilojen osalta tavoitellaan laajaa yhteistyötä kuntien kanssa.Hankkeen ohjausryhmä hyväksyi toimeenpanosuunnitelman 7.6.2021. Kuntaministeri Sirpa Paateron johtama julkisen hallinnon uudistamisen poliittinen johtoryhmä on myös puoltanut uudistuksen jatkoa tekemiensä linjausten pohjalta. Linjaukset löytyvät toimeenpanosuunnitelmasta. Hanke on osa valtiovarainministeriön Yhteistyötä palveluissa ja toimitiloissa -hankekokonaisuutta, johon kuuluvat valtion alueellinen läsnäolo, monipaikkainen työ ja valtion toimitilastrategia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut 17.6. eduskunnalle hallituksen esityksen uudeksi laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille. Esityksen keskeiset ehdotukset liittyvät viranomaisten varautumiseen ja hyvin poikkeuksellisia tilanteita sekä aseellista virka-apua koskevaan sääntelyyn. Tarkoituksena on saattaa ajan tasalle poliisille annettavaa virka-apua koskeva lainsäädäntö.Uusi laki sisältäisi nykyistä täsmällisemmät säännökset virka-avun antamisen edellytyksistä ja virka-apua koskevasta päätöksenteosta poikkeuksellisissa tilanteissa. Laissa säädetään myös virka-apupäätöksen toimeenpanosta sekä poliisin ja Puolustusvoimien toimintojen yhteensovittamisesta virka-aputilanteessa. Myös rajavartiolain säännöksiin Rajavartiolaitoksen poliisille antamasta vaativasta virka-avusta tehtäisiin vastaavat muutokset. Tarkoituksena parantaa poliisin varautumista ja kykyä estää useiden ihmisten henkeä ja terveyttä uhkaavia rikoksiaUuden lain yhtenä tavoitteena on parantaa poliisin kykyä varautua ja estää sekä puuttua välittömästi esimerkiksi terrori-iskuun. – Lakimuutoksen tarkoituksena on kehittää viranomaisten virka-apuun liittyvää prosessia, jotta poliisilla olisi paremmat mahdollisuudet estää esimerkiksi suureen ihmisjoukkoon kohdistuvia vakavia rikoksia ennalta, kertoo erityisasiantuntija Heidi Aliranta sisäministeriöstä.Uusi laki sisältää nykyistä täsmällisemmät säännökset virka-avun antamisen edellytyksistä ja virka-apua koskevasta päätöksenteosta. Tavoitteena on, että päätös vaativasta virka-avusta voitaisiin tehdä varteenotettavaan tietoon pohjautuen tilanteeseen nähden riittävän nopeasti ja ajoissa.Laissa ei esitetä muutoksia viranomaisten väliseen arkipäiväiseen, niin sanottuun tavanomaiseen virka-apuun, vaan ehdotetuissa muutoksissa on kyse erittäin poikkeuksellisista tilanteista, joissa poliisin henkilöstö tai kalusto eivät riitä. Uudessa laissa ei myöskään anneta Puolustusvoimille tai Rajavartiolaitokselle uusia toimivaltuuksia. Lain tarkoittamissa virka-aputilanteissa on kyse poliisille kuuluvien tehtävien hoitamisesta poliisin johdolla ja ohjauksessa.– Vaativa virka-apu on tarkoitettu viimeiseksi keinoksi hyvin poikkeuksellisiin ja harvinaisiin tilanteisiin, jotka pyritään estämään ennalta ensisijaisesti muilla keinoin. Toiveena tietysti on, että poliisi ei joutuisi koskaan käyttämään vaativaa virka-apua. On kuitenkin otettava huomioon, että toimintaympäristö on muuttunut vuosien saatossa ja myös Suomessa on pystyttävä varautumaan maailmalla nähtyihin vakavien tapausten kaltaisiin tilanteisiin, Aliranta painottaa.Lainsäädännön uudistaminen aloitettiin keväällä 2018, kun sisäministeriö käynnisti lainsäädäntöhankkeen ja perusti sen valmistelua varten työryhmän.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtio sekä Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut ovat hyväksyneet maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset. Sopimukset tuovat seuduille lisää panostuksia kestävään yhdyskuntarakenteeseen ja vähähiiliseen liikkumiseen. Ne vahvistavat yhteistyötä kaupunkiseudun kuntien kesken sekä seutujen ja valtion välillä.Ympäristöministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö tiedottavat.Yhä useampi suomalainen asuu MAL-sopimusten piiriin kuuluvilla seuduilla, missä kuntien ja valtion yhteistyöllä rakennetaan enemmän kohtuuhintaisia asuntoja, keskitetään asutusta ympäristön kannalta järkeviin paikkoihin sekä satsataan liikenteen sujuvuuteen. Laajenemisen myötä MAL-sopimusten piirissä on 55 prosenttia Suomen asukkaista.Sopimuksissa on määritelty valtion ja kaupunkiseutujen yhteiset tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle.”MAL-sopimukset ovat vakiinnuttaneet paikkansa kestävän yhdyskuntarakenteen luomisessa ja hiilineutraaliuuden