NordenBladet — Avioeroa, vanhempainvastuuta ja kansainvälistä lapsikaappausta koskevaa uutta EU-asetusta aletaan soveltaa ensi vuoden elokuussa. Asetuksessa säädetään siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuin on tällä alalla toimivaltainen ja miten päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa EU-valtiossa.Tällä niin sanotulla uudella Bryssel II a -asetuksella korvataan näissä asioissa nykyisin sovellettava asetus. Uusilla säännöksillä pyritään parantamaan lapsen etua ja yksinkertaistamaan menettelyitä. Asetuksen mukaan muun muassa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat päätökset ovat suoraan täytäntöönpanokelpoisia toisissa EU-valtioissa. Lisäksi päätösten täytäntöönpanomenettelyä on osittain yhtenäistetty. Oikeusministeriön työryhmä on laatinut ehdotuksen asetuksen edellyttämistä täydentävistä säännöksistä kansalliseen lainsäädäntöön. Mietinnöstä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 15.9.2021 asti.Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden elokuusta alkaen, jolloin EU-asetusta tulee alkaa soveltaa.
NordenBladet — Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on valmistellut valtion toimitilastrategian uudistamista. Strategia ohjaa valtion työympäristöjen ja toimitilojen käytön kehittämistä ja tarkoituksenmukaista yhtenäistämistä. Työryhmän ehdotus toimitilastrategian linjauksiksi on lausunnoilla lausuntopalvelu.fi-palvelussa 23.6.–30.8.2021.Lausuntoja on pyydetty ensisijaisesti valtion virastoilta ja laitoksilta. Valtioneuvosto hyväksyy valtion toimitilastrategian valtioneuvoston periaatepäätöksenä syksyn 2021 aikana.Etätyö ja digitalisoituminen ovat muuttaneet kansalaisten palvelutarvetta ja valtiolla tehtävän työn tapoja. Jatkossakin keskeistä on, että tilat tukevat tuloksellista toimintaa. Tilaratkaisuissa varmistetaan tilojen terveellisyys ja tietosuoja, tieto- ja tilaturvallisuus sekä sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys.Työryhmän keskeiset ehdotuksetTyöryhmä esittää toimitilastrategiaan kahdeksaa linjausta:Julkisen hallinnon toimitilojen yhteiskäyttöä pyritään lisäämään. Tavoitteena on, että valtion henkilöstöstä vähintään 25 prosenttia työskentelee virastojen ja laitosten yhteiskäyttötiloissa.Valtio, kunnat ja Kela tarjoavat käyntiasiakaspalveluja yhteisissä asiakaspalvelupisteissä. Niissä on tiloja kasvokkain tapahtuvalle asioinnille, sähköiselle asioinnille ja etäpalveluasioinnille.Tilojen kehittämisellä edistetään työnteon ja asioinnin sujuvuutta sekä yhteistyötä. Toimistotilat ovat monitilaympäristöjä. Tiloja, työvälineitä ja työtapoja kehitetään tukemaan verkkotyöskentelyä ja ns. hybridityötä.Toimistotilojen keskimääräinen tilatehokkuustavoite on 10 htm2/henkilötyövuosi, mitä sovelletaan uusissa käynnistyvissä tilahankkeissa. Tilatehokkuustavoitteissa otetaan huomioon hallinnonalakohtaisia erityspiirteitä sekä etä- ja läsnätyön suhde.Käyttösidonnaisia tiloja suunniteltaessa toimintaa ja tiloja kehitetään samanaikaisesti. Toimitilahankkeet edistävät toiminnan vaikuttavuutta. Tilojen mitoittamisessa käytetään tietoon perustuvia ratkaisuja. Keskeisiä seurattavia mittareita ovat tilojen käyttöaste ja kustannustehokkuus.Toimitilojen tulee tukea ja mahdollistaa tietoturvallinen työskentely. Yhteisissä työympäristöissä noudatetaan yhteistä toimitilaturvallisuuskonseptia, joka mahdollistaa salassa pidettävän tiedon asianmukaisen käsittelyn ja säilyttämisen.Valtion käytössä olevat toimitilat ovat kestäviä, terveellisiä ja turvallisia, ja ne on tuotettu ja niitä ylläpidetään yhteiskuntavastuullisella tavalla. Tiloihin sovelletaan sisäolosuhteiden nollatoleranssia.Valtion käytössä olevat toimitilat ovat päästöttömiä ja niiden rakentaminen ja korjaaminen on vähäpäästöistä. Tilatehokkuudella ja toimitilojen energiankulutuksen vähentämisellä tavoitellaan myös kustannussäästöjä.Toimitilastrategian toimeenpano tähtää vuoteen 2030Virastot ja laitokset päivittävät toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmansa yhdessä Senaatti-konsernin liikelaitosten kanssa vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että toimitilastrategian tavoitteet toteutuvat vuoteen 2029 mennessä rahoituksen reunaehdot huomioiden.Ministeriöt vastaavat hallinnonaloillaan toimeenpanon seurannasta ja toimeenpanon kokonaisuutta seurataan asetettavassa neuvottelukunnassa. Toimitilastrategiaa toimeenpannaan myös osana valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistushanketta.
