NordenBladet — Punasotkan ja tukkakoskelon metsästyskieltoja jatketaan kolmella vuodella. Samoin allin metsästyksen kieltoa jatketaan sisämaassa. Merialueella metsästäjäkohtainen saaliskiintiö on edelleen enintään viisi allia vuorokaudessa. Metsähanhen metsästys sallitaan rajoitetusti viime vuoden tapaan. Asetukset on allekirjoitettu tänään ja ne tulevat voimaan 20.8.Jouhisorsan, haapanan, tukkasotkan, lapasorsan, heinätavin ja nokikanan kannat ovat taantuneet jo yli 15 vuoden ajan. Lisäksi viimeisimpien Luonnonvarakeskuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon vesilintulaskentojen perusteella neljän tärkeimmän riistasorsalajimme kannat ovat taantuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Viimeisimmissä arvioissa myös sinisorsan kanta on laskenut hieman, kun taas tavi-, haapana- ja telkkäkannat ovat laskeneet jo pidemmän aikaa.Ravintohoukuttimen käyttöä tullaan rajoittamaanYksi merkittävä syy kantojen laskuun on lintujen houkuttelu viljaruokinnan avulla ammuttavaksi, joka on yleistynyt vesilintujen metsästyksessä. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan vesistöihin kuljetetaan noin kuusi miljoonaa kiloa viljaa vuodessa vesilintujen ruokkimiseksi. Tämä on johtanut erittäin suuriin sorsasaaliisiin, jotka eivät aiemmilla metsästysalueilla ja perinteisillä pyyntikeinoilla olleet mahdollisia. Perinteisesti lintuja pyydetään etsimällä, rantoja kahlaamalla ja soutamalla, lentoreiteillä odottelemalla ja kaaveiden avulla houkuttelemalla, jolloin saalis on muutamia sorsia metsästäjää kohden. Tehostunut metsästys aiheuttaa hyvin todennäköisesti yliverotusta, sillä lähes kaikkien sorsalajien kannat taantuvat. Suomessa pesii merkittävä osa monien EU:n vesilintujen pesimäkannoista.Tämän vuoksi maa- ja metsätalousministeriö haluaa rajoittaa ravintohoukuttimen käyttöä. Tarkoituksena on keventää erityisesti harvalukuisten ja taantuneiden vesilintulajien metsästyspainetta, jotta kannat pääsisivät elpymään ilman, että niiden metsästystä tarvitsee kokonaan kieltää. Tämän vuoden syksyn metsästykseen ei ole tulossa ravintohoukuttimia koskevia muutoksia, mutta asian valmistelu jatkuu.  
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaksivuotinen hanke kehittää tiedonkeruun menetelmiä ja parantaa syrjintätiedon saatavuutta.Oikeusministeriön Tietoa syrjinnästä -hankkeen tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä syrjintätiedon saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Työn tavoitteena on myös vahvistaa järjestöjen ja syrjinnän kohteeksi joutuvien ryhmien osallistumista syrjinnän seurantaan. Työ käynnistyy kesän 2021 aikana pyöreän pöydän keskusteluilla, joissa pureudutaan muun muassa rakenteellisen syrjinnän mittaamiseen ja tiedon saatavuuden parantamiseen. Tulossa on myös erilaisia vuorovaikutusta ja yhteiskehittämistä tukevia työpajoja sekä käytännön työkaluja syrjinnän seurantaan. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sitoutunut edistämään syrjinnän vastaista työtä. Tietoa syrjinnästä -hanke tukee oikeusministeriön koordinoimaa syrjinnän seurantajärjestelmää sekä hallitusohjelmassa linjattua rasismin vastaista ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelmaa (2021-2023).Tietoa syrjinnästä -hanke on saanut rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt hybridistrategian toimintasuunnitelmaan suositukset, jotka koskevat leviämisvaiheen sisätilojen yleisötilaisuuksia. Muut suositukset pysyvät ennallaan.Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:24, 23.6.2021)Samalla ministeriö on ohjannut alueita toimimaan päivitetyn toimintasuunnitelman mukaisesti 31.8.2021 saakka. STM:n kirje: Hybridistrategian toimintasuunnitelman päivityksen mukaiset toimenpidesuositukset epidemian leviämisen estämiseksi (24.6.2021)Alueellisilla ja paikallisilla viranomaisilla on ensisijainen vastuu seurata alueensa epidemiologista kehitystä ja tehdä sen mukaiset päätökset oikea-aikaisesti sekä riittävän ennakoivina ja laaja-alaisina.Hybridistrategian toimintasuunnitelmaa on tarkoitus tarkastella seuraavan kerran elokuun alussa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi lähettää Namibiaan kasvomaskeja ja -visiirejä sekä suojatakkeja ja näytteenottotikkuja koronatilanteen hoitoon. Materiaaliapu lähetetään Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.Namibian viranomaiset ovat pyytäneet materiaaliapua EU-mailta maan nopeasti pahentuneen covid-19-tilanteen vuoksi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön käynnistämän kaksivuotisen hankkeen tavoite on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. Tavoitteeseen pyritään erityisesti kehittämällä avaintoimijoille välineitä yhdenvertaisuustyöhön.Yhdenvertaisuuden tekijät -hanke (Drivers of Equality) tehostaa viranomaisten, oppilaitosten ja työnantajien yhdenvertaisuussuunnittelua. Lisäksi tavoitteena on lisätä avainkohderyhmien ja suuren yleisön tietoisuutta syrjimättömyydestä ja monimuotoisuudesta.Yhdenvertaisuuden tekijät -hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 15 miljoonaa euroa strategiarahoitusta ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Strategiarahaa sai 85 koulutuksen järjestäjää. Tänä vuonna suurin osa rahoituksesta myönnettiin koulutuksen järjestäjien tieto-osaamisen parantamiseen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen.Strategiarahoituksella toteutetaan osaltaan Oikeus Osata – ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmaa.– Ammatillisen koulutuksen opetuksen ja ohjauksen laadun parantaminen on keskeisimpiä koulutusta koskevia tavoitteitamme. Tämä edellyttää pitkäjänteistä kehittämistyötä, jota haluamme strategiarahoituksella tukea, sanoo opetusministeri Jussi Saramo.Opetuksen ja ohjauksen laadun parantamiseen myönnettiin yhteensä 2,8 miljoonaa euroa 41 koulutuksen järjestäjälle. Rahoituksella tuetaan kehittämistoimenpiteitä, joiden avulla vahvistetaan ja tuetaan erityisesti niiden opiskelijoiden ammatillisen osaamisen ja perustaitojen kehittymistä, jotka kuuluvat aliedustettuihin ryhmiin ja joilla on vaikeuksia suoriutua opinnoistaan. Tavoitteena on, että jokaiselle opiskelijalle tarjotaan hänen tarvitsemansa opetus, ohjaus ja muu tuki siten, että keskeyttäminen vähenee ja oppimistulokset paranevat etenkin aiemmin heikommin suoriutuneiden osalta. Rahoituksella kehitetään myös tukitoimia oppivelvollisuuden suorittamiseen sekä tuetaan uuden tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen käyttöönottoa.Oppimisympäristöjen kehittämistä tuetaan noin 3,8 miljoonalla eurolla, joka jakautuu 41 koulutuksen järjestäjälle. Strategiarahoitusta myönnettiin esimerkiksi koulutuksen järjestäjien oppimisympäristöjen ja tilaratkaisujen strategiseen kehittämiseen, jolla tuetaan yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista sekä digitaalisten oppimisratkaisujen hyödyntämistä. Koulutuksen järjestäjien tieto-osaamisen parantamista tuetaan noin 4,7 miljoonaa eurolla, joka jakautuu 63 koulutuksen järjestäjälle. Strategiarahoituksella kehitetään koulutuksen järjestäjien toimintatapoja, kyvykkyyttä ja työkaluja tiedon parempaan tuottamiseen ja hyödyntämiseen toiminnanohjauksen ja päätöksenteon tukena. Tavoitteena on parantaa käytettävissä olevan tiedon laatua ja tiedontuotannon luotettavuutta.Koulutuksen järjestäjien yhdistymisiä tuetaan vajaalla miljoonalla eurolla, joka jakautuu kolmelle koulutuksen järjestäjälle. Kirkkopalvelut ry saa tukea vuoden 2021 alussa toteutettuun yhdistymiseen. Kouvolan kaupunki ja Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö sr puolestaan saavat tukea 1.1.2022 voimaantulevaan fuusioon valmistautumiseen.Ammattitaitokilpailujen järjestämiseen myönnettiin strategiarahoitusta yhteensä noin kolme miljoonaa euroa kolmelle eri koulutuksen järjestäjälle. Strategiarahoituksella tuetaan Taitaja 2022 -kilpailun päätapahtuman, TaitajaPLUS -kilpailun, Taitaja Mästare -kilpailun sekä SAKUStars-kilpailun järjestämistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto vahvisti eilen periaatepäätöksenään kolmannen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman sisällön. Osana toimintaohjelmaa on kehitetty perus- ja ihmisoikeusindikaattorit, joiden avulla voidaan jatkossa tuottaa systemaattista tietoa siitä, miten oikeudet toteutuvat ihmisten arjessa.Kolmannella kansallisella perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmalla kehitetään oikeuksien toteutumisen seurantaa Suomessa ja vahvistetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä. – On tärkeää, että perusoikeuksien toteutumisesta ihmisten arjessa saadaan säännöllisesti tietoa, jotta ongelmakohtiin voidaan puuttua tehokkaasti, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Oikeuksien seurantaa parannetaan perus- ja ihmisoikeusindikaattorien lisäksi edistämällä tutkimusta ja -tiedonkeruuta, seuraamalla entistä tehokkaammin kansainvälisten sopimusvalvontaelinten suosituksia ja niiden täytäntöönpanoa sekä kehittämällä perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia lainvalmistelussa.Perus- ja ihmisoikeusindikaattorit kuvaavat oikeuksien toteutumista arjessaPerus- ja ihmisoikeuksien indikaattorimallin läpileikkaavana periaatteena on yhdenvertaisuus. Seurantakohteet ja niiden indikaattorit on ryhmitelty yhdeksälle elämänalueelle: henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus ja oikeus elämäänoikeusturva ja hyvä hallintoyksityiselämä ja perhe-elämäsanan-, mielipiteen-, uskonnon- ja vakaumuksenvapauskieli ja kulttuuriosallisuus ja vaikuttaminentoimeentulo ja ihmisarvoinen työsivistys ja koulutusterveys, hyvinvointi ja ympäristö. Indikaattorien valmisteluprosessi on ollut avoin ja vuorovaikutteinen. Lopulliset valinnat perustuvat muun muassa kansainvälisten sopimusvalvontaelinten suosituksiin, laillisuusvalvojien havaintoihin, perustuslakivaliokunnan kannanottoihin sekä kuulemisissa ja asiantuntijatyöryhmän keskusteluissa esiin nousseisiin kysymyksiin.Suomen perus- ja ihmisoikeusseurantaa tulee kehittää Eduskunnan perustuslakivaliokunta, kansalliset sopimusvalvontaelimet ja aiemmat toimintaohjelmat sekä niiden riippumattomat arvioinnit ovat korostaneet tarvetta kehittää kansallista perus- ja ihmisoikeusseurantaa sekä -tiedonkeruuta. Perustuslakivaliokunta on lisäksi pitänyt tarpeellisena, että toimintaohjelma laaditaan jokaisella hallituskaudella.Tietopohjaisen politiikan tekeminen on yksi pääministeri Sanna Marinin hallituksen lupauksista politiikan uudistamiseksi. Tutustu toimintaohjelmaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja lakiesityksestä, jonka nojalla kuntia rahoittava Kuntarahoitus Oyj voisi alkaa myöntää lainoja myös sote-uudistuksessa perustettaville hyvinvointialueille. Samalla Kuntien takauskeskukselle annettaisiin oikeus myöntää takauksia Kuntarahoituksen sellaiselle varainhankinnalle, jota käytetään hyvinvointialueiden lainoihin.Osana sote-uudistusta Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirretään kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Jotta hyvinvointialue pystyy vastaamaan näihin tehtäviin liittyvistä investoinneista, niillä on tarve ottaa pitkäaikaista lainaa. Tällä hetkellä Kuntien takauskeskuksesta annetun lain mukaan ei kuitenkaan mahdollista, että Kuntarahoitus voisi myöntää lainoja hyvinvointialueille.Kuntarahoitus on keskeinen kuntia ja kuntayhtymiä rahoittava luottolaitos. Siksi olisi perusteltua, että se voisi rahoittaa myös hyvinvointialueita, hyvinvointiyhtymiä ja niiden omistamia tai määräämisvallassa olevia yhteisöjä. Mitä useampien rahoituslaitosten palvelut hyvinvointialueilla olisi käytettävissään, sitä todennäköisemmin ne voisivat saada tarvitsemaansa rahoitusta edullisin ehdoin kaikissa markkinatilanteissa.Kuntarahoituksen varainhankinta on Kuntien takauskeskuksen takaamaa. Takauskeskuksen jäseninä ovat kaikki Manner-Suomen kunnat, ja ne vastaavat yhdessä siitä, että takauskeskuksen menot ja sitoumukset saadaan katetuiksi. Ehdotetun lakimuutoksen myötä takauskeskuksen jäsenenä olevat kunnat joutuisivat kuitenkin viimesijaiseen vastuuseen myös hyvinvointialueille kohdistettavan rahoituksen varainhankinnasta ja siihen liittyvistä sitoumuksista. Siksi lakimuutoksen yhteydessä on varmistettava, että Kuntarahoituksen lainanannon laajentaminen hyvinvointialueille ei vaaranna kuntien taloudellista itsehallintoa.Esitetty lakimuutos tulisi voimaan samaan aikaan, kun hyvinvointialueiden aluevaltuustot aloittavat toimintansa. Muutos ei pakottaisi Kuntarahoitusta laajentamaan lainanantoaan hyvinvointialueille vaan ainoastaan tekisi sen mahdolliseksi, jos takauskeskuksen valtuuskunta ja Kuntarahoitus päättäisivät tällaiseen rahoitustoimintaan ryhtyä.Lausuntoaika päättyy 10.9.2021. Lausuntopyyntö ja esitysluonnos on julkaistu Lausuntopalvelu.fi:ssä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetusministeri Jussi Saramo on myöntänyt 4,9 miljoonan euron avustuksen lukutaitoa ja lukemisen kulttuuria vahvistaviin toimiin perusopetuksen 7.-9. luokille.Valtion erityisavustuksella tuetaan riittävän lukutaidon saavuttamista vieraskielisille ja lukutaidossa heikosti suoriutuville perusopetuksen 7-9 –luokkalaisille, jotta he pystyisivät toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa. Avustuksella viedään eteenpäin Koulutuspoliittisen selonteon tavoitetta varmistaa oppilaille riittävät lukutaitoon liittyvät perustaidot. Avustus auttaa osaltaan koronaepidemian vaikutusten tasoittamista.Erityisavustusta voidaan käyttää lisäresurssina toimivien opettajien ja avustajien palkkakustannuksiin lukutaidon opetuksessa. Avustuksella voidaan luokissa muodostaa lukutaitoa edistäviä ryhmäjakoja ja eriyttää opetusta. Avustusta voi käyttää myös lukutaitoa edistävien materiaalien hankintaan, kuten kirjojen ja lukemista edistävien digisovellusten hankkimiseen.Heli Nederström, opetusneuvos, [email protected], puh. 0295 330 122Mika Puukko, opetusneuvos, [email protected], puh. 0295 330 032

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma on myöntänyt reilut 292 000 euroa seitsemälle hankkeelle, jotka edistävät puun käyttöä julkisessa rakentamisessa. Tavoitteena on tukea puurakentamisen nopeaa kehitystä kunnissa ja madaltaa kynnystä toteuttaa varsinaisia puurakennushankkeita.Julkisille toimijoille suunnattu avustushaku oli järjestyksessään kolmas ja viimeinen. Hankkeiden tuloksina syntyy puurakentamista eteenpäin vievää uutta tietoa, palveluja, ratkaisuja sekä toiminta- ja yhteistyömalleja. Hauissa ovat menestyneet hankkeet, jotka tavoittelevat kunnissa puun käyttöä pysyvästi lisääviä muutoksia. Lisäksi hankkeilta on peräänkuulutettu potentiaalia laajempaan vaikuttavuuteen ja toimintakulttuurin muutokseen.”Julkisen puurakentamisen avustuskokonaisuus on nyt saatu päätökseen. Avustetut hankkeet muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden, joka kasvattaa merkittävästi puun käyttöä julkisessa rakentamisessa. Selvitysten, pilottikokeilujen ja uusien yhteistyötapojen lisäksi luvassa on myös lukuisia uusia puisia kouluja, päiväkoteja, asuinkerrostaloja ja kokoontumisrakennuksia”, kuvaa asiantuntija Jemina Suikki.”Seuraavaksi panostamme siihen, että saamme avustettujen hankkeiden opit jaettua tehokkaasti eteenpäin. Näin kuntien kynnys tarttua puurakennushankkeisiin toivottavasti laskee kaikkialla Suomessa”, Suikki jatkaa.Julkisen puurakentamisen edistäminen on yksi Puurakentamisen ohjelman painopisteistä. Puun käyttö julkisessa rakentamisessa on kasvanut tasaisesti, ja yhä useampi julkinen rakennus rakennetaan puusta. Puurakentamisen ohjelma vahvistaa kasvua avustamalla julkisten toimijoiden kehittämishankkeita sekä tarjoamalla koulutusta, oppaita ja neuvontaa.Kolmannella hakukierroksella avustetut hankkeetHankkeiden kokonaisvolyymi on reilut 713 000 euroa. Kaikki hankkeet päättyvät viimeistään 30.6.2022.Hakija, hankkeen nimi, hankkeen budjetti ja myönnetty avustus:Affärsverk, Landskapets fastighetsverk på Åland, Tillsammans för ett modernt träbyggande – Åland, 92 504 €, 64 753 €Porvoon kaupunki, Terveet rakenteet – Selvitys Kokonniemen alueen urheilurakentamiseen liittyvistä paikallistuotannon edellytyksistä, 64 500 €, 30 000 €Helsingin kaupungin asuntotuotanto, Make-talo 2.0 – Helsingin puurakenteinen mallikerrostalo, 209 400 €, 50 000 €Vantaan kaupungin toimitilajohtaminen, Tutkimushanke: massiivipuurakenteinen uimahallipilotti, Elmon uimahalli, 170 900 €, 50 000 €Keiteleen kunta, Keiteleen puukylä -hanke, 40 000 €, 28 000 €Helsingin kaupungin asuntotuotanto, Konseptisuunnitelma: Lähiökerrostalon julkisivukorjaus ja lisäkerrosten toteuttaminen puurakenteisina, 107 600 €, 50 000 €Rauman kaupunki, Puurakentamisen kehittäminen, case Uotilan puukoulu, 28 572 €, 20 000 €Tuetut hankkeet esittäytyvät 25.8.2021 järjestettävässä webinaarissa. Tilaisuus on kaikille avoin.Lyyti.fi: Julkisen puurakentamisen 3. hakukierroksen käynnistystilaisuus

Lähde: Valtioneuvosto.fi