tavoittelussa. Sopimukset kaupunkiseutujen kanssa ovat yksi valtion keskeinen keino luoda sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä asuinympäristöjä sekä tukea kohtuuhintaista asumista ja vähäpäästöistä liikkumista. MAL-sopimukset ovat syntyneet yhteistyöllä, ja kiitän lämpimästi kaikkia työhön osallistuneita”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kommentoi.MAL-sopimusten mukaisella rahoituksella valtio ja kaupunkiseudut tukevat muun muassa puurakentamista sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämistä.”Eheää ja ilmastoystävällistä yhdyskuntaa ei synny ilman valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyötä. Kiitokset kaikille mukana oleville kunnille. Olen vakuuttunut, että Kuopion, Lahden ja Jyväskylän seuduilla joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ovat jatkossa entistä varteenotettavampia kulkutapoja, kun satsaamme niihin yhdessä”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.Mitä seuraavaksi?Seitsemän kaupunkiseudun eli Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen ja Turun MAL-sopimuksien kausi ulottuu vuoteen 2031. MAL-sopimusten toimenpiteet koskevat erityisesti vuosia 2021–2023. Sopimukset päivitetään vuonna 2023. Sopimusten toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti.Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seutujen MAL-sopimusneuvottelut saatiin päätökseen 29.4. Kuntien poliittiset elimet ovat käsitelleet sopimukset, ja tänään valtioneuvosto teki niistä päätöksen.Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto asetti 23. kesäkuuta Suomen Akatemian hallituksen ja tieteelliset toimikunnat sekä strategisen tutkimuksen neuvoston toimikaudeksi 1.1.2022–31.12.2024.Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtajana jatkaa professori Johanna Myllyharju Oulun yliopistosta. Hallituksen jäseniksi nimitettiin:

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — ELY-keskukset ovat 19.10.2020 lähtien voineet myöntää yrityksen kehittämisavustusta Suomen Covid-19-puitetukiohjelman mukaisena väliaikaisena valtiontukena. Lisäksi avustusta on voitu myöntää pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Hallitus jatkaa väliaikaiseksi tarkoitettuja muutoksia 31.12.2021 asti.Yrityksen kehittämisavustuksen väliaikaisten muutosten jatkolla mahdollistetaan yritysten kehittämishankkeiden tuki paitsi koronakriisissä, myös siirryttäessä vähitellen kohti tavanomaisia olosuhteita.Tarkempia tietoja yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisestä väliaikaisena valtiontukena ja vaikeuksissa olleille pienille yrityksille löytyy työ- ja elinkeinoministeriön aiemmasta tiedotteesta.Komissio vahvisti maaliskuussa Suomen Covid-19-puitetukiohjelman jatkumisen ja väliaikaisen valtiontuen enimmäismäärän noston  Valtioneuvoston päätös asetusmuutosten jatkamisesta perustuu Euroopan komission 28.1.2021 tekemään päätökseen pidentää tilapäisten valtiontukisääntöjen voimassaoloa vuoden 2021 loppuun asti. Samalla komissio päätti nostaa niin sanotun 800 000 euron väliaikaisen valtiontuen yrityskohtaista enimmäismäärää 1,8 miljoonaan euroon. Komission 10.3.2021 antamalla päätöksellä vahvistettiin Suomen Covid-19-puitetukiohjelman jatkuminen 31.12.2021 asti sekä puitetukiohjelman mukaisen valtiontuen yrityskohtaiseksi enimmäismääräksi 1,8 miljoonaa euroa. Maaliskuussa voimaan astunut korotus koskee ELY-keskusten myöntämää yrityksen kehittämisavustusta silloin, kun avustusta myönnetään puitetukiohjelman mukaisena valtiontukena.Puitetukiohjelmassa on kyse tilapäisestä koronaepidemiasta johtuvasta valtiontukisääntöjen kevennyksestä. Puitetukiohjelman mukaisesti myönnettävä tuki voidaan yhdistää de minimis -asetuksen mukaiseen tukeen, eli käytännössä molempia tukia voidaan myöntää samalle yritykselle. Tuen enimmäismäärää laskettaessa on otettava huomioon kaikki Suomen viranomaisten puitetukiohjelman nojalla kyseiselle yritykselle myöntämät tuet.Yrityksen kehittämisavustusta haetaan ELY-keskukseltaELY-keskukset myöntävät yrityksen kehittämisavustusta pk-yritysten kehittämistoimenpiteisiin ja investointeihin. Kyseessä voi olla aloittava, kasvuhakuinen tai uudistumaan pyrkivä yritys. Erityisenä painopisteenä on kansainvälistyminen.Tarkemmat tiedot yrityksen kehittämisavustuksen hakemisesta ja myöntämisestä ELY-keskuksista

Lähde: Valtioneuvosto.fi