NordenBladet — Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta 23. kesäkuuta. Hyvinvointialueet perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset 1. tammikuuta 2023.-Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan entistä yhdenmukaisempia pelastustoimen palveluita koko maassa ja tiivistä yhteistyötä ensihoitopalveluiden tuottamisessa. Kyse on ihmisten elintärkeistä lähipalveluista ja uudistus on siksi tarpeellinen ja tärkeä, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo.Pelastustoimen tehtävät hyvinvointialueiden vastuullePelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille, jotka vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimen tehtävät ovat tällä hetkellä kuntien ja kuntayhtymien vastuulla.Vahvempi valtakunnallinen ohjaus mahdollistaa yhdenvertaisemmat ja yhdenmukaisemmat pelastustoimen palvelutUudistuksen myötä valtion strateginen ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus takaa entistä yhdenmukaisemmat palvelut eri puolilla Suomea. Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.
NordenBladet — Hallituksen esitys koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista, on hyväksytty eduskunnassa 23.6.2021. Ehdotuksen mukaiset hyvinvointialueet perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset vuoden 2023 alusta. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 8. joulukuuta 2020.Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät 22 järjestäjän vastuulle Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirtyvät kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Uudenmaan erillisratkaisun perusteella Uudellamaalla hyvinvointialueita on neljä. Helsingin kaupungille jää edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa HUS-yhtymä. Terveydenhuollon järjestämisvastuu jakautuu laissa ja HUS-järjestämissopimuksessa erikseen määriteltävällä tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välillä. Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien toiminta siirtyy hyvinvointialueille. Samoin opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavat hyvinvointialueet ja kunnat yhdessä. Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen jää kunnille mutta tietyin ehdoin kunnat ja hyvinvointialue voivat sopia ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoidon jatkamisesta osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, lähipalvelujen ja kielellisten oikeuksien turvaamisesta sekä ohjauksesta ja valvonnasta säädetään sote- järjestämislaissa.Pelastustoimen järjestäminen Pelastustoimi on hyvinvointialueilla erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa rinnakkainen toimiala. Pelastustoimen järjestävät hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki, jotka vastaavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Sisäministeriö ohjaa ja valvoo jatkossakin pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta. Vahvemman valtakunnallisen ohjauksen tavoitteena on tuottaa entistä yhdenmukaisempia ja siten yhdenvertaisempia pelastustoimen palveluita koko maassa. Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä. Pelastustoimen osalta järjestämisvastuusta ja valvonnasta säädetään pelastustoimen järjestämislaissa. Pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle. Tällä hetkellä pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 kiireellistä ensihoitotehtävää. Sisäministeriö antaa oman erillisen pelastustoimen järjestämistä koskevan tiedotteen.ToimeenpanoVarsinainen toimeenpano aloitetaan lakien voimaantulon jälkeen. Toimeenpanon keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että muodostuvien hyvinvointialueiden kaikki keskeiset toiminnot ja palvelut toimivat asiakkaiden ja henkilöstön kannalta häiriöttä uudistuksen tullessa voimaan.1.1.2023Väliaikainen toimielinHyvinvointialueen kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja alueen pelastustoimet sopivat väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja siitä, mikä viranomainen asettaa