NordenBladet — Veikkaus Oy:n netissä pelattavien nopearytmisten rahapelien vuorokausikohtainen enimmäistappioraja säilyy jatkossakin 500 eurossa. Kuukausikohtainen enimmäistappioraja on 2 000 euroa. Sisäministeriön asetus annettiin 18 kesäkuuta.Veikkauksen netissä pelattavien nopearytmisten rahapelien vuorokausikohtaista enimmäistappiorajaa laskettiin tilapäisesti 1 000 eurosta 500 euroon keväällä 2020 sisäministeriön asetuksella koronavirusepidemian vuoksi. Asetukseen sisältyvän säännöksen voimassaoloa on jatkettu sittemmin aina 30.6.2021 saakka ja nyt säännöksestä tehdään pysyvästi voimassa oleva.Tavoitteena ehkäistä rahapelaamisen haittojaTappiorajojen tavoitteina on ollut ehkäistä rahapelaamisen haittoja. Huoli rahapeliriippuvuuden mukanaan tuomista ongelmista on näkynyt erityisesti koronan myötä muuttuneessa arjessa, johon on liittynyt myös kohonnut riski liialliseen rahapelaamiseen.
NordenBladet — Suomen tulee vaikuttaa ja ottaa nykyistä enemmän vastuuta globaalin ruokaturvan ja ruokajärjestelmän vahvistamisessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaikkein köyhimpien maiden ja haavoittuvimmissa tilanteissa elävien ihmisten ja ryhmien aseman parantamiseen. Tätä mieltä on Kehityspoliittisen toimikunnan KPT:n asiantuntijaryhmä, jonka analyysi ruokaturvan ja ruokajärjestelmien tulevaisuudesta julkaistiin perjantaina.Analyysin mukaan Suomen on syytä profiloitua globaalia ruokaturvaa ajavana maana ja korostaa ruokaturvaan liittyvien teemojen kytköksiä sekä uusia lähestymistapoja.Hyvä tilaisuus edistää ”ruokaturvadiplomatiaa” on YK:n ruokajärjestelmähuippukokous, joka järjestetään syyskuussa YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa.”Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti huippukokouksessa, jotta sen lopputulos kirittää kestävää muutosta ja kuroo umpeen ruokajärjestelmien välistä epätasa-arvoisuutta. Suomen tulee myös sitoutua toteuttamaan huippukokouksen toiminta-agendaa kansallisesti ja kansainvälisesti”, KPT:n asiantuntijaryhmä suosittelee.Suomi voi myös vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisiin järjestöihin ja neuvotteluprosesseihin, jotta maatalouden rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillitsemisessä vahvistuu sekä luonnon monimuotoisuuden merkitys ruokaturvalle tiedostetaan ja huomioidaan entistä vahvemmin.Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on vahvistaa kehittyvien maiden ihmisten mahdollisuuksia tuottaa ja hankkia turvallista, terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. KPT:n analyysin mielestä tämä tulee näkyä myös rahoituksessa.Kehitysyhteistyössä rahoitus ruokaturva-, maatalous- ja maaseutukehityssektoreille on kuitenkin vähentynyt selvästi viime vuosien aikana. Analyysin mukaan Suomi tarvitsee uskottavan ja konkreettisen suunnitelman kehitysyhteistyövarojen nostamiseksi YK:n suosittelemalle tasolle. Samalla on lisättävä ruokaturva-, maatalous- ja maaseutukehityssektoreille osoitettua rahoitusta.Maailman ruokajärjestelmien tulee taata ruokaturva ja hyvä ravitsemus kasvavalle väestölle niin, että ruoantuotannon ekologisia edellytyksiä ei heikennetä ja alttius ruokakriiseille vähenee. Globaalisti ruoantuotanto kaloreissa mitattuna on pysynyt suunnilleen väestökehityksen vauhdissa, mutta edelleen lähes 700 miljoonalla ihmisellä ei ole riittävästi ruokaa. Lisäksi lähes kaksi miljardia ihmistä syö ravitsemuksellisesti heikkolaatuista ruokaa. Erilaisiin haavoittuviin ryhmiin kuuluvilla on suurempi riski kokea ruokaturvattomuutta, jota lisäävät katastrofit, konfliktit ja muut kriisit. Ruoantuotanto on riippuvainen ympäröivästä luonnosta. Samanaikaisesti nykyinen ruoantuotanto on vakava uhka luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle, ekosysteemien säilymiselle ja ilmaston vakaudelle. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ruoantuotanto on suurin yksittäinen ympäristön tilan heikkenemiseen sekä planetaaristen kestävyysrajojen ylittämiseen vaikuttava tekijä.
NordenBladet — Vuoden 2020 erityisavustushausta saatujen hyvien kokemusten myötä ympäristöministeriö avaa ensi syksynä kunnille suunnatun Kunta-Helmi -erityisavustushaun. Samalla avataan Järjestö-Helmi -haku järjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden hankkeille. Avustusta tullaan myöntämään hankkeisiin, jotka vahvistavat luonnon monimuotoisuutta elinympäristöjen tilaa parantavilla hankkeilla Ympäristöministeriö kannustaa kuntia ja järjestöjä ryhtymään hankkeiden suunnitteluun ja mahdollisiin valmisteleviin maastokartoituksiin jo kesän aikana. Suunnittelun tueksi julkistetaan haun suuntaviivoja, jotka tarkentuvat syksyn hakukuulutuksessa.Avustettavien hankkeiden tulee olla konkreettisia ennallistamis-, kunnostus ja hoitotoimia elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Kartoituksia, suunnitelmia ja lupaprosesseja voidaan sisällyttää avustettaviin hankkeisiin silloin, kun myös konkreettiset kunnostustoimet tehdään saman hankkeen aikana tai niihin on varmistunut muu rahoitus ja aikataulu. Avustuksilla ei rahoiteta esimerkiksi virkistyskäytön rakenteita tai ensi sijassa hulevesien hallintaan tähtääviä kosteikkohankkeita.Avustusta viiteen eri elinympäristöönKunta- ja Järjestö-Helmi avustuksia myönnetään viiteen Helmi-ohjelman teemaan liittyen:Soiden ennallistaminenLintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen ja hoitoPerinneympäristöjen kunnostaminen ja hoitoMetsäisten elinympäristöjen hoitoPienvesien ja rantaluonnon kunnostaminenKunta-Helmi -avustus kohdennetaan ensisijaisesti kuntien omistamille tai hallinnoimille maille. Järjestö-Helmi hankkeiden osalta hakijoiden tulee saada maanomistajan kirjallinen suostumus ja sitoutuminen kunnostetun kohteen säilyttämiseen.Yksittäisten kuntien ja järjestöjen lisäksi ympäristöministeriö kannustaa kuntia ja järjestöjä muodostamaan hankekonsortioita joko alueellisesti tai tietyn teeman ympärille. Hankkeita voi suunnitella myös kuntien ja järjestöjen yhteishankkeina. Samoin kannustetaan useita teemoja läpileikkaaviin avustushakemuksiin, joissa kunnostustoimilla hyödytetään laajoja ekologisia kokonaisuuksia.Myönnettävän avustuksen osuus hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista tarkentuu hakukuulutuksessa, mutta todennäköisesti se on enintään 80 prosenttia. Omarahoitusosuuteen voidaan laskea esimerkiksi hankkeen toteuttamiseen tarvittava kunnan tai järjestön oma työ sekä vapaaehtoistyö.Kunta-Helmi ja Järjestö-Helmi erityisavustushauissa toimivaltainen viranomainen on Uudenmaan ELY-keskus. Haku toteutetaan muiden valtionavustushakujen tapaan syksyn aikana.Helmi-ohjelma on merkittävä keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseenHelmi-ohjelman pääasiallisena tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostamalla vesi- ja rantaluontoa. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen ohella edistää ekosysteemipalveluja, vesiensuojelua, hiilensidontaa sekä muuta ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista. Helmi-elinympäristöohjelmasta tehtiin toukokuussa vuoteen 2030 saakka ulottuva valtioneuvoston periaatepäätös.
NordenBladet — Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa valmisteleva virkamiestyöryhmä kuuli kesäkuun kokouksessaan suunnitelman kannalta keskeisten tutkimus- ja selvityshankkeiden edustajia. Valmistelua tehdään muutenkin vuorovaikutuksessa tutkijoiden ja eri sidosryhmien kanssa. Syksyn ohjelmassa on myös useita alueellisia tilaisuuksia.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa (MISU) laativa työryhmä kokoontui 8.6.2021 tarkastelemaan suunnitelman laatimisen kannalta keskeisten tutkimus- ja selvityshankkeiden tuloksia. Kokouksessa kuultiin esitykset muun muassa HIISI- ja ILMAVA-hankkeista, turvemaiden päästöihin keskittyneestä SOMPA-hankkeesta sekä kivennäismaiden hiilensidonnasta ja maaperän kasvukunnosta.HIISI- eli Hiilineutraali Suomi 2035 -hankkeessa tutkitaan uusien ilmasto- ja energiapoliittisten toimien vaikutuksia ympäristölle ja eri toimialoille. Maatalousmaan osalta paino on maakäytön muutoksissa, heikkotuottoisissa ja runsaspäästöisissä turvepelloissa ja kivennäismaiden hiilensidonnassa. Muun maankäytön ilmastotoimina on tunnistettu muun muassa joutoalueiden metsitys sekä ojitettuihin turvemaihin liittyvät toimet kuten jatkuvapeitteinen kasvatus.ILMAVA-hankkeessa selvitettiin puolestaan maankäyttösektorin päästövähennysmahdollisuuksia aiemman tutkimustiedon ja asiantuntija-arvioiden pohjalta sekä olemassa olevia mallinnusmenetelmiä hyödyntäen. Työryhmän keskustelussa nousivat tältä osin esiin muun muassa kannustimet veden pinnan nostamiseksi runsaspäästöisillä turvemailla, kosteikkometsityksen teknistaloudellinen toteutettavuus ja vaikutukset, kosteikkoviljeltävien kasvien tuotantoketjuun liittyvät kysymykset sekä turvepeltojen metsityksen vaikutukset. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVA) vastaavat Gaia Consulting ja Pellervon taloustutkimus PTT. SOVA-hanke tulee kytkeytymään tiiviisti suunnitelman valmisteluun, koska hankkeen tuloksia hyödynnetään myös suunnitelman toimenpiteiden määrittelyssä. SOVA-hankkeessa arvioidaan myös se, miten suunnitelma huomioi oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet ja kestävän kehityksen tavoitteet.Ilmastosuunnitelmaan sisältyvät metsäkadon ehkäisyä koskevat suositukset tuotetaan Luonnonvarakeskuksen Metsäkadon ehkäisy -hankkeessa. Hankkeessa kartoitetaan muun muassa metsänraivauksen ilmastovaikutuksia ja hinnoittelua, maankäytönmuutosmaksua ja muita ohjauskeinoja sekä ao. ohjauskeinojen vaikutuksia ilmastoon, monimuotoisuuteen ja vesistökuormitukseen. Hankkeessa tarkastellaan pellonraivauksen ohella myös muuta metsäkatoa aiheuttavaa maankäyttöä.Alkusyksystä virkamiestyöryhmä ryhtyy arvioimaan eri ilmastotoimenpiteiden toteutettavuutta, hyväksyttävyyttä ja kokonaiskestävyyttä. Työryhmä valmistelee lisäksi esityksen tarvittavista ohjauskeinoista ja arvioi suunnitelman toimeenpanoon tarvittavien resurssien määrää. Työtä tehdään vuorovaikutteisesti sidosryhmien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Osana valmistelua järjestetään myös alueellisia tilaisuuksia sekä webinaareja ja työpajoja. Lausunnoille maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on tarkoitus lähettää marras-joulukuun vaihteessa.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa laativan virkamiestyöryhmän yksi keskeinen tehtävä on varmistaa, että suunnitelmaehdotus on johdonmukainen muiden energia- ja ilmastokehyksen suunnitelmien kuten ilmasto- ja energiastrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa. Muita suunnitelman kannalta tärkeitä ohjelmia ovat kansallinen CAP-suunnitelma ja ilmastoruokaohjelma. Lähiaikoina käynnistyvät myös Kansallisen metsästrategian arviointi ja päivittäminen sekä Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman päivittäminen.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelu käynnistyy – MMM asetti ehdotusta valmistelevan työryhmän (MMM:n tiedote 18.2.2021)Maankäyttösektorilla merkittävät mahdollisuudet hiilensidontaan ja päästöjen vähentämiseen, toimet toteutettava luontoa vahvistaen (Yhteistiedote ilmastopolitiikan pyöreän pöydän keskustelusta 11.3.2021)
NordenBladet — Valtiovarainministeriö jatkaa tarkastelua hyvinvointialueiden uusista tehtävistä, niiden rahoituksesta ja maakuntaverosta. Hankkeen toiminta käynnistyy 1.7.2021 mutta käynnistymisen edellytyksenä on se, että sote-uudistus hyväksytään eduskunnassa. Ministeriö on asettanut uudistuksen toista vaihetta valmistelevan hankkeen, jossa tarkastellaan mahdollisia muutoksia kohti monialaista maakuntaa.Hankkeen virkamiesohjausryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen ja varapuheenjohtajana hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg. Työn poliittisesta ohjauksesta vastaa sote-ministerityöryhmä.Työ organisoidaan ministeriössä kolmeen toisiinsa kytkeytyvään projektiin, joissa työskentely etenee vaiheittain. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja edistää ja tarvittaessa sovittaa yhteen projektien työtä. Erityisesti huomioidaan kielellisten oikeuksien sekä osallisuuden näkökulma.Projektit ovathyvinvointialueiden uudet tehtäväthyvinvointialueen uusien tehtävien edellyttämät muutokset rahoitusjärjestelmiinmaakuntavero.Ohjausryhmään ja projektiryhmään nimetään virkakunnan edustajia eri hallinnonaloilta. Hanke käynnistyy 1.7.2021 ja päättyy 31.12.2022. Hankkeen käynnistämisen edellytyksenä on, että sote-uudistus hyväksytään eduskunnassa.
NordenBladet — Kyläkauppatuki saa jatkoa. Uudella tukikierroksella tukialuetta laajennetaan koskemaan kaikkia maaseutualueita. Tuen on havaittu lisäävän elinvoimaa palveluiden säilymisen ja lisääntymisen kautta.Kyläkauppatuki tulee jälleen haettavaksi maaseudun kyläkaupoille. Tukea jaetaan yhteensä kaksi miljoonaa euroa ja enintään 20 000 euroa hakijaa kohti. Kyläkauppatuen tarkoituksena on turvata ja edistää päivittäistavarakauppapalveluiden saatavuutta maaseutualueilla ylläpitämällä ja lisäämällä palveluiden monipuolisuutta. Valtioneuvosto hyväksyi Kyläkauppatuki-kokeiluhankkeen jatkamisen istunnossaan 17.6.Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on tyytyväinen tuen jatkumisesta. – Kyläkauppatuki on tärkeä tekijä maaseutujen elinvoimaisuuden parantamisessa. Tuki on auttanut kyläkauppoja monipuolistamaan valikoimaansa ja palvelemaan asiakkaita entistä paremmin.– Kyläkaupathan ovat usein oikeita monipalvelukeskuksia. On erittäin positiivista, että tällä hakukierroksella entistä useammat kyläkaupat voivat saada tukea, sanoo ministeri Leppä.Hakemusten käsittelyä ja tuen maksatuksia hallinnoi Ruokavirasto. Tukea on mahdollista hakea syksyllä 2021. Ruokavirasto ja MMM tiedottavat haun aukeamisesta tarkemmin elokuussa. Tulevalla tukikaudella tukialuetta laajennetaan koskemaan kaikkia kaupunki-maaseutuluokituksen mukaisia maaseutualueita. Maaseutualueella tarkoitetaan harvaan asuttua maaseutua, ydinmaaseutua, kaupungin läheistä maaseutua ja maaseudun paikalliskeskukseksi luokiteltua aluetta. Aluemäärittely pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään paikkatietopohjaiseen kaupunki-maaseutuluokitukseen (linkki ulkoiselle sivulle).Harvaan asutun maaseudun kyläkauppoja tuettiin vuosina 2019-2021 Kyläkaupat monipalvelukeskuksina –kokeiluhankkeen muodossa. Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa arviossa todetaan, että tuki oli koettu erittäin hyödylliseksi, ja valtaosa tuensaajista kertoi käyttäneensä kyläkauppatukea palveluvalikoiman ylläpitämiseen ja monipuolistamiseen. Tutustu Kyläkaupat monipalvelukeskuksina –kokeiluhankkeen tuoreeseen arviointiraporttiin täällä (linkki raporttiin).
NordenBladet — Ulkoministeriö suosittelee noudattamaan erityistä varovaisuutta matkustettaessa EU- ja Schengen-alueelle. Ministeriö suosittelee myös edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista EU ja Schengen-alueiden ulkopuolelle, poikkeuksena maat, joiden osalta hallitus on poistanut maahantulon rajoitukset. Lisäksi ulkoministeriö suosittelee edelleen välttämään kaikkea matkustamista Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan ja Intiaan.Koronavirus on edelleen suuri maailmanlaajuinen riski matkustusturvallisuudelle, ja tilanne voi eri maissa ja alueilla muuttua äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti. Terveydenhoitopalveluiden saatavuus voi olla rajoitettua, karanteeneja voidaan määrätä ja ulkona liikkumista voidaan rajoittaa. Pandemiatilanteessa ulkoministeriön kyky auttaa pulaan joutunutta saattaa olla rajallinen.Ulkoministeriön matkustamista koskeva yleissuositus on koronaviruspandemian johdosta EU-ja Schengen-alueella noudata erityistä varovaisuutta. Eu- ja Schengen-alueen ulkopuolisissa maissa yleissuositus on vältä tarpeetonta matkustamista, poikkeuksena maat, joiden osalta hallitus on poistanut maahantulon rajoitukset. Lisäksi ulkoministeriö suosittelee edelleen välttämään kaikkea matkustamista Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan ja Intiaan.Ulkoministeriö suosittelee myös tiettyjen maiden osalta välttämään kaikkea matkustamista tai poistumaan maasta välittömästi maan yleisestä turvallisuustilanteesta johtuen.Maakohtaiset matkustustiedotteetJokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu, ja Suomen kansalaisilla ja Suomessa pysyvästi asuvilla on aina oikeus palata SuomeenJos matkustat, ole vastuullinenJos päätät matkustaa, ole vastuullinen ja noudata viranomaisten suosituksia ja määräyksiä.Matkaa suunnittelevan on tärkeää huomioida, että kaikki maailman maat voivat asettaa maahantulorajoituksia omilla rajoillaan, eikä tosiasiallinen matkailu kaikkiin maihin välttämättä ole mahdollista. Tarkista ajantasaiset maahantulosäädökset aina ennen matkaa matkakohdemaasi viranomaisilta, esimerkiksi kyseisen maan lähimmästä edustustosta. Myös kauttakulkumaat voivat asettaa omia maahantulorajoituksia.Yhä useampi maa vaatii negatiivista koronatestitulosta, todistusta sairastetusta koronasta tai todistusta koronarokotteen saamisesta maahanpääsyn edellytyksenä. Useimmissa maissa todistusta edellytetään maan omilla kielillä tai englanniksi. Matkalle lähtijän tulee itse selvittää todistuksiin liittyvät vaatimukset.Ennen matkaa varmista myös matkavakuutuksesi voimassaolo ja kattavuus. Tällä hetkellä on erityisen tärkeää tarkistaa, että vakuutussuoja on tarpeeksi kattava myös pandemiatilanne huomioiden.Suosittelemme aina tekemään matkustusilmoituksen osoitteessa matkustusilmoitus.fiLue myös ennen matkaasi ulkoministeriön usein kysytyt kysymykset.Ulkomaalaisten maahantuloa Suomeen helpotetaan EU- ja Schengen-maista 21.6. alkaenMaahantulo Suomeen EU- ja Schengen-maista sallitaan hyväksytyn covid-19-rokotussarjan saaneille ja alle 6 kuukautta sitten covid-19-taudin sairastaneille. Maahantulo sallitaan myös työnsä takia EU- ja Schengen-maista matkustaville. Muutokset tulevat voimaan 21.6.Kaikkien Suomeen saapuvien matkustajien terveysturvallisuusohjeista vastaa ja ohjeistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).Katso ajantasaiset terveysturvallisuusohjeet sekä suositukset omaehtoisesta karanteenista THL:n ohjeistuksesta: Matkustaminen ja koronaviruspandemia.Sisäministeriö: Maahantuloa Suomeen helpotetaan EU- ja Schengen-maista 21.6. alkaenRajavartiolaitos: Ohjeet rajan ylitykseen koronapandemian aikanaTHL: Matkustaminen ja koronaviruspandemia
NordenBladet — Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi 17. kesäkuuta 2021 päätöksen, jolla se jätti tutkittavaksi ottamatta Suomea koskevan valituksen katsottuaan, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) määräykset eivät soveltuneet valitukseen ja että valittaja ei ollut turvautunut kaikkiin kotimaisiin oikeussuojakeinoihin.Valittaja valitti EIS 6 artiklan nojalla, että hänen lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskeva oikeudenkäyntinsä ei ollut oikeudenmukainen, sillä korkein hallinto-oikeus (KHO) oli hylännyt purkamista koskevan hakemuksen. Valittaja valitti 6 artiklan nojalla myös oikeussuojan saatavuudesta, sillä valittaja ei purkuhakemuksen tultua hylätyksi voinut tehdä vahingonkorvausvaatimusta. Lähettämättä valitusta hallitukselle vastinetta varten EIT katsoi, että päätöksen purkamista koskeva oikeudenkäynti KHO:ssa ei kuulunut EIS 6 artiklan soveltamisalaan. EIS:n määräykset eivät siten soveltuneet valitukseen. EIT totesi lisäksi, että valittaja ei ollut nostanut käräjäoikeudessa vahingonkorvauskannetta eikä ollut viitteitä siitä, että tämä oikeussuojakeino ei olisi tehokas. Valittaja ei siten ollut käyttänyt kaikkia kansallisia oikeussuojakeinoja. EIT jätti valituksen tutkittavaksi ottamatta.EIT:n nyt antama ratkaisu liittyy EIT:n saman valittajan niin sanottua ne bis in idem – kieltoa koskeneen valituksen johdosta 27.1.2015 antamaan ratkaisuun.Ratkaisu on luettavissa EIT:n verkkosivuilla.
NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina ilmasto- ja energiastrategiasta. Keskustelussa nousivat esiin erityisesti näkökulman muutos päästöjen vähentämisen kustannuksista tehokkaan ilmastopolitiikan tuomiin mahdollisuuksiin sekä toimien vaikutusten ennakointi.Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina kokouksessaan energia- ja ilmastostrategiasta, joka listaa osaltaan ne toimet, joilla tavoitteeseen päästään. Strategiasta alustivat kokouksessa elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä. Lisäksi keskustelun pohjana olivat Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) –hankkeen alustavat tulokset.Teollisuuden ja energiantuotannon päästöjen vähentäminen vaatii monipuolisen paletin toimenpiteitä. Toimialoille ja yrityksille on tärkeää ennakoitava toimintaympäristö. Siksi Suomen politiikkaa tulee linjata koherentisti EU-tason politiikan kanssa ja päästövähennystavoitteiden tulee olla kunnianhimoisia ja johdonmukaisia, pöydän ympärillä todettiin. Keskustelussa nousivat esiin esimerkiksi teollisuuden investointeihin kannustava politiikka, panostukset tutkimukseen ja kehitykseen, muuttuviin osaamistarpeisiin vastaaminen, lupaprosessien sujuvoittaminen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen.Uuden talouden synnyttäminen ja vientipotentiaali keskiöönPyöreä pöytä korosti, että tehokas ilmastopolitiikka synnyttää taloudelle huomattavan paljon uusia mahdollisuuksia. Ilmastopolitiikan kustannusten sijaan tulisi kirkkaammin nähdä ja tuoda myös keskusteluun vähäpäästöisen tulevaisuuden mukanaan tuomat mahdollisuudet.”Tämän vuosikymmenen aikana energiantuotannon päästöt tulevat todella romahtamaan. Sama kehitys on edessä teollisuudessa – nyt rakennetaan Suomen uutta teollista hyvinvointia. Keskustelun keskiössä pitäisikin olla päästöjen vähentämisen rajakustannusten sijaan se, millaista uutta taloutta tämä synnyttää”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä toteaa.Pöydän ympärillä kannatusta sai ajatus, että strategiassa tarkasteltaisiin myös ilmastotoimien hiilikädenjälkeä ja että vientipotentiaali olisi myös yksi uusien politiikkatoimien valintakriteeri.Osaamisen muutosta tuettava, ennakoivat toimet tärkeitäPöydän ympärillä pidettiin tärkeänä, että ilmasto- ja energiastrategiassa tunnistettaisiin kattavasti tulevia haasteita ja asetettaisiin ohjauskeinoja ennakoivasti. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta korostettiin, että keskeisten sidosryhmien pitäisi päästä osalliseksi politiikkavalmistelua, ja erityisesti haavoittuvien ryhmien huomioiminen on tärkeää. Työntekijöiden on saatava tukea muutokseen. Ennakoivuutta tarvitaan myös kokonaisuuden hallinnan ja eri toimialojen näkökulmasta. Esimerkkinä nostettiin turvealan lisäksi myös metsäsektori – miten huolehditaan esimerkiksi siitä, että puu ei ohjaudu polttoon ja että luonnon monimuotoisuutta ei heikennetä.Toisaalta pöydän ympärillä muistutettiin, että ilmastopolitiikan reiluus ei tarkoita sitä, että ilmastotoimien tulisi olla kompromisseja sosiaalisten ja taloudellisten toimien suhteen. Päinvastoin, ilmastotoimia tulee viedä vaikuttavasti eteenpäin ja kompensoida sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia tarpeen mukaan. Liian hidas ja tehoton ilmastopolitiikka on kaikkein epäoikeudenmukaisinta ilmastopolitiikkaa, kokouksen puheenjohtajana toiminut ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen summasi.Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsenten Ilmastopaneelin Hannele Korhosen, Energiateollisuuden Jukka Leskelän ja Suomen yrittäjien Sampo Seppäsen videokommentit (Youtube)
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaHenrik Haapajärvi, valtiosihteeri p. 0295 16001 – Arvonimien myöntäminenUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön sivuakkreditointiSari Mäkelä, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 446 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen kansainväliseen siviili-ilmailuun liittyvien laittomien tekojen ehkäisemisestä tehdyn yleissopimuksen, ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä tehtyä yleissopimusta täydentävän pöytäkirjan sekä rikoksista ja eräistä muista teoista ilma-aluksissa tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain muuttamisesta (HE 232/2020 vp; EV 58/2021 vp)OikeusministeriöJussi Matikkala, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 486 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi matkustaja-alus Estonian hylyn rauhoittamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 81/2021 vp; EV 83/2021 vp)Janina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334 – 58 maakuntalain lainsäädäntövalvonta – Tasavallan presidentin asetus eräiden kasvinterveyttä koskevien hallintotehtävien hoitamisesta AhvenanmaallaJussi Päivärinne, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 122 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi saatavien perinnästä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, saatavien perinnästä annetun lain 7 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja luottotietolain 24 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 59/2021 vp; EV 79/2021 vp)Piritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – 1) Pohjanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Pirkanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen – 1) Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 2) Pohjanmaan käräjäoikeuden kolmen käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 3) Pohjois-Savon käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 4) Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen – Turun hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminenPuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442 – Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajan vaihdosPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437 – Puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin viran täyttäminen – Puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin viran täyttäminenValtiovarainministeriöPaula Kirppu, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 552 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sijoituspalvelulain ja Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 16/2021 vp; EV 41/2021 vp)Pertti Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 461 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain ja veronkantolain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 75/2021 vp; EV 85/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöJohanna Wallius, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 244 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ruokahallinnon tietovarannosta sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 262/2020 vp; EV 51/2021 vp)Markus Lounela, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 052 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi eräistä maatalouden luopumistuen ansiotulorajaan covid- 19-epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä (HE 77/2021 vp; EV 80/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöIrja Vesanen-Nikitin, hallitusneuvos p. 0295 342 544 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vesiliikennelain muuttamisesta (HE 54/2021 vp; EV 77/2021 vp)Katariina Säynäjärvi, hallitusneuvos p. 0295 342 029 – Myönnetään valtuudet tehdä Suomen ja Thaimaan radioamatöörien vastavuoroisuusluvista noottienvaihdolla sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Thaimaan kuningaskunnan hallituksen välilläKatja Peltola, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 031 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi merilain 1 luvun ja alusrekisterilain muuttamisesta (HE 9/2021 vp; EV 45/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöVirve Haapajärvi, hallitusneuvos p. 0295 047 027 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi kilpailulain muuttamisesta (HE 210/2020 vp; EV 74/2021 vp)Olli Sorainen, hallitusneuvos p. 0295 048 022 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 253/2020 vp; EV 89/2021 vp)Päivi Kantanen, neuvotteleva virkamies p. 0295 048 938 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 4/2021 vp; EV 78/2021 vp)Eeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 86/2021 vp; EV 86/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöKaisu Ahtola, hallitussihteeri p. 0295 163 785 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi työterveyshuoltolain 3 §:n muuttamisesta (HE 259/2020 vp; EV 68/2021 vp)Joni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 72/2021 vp; EV 72/2021 vp)YmpäristöministeriöPiia Kähkölä, hallitussihteeri p. 0295 250 254 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 50/2021 vp; EV 73/2021 vp)
