NordenBladet — Euroopan tulevaisuuskonferenssin ensimmäinen täysistunto järjestetään Strasbourgissa 19. kesäkuuta. Järjestäytymisistunnossa käydään keskustelu konferenssin tarkoituksesta ja sitä koskevista odotuksista sekä aikataulusta. Suomen hallitusta kesäkuun täysistunnossa etäyhteydellä edustavat valtiosihteeri Vesa Vuorenkoski ja valtiosihteeri Johanna Sumuvuori. Paikan päällä Strasbourgissa Suomea edustaa myös kansalaisedustaja Ninni Norra.”Euroopan unioni on olemassa kansalaisia varten. Tulevaisuuskonferenssin avulla luodaan eri tavoin kansalaisille mahdollisuuksia osallistua keskusteluun EU:n tulevaisuudesta eurooppalaisissa ja kansallisissa tilaisuuksissa. Keskusteluissa on esillä demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet, jotka ovat unionin kaiken toiminnan perusta ja niiden varaan on myös tulevaisuus rakennettava”, sanoo valtiosihteeri Vesa Vuorenkoski.
 
Euroopan tulevaisuuskonferenssin tavoitteena on, että kansalaisyhteiskunta osallistuisi siihen aktiivisesti ja järjestäisi erilaisia tilaisuuksia. Konferenssin puitteissa käytävää kansalaiskeskustelua edistetään ja tuetaan osana valtioneuvoston tavanomaista toimintaa. Tavoitteena on mahdollisimman edustava ja monimuotoinen osanottajajoukko. Keskusteluja on tarkoitus järjestää eri puolilla Suomea. Tietoja konferenssitapahtumista kerätään komission monikielisen verkkofoorumin avulla. Kansalaiset voivat verkkofoorumin kautta myös jakaa ajatuksiaan ja lähettää ehdotuksiaan.
 
Suomen hallitusta konferenssin täysistunnoissa edustaa lähtökohtaisesti eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sekä yksi toinen ministeri käsiteltävien teemojen mukaan. Kesäkuun järjestäytymisistunnossa hallitusta edustavat heidän valtiosihteerinsä. 
 
Konferenssin täysistunnon kokoonpanoon kuuluvat muun muassa 108 euroopan parlamentin jäsentä, 108 kansallisen parlamentin jäsentä, 108 kansalaista sekä muita eurooppalaisten yhteistyötahojen edustajia. Suomelle tärkeää on konferenssin nuorisopainotus ja Suomen kansalaisedustaja konferenssissa onkin Allianssi Ry:n haulla valittu 20-vuotias Ninni Norra.
 
Kesäkuun istunnon jälkeen täysistuntoja on tarkoitus järjestää 22.–23.10.2021, 17.–18.12.2021, 21.–22.1.2022, 18.–19.2.2022 ja tarvittaessa 11.–12.3.2022.
 
Konferenssin on määrä esittää johtopäätöksensä kevääseen 2022 mennessä. Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto ja Euroopan komissio ovat sitoutuneet kuuntelemaan eurooppalaisia ja tarkastelemaan näitä johtopäätöksiä toimivaltansa ja EU:n perussopimusten puitteissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suositukset ovat osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, joka keskittyy tänä vuonna julkiseen talouteen.EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto hyväksyi perjantaina 18. kesäkuuta julkisen talouden suosituksia jäsenmaille. Sen sijaan neuvosto ei anna tänä vuonna tavanomaisia maakohtaisia suosituksia.Neuvosto suosittaa, että Suomi varmistaa, että finanssipolitiikan viritys on vuonna 2022 edelleen kasvua tukeva, elpymis- ja palautumistukivälineen tarjoama sysäys mukaan lukien, ja jatkaa kansallisesti rahoitettuja investointeja; harjoittaa taloustilanteen salliessa finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema ja varmistaa julkisen talouden kestävyys keskipitkällä