valmistelutoimielimen. Toimielimen johtama valmistelutoiminta rahoitetaan valtion rahoituksella ja sen tehtävistä säädetään lailla.Väliaikainen valmistelutoimielin johtaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä aluevaltuuston toimikauden alkuun asti. Väliaikainen toimielin valmistelee asioita valtuuston ratkaistavaksi ja se voi tehdä sopimuksia sekä palkata henkilöstöä määräaikaisesti, korkeintaan 31.12.2023 saakka.Väliaikainen toimielin nimetään sopimuksen mukaisesti mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Väliaikaisen toimielimen jäsenten tulee olla virkasuhteessa osapuoliin. Jos väliaikaista toimielintä ei ole asetettu määräaikaan mennessä, valtioneuvosto asettaa sen.AluevaltuustoHyvinvointialueen ylin päättävä toimielin on suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto. Ensimmäiset vaalit järjestetään vuoden 23. tammikuuta 2022. Hyvinvointialueen toimintaa johdetaan aluevaltuuston hyväksymän hyvinvointialuestrategian mukaisesti ja aluevaltuusto päättää myös hyvinvointialueen organisaatiorakenteesta.Valtion ohjausValtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet sosiaali-ja terveydenhuollolle ja pelastustoimelle. Hyvinvointialueiden tulee ottaa tavoitteet huomioon omassa toiminnassaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen valmistelussa. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa nelivuotiskaudeksi. Sen tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon toteutumisen seuranta ja arviointi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen ohjauksen tukeminen. Myös sisäministeriön yhteyteen perustetaan nelivuotiskaudeksi pelastustoimen neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa. Pelastustoimen toteutumisen seurannan ja arvioinnin lisäksi sen tehtävänä on tukea pelastustoimen valtakunnallista ohjausta. Valtionvarainministeriön yhteyteen perustetaan nelivuotiskaudeksi hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaSosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö käyvät vuosittain kunkin hyvinvointialueen kanssa neuvottelut, joissa seurataan, arvioidaan ja ohjataan strategisella tasolla hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistä. Hyvinvointialue laatii vuosittain investointisuunnitelman, jonka hyväksymisestä päättävät sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö. Hyväksytty investointisuunnitelma on edellytyksenä hyvinvointialueen uusille investoinneille ja omaisuuden luovutuksille. Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitusHyvinvointialueiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoituksesta säädetään lailla hyvinvointialueen rahoituksesta. Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteista ja se jaetaan alueille asukkaiden laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasmäärän mukaisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin perusteella. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaa lisäksi riskikerroin. Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallinen rahoitus perustuu palvelutarvetta kuvaaviin terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimiin. Näiden kertoimien laskennassa hyödynnetään tietoja muun muassa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisista tekijöistä sekä palvelujen käytöstä ja palvelujen käytön aiheuttamista kustannuksista. Kullekin hyvinvointialueelle muodostuu vuosittain hyvinvointialuekohtaiset terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet, jotka kuvaavat hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeita muihin hyvinvointialueisiin verrattuna. Kun rahoitusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle, on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, velvoitetaan kunnat alentamaan kunnallisveroa. Kunnallisveron vähennys on 12,39 prosenttiyksikköä kaikissa kunnissa, kun lait tulevat voimaan. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan ja valtion osuutta vastaavasti kasvatetaan. Verotusta koskevat muutokset toteutetaan verovelvollisten kannalta mahdollisimman neutraalisti. Verorakenteen muutokset eivät aiheuta verotuksen kiristymistä, kun lait tulevat voimaan. HenkilöstösiirrotKuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Lisäksi kuntien opetustoimesta hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit. Kuntien yhteisten tukipalvelujen työntekijä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tai pelastustoimen palveluihin. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteen mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Uudistuksen edellyttämät järjestelyt valmistellaan vuosina 2021 ja 2022 yhteistoiminnassa hyvinvointialueiden, kuntien ja kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa annettua lakia laajennettaisiin koskemaan myös hyvinvointialuetta. Myös muun kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajennetaan koskemaan hyvinvointialueen henkilöstöä, eikä henkilöstön asema tältä osin muutu. Hyvinvointialueiden työntekijöiksi vuonna 2023 siirtyy liikkeenluovutuksilla noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Omaisuus- ja velkaerien siirrot Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyvät hyvinvointialueille varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen. Kuntien ja muiden kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus, sopimukset ja siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka siirtyivät hyvinvointialueille ilman korvausta. Hyvinvointialue vuokraa kunnilta niiden omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat kolmen vuoden siirtymäajaksi, jota hyvinvointialue voi pidentää lisävuodella. Sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä hyvinvointialueille siirtyville veloille myönnetään valtiontakaus, jolla turvataan velkojien asema ja säilytetään lainat nollariskiluokassa. Siirrot toteutetaan kuntien ja kuntayhtymien laatimien selvitysten pohjalta. Omaisuusjärjestelyistä voi aiheutua kunnille kustannuksia, joihin kunnat eivät voi itse vaikuttaa. Tämän vuoksi lakiin sisältyy perustuslakivaliokunnan edellyttämä kompensaatiosääntely. Kunnalla on oikeus saada hakemuksen perusteella korvausta kunnan omaisuuteen kohdistuvien järjestelyjen perusteella kunnalle aiheutuvista välittömistä kustannuksista niiden ylittäessä laissa säädetyt korvausrajat. Vaikka korvausraja ei ylity, kunnalla on oikeus saada korvausta, jos sen mahdollisuus päättää omasta taloudestaan ilmeisesti vaarantuu. Aikataulu – osa laeista voimaan kesällä 2021 Hallituksen esityksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman pian voimaanpanolain tultua voimaan. HUS-yhtymä perustettaisiin perussopimuksen hyväksymisellä. Ensimmäiset aluevaalit toimitettaisiin alkuvuodesta 2022. Aluevaalit eivät koskisi Helsingin kaupungin asukkaita. Ensi vaiheessa hyvinvointialueiden väliaikaishallinto ja aluevaalien jälkeen valittujen aluevaltuustojen toiminnan käynnistymisen jälkeen hyvinvointialueet valmistelevat toiminnan organisoinnin sekä henkilöstö- ja omaisuussiirrot yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä muiden erikseen säädettävien palvelujen ja tehtävien järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien. Esitykseen liittyvien lakien voimaantulo on tarkoitus porrastaa siten, että osa tulisi voimaan heinäkuun alusta 20211 ja osa 1.3.2022, kun uudet aluevaltuustot aloittavat toimintansa. Viimeiset lait tulisivat voimaan 1.1.2023. Uudistuksen voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Lisäksi hyvinvointialueista annettavaa lakia sovelletaan osittain jo heti hyvinvointialueiden toimintaan. Lakien voimaantulo edellyttää, että Tasavallan presidentti vahvistaa lait.
NordenBladet — Hallitus muutti ammatillisesta koulutuksesta annettua asetusta siten, että jatkossa opiskelijoilla on nykyistä vahvempi oikeus saada vähintään 12 tuntia opetusta ja ohjausta yhtä osaamispistettä kohti. Tuntimäärä voi kuitenkin tarvittaessa joustaa tästä ylös- tai alaspäin riippuen opiskelijan oppimisvalmiuksista ja yksilöllisistä valinnoista. Arvioinnin lähtökohtana on kuitenkin aina vähintään 12 tunnin opetus- ja ohjausmäärä osaamispistettä kohden. Aiemmin vastaavanlaisesta vähimmäistuntimäärästä ei ollut säädetty, joten uusi asetus vahvistaa opiskelijoiden oikeutta laadukkaaseen opetukseen.Yksittäisen opiskelijan tarvitseman opetuksen ja ohjauksen määrä arvioidaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laadinnan yhteydessä. HOKS:n laatii yhdessä opiskelijan kanssa yleensä opettaja tai opinto-ohjaaja.
NordenBladet — Vuoden 2021 toisessa lisätalousarviossa kansallisille taidelaitoksille on myönnetty koronavaikutusten kattamiseen 4,5 miljoonaa euroa lisäavustusta. Valtionosuutta saaville museoille, teattereille ja orkestereille myönnettiin avustuksina noin 15,5 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on toiminnan jatkumisen turvaaminen mahdollisimman joustavasti poikkeustilanteen päätyttyä.– Koronakriisi on aiheuttanut isoja menetyksiä kulttuurialan toimijoille, kun lipputulot ovat jääneet saamatta ja esityksiä on jouduttu siirtämään ja perumaan. Samaan aikaan tiedämme, että kulttuurilla on iso merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja suomalaisten kuntien ja kaupunkien elinvoimalle ja työpaikoille. Kulttuurin toimijoille myönnetyillä tukipaketeilla on pyritty siihen, että meidän suomalainen taiteen ja kulttuurin kenttä selviää tämän kriisin yli, sanoo ministeri Antti Kurvinen.Kansalliset taidelaitokset hakivat määräaikaan mennessä avustusta yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa. Lisätalousarviossa tarkoitukseen on varattu yhteensä 4,5 miljoonaa euroa.Suomen kansallisoopperalle ja -baletille myönnettiin 2 310 000 euroa, Kansallisgallerialle 1 470 000 euroa ja Suomen Kansallisteatterille 720 000 euroa.Päätöksessä on otettu huomioon ajalla 1.1.-31.5.2021 syntyneitä tulonmenetyksiä ja säästöjä.Tulonmenetyksissä on huomioitu esitystoiminnan välittömät tulonmenetykset suurimpana eränä lipputulot. Nettosäästöissä on huomioitu koronapandemiasta ja esityskiellosta aiheutuvat säästöt ja toisaalta isäkustannukset. Säästöihin sisältyy myös lomautukset.Teattereiden ja orkestereiden edellytyksiä jatkaa taiteellista ja luovaa työtä sekä museoiden edellytyksiä hoitaa tehtäviään tuetaanValtionosuutta saavat museot, orkesterit ja teatterit eri puolilla Suomea hakivat määräaikaan mennessä avustusta yhteensä noin 23 miljoonaa euroa, josta museot noin 5,3 miljoonaa euroa, orkesterit noin 3 miljoonaa euroa ja teatterit 14,6 miljoonaa euroa. Lisätalousarviossa tarkoitukseen on varattu yhteensä 15,5 miljoonaa euroa.Museoille myönnetään noin 3,6 euroa, orkestereille noin 1,9 euroa ja teattereille noin 9,9 euroa.Päätöksessä on otettu huomioon ajalla 1.1.-31.5.2021 syntyneitä tulonmenetyksiä ja säästöjä mukaan lukien kyseiseen ajankohtaan sijoittuneet lomautukset sekä arvio tulonmenetyksistä ajalla 1.6. – 31.12.2021. Lisäksi on otettu huomioon kevään 2021 aikana toteutettu toiminta sekä tietoja avustettavan toiminnan volyymista, rahoitusrakenteesta ja omien tulojen osuudesta toimintamenojen kattamisessa. Alkuvuoden 2021 osalta on huomioitu toiminnan jatkuvuutta turvaavia toimia (mukaan lukien lomautusten välttäminen) ja suunnitelmia koko vuoden 2021 toimintaedellytysten turvaamiseksi.Valtionosuutta saaville teattereille, orkestereille ja museoille tarkoitetun haun lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriössä on avoinna 23.6.2021 klo 16.15 saakka valtionavustushaku taiteen ja kulttuurin alan ammatillisille yhteisöille, josta voivat hakea avustusta muun muassa alan vapaat ryhmät.Lisätietoa vos-avustuksistaKulttuuriasiainneuvos Tiina Eerikäinen, p. 02953 30081 (Suomen kansallisooppera ja -baletti sekä Kansallisgalleria)Kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila, p. 02953 30285 (Suomen Kansallisteatteri ja vos-avustukset)Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen, p. 0295 330 281 (museot, paikalla 28.6. >)
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja niin sanottuun jätesäädöspakettiin sisältyvistä asetusluonnoksista. Lausunnoille lähtevillä asetuksilla tarkennetaan jätelakia ja niiden tavoitteena on lisätä jätteiden erilliskeräystä ja kierrätystä. Lausuntoja voi antaa 27.8.2021 saakka.Lausunnoille lähetettävät asetukset ovat käytännön kannalta keskeisiä, koska ne määrittävät yksityiskohtaisesti kotitalouksien, yritysten ja muiden toimijoiden jätehuollolle asetettavan vaatimustason. Lausuntoja pyydetään yhteensä kymmenestä eri asetusluonnoksesta. Jäteasetus (179/2012) sekä asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä (518/2014) ehdotetaan uusittaviksi kokonaan. Useita muita asetuksia muutetaan. Jäteasetusta koskeva luonnos sisältää yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet ja niiden seurantaa koskevat laskentaperiaatteet sekä eräitä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Asumisessa syntyvälle jätteelle ja julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa sekä elinkeinotoiminnassa syntyvälle yhdyskuntajätteelle ehdotetaan uusia kiinteistökohtaisia erilliskeräysvaatimuksia. Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräystä koskevia vaatimuksia ehdotetaan täsmennettäviksi. Jätteitä koskevia kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuksia sekä siirtoasiakirjan sisältövaatimuksia ehdotetaan täsmennettäviksi.Pakkausasetuksessa tärkeimmät muutokset kohdistuisivat käytettyjen pakkausten uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskeviin tavoitteisiin, niiden laskentaperusteisiin ja raportointiin sekä pakkausten tuottajan velvollisuuteen järjestää käytettyjen pakkausten erilliskeräys, uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu jätehuolto. Lisäksi asetuksessa annettaisiin säännöksiä tuottajien maksuosuuksien määräytymisperusteista sekä tuottajan omavalvontaa koskevan suunnitelman vaatimuksista.Ehdotetuissa tuottajavastuuta koskevissa asetuksissa täsmennettäisiin jätelain säännöksiä tuottajan omavalvonnasta, tiedottamisesta ja neuvonnasta, valtuutetun edustajan nimeämisestä sekä hyväksymistä tuottajarekisteriin koskevan hakemuksen sisältövaatimuksista. Tuottajalle ja tuottajayhteisölle asetettua seurantatietojen toimittamisen määräaikaa pidennettäisiin ja yhdenmukaistettaisiin eri tuottajavastuualoilla.Ehdotettavat asetukset liittyvät EU:n ns. jätesäädöspakettiin, jolla muutettiin jätedirektiiviä, pakkausjätedirektiiviä, kaatopaikkadirektiiviä, romuajoneuvodirektiiviä, paristo- ja akkudirektiiviä sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiiviä. Jätesäädöspaketin kansalliseen täytäntöönpanoon liittyvä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 40/2021 vp) annettiin 25.3.2021.
NordenBladet — Puolustusministeriö on valtuuttanut Puolustusvoimat allekirjoittamaan sopimuksen Maavoimien CV9030-rynnäkköpanssarivaunukalustolle tehtävän elinjaksopäivityksen toteuttamiseksi BAE Systems Hägglunds Ab (Ruotsi) kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa päivitetään prototyyppi- ja esisarja, ja vuonna 2022 lunastettavalla lisähankintavarauksella loput vaunut.
Hankinnalla turvataan Maavoimien vuosina 2002-2007 hankkimien rynnäkköpanssarivaunujen käytettävyys ja elinjakso vuoteen 2035. Asennustyössä toimittaja velvoitetaan toteuttamaan sarjatuotantovaiheen kokoonpanotyö suomalaisella alihankkijalla. Näin vahvistetaan kotimaan huoltovarmuuskykyä. Päivitystyön kotimainen työllistävä vaikutus on noin 23 henkilötyövuotta.
Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo optioineen on noin 33 miljoonaa euroa. Se rahoitetaan tähän tarkoitukseen suunnitelluilla ja budjetoiduilla Puolustusvoimien materiaalihankintavaroilla.
NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen, jolla laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä päivittäisiin yhteensopivaksi muun lainsäädännön kanssa ja täsmennettäisiin rekisterin tietosisältöä. Muutoksilla parannettaisiin energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.Esityksellä laki saatettaisiin vastaamaan terminologisesti energiatodistuksesta annettua lakia sekä ympäristöministeriön asetusta rakennusten energiatodistuksesta. Ajan tasalle saatettaisiin myös sääntely henkilötietojen suojasta.Rekisteriin energiatodistusten laatijoista voisi jatkossa tallentaa myös laskutuksessa tarvittavat tiedot. Lakimuutoksessa on tarkennettu säädöstä, joka koskee laatijan antamaa suostumusta siihen, että laatija merkitään laatijarekisteriin ja hänen tietoja julkaistaan julkisessa tietopalvelussa.Energiatodistusrekisteriin voisi tallentaa uusina tietoina tiedot energiatodistuksen laatimisvaiheesta, havainnointikäynnin päivämäärästä, uuden rakennuksen E-luvun vaatimustasosta sekä tiedon onko todistus laadittu julkiselle rakennukselle.Julkisesta tietopalvelusta annettua pykälää täydennettäisiin siten, että energiatodistusten laatijoiden tiedoista ilmenisivät myös miten kyseisiä tietoja voisi rekisteristä hakea. Uutena tietona julkisesta tietopalvelusta voisi jatkossa tarjota energiatodistuksen laatijan toiminnan sähköpostiosoitteen. Sen sijaan laatijan nimi ei olisi jatkossa julkisesti näkyvissä energiatodistusten tiedoissa.Muilta osin energiatodistusrekisteri ja energiatodistukset säilyisivät ennallaan. Lakiin nyt esitetyillä teknisillä muutoksilla ei ole taloudellisia vaikutuksia.Tietojärjestelmää ylläpitää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), ja se koostuu kolmesta osasta: rekisteri energiatodistuksen laatijoista, energiatodistusrekisteri ja ARA:n valvontarekisteri. Energiatodistukset ovat väline rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.
NordenBladet — Sisäministeriö on 23.6. lähettänyt lausuntokierrokselle luonnokset lakimuutoksista, jotka tukisivat varautumista mahdolliseen laajamittaiseen maahantuloon. Tarve muutoksille on tunnistettu kehittämistyössä, jota viranomaiset ovat tehneet vuodesta 2015 alkaen.Vastaanottolaissa laajamittaiseen maahantuloon varautumisen koordinaatiota selkeytettäisiin. Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmästä. Maahanmuuttovirastolla on laajamittaisen maahantulon tilanteessa tältä osin operatiivinen johtovastuu, joten viraston koordinoivasta roolista ja tehtävistä olisi tarpeellista säätää myös lain tasolla.Tällä hetkellä uusia turvapaikkahakemuksia jätetään vähänLaajamittaisessa maahantulossa on kyse tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset lisämajoituspaikkoineen ovat täyttymässä, maahantulijoita saapuu jatkuvasti ja maahantulijoiden määrä on suurempi kuin maasta poistuvien. Tilanne voi syntyä vaiheittain tai hyvin nopeasti esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola, p. 0295 488 215, [email protected]
