NordenBladet — EU:n koronarokotustodistus on nyt saatavilla Omakannassa. Kaksi muuta EU:n koronatodistuksista eli testitulostodistus ja todistus sairastetusta koronavirustaudista tulevat Omakantaan 14.7. alkaen.EU:n koronarokotustodistus sisältää tiedot henkilön saamista koronarokotuksista, kuten rokotevalmisteen nimi, viimeisimmän rokotteen antopäivä ja saatujen rokoteannosten määrä.Todistuksen saa jo ensimmäisestä rokotuskerrasta.Todistuksen saa noudattamalla seuraavia ohjeita:Kirjaudu Omakantaan kanta.fi-sivulta omalla tunnistusvälineelläsi kuten verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.Valitse vasemman reunan valikosta kohta Koronatodistus. Löydät linkin todistusosioon myös Omakannan etusivulta.Hae todistusta painamalla linkkiä ”Avaa rokotustodistus (pdf)”. Jos sinulla on todistus, se avautuu uuteen välilehteen pdf-muodossa.Tallenna pdf-tiedosto omaan puhelimeesi tai ota siitä kuvakaappaus. Näin todistus on sinulla valmiina, kun tarvitset sitä. EU:n koronarokotustodistuksen voi esittää mobiililaitteelta tai tulostaa paperille. EU:n koronarokotustodistuksessa tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Todistus on maksuton.Aikaisempi Suomen kansallinen koronarokotustodistus jää samalla pois käytöstä, ja esimerkiksi puhelimeen tallennettu tai paperille tulostettu kansallinen rokotustodistus kannattaa nyt vaihtaa EU:n koronarokotustodistukseen. Omakannassa kansallinen rokotustodistus vaihtuu EU:n rokotustodistukseen automaattisesti. Suurin osa rokotettujen tiedoista jo OmakannassaTällä hetkellä yli 92 prosenttia rokotetuista saa rokotustodistuksen Omakannasta. Koronatodistukset voidaan näyttää Omakanta-palvelussa heti, kun tiedot ovat tulleet Kanta-palveluihin oikeassa muodossa rokotuksen antaneista organisaatioista. Alueellista vaihtelua rokotustietojen siirtymisessä Kanta-palveluihin on edelleen, minkä vuoksi rokotustodistukset eivät vielä näy kaikille rokotetuille henkilöille. Voit tarkistaa oman alueesi tiedot THL:n raportista:Koronarokotustodistukseen vaadittavien tietojen kattavuus Omakanta-palvelussa (thl.fi)Jos rokotustodistus puuttuu Omakannasta tai rokotustiedoissa on virheitä, asiassa tulee kääntyä rokottaneen organisaation puoleen. Virheelliset tiedot voidaan korjata siellä, missä rokotustiedot on alunperin kirjattu. Todistuksen rokotteista saa terveydenhuollosta tarvittaessa myös paperisenaJatkossa rokotustodistus on saatavilla Omakannasta viimeistään 5 vuorokauden kuluessa rokotuksesta.  Jokainen rokotettu saa Omakannasta koronarokotustodistuksen, jonka voi myös itse tulostaa. Lisäksi toisen henkilön voi valtuuttaa käyttämään Omakantaa omasta puolestaan.Henkilöt, jotka eivät käytä Omakanta-palvelua tai valtuuta toista henkilöä käyttämään sitä puolestaan, voivat tällä hetkellä saada terveydenhuollosta muun todistuksen koronarokotuksesta. Terveydenhuollon toimijat saavat heinäkuussa käyttöönsä tilapaisen kansallisen tulostus- ja kirjaamispalvelun, jolla varmistetaan EU:n koronatodistuksen paperiversion saatavuus kaikista terveydenhuollon toimipaikoista myös niille henkilöille, jotka eivät käytä Omakanta-palvelua.Todistuksen tarkastussovellus otetaan käyttöön 1.7. alkaenEU:n koronatodistusten sisältö ja oikeellisuus voidaan tarkastaa digitaalisella tarkastussovelluksella. Suomessa tarkastussovellus on käytettävissä 1.7. alkaen. Tarkastussovellus on rajojen terveysturvallisuudesta vastaavien viranomaisten käyttöön tuleva puhelinsovellus, jolla luetaan matkustajien esittämät rokotetodistuksien QR-koodit paperilta tai kännykän ruudulta. Koodista näytetään matkustajan nimi ja saadut rokotukset.Tarkastussovellus tulee ensisijaisesti terveysviranomaisten sekä virka-apuviranomaisten, kuten rajavartiolaitoksen käyttöön.Koronatodistuksia voidaan tarkastaa kolmessa eri vaiheessa:Lähtömaassa Suomeen matkustavilta, jolloin liikennöitsijät voivat halutessaan edellyttää todistuksia matkustajilta. Tartuntatautilaissa liikennöitsijöitä ei kuitenkaan edellytetä tarkistamaan todistuksia.Suomeen saavuttaessa, jolloin tarkastamisesta vastaavat terveysviranomaiset sekä virka-apuviranomaiset tartuntatautilain nojalla.Suomesta pois lähdettäessä, jolloin liikennöitsijät voivat joutua tarkastamaan todistuksia, jos kohdemaat sitä edellyttävät.LisätietoaKansalaiskysymykset Omakannan rokotustodistuksista:Kanta-asiakaspalvelu: [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — 22. kesäkuuta julkaistun tutkimuksen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k) on Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoittelemaa neljän prosentin t&k-intensiteettiä ei näillä näkymin saavuteta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksen mukaan Ruotsi, Baltian maat ja Saksa ovat Suomen kovimmat kilpailijat yritysten t&k-toiminnan sijaintipaikkoina.Suuryritysten t&k-toiminnassa Suomi on säilyttänyt kilpailukykynsä, mutta toimintaympäristön isot muutokset tai osaavan henkilöstön saatavuusongelmien jatkuminen voivat muuttaa asetelman.Suomen panostukset t&k-toimintaan ovat viime vuosina pienentyneet. Vielä kymmenisen vuotta sitten Suomi oli maailman kärkijoukkoa, kun t&k-satsaukset suhteutettiin talouden kokoon. Nyt kärki on karannut kauas. Tämä johtuu niin Suomen t&k-panostusten pienenemisestä kuin muiden maiden vastaavien investointien samanaikaisesta kasvusta.Vuonna 2019 Rinteen ja Marinin hallitukset asettivat tavoitteekseen, että Suomen t&k-panostukset nousevat neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Etlan, VTT:n ja konsulttiyhtiö 4Frontin tutkimus arvioi, että yritysten t&k-menojen pitäisi lähes tuplaantua vuoden 2019 tasosta, jotta tavoite saavutettaisiin. Yrityskyselyn tulosten perusteella neljän prosentin intensiteettitavoite jää näillä näkymin saavuttamatta.”Suomen t&k-menojen pieneneminen johtuu pitkälti Nokian muutoksista, mutta muidenkaan yritysten t&k-toiminnan kasvu ei ole ollut mittavaa. Suhteessa bkt:hen Suomen t&k-menot ovat laskeneet selvästi 2000-luvun finanssikriisin jälkeen. Onkin huomattava, että kyse ei ole vain yritysten toiminnasta vaan myös Suomen julkiset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat reaalisesti vähentyneet”, toteaa hanketta vetänyt tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta.Viime vuonna koronakriisissä julkinen t&k-rahoitus Suomessa kasvoi tilapäisesti 50 prosentilla, kun valtio kanavoi yrityksille noin miljardi euroa kehitysrahaa Business Finlandin kautta. Lisäksi 335 miljoonaa euroa kanavoitiin ELY-keskusten kautta, mutta kummassakaan tapauksessa kyseessä ei ollut pysyvä rahoituksen lisäys. Toimien tilapäisyyden osoittaa se, että tänä vuonna valtion t&k-rahoitus on vähenemässä viime vuoteen verrattuna, joskin se ylittää vuoden 2019 tason. Lähivuosina t&k-rahoitukseen vaikuttavat budjettipäätösten lisäksi myös EU:n elpymisrahaston kautta rahoitettavat toimet, mutta ne eivät ulotu edes 2020-luvun puoliväliin, eivätkä siten vaikuta vuoteen 2030 asetetun tavoitteen saavuttamiseen.Kilpailemme osaajista Ruotsin, Viron ja Saksan kanssaTulokset osoittavat, että eri maiden t&k-toiminta on hyvin riippuvaista kolmen tärkeimmän toimialan toiminnasta. Suomessa kolme tärkeintä t&k-alaa ovat elektroniikkateollisuus, ohjelmistoala ja konepajateollisuus. Tutkimuksen yhteydessä toteutettu yrityskysely osoittaa, että t&k-toiminta on koko ajan alttiina kansainväliselle kilpailulle. Sijaintipaikkana Suomen kovimmat kilpailijamaat ovat Ruotsi, Baltian maat (erityisesti Viro) sekä Saksa. Tärkeimmiksi sijaintipaikkatekijöiksi nousivat t&k-henkilöstön saatavuus sekä yritysten muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. T&k:n sijoittuessa ulkomaille painavimmat tekijät olivat henkilöstön kustannukset ja saatavuus sekä t&k-tuet.Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan tehdä politiikkajohtopäätöksiä siitä, millä keinoin julkinen sektori pystyisi tehokkaimmin lisäämään Suomessa tehtävää innovaatiotoimintaa. Toimenpiteissä tulisi huomioida niin t&k:n lisääminen ja vaikuttavuus kuin tarvittavan osaamisen määrä ja laatu.Tutkimuksessa esitettyjä politiikkasuosituksia lyhyesti:Innovaatiopolitiikan pitää olla kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä.Yrityksille suunnattuja julkisia t&k-panostuksia tulisi painottaa kasvuhakuisiin yrityksiin.Yritysten ylimääräisen t&k-verovähennyksen maksimisummaa kannattaisi nostaa ja selvittää myös verovähennyksen laajemman kohdentamisen hyödyt. Business Finlandin t&k-tukia tulisi nostaa.Pelkkä raha ei ratkaise. Samaan aikaan on pyrittävä helpottamaan muun muassa t&k-henkilöstön saatavuusongelmia.Nopein politiikkatoimi koskien saatavuusongelmia on ulkomaalaisten t&k-työntekijöiden työlupien saannin nopeuttaminen ja helpottaminen.Lisäämällä koulutuksen aloituspaikkoja voidaan lisätä osaajien saatavuutta pidemmällä aikavälillä.T&k-toiminta ei itsessään ole päämäärä vaan keino laajempien yhteiskunnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt kokonaisarvioinnin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) toiminnasta ja toiminnoista. Arviota tehdessä kuullaan Tukesin henkilöstöä ja sidosryhmiä. Ulkoisen arvioinnin toteuttaa KPMG Oy yhteistyössä 4Front Oy:n ja Frisky & Anjoy Oy:n kanssa.Työ- ja elinkeinoministeriö teettää ulkoisia arvioita hallinnonalansa organisaatioista osana normaalia ohjausta ja seurantaa.
 
Arvioinnissa selvitetään Tukesin toimintojen, palveluiden ja digitalisaatiohankkeiden toteutumista ja sujuvuutta sekä Tukesin toimintaa kansainvälisessä yhteistyössätarkastellaan Tukesin sisäisten toimintojen ja prosessien toimivuutta sekä tulosohjauksen ja valvonnan nykytilaatarkastellaan Tukesin tarjoamien palveluiden asiakaslähtöisyyttä sekä sidosryhmien näkemyksiä siitä, kuinka viraston toiminta on vastannut asiakkaiden ja sidosryhmien odotuksia.Ulkoisen arvioinnin yhteydessä kuullaan laaja-alaisesti eri toimijoita henkilökohtaisten haastattelujen sekä laajempien sähköisen kyselyjen avulla. Laajemmat sähköiset kyselyt kohdennetaan Tukesin koko henkilöstölle sekä keskeisille sidosryhmille. Arvioinnin yhteydessä analysoidaan myös laaja-alaisesti Tukesin toimintaa, kehitystyötä sekä ohjausta ja valvontaa koskevia aineistoja.
 
Ulkoinen arviointi käynnistyy kesäkuussa 2021. Sen loppuraportti valmistuu marraskuun 2021 loppuun mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli toukokuun lopussa yhteensä 301 200 työtöntä työnhakijaa. Se on 131 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 74 600 enemmän kuin kaksi vuotta sitten toukokuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 17 200:lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 154 500 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna toukokuun lopussa 56 100 henkilöä, mikä on 125 300 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 41 200 henkilöä, mikä on 117 000 vähemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa. Huhtikuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 12 700:lla.Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 110 900, mikä on 41 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 110 500 eli 31 200 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 20 200 vähemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa eli yhteensä 36 100. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-toukokuussa 56,4 prosenttia, mikä on 5,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin toukokuun aikana 80 800 eli 35 700 enemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa. Kaikkiaan toukokuussa oli avoinna 154 800 työpaikkaa, mikä on 57 900 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli toukokuun lopussa 113 400 henkilöä, mikä on 7 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 9,6 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli toukokuussa 138 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 73,0 prosenttia, mikä on 4,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden toukokuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 275 000, mikä oli 25 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 9,6 prosenttia eli 1,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.htmlTyönvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot: Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut. Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänään julkaistun ensimmäisen kansallisen perusoikeusbarometrin tulosten mukaan suomalaisilla on myönteinen näkemys ihmisoikeuksista ja niiden toteutumisen takaaminen koetaan tärkeänä rakennettaessa reilumpaa yhteiskuntaa Suomessa. Toisaalta tulokset tekevät näkyväksi myös eroavaisuuksia eri väestöryhmien välillä.Perusoikeusbarometri on oikeusministeriön ja Ihmisoikeuskeskuksen tutkimushanke, jossa tarkastellaan vammaisten ja toimintarajoitteisten sekä kolmen kieliryhmän; ruotsin-, venäjän- ja arabiankielisten, näkemyksiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta koko väestön näkemyksiin rinnastettuna. Tulokset on jaoteltu kuuteen kokonaisuuteen: asiointi viranomaisten kanssa ja luottamus viranomaisiin, asenteet, turvallisuus ja rikollisuus, yhdenvertaisuus, tietoisuus oikeuksista sekä digitalisaatio ja tietosuoja. Vastaajat pitävät demokratian kannalta tärkeänä muun muassa vapaita ja oikeudenmukaisia vaaleja, vähemmistöjen oikeuksien suojelua ja sitä, että media tuottaa kansalaisille luotettavaa tietoa. Kaikissa vastaajaryhmissä suurin osa on sitä mieltä, että poliisi kohtelee ihmisiä kunnioittavasti aina tai usein. Suurin osa vastaajista uskoo myös siihen, että tuomarit voivat tehdä työnsä ilman, että maan hallitus vaikuttaa siihen.Kaikki vastaajat ovat sitä mieltä, että he luovuttavat henkilökohtaisia tietojaan mieluummin viranomaiselle kuin yksityiselle yritykselle. Tuloksista nousee kuitenkin esiin tarve kehittää tiedon tarjontaa viranomaistoiminnassa, sillä vähintään neljännes kaikista vastaajista koki, että tiedon huono löytyminen vaikeuttaa asiointia viranomaisten kanssa. Kaikista vastaajaryhmistä iso osuus on myös samaa mieltä väitteen ”maahanmuuttajat rikastuttavat yhteiskuntaa” kanssa.Erojakin vastaajaryhmien välillä löytyy. Arabiankielisillä miehillä on muita vastaajaryhmiä enemmän eri muotoisen häirinnän, syrjinnän ja väkivallan kokemuksia. Myös venäjänkielisistä sekä vammaisista ja toimintarajoitteista vastaajista noin kolmannes kertoo kokeneensa viimeisen viiden vuoden aikana syrjintää työssä tai työnhaussa. Ruotsinkielisistä vastaajista vain yhdeksän prosenttia on samaa mieltä väitteen kanssa, että lasten sairastuessa ensisijaisesti äidin tulee jäädä töistä pois ja kotiin hoitamaan heitä, kun vastaava luku on arabiankielisillä 70 prosenttia. Vammaiset ja toimintarajoitteiset vastaajat ovat muita useammin samaa mieltä väitteen ”valtavirran puolueet ja poliitikot eivät välitä minunlaisistani ihmisistä” kanssa. Vuonna 2019 toteutettu tutkimus on osa kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toimeenpanoa. Tiedonkeruussa on hyödynnetty Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) laatimaa Fundamental Rights Surveyn (FRS) kyselykaavaketta, jolla on kerätty koko väestöä koskevaa tietoa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tulokset tarjoavat uudenlaista väestöryhmäkohtaista ja vertailukelpoista tietoa perus- ja ihmissoikeuspolitiikan valmistelun tueksi. Jatkossa barometriä on tarkoitus kehittää edelleen ja vakiinnuttaa osaksi perus- ja ihmisoikeuksien kansallista seurantaa. Lisäksi selvitetään tarvetta ja mahdollisuutta laajentaa barometrin otantaa uusiin väestöryhmiin. Lue lisää:
Hallituksen perus- ja ihmisoikeuspolitiikka
Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2020-2023

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Portugalissa tänään 21.6.2021 allekirjoitetulla julkilausumalla sitoutetaan EU:n jäsenvaltioita työskentelemään määrätietoisesti asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä.”Tiedämme, että asunnottomuudella on suora suhde sosiaalisiin, terveydellisiin ja mielenterveydellisiin ongelmiin. Siksi Suomi on tehnyt jo pitkään ahkeraa työtä asunnottomuuden poistamiseksi”, sanoi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen avatessaan julkilausuman allekirjoittamista seuranneet pyöreän pöydän keskustelut.”Olemme tyytyväisiä, että myös muut Euroopan maat ovat nostaneet asunnottomuustyönsä tavoitteita.”Julkilausumassa EU ja sen jäsenmaat lupaavat muun muassa kohentaa keskinäistä yhteistyötään asunnottomuuden poistamisessa ja huolehtia riittävästä rahoituksesta. Jäsenmaiden tueksi perustetaan myös yhteistyöelin, jossa asunnottomuustyön keinoja ja ratkaisuja voidaan jakaa.Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomien määrä on vähentynyt useana peräkkäisenä vuotena.”Se on vaatinut – ja vaatii edelleen – sinnikästä työtä, josta kertynyttä tietoa jaamme mielellämme myös muille. Esimerkiksi Suomen Asunto ensin -periaate on osoittautunut toimivaksi keinoksi, jonka käyttöön kannustamme myös muita EU-maita”, Mikkonen sanoo.Suomessa ympäristöministeriö on hallitusohjelman mukaisesti käynnistänyt yhteistyöohjelman ministeriöiden, keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä.Asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn panostetaan myös esimerkiksi asumisneuvonnan lakisääteistämisellä.Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen osallistui Portugalin Lissabonissa järjestettyyn tilaisuuteen videoyhteyden välityksellä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK järjestää yleiskokouksensa yhteydessä syyskuussa korkean tason energiadialogin New Yorkissa. Energia on ensimmäistä kertaa vuoden 1981 jälkeen esillä YK:ssa tällä tasolla. Kokouksen tavoitteena on kirittää jäsenmaita Pariisin ilmastosopimuksen ja kestävän kehityksen energiaa koskevan tavoitteen saavuttamisessa marraskuussa Glasgow´ssa pidettävän COP26-ilmastokokouksen alla.Syyskuun kokousta valmistellaan viidessä temaattisessa ministerifoorumissa, jotka pidetään 21.-25.6. virtuaalisina. Suomi osallistuu 22.6. teeman ”Innovaatio, teknologia ja data” foorumiin. Suomi on yksi sen puheenjohtajista. Elinkeinoministeri Mika Lintilä edustaa Suomea puheenjohtajan roolissa ja kansainvälisen keskustelun kirittäjänä (Global Champions). – YK:n energiadialogi on ainutlaatuinen foorumi, joka vauhdittaa maailman ilmastotoimia. Suomessa, kuten kaikkialla muuallakin, elpyminen on mahdollisuus sijoittaa puhtaisiin energiaratkaisuihin ja digitalouteen. Toivon, että päättäväisellä esimerkillämme innostamme muuta maailmaa kunnianhimoisiin ja nopeisiin muutoksiin energiasektorilla, jossa päästövähenemät voivat ovat painoarvoltaan merkittäviä, toteaa ministeri Lintilä.Muut neljä foorumia keskittyvät energian saatavuuteen (21.6.), energiasiirtymään (23.6.), Kestävän kehityksen tavoitteiden mahdollistamiseen osallistavien, oikeudenmukaisten energiansiirtymien avulla (24.6.) ja rahoitus- ja investointikysymyksiin (25.6.). Jokaisesta foorumista julkaistaan raportti, joka sisältää suosituksia konkreettisiksi toimiksi ja keskusteltavaksi YK:n syyskuun energiakokouksessa. YK käyttää näitä teemakohtaisia raportteja luomaan tiekartan energiasektorin siirtymän aikaansaamiseksi. Foorumit ovat osallistavia, ja ne tuovat yhteen jäsenvaltioiden ministereitä ja johtavia asiantuntijoita sekä eri sidosryhmien kuten yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja nuorten edustajia jakamaan kokemuksia ja keskustelemaan mahdollisuuksista nopeuttaa kestävän kehityksen SDG7:n ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteuttamista 2020-luvulla. SDG7 -tavoite pyrkii varmistamaan edullisen, luotettavan, kestävän ja uudenaikaisen energiansaannin kaikille.Suomi kirittää yhtenä puheenjohtajana Innovaatiot ja teknologia -teemafoorumiaInnovaatio, teknologia ja data -teema keskittyy poikkileikkaavasti energian saatavuuden ja energiasiirtymien edistämiseen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden mahdollistamiseen tietoon, teknologiaan, innovaatioihin ja tutkimukseen liittyvien kehitystyön ja sovellusten avulla. – Olen iloinen siitä, että innovaatio, teknologia ja data ovat yksi vuoropuhelun viidestä teemasta. Tarvitsemme puhtaita ja paikallisia innovatiivisia teknologiaratkaisuja, jotta puhtaaseen energiaan päästään tasavertaisesti ympäri maailmaa. Nämä ratkaisut voivat tukea myös muita kestävän kehityksen tavoitteita ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia, toteaa Lintilä.– Pitkäjänteinen päätöksenteko ja vakaa sääntely-ympäristö ovat myös tärkeitä kaikille sidosryhmille edistettäessä siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta. Energiasektorilla poliittiset päätökset voivat ulottua vuosikymmenien päähän ja investointipäätöksiä tehdään pitkällä tähtäimellä, Lintilä muistuttaa.Teemafoorumin kaksituntinen ministeriosuus käynnistyy tiistaina 22.6. klo 16-18. Sen avauspuheenvuorot esittävät ministeri Lintilän lisäksi Mauritiuksen ja Marokon edustajat. Teemafoorumiin osallistuu Lintilän ja TEM:n ja UM:n virkamiesten lisäksi myös useita suomalaisia puhujia. Puheenvuoroja tilaisuudessa käyttävät Business Finland, TEM, Outokumpu, VTT ja Fingrid. Energiamurroksen johtajien osiossa puhuu Nokian vastuullisuusjohtaja Karoliina Loikkanen.  Foorumin valmistelutyö on tehty keväällä teknisissä asiantuntijatyöryhmissä. Suomesta Innovaatio, teknologia -teeman valmistelutyöhön osallistui Teknologian tutkimuskeskus VTT. Foorumin sivutapahtumissa (klo 15-16 ja 17.30-02.00 Suomen aikaa) jaetaan innovaatioita, parhaita käytäntöjä ja kokemuksia kentältä. Lisäksi vuoropuheluun sisältyy myös mahdollisuus toimijoiden uusien vapaaehtoisten energiasitoumusten käynnistämiseen (Energy Compacts).Suomi hyväksyttiin toukokuussa 2021 yhdeksi YK:n syyskuun energiakokouksen valmistelua edistäväksi Global Champions -valtioksi. Champions-valtioiden päätehtävänä on johtaa kansainvälistä vaikuttamistyötä oman teemansa osalta, sekä toimia yhdessä teemansa muiden kirittäjämaiden kanssa ministerikokouksen isäntänä. – Suomi haki Innovaatiot- ja teknologiat -teeman isännöinti-roolia Euroopan komission pyynnöstä, koska olemme tunnettu puhtaan energiasiirtymän ja vähähiilisyyden edelläkävijänä. Samoin Suomella on paljon annettavaa keskusteluun innovaatioiden ja puhtaiden teknologioiden edistäjänä, perusteli ministeri Lintilä keväällä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n yleisten asioiden neuvoston kokouksen aiheina Luxembourgissa tiistaina 22. kesäkuuta ovat 24.–25. kesäkuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston valmistelu, EU:n laajentumisen tilanne, Puolan ja Unkarin kuuleminen oikeusvaltioasioissa ja Euroopan tulevaisuuskonferenssin eteneminen. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.Kesäkuun Eurooppa-neuvoston aiheita tulevat olemaan EU:n koronatoimet, talouden elpyminen, muuttoliike sekä ulkosuhteiden osalta Turkki ja Venäjä.Suomi tukee EU:n yhteisen koronatodistuksen kehittämistä ja tavoitetta avata Eurooppaa turvalliselle matkustamiselle. Myös koronakriisin opeista on tärkeää keskustella, jotta EU olisi jatkossa paremmin ja kokonaisvaltaisesti varautunut kriiseihin. Euroopan taloudellisen elpymisen kannalta on olennaista, että rakenneuudistukset ja julkiset investoinnit muodostavat selkeitä kokonaisuuksia jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa. Suomen näkemyksen mukaan muuttoliike edellyttää kokonaisvaltaisia, yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja, joilla voidaan vastata sekä EU:n sisäisiin tarpeisiin että muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Suomi korostaa, että EU:n Turkki-politiikan on oltava pitkäjänteistä ja johdonmukaista. Myös EU:n Venäjä-politiikassa unionin yhtenäisyys on hyvin tärkeää. ”Pandemian hallinnan ohella meidän on käännettävä katse vahvasti jo tulevaisuuteen. Pian käyttöön tuleva koronatodistus auttaa toivottavasti osaltaan avaamaan Eurooppaa turvalliselle matkustamiselle. Nyt on myös oikea aika käynnistää keskustelu koronapandemian opeista, jotta olisimme tulevaisuudessa paremmin varautuneita poikkeustilanteisiin. Terveyssektorin toiminnan lisäksi  on varmistettava varautuminen rajoilla, huoltovarmuus, sisämarkkinoiden toiminta ja tehokas päätöksenteko kriisitilanteissa”, sanoi ministeri Tuppurainen.Neuvosto käy keskustelun EU:n laajentumisen tilanteesta Länsi-Balkanilla. Alueen vakaus on tärkeää EU:lle ja Suomelle. Jäsenyyskriteerien edellyttämät uudistukset modernisoivat yhteiskuntia ja hyödyttävät kansalaisia jo ennen jäsenyyttä. EU-perspektiivi on tärkeä etenkin alueen nuorille. Suomi katsoo, että Albaniaa ja Pohjois-Makedoniaa koskevat neuvottelukehykset tulisi hyväksyä, jotta maiden jäsenyysprosessissa päästään eteenpäin. Kokouksen asialistalla ovat myös Puolan ja Unkarin kuulemiset maiden oikeusvaltiotilanteesta. Asiasisältöä koskevia päätöksiä ei tehdä, eikä neuvoston kannanmuodostus ole ajankohtaista. Suomi jatkaa vaikuttamista sen puolesta, että EU:n yhteisistä arvoista pidetään tiukasti kiinni. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta.Lisäksi neuvoston puheenjohtajavaltio Portugali antaa neuvostolle katsauksen 17. kesäkuuta pidetystä Euroopan tulevaisuuskonferenssin kansalaistapahtumasta Lissabonissa ja 19. kesäkuuta Strasbourgissa pidetystä tulevaisuuskonferenssin ensimmäisestä täysistunnosta. EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on 21.6.2021 lähettänyt kunnille ja kuntayhtymille, Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle sekä yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ohjauskirjeen koronatodistusten antamisesta ja koronatestien maksuista.Suomessa valmistellaan Omakanta-palveluun koronatodistuksia, jotka täydentyvät vaiheittain.
Toukokuun 26. päivästä lähtien Omakannasta on saanut kansallisen koronarokotustodistuksen, jossa näkyvät henkilön saamat koronarokotukset. Kesäkuun 22. päivästä lähtien Omakannasta saa EU:n koronarokotustodistuksen, joka korvaa kansallisen koronarokotustodistuksen. Tavoitteena on, että 14.7. lähtien myös muut EU:n koronatodistuksista eli todistuksen koronatestituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronavirustaudista saa Omakannasta.Jokainen saa Omakannasta koronatodistuksen, jonka voi myös itse tulostaa. Lisäksi toisen henkilön voi valtuuttaa käyttämään Omakantaa omasta puolestaan. Henkilöt, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää Omakanta-palvelua tai valtuuttaa toista henkilöä käyttämään sitä puolestaan, voivat saada paperisen version EU:n koronatodistuksista terveydenhuollon toimipaikoista viimeistään heinäkuun puolivälistä lähtien. Jos terveydenhuollon toimipaikka ei pysty tulostamaan Omakannassa olevaa EU:n koronatodistusta, terveydenhuollosta saa muun todistuksen koronarokotuksesta.Terveydenhuollon ammattilaiset saavat heinäkuussa käyttöönsä kansallisen tulostus- ja kirjaamispalvelun, jolla varmistetaan EU:n koronatodistuksen paperiversion saatavuus kaikista terveydenhuollon toimipaikoista myös niille henkilöille, jotka eivät käytä Omakanta-palvelua.EU:n koronatodistukset ovat maksuttomiaOmakanta-palvelun kansallinen koronarokotustodistus on maksuton. STM suosittelee, etteivät kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevat kuntayhtymät perisi maksuja kirjoittamistaan paperisista koronarokotustodistuksista henkilöiltä, joilla ei ole mahdollisuutta niitä itse Omakanta-palvelusta esittää tai tulostaa.Sen jälkeen, kun EU-asetus koronatodistuksista on tullut voimaan heinäkuun 1. päivä, EU:n koronatodistukset ja niiden paperiversiot ovat maksuttomia kansalaisille.Suomesta ulkomaille matkustavien covid-19-testeistä voidaan periä maksuYksityiset terveydenhuollon palveluntuottajat toteuttavat Suomesta ulkomaille matkustavien covid-19-testejä. Kela ei korvaa matkustamisen vuoksi yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjä koronatestejä.EU-asetuksen mukaan EU:n koronatodistukseen liittyvistä palveluista – kuten covid-19-testistä – voidaan periä maksu. Testien tulisi olla helposti saatavilla sekä edullisia. EU-asetuksen velvoitteet eivät suoraan ulotu yksityisiin terveyspalvelujen antajiin. STM suosittelee, että yksityiset terveyspalvelujen antajat huomioivat EU-asetuksen hinnoittelussaan. Viime kädessä maksuttoman todistuksen saa julkisesta terveydenhuollosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaisia liikunta- ja urheiluseuroja on tutkittu etupäässä kymmenen vuoden välein toteutetun valtakunnallisen seuratutkimuksen puitteissa. Vähemmälle tarkastelulle jääneet yleisseurat ovat nyt saaneet oman huomionsa opetus- ja kulttuuriministeriön julkistamassa tuoreessa selvityksessä.”Yleisseurojen tilanne ja tulevaisuus Suomessa”- selvitykseen koottiin tietoa olemassa olevista tietolähteistä, toteutettiin yleisseuroille kysely sekä haastateltiin seurajohtajien ja seuratoiminnan asiantuntijoita.  Selvityksessä esitellään tarkemmin neljä vahvaa yleisseuraa. Selvityksen toteutti Smart Sport – osuuskunta Pasi Mäenpään johdolla.–  Yleisseurat ovat pitäneet hyvin pintansa seuratoiminnan kehityksessä. Moni yleisseura on kunnassaan yhteisöllisyyden rakentaja, joustava ja yhteistyökykyinen toimija, joka ottaa omien tarpeiden rinnalla huomioon myös laajemmin toimintaympäristön tarpeita, toteaa ylitarkastaja Sari Virta selvityksen johtopäätöksistä.– Liikuntakulttuurissa tarvitaan edelleen yleisseurojen kaltaisia toimijoita. Yleisseurat puolestaan tarvitsevat myös valtakunnallisilta liikuntaa edistäviltä järjestöiltä toimintaansa sopivaa tukea. Tämä on liittojen tasolla nyt tärkeää huomioida, jatkaa Virta.Yleisseurat ovat merkittävä osa suomalaista seuratoimintaaYleisseuroja on Suomessa noin tuhat, joka on noin 13 prosenttia kaikista seuroista. Yleisseurat ovat keskimääräistä seuraa suurempia. Jäsenten ja vuositulojen määrä kattaa noin viidenneksen suomalaisen seuratoiminnan kokonaisuudesta. Viimeisten vuosikymmenien aikana yhden lajin erikoisseurojen perustaminen on yleistynyt ja yleisseurojen suhteellinen osuus seurojen kokonaismäärästä on vähentynyt.Pääosalla yleisseuroista on pitkä historia ja lähes kaikissa yleisseuroissa on tapahtunut muutoksia seuran toimintaohjelmassa. Vanhoja lajeja on lopettanut ja uusia aloittanut. Monen perinteisen yksilölajin toiminta tapahtuu yleisseurassa, kuten ampumahiihdossa (95 % lajin seuroista toimii yleisseuran lajijaostona), yleisurheilussa (81 %) ja hiihdossa (79 %). Joukkuepalloilulajeissa erikoisseurat ovat yleisempiä.Palloilulajien osuus yleisseurojen jaostojen kokonaismäärästä on vain 25 prosenttia, mutta yleisseuran sisällä palloilujaoston koko on yleensä keskimääräistä suurempi. Lentopallossa enemmistö seuroista toimii yleisseuran lajijaostona (54 %).  Myös muutamia uusia lajeja on aloittanut toimintansa yleisseuran jaostona: esimerkiksi cheerleadingin seuroista hieman yli puolet (52 %) toimii jaostopohjalta. Noin puolet yleisseuroista järjestää kilpaurheilun rinnalla myös harraste- ja kuntoliikuntaa. Yleisseurojen jaostoista noin 13 prosenttia on ”ei lajisidonnaisia” harraste- tai kuntoliikuntajaostoja.Osa yleisseuroista kasvaa ja kehittyy, osa kuihtuu. Kaksi kolmesta yleisseurasta pitää seuran nykytilannetta hyvänä tai erittäin hyvänä, mutta yleisseurojen välillä on suuria eroja. Suuria yleisseuroja johdetaan entistä ammattimaisemmin, ja näiden seurojen jäsenmäärä ja vuositulot ovat kasvaneet. Hiipuvilla yleisseuroilla haasteet liittyvät pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa toimintaedellytysten heikentymiseen ja kasvukeskuksissa myös seurojen välisen laatukilpailun kiristymiseen.Yleisseurojen yleinen haaste on erilaisten lajien ja tavoitteiden moninaisuus, jonka myötä seuran yhtenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä on vaikea luoda koko seuran tasolla. Yleisseuroissa jaostojen vahva autonomia on pääosin vallitseva käytäntö. Jaostojen sallitaan olevan erilaisia ja jaostoilla on lupa luoda oma strategiansa.Lajien ja jaostojen erilaisuudesta huolimatta lajeilla on paljon ei lajisidonnaisia hallinnollisia asioita, joita voidaan tehdä yhdessä pääseuran kanssa. Selvityksen mukaan pääseura hoitaa etenkin viestintään, olosuhteiden ylläpitoon ja niiden hallinointiin, sekä varainhankintaan liittyviä yhteisiä tehtäviä.Joka kolmannessa yleisseurassa on päätoimisia työntekijöitä. Koko seuran toiminnanjohtaja voi toimia kaikkien päätoimisten työntekijöiden hallinnollisena esimiehenä ja sisällöllinen työnohjaus tapahtuu jaostoissa. Useamman työntekijän yleisseuroissa on mahdollisuus työnkuvien eriyttämiseen.Yleisseurat tarvitsevat tukea yleisseuran johtamiseen ja kehittämiseenYhden lajin erikoisseurojen määrän kasvusta huolimatta pääosa yleisseuroista arvioi oman tulevaisuutensa pysyvän vähintään ennallaan. Seurajohtajista 40 prosenttia arvioi yleisseuran elinvoiman pysyvän ennallaan ja 38 prosenttia arvioi seuran elinvoiman jopa parantuvan. Suuruuden synergiaedut ja yhteistyön erilaiset mahdollisuudet antavat yleisseuroille myös kasvamisen ja uudistumisen mahdollisuuksia. Osa hyvin organisoiduista ja vetovoimaisen seurabrändin omaavista yhden lajin erikoisseuroista voivat myös laajentaa toimintaansa ottamalla uusia lajeja tai toimintoja seuraansa. Selvityksen haastatteluissa moni seuratoiminnan asiantuntija ja seurajohtaja tunnistivat yleisseurojen monia hyviä puolia ja yhteistyön mahdollisuuksia, mutta vastaavasti toiminnan laajuus, lajien erilaisuus ja yhteistyön vaikeudet koettiin myös ongelmana. Yleisseuran johtaminen koetaan vaikeaksi ja hyvien puheenjohtajien löytäminen oli erityinen haaste neljälle seuralle viidestä. Suomalainen urheilu- ja seurakulttuuri koettiin hyvin lajikohtaisena ja yleisseurojen toimintamallin kehittyminen on yksittäisten seurojen oman aktiivisuuden varassa. Yleisseurojen yleistä kehitystyötä ei tee Suomessa juuri kukaan.Yleisseurojen tilanne ja tulevaisuus Suomessa

Lähde: Valtioneuvosto.fi