aikavälillä; samalla lisää investointeja kasvupotentiaalin parantamiseksi; kiinnittää erityistä huomiota julkisen talouden koostumukseen sekä talousarvion tulo- että menopuolella ja julkisen talouden toimenpiteiden laatuun, jotta voidaan varmistaa kestävä ja osallistava elpyminen; asettaa etusijalle kestävät ja kasvua lisäävät investoinnit, erityisesti investoinnit, joilla tuetaan vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta; asettaa etusijalle julkisen talouden rakenneuudistukset, joilla helpotetaan politiikan painopisteiden rahoittamista ja edistetään julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, muun muassa tarvittaessa vahvistamalla terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kattavuutta, riittävyyttä ja kestävyyttä kaikkia varten.Suomea edusti kokouksessa valtiovarainministeri Annika Saarikko.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänään 18.6. käynnistyy Luontolahja-kampanja, joka kannustaa suojelemaan suomalaista luontoa. Kampanjan aikana kertyneet yksityisten henkilöiden ja yritysten suojelemat hehtaarit lasketaan yhteen, ja valtio suojelee vastaavan määrän omilta mailtaan.”Suomalainen luonto on todellinen lahja meille kaikille ja vastuunamme on turvata sen monimuotoisuus. Yksi tapa on suojella kauniit ja rakkaat kohteet tuleville sukupolville”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.”Edellisen kerran luontolahjoja annettiin Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi. Olimme hallituksessa yksimielisiä siitä, että kampanja ansaitsi jatkoa”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Luontolahja-kampanja on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaa ja sen toteutuksesta vastaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Kampanja on jatkoa Suomi 100 –juhlavuoden kampanjalle, joka toteutettiin nimellä Luontolahjani satavuotiaalle. Vuonna 2017 kampanjassa perustettiin yhteensä 170 suojelualuetta, jotka ovat yhteensä 3064 hehtaaria. Kampanja ylitti siis reilusti tavoitteensa, joka oli 1800 hehtaaria.Kampanjaan voivat osallistua yksityiset tahotKampanja on koko maan laajuinen, pois lukien Ahvenanmaa. Kampanjaan voi osallistua ottamalla yhteyttä osoitteessa ym.fi/luontolahja. ELY-keskukset perustavat tarjotuista alueista pysyviä yksityisiä luonnonsuojelualueita. Suojeltavien valtion alueiden suuruus on yhteensä enintään 5000 hehtaaria. Mukaan kampanjaan lasketaan kaikki yksityisten tahojen vuoden 2019 alusta suojeluun lahjoittamat kohteet. Kampanja kestää vuoden 2022 loppuun saakka. Metsähallitus valitsee kampanjan lopussa valtion suojeltavat kohteet hallinnoimiltaan mailta. Myös kunnat ja seurakunnat voivat antaa oman Luontolahjansa, mutta niiden lahjoittamiaan alueita ei lasketa mukaan yksityisten lahjoittamaan hehtaarimäärään, jonka valtio tuplaa omilta mailtaan. Lahjoitetuista vesialueista valtio ei osoita vastinmaita.Kohteeksi kelpaavat kaikki erityisen luonnonkauniit tai monimuotoiset kohteetKampanjaan voi ehdottaa kaikkia kohteita, jotka täyttävät luonnonsuojelulain edellytykset luonnonsuojelualueen perustamiselle. Mukaan käyvät siis kaikki luonnonkauniit tai muuten edustavat kohteet. Luonnonsuojelualueen perustamisen yleisenä edellytyksenä on, että:alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi;alueella on luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja;alueella on erikoinen tai harvinainen luonnonmuodostuma;alue on erityisen luonnonkaunis;alueella on harvinaistuva perinneluontotyyppi;luontotyypin tai eliölajin suotuisan suojelutason säilyttäminen tai saavuttaminen sitä vaatii; taialue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi.Lue lisää ja osallistu

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama tarkastus ELY-keskusten avustuksista pk-yritysten kehittämishankkeisiin on valmistunut. Tarkastuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa koronaepidemian takia myönnetyn rahoituksen ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Tarkastuksen on tehnyt työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta BDO Audiator Oy.– Tarkastus antaa meille tärkeää tietoa siitä, miten voimme jatkossa varautua paremmin poikkeustilanteisiin ja kehittää avustusten ohjausta, valvontaa ja raportointia, toteaa hallitusneuvos Mikko Ojala. Koronarahoituksen valmistelut aloitettiin TEM:ssä vuonna 2020 maaliskuun puolessa välissä. Haku oli avoinna 30.3.–8.6.2020. Ensimmäiset päätökset annettiin huhtikuun 2020 alussa. Avustushakemuksia jätettiin ELY-keskuksiin yli 33 000 kappaletta, joissa haettiin avustuksia hieman yli miljardi euroa. Myönteisiä päätöksiä tehtiin hiukan yli 22 500 kappaletta ja avustuksia myönnettiin 335,3 miljoonaa euroa.Avustusprosessi otettiin käyttöön nopeasti Tarkastuksen perusteella työ- ja elinkeinoministeriö, KEHA-keskus ja ELY-keskukset toimivat erittäin nopeasti kevään 2020 koronakriisitilanteessa. Avustusmuodot, hakija- ja viranomaisohjeet sekä päivitetty tietojärjestelmä korona-avustusten hakemista ja käsittelyä varten saatiin tehtyä noin kahdessa viikossa.Poikkeustilanne otettiin huomioon monilla tavoin: avustusten ehtoja muutettiin, hakuprosessia yksinkertaistettiin ja hakijoille järjestettiin neuvontaa avustuksista ja niiden hakemisesta. Nopeasti käyttöön otetussa järjestelmässä myös kehitettävää ELY-keskuksilla ei ole ollut erillistä korona-avustusten rahoitusprosessin laadunvalvontaa. Laatua on kuitenkin varmistettu riskiperusteisesti ja tarkastushavaintojen perusteella jälkikäteen keväällä 2021. Kriisinhoidon näkökulmasta kyseessä oli pitkäkestoinen avustusmuoto. Kriisi alkoi keväällä 2020 ja tarkastuksen valmistumisen aikana toukokuussa 2021 osa hankkeista oli edelleen kesken. Tuettava toiminta rahoitushakemuksessa ja saavutetut tulokset ei osassa rahoitetuista hankkeista ilmene loppuraportista selkeästi. Tämä on aiheuttanut tulkinnanvaraisuutta rahoitusehtojen todentamisessa. Tarkastuksen aikana pienessä osassa hankkeita havaittiin puutteita tai tulkinnanvaraisuuksia rahoituskelpoisuudessa. Näiden läpikäynti on aloitettu ja saatettu osittain loppuun. Keskimääräinen käsittelyaika on ollut hakijoiden näkökulmasta pitkä johtuen erittäin suuresta hakemusmäärästä suhteessa ELY-keskusten henkilöresursseihin.

Koronatuista käynnissä tarkastukset – myös vaikutukset tutkitaan

Työ- ja elinkeinoministeriö teettää ulkopuoliset tarkastukset valtion varojen käytön oikeellisuudesta koronakriisissä. Tarkastuksissa arvioidaan Business Finlandin koronatukea, ELY-keskusten koronatukea, kuntien myöntämää yksinyrittäjän tukea ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen eli KEHA-keskuksen myöntämää ravintolatukea.
Tarkastus kattaa koko prosessin tuen hakemisesta sen myöntämiseen ja maksamiseen, käyttöön sekä valvontaan. Koronatukien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset tutkitaan erikseenTarkastusten lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö teettää arvioinnin koronatukien vaikutuksista. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan koronatukien lyhyen aikavälin vaikutuksia. Tarkastelussa on erityisesti, miten tuet kohdentuivat, ehkäisivätkö ne konkursseja, miten ne edistivät työllisyyttä ja millaisia vaikutuksia niillä oli uusiutumiseen ja tuottavuuteen. Hankkeesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva riippumaton yritystukien tutkimusjaosto, joka tekee omia itsenäisiä arviointeja sekä kilpailuttaa taustatutkimukselle toteuttajat. Koronatukien pitkän aikavälin vaikutuksista on luvassa tietoa vuosina 2021–2023 kahdessa erillisessä arvioinnissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 18. kesäkuuta 2021 ajankohtaisista Venäjään liittyvistä kysymyksistä.Lisäksi TP-UTVA keskusteli puolustusselonteon valmistelusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 18.6.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Energian alkuperätakuita koskevan lakiesityksen käsittely jatkuu eduskunnassa syysistuntokaudella. Toukokuussa hallituksen esitystä annettaessa arvioitiin, että laki voisi tulla voimaan kesäkuun lopussa.Energian tuottajien, myyjien ja käyttäjien kannalta olennaisin vaikutus viivästyksessä on se, että ehdotetun lain mukaisten alkuperätakuiden myöntämisen aloitus viivästyy. Ehdotettu laki voisi tulla voimaan arviolta aikaisintaan lokakuussa. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön alkuperätakuita myönnetään voimassa olevan lain sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta mukaisesti uuden alkuperätakuulain voimaan tuloon saakka. Lakiesityksen jatkokäsittelyssä tarkastellaan myös lakiehdotukseen sisällytettyjä siirtymäsäännöksiä esimerkiksi uuden tyyppisten alkuperätakuiden varmennusvelvollisuuden alkamisesta sekä rekisterin ylläpitäjien määräajasta alkuperätakuurekisterin käyttöönotolle. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan ehdotetun lain mukaisia uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön alkuperätakuita tulisi markkinoiden toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi myöntää ainoastaan lain voimaantulon jälkeiselle tuotannolle. Valtioneuvosto lähetti 12.5.2021 eduskunnan käsittelyyn lakiesityksen energian alkuperätakuista. Tavoitteena on parantaa asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa valinnoillaan kuluttamansa energian alkuperään luotettavan järjestelmän avulla. Alkuperätakuun avulla esimerkiksi kuluttaja voi varmistua siitä, että hänelle uusiutuvana markkinoitu ja myyty energia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Ehdotetulla lailla alkuperätakuusääntely laajennettaisiin uusiutuvan energian direktiivin mukaisesti myös kaasuun ja vetyyn sekä lämmitykseen ja jäähdytykseen. Myös ydinvoimalla tuotettu sähkö sekä hukkalämpö ja -kylmä tulisivat alkuperätakuusääntelyn piiriin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen biotalousstrategiaa päivitetään parhaillaan. Valmisteilla on strategia, joka keskittyy biotalouden jalostusarvon kestävään kasvattamiseen. Tavoitteena on lähes kaksinkertaistaa arvo 50 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä. Kansalaisia pyydetään ottamaan kantaa strategian uuteen suuntaan ja painopisteisiin ota kantaa -kyselyssä.Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti biotalousstrategian päivityksen syksyllä 2020. Työ on edennyt vaiheeseen, jossa strategialle on muotoiltu visio, tavoitteet ja painopisteet sekä tarkistettu biotalouden määritelmä. Visio on: kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää.-Valmisteilla on selkeä suunnanmuutos vuoden 2014 biotalousstrategiaan, jossa tietynlainen tavoite oli lisätä biotalouden tuotannon määrää. Nyt emme ota määrään kantaa, mutta pyrimme kehittämistoimenpiteillä siihen, että biotalouden toimialoilla kyetään luomaan entistä korkeampaa jalostusarvoa, kertoo strategian päivitystä ohjaava alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.Biotalouden tuottama arvonlisä halutaan kaksinkertaistaaBiotalous on Suomelle tärkeä sektori; sen tuottama arvo on noin 27 miljardia euroa vuodessa. Sektori kasvaa tällä hetkellä noin 3 prosentin vuosivauhtia. Strategisilla toimenpiteillä arvokasvua halutaan lisätä 4 prosenttiin, jolloin arvonlisä olisi 50 miljardia euroa vuonna 2035.Biotalouden arvoa tuotetaan muun muassa metsä-, elintarvike-, kemian- ja teknologiateollisuudessa, rakentamisessa ja matkailupalveluissa. Biotalous koskettaa poikkeuksellisen monia toimialoja ja Suomen kestävän kehityksen tavoitteita. Lähtökohta strategian toimenpiteille on kestävyyden turvaaminen. Kansalaiskysely avoinna heinäkuun puoliväliinStrategian uudistustarpeista on kuultu Suomen eri alueita ja kansallisen biotalouspaneelin jäsenistöä. Laajapohjaisessa paneelissa on mukana edustajat eri toimialoilta, hallinnosta, tutkimuksesta, opetuksesta ja kansalaisjärjestöistä. Tutkijat ovat analysoineet toimintaympäristöä ja laatineet tulevaisuusskenaariot. Otakantaa.fi-palvelussa on 18.6.2021 avattu kansalaiskysely, jossa pyydetään ottamaan kantaa strategian suuntaan heinäkuun puoliväliin mennessä. Tulokset hyödynnetään strategian toimenpiteiden laadinnassa, joka on päivitystyön seuraava vaihe.-Uskomme, että olemme löytäneet biotalousstrategialle sellaisen aseman tässä politiikkojen kokonaisuudessa, joka on aidosti merkityksellinen ja vie biotaloutta kestävästi oikeaan suuntaan. Nyt jos koskaan on aika vaikuttaa strategiaan ja sen sisältöön, kannustaa Peltonen.Kansalaiskyselyn toteuttaa Tapio Oy maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta.
Kysely Otakantaa.fi-sivustolla on avoinna 15.7.2021 saakka 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansainvälisessä vertailussa Suomi erottuu vahvana vapaa-ajan asumisen maana. Vapaa-ajan asukkaita on Suomessa, laskentatavasta riippuen, 2,4¬–2,9 miljoonaa. Lähes 40 prosentilla vapaa-ajan asunnoista käytön arvellaan lisääntyvän paljon tai jonkin verran tulevien kolmen vuoden aikana. Tämä ja paljon muuta käy ilmi Mökkibarometrin 2021 tuloksista.Mökkibarometrin 2021 tulosten mukaan keskimääräinen vapaa-ajan asunnolla vietetty vuorokausimäärä on kasvanut huomattavasti. Mökkibarometrissa 2016 käyttövuorokausien määrä oli 79, kun uusimman aineiston mukaan käyttövuorokausien määrä on jo 103. 
Lähes 40 prosentilla vapaa-ajan asunnoista käytön arvellaan lisääntyvän paljon tai jonkin verran tulevien kolmen vuoden aikana. Mökkibarometrissa 2016 tulevaisuuden näkymät mökinkäytön osalta olivat maltillisemmat. Etätyö vapaa-ajan asunnolta voimakkaassa kasvussaEtätöitä tehdään vapaa-ajan asunnolta entistä enemmän. Etätyötä vapaa-ajan asunnolta tehneiden osuus niistä työssäkäyvistä, joille etätyö oli mahdollista, on 43 prosenttia. Vastaava osuus Mökkibarometrissa 2016 oli 7 prosenttia. Etätyötä vapaa-ajan asunnolta tehneistä kaksi kolmasosaa oli halukkaita ja lisäksi neljäsosa mahdollisesti halukkaita lisäämään etätöitä sieltä käsin. Vapaa-ajan asuntojen koko ennallaan – varustetaso nousee Mökkibarometrin 2021 kyselyn tulosten perusteella vapaa-ajan asuntojen kunto on varsin hyvä ja varustetaso on kohentunut viime vuosien aikana, eli mökeistä pidetään hyvää huolta. Mökkibarometriin 2016 verrattuna suurempi osa vastanneista aikoi parantaa vapaa-ajan asuntonsa varustetasoa seuraavan vuoden aikana. Tämä viittaisi siihen, että vapaa-ajan asunnoilla aiotaan viettää tulevaisuudessa yhä enemmän aikaa. Vapaa-ajan asunnon rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyviin tavaroihin ja palveluihin kotitaloudet arvioivat viimeisen 12 kuukauden aikana käyttäneensä rahaa keskimäärin noin 3 500 euroa. Vapaa-ajan asuntojen määrä kasvaa, yhä useampi mökkeilee, myös yhä kauempana kotikunnastaanUlkokuntalaisten mökinomistajien osuus on kasvanut, noin kaksi kolmasosaa yksityisten omistamista kesämökeistä on ulkokuntalaisten omistamia. Pisimpiä mökkimatkoja tehdään Uudeltamaalta, jossa keskimääräisen mökkimatkan pituus on 167 kilometriä. 
Mökkeilyn määrä ja sen suhteellinen merkitys vaihtelevat suuresti alueittain ja vuodenajoittain. Vakinaisten asukkaiden vähentyessä kausiasukkaiden suhteellinen osuus onkin entistä suurempi monessa kunnassa. Monen mökkipaikkakunnan asukasluku moninkertaistuu kausiasukkaiden myötä.Vapaa-ajan asumisen suosio näyttää jatkuvan lähitulevaisuudessa”Mökkibarometrin 2021 tulokset osoittavat, että vapaa-ajan asuminen on ilmiönä edelleen voimistunut, ja moni mittari antaa olettaa, että kehitys tulee olemaan samansuuntainen myös lähitulevaisuudessa”, toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Olli Voutilainen. Hän kuitenkin muistuttaa, että barometri toteutettiin keskellä koronapandemiaa: ”Koronapandemialla on ollut vaikutus Mökkibarometrin 2021 tuloksiin, mutta kehityksen voi nähdä olleen samansuuntainen jo pidempään. Tulevaisuuden aikasarjat tulevat paljastamaan, millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia tällä hyvin poikkeuksellisella ajankohdalla on ollut vapaa-ajan asumiseen”. Mökkibarometri 2021 kokonaisuudessaan täällä: www.saaristopolitiikka.fi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ulkoministerit kokoontuvat maanantaina 21.6. Luxemburgissa. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Kokouksen pääaiheita ovat Valko-Venäjä, Latinalaisen Amerikan alue ja Irak. Lisäksi ulkoministerit keskustelevat Irakin ulkoministeri Fuad Husseinin sekä Valko-Venäjän opposition johtohahmo Svjatlana Tshihanouskajan kanssa. Ajankohtaisina aiheina kokouksessa käsiteltävinä ovat muun muassa Venäjä, Jemen, Lähi-Idän rauhanprosessi sekä EU:n ja Turkin suhteet.Ulkoministerit keskustelevat Valko-Venäjän yhä heikentyvästä tilanteesta ja siitä, miten EU:n tulisi vastata tähän. Suomi on syvästi huolissaan maan tilanteesta ja tukee Valko-Venäjää koskevien pakotteiden asteittaista laajentamista. Samanaikaisesti Suomi kannattaa komission Valko-Venäjälle suuntaamaa tukipakettia, joka voitaisiin ottaa käyttöön, jos maan demokratiakehityksessä tapahtuu edistymistä.Ulkoministerit käyvät myös keskustelun Irakin ajankohtaisesta tilanteesta ja tapaavat Irakin ulkoministeri Fuad Husseinin epävirallisen lounastapaamisen merkeissä. Keskustelussa Husseinin kanssa korostunevat Irakin lokakuun parlamenttivaalit, maan hauras turvallisuustilanne, jälleenrakennuksen hidas eteneminen ja talouden heikko tila sekä alueelliset jännitteet. Suomi katsoo, että Irakin vakaus- ja demokratiakehitys on koko Euroopan etu, minkä takia EU:n tulee olla Irakissa aktiivinen toimija. EU:n tulisi esimerkiksi osallistua lokakuun parlamenttivaalien vaalitarkkailuun.Latinalaisen Amerikan osalta Suomi korostaa koronasolidaarisuuden tärkeyttä; pandemia on koetellut voimakkaasti alueen maita, minkä takia esimerkiksi koronarokotteiden toimittaminen alueen maihin on tärkeää. Ihmisoikeuksien, oikeusvaltion, demokratian, hyvän hallinnon ja sukupuolten välisen tasa-arvon korostaminen on tärkeää yhteistyössä alueen maiden kanssa.  Ajankohtaisten aiheiden osalta ulkoministerit keskustelevat muun muassa Venäjästä, EU:n ja Turkin välisistä suhteista, Jemenistä sekä Lähi-Idän rauhanprosessin etenemisestä. Lisätietoa:
Ulkoministerin diplomaattiavustaja Turo Mattila, p. +358 295 350 613
Eurooppakirjeenvaihtajan sijainen Anna-Mari Wong Hämäläinen p. +358 295 350 498 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi