NordenBladet — Suomi lähettää Namibiaan kasvomaskeja ja -visiirejä sekä suojatakkeja ja näytteenottotikkuja koronatilanteen hoitoon. Materiaaliapu lähetetään Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.Namibian viranomaiset ovat pyytäneet materiaaliapua EU-mailta maan nopeasti pahentuneen covid-19-tilanteen vuoksi.
NordenBladet — Oikeusministeriön käynnistämän kaksivuotisen hankkeen tavoite on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. Tavoitteeseen pyritään erityisesti kehittämällä avaintoimijoille välineitä yhdenvertaisuustyöhön.Yhdenvertaisuuden tekijät -hanke (Drivers of Equality) tehostaa viranomaisten, oppilaitosten ja työnantajien yhdenvertaisuussuunnittelua. Lisäksi tavoitteena on lisätä avainkohderyhmien ja suuren yleisön tietoisuutta syrjimättömyydestä ja monimuotoisuudesta.Yhdenvertaisuuden tekijät -hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 15 miljoonaa euroa strategiarahoitusta ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Strategiarahaa sai 85 koulutuksen järjestäjää. Tänä vuonna suurin osa rahoituksesta myönnettiin koulutuksen järjestäjien tieto-osaamisen parantamiseen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen.Strategiarahoituksella toteutetaan osaltaan Oikeus Osata – ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelmaa.– Ammatillisen koulutuksen opetuksen ja ohjauksen laadun parantaminen on keskeisimpiä koulutusta koskevia tavoitteitamme. Tämä edellyttää pitkäjänteistä kehittämistyötä, jota haluamme strategiarahoituksella tukea, sanoo opetusministeri Jussi Saramo.Opetuksen ja ohjauksen laadun parantamiseen myönnettiin yhteensä 2,8 miljoonaa euroa 41 koulutuksen järjestäjälle. Rahoituksella tuetaan kehittämistoimenpiteitä, joiden avulla vahvistetaan ja tuetaan erityisesti niiden opiskelijoiden ammatillisen osaamisen ja perustaitojen kehittymistä, jotka kuuluvat aliedustettuihin ryhmiin ja joilla on vaikeuksia suoriutua opinnoistaan. Tavoitteena on, että jokaiselle opiskelijalle tarjotaan hänen tarvitsemansa opetus, ohjaus ja muu tuki siten, että keskeyttäminen vähenee ja oppimistulokset paranevat etenkin aiemmin heikommin suoriutuneiden osalta. Rahoituksella kehitetään myös tukitoimia oppivelvollisuuden suorittamiseen sekä tuetaan uuden tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen käyttöönottoa.Oppimisympäristöjen kehittämistä tuetaan noin 3,8 miljoonalla eurolla, joka jakautuu 41 koulutuksen järjestäjälle. Strategiarahoitusta myönnettiin esimerkiksi koulutuksen järjestäjien oppimisympäristöjen ja tilaratkaisujen strategiseen kehittämiseen, jolla tuetaan yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista sekä digitaalisten oppimisratkaisujen hyödyntämistä. Koulutuksen järjestäjien tieto-osaamisen parantamista tuetaan noin 4,7 miljoonaa eurolla, joka jakautuu 63 koulutuksen järjestäjälle. Strategiarahoituksella kehitetään koulutuksen järjestäjien toimintatapoja, kyvykkyyttä ja työkaluja tiedon parempaan tuottamiseen ja hyödyntämiseen toiminnanohjauksen ja päätöksenteon tukena. Tavoitteena on parantaa käytettävissä olevan tiedon laatua ja tiedontuotannon luotettavuutta.Koulutuksen järjestäjien yhdistymisiä tuetaan vajaalla miljoonalla eurolla, joka jakautuu kolmelle koulutuksen järjestäjälle. Kirkkopalvelut ry saa tukea vuoden 2021 alussa toteutettuun yhdistymiseen. Kouvolan kaupunki ja Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö sr puolestaan saavat tukea 1.1.2022 voimaantulevaan fuusioon valmistautumiseen.Ammattitaitokilpailujen järjestämiseen myönnettiin strategiarahoitusta yhteensä noin kolme miljoonaa euroa kolmelle eri koulutuksen järjestäjälle. Strategiarahoituksella tuetaan Taitaja 2022 -kilpailun päätapahtuman, TaitajaPLUS -kilpailun, Taitaja Mästare -kilpailun sekä SAKUStars-kilpailun järjestämistä.
NordenBladet — Valtioneuvosto vahvisti eilen periaatepäätöksenään kolmannen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman sisällön. Osana toimintaohjelmaa on kehitetty perus- ja ihmisoikeusindikaattorit, joiden avulla voidaan jatkossa tuottaa systemaattista tietoa siitä, miten oikeudet toteutuvat ihmisten arjessa.Kolmannella kansallisella perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmalla kehitetään oikeuksien toteutumisen seurantaa Suomessa ja vahvistetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä. – On tärkeää, että perusoikeuksien toteutumisesta ihmisten arjessa saadaan säännöllisesti tietoa, jotta ongelmakohtiin voidaan puuttua tehokkaasti, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Oikeuksien seurantaa parannetaan perus- ja ihmisoikeusindikaattorien lisäksi edistämällä tutkimusta ja -tiedonkeruuta, seuraamalla entistä tehokkaammin kansainvälisten sopimusvalvontaelinten suosituksia ja niiden täytäntöönpanoa sekä kehittämällä perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia lainvalmistelussa.Perus- ja ihmisoikeusindikaattorit kuvaavat oikeuksien toteutumista arjessaPerus- ja ihmisoikeuksien indikaattorimallin läpileikkaavana periaatteena on yhdenvertaisuus. Seurantakohteet ja niiden indikaattorit on ryhmitelty yhdeksälle elämänalueelle: henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus ja oikeus elämäänoikeusturva ja hyvä hallintoyksityiselämä ja perhe-elämäsanan-, mielipiteen-, uskonnon- ja vakaumuksenvapauskieli ja kulttuuriosallisuus ja vaikuttaminentoimeentulo ja ihmisarvoinen työsivistys ja koulutusterveys, hyvinvointi ja ympäristö. Indikaattorien valmisteluprosessi on ollut avoin ja vuorovaikutteinen. Lopulliset valinnat perustuvat muun muassa kansainvälisten sopimusvalvontaelinten suosituksiin, laillisuusvalvojien havaintoihin, perustuslakivaliokunnan kannanottoihin sekä kuulemisissa ja asiantuntijatyöryhmän keskusteluissa esiin nousseisiin kysymyksiin.Suomen perus- ja ihmisoikeusseurantaa tulee kehittää Eduskunnan perustuslakivaliokunta, kansalliset sopimusvalvontaelimet ja aiemmat toimintaohjelmat sekä niiden riippumattomat arvioinnit ovat korostaneet tarvetta kehittää kansallista perus- ja ihmisoikeusseurantaa sekä -tiedonkeruuta. Perustuslakivaliokunta on lisäksi pitänyt tarpeellisena, että toimintaohjelma laaditaan jokaisella hallituskaudella.Tietopohjaisen politiikan tekeminen on yksi pääministeri Sanna Marinin hallituksen lupauksista politiikan uudistamiseksi. Tutustu toimintaohjelmaan.
NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja lakiesityksestä, jonka nojalla kuntia rahoittava Kuntarahoitus Oyj voisi alkaa myöntää lainoja myös sote-uudistuksessa perustettaville hyvinvointialueille. Samalla Kuntien takauskeskukselle annettaisiin oikeus myöntää takauksia Kuntarahoituksen sellaiselle varainhankinnalle, jota käytetään hyvinvointialueiden lainoihin.Osana sote-uudistusta Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirretään kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Jotta hyvinvointialue pystyy vastaamaan näihin tehtäviin liittyvistä investoinneista, niillä on tarve ottaa pitkäaikaista lainaa. Tällä hetkellä Kuntien takauskeskuksesta annetun lain mukaan ei kuitenkaan mahdollista, että Kuntarahoitus voisi myöntää lainoja hyvinvointialueille.Kuntarahoitus on keskeinen kuntia ja kuntayhtymiä rahoittava luottolaitos. Siksi olisi perusteltua, että se voisi rahoittaa myös hyvinvointialueita, hyvinvointiyhtymiä ja niiden omistamia tai määräämisvallassa olevia yhteisöjä. Mitä useampien rahoituslaitosten palvelut hyvinvointialueilla olisi käytettävissään, sitä todennäköisemmin ne voisivat saada tarvitsemaansa rahoitusta edullisin ehdoin kaikissa markkinatilanteissa.Kuntarahoituksen varainhankinta on Kuntien takauskeskuksen takaamaa. Takauskeskuksen jäseninä ovat kaikki Manner-Suomen kunnat, ja ne vastaavat yhdessä siitä, että takauskeskuksen menot ja sitoumukset saadaan katetuiksi. Ehdotetun lakimuutoksen myötä takauskeskuksen jäsenenä olevat kunnat joutuisivat kuitenkin viimesijaiseen vastuuseen myös hyvinvointialueille kohdistettavan rahoituksen varainhankinnasta ja siihen liittyvistä sitoumuksista. Siksi lakimuutoksen yhteydessä on varmistettava, että Kuntarahoituksen lainanannon laajentaminen hyvinvointialueille ei vaaranna kuntien taloudellista itsehallintoa.Esitetty lakimuutos tulisi voimaan samaan aikaan, kun hyvinvointialueiden aluevaltuustot aloittavat toimintansa. Muutos ei pakottaisi Kuntarahoitusta laajentamaan lainanantoaan hyvinvointialueille vaan ainoastaan tekisi sen mahdolliseksi, jos takauskeskuksen valtuuskunta ja Kuntarahoitus päättäisivät tällaiseen rahoitustoimintaan ryhtyä.Lausuntoaika päättyy 10.9.2021. Lausuntopyyntö ja esitysluonnos on julkaistu Lausuntopalvelu.fi:ssä.
NordenBladet — Opetusministeri Jussi Saramo on myöntänyt 4,9 miljoonan euron avustuksen lukutaitoa ja lukemisen kulttuuria vahvistaviin toimiin perusopetuksen 7.-9. luokille.Valtion erityisavustuksella tuetaan riittävän lukutaidon saavuttamista vieraskielisille ja lukutaidossa heikosti suoriutuville perusopetuksen 7-9 –luokkalaisille, jotta he pystyisivät toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa. Avustuksella viedään eteenpäin Koulutuspoliittisen selonteon tavoitetta varmistaa oppilaille riittävät lukutaitoon liittyvät perustaidot. Avustus auttaa osaltaan koronaepidemian vaikutusten tasoittamista.Erityisavustusta voidaan käyttää lisäresurssina toimivien opettajien ja avustajien palkkakustannuksiin lukutaidon opetuksessa. Avustuksella voidaan luokissa muodostaa lukutaitoa edistäviä ryhmäjakoja ja eriyttää opetusta. Avustusta voi käyttää myös lukutaitoa edistävien materiaalien hankintaan, kuten kirjojen ja lukemista edistävien digisovellusten hankkimiseen.Heli Nederström, opetusneuvos, [email protected], puh. 0295 330 122Mika Puukko, opetusneuvos, [email protected], puh. 0295 330 032
NordenBladet — Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma on myöntänyt reilut 292 000 euroa seitsemälle hankkeelle, jotka edistävät puun käyttöä julkisessa rakentamisessa. Tavoitteena on tukea puurakentamisen nopeaa kehitystä kunnissa ja madaltaa kynnystä toteuttaa varsinaisia puurakennushankkeita.Julkisille toimijoille suunnattu avustushaku oli järjestyksessään kolmas ja viimeinen. Hankkeiden tuloksina syntyy puurakentamista eteenpäin vievää uutta tietoa, palveluja, ratkaisuja sekä toiminta- ja yhteistyömalleja. Hauissa ovat menestyneet hankkeet, jotka tavoittelevat kunnissa puun käyttöä pysyvästi lisääviä muutoksia. Lisäksi hankkeilta on peräänkuulutettu potentiaalia laajempaan vaikuttavuuteen ja toimintakulttuurin muutokseen.”Julkisen puurakentamisen avustuskokonaisuus on nyt saatu päätökseen. Avustetut hankkeet muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden, joka kasvattaa merkittävästi puun käyttöä julkisessa rakentamisessa. Selvitysten, pilottikokeilujen ja uusien yhteistyötapojen lisäksi luvassa on myös lukuisia uusia puisia kouluja, päiväkoteja, asuinkerrostaloja ja kokoontumisrakennuksia”, kuvaa asiantuntija Jemina Suikki.”Seuraavaksi panostamme siihen, että saamme avustettujen hankkeiden opit jaettua tehokkaasti eteenpäin. Näin kuntien kynnys tarttua puurakennushankkeisiin toivottavasti laskee kaikkialla Suomessa”, Suikki jatkaa.Julkisen puurakentamisen edistäminen on yksi Puurakentamisen ohjelman painopisteistä. Puun käyttö julkisessa rakentamisessa on kasvanut tasaisesti, ja yhä useampi julkinen rakennus rakennetaan puusta. Puurakentamisen ohjelma vahvistaa kasvua avustamalla julkisten toimijoiden kehittämishankkeita sekä tarjoamalla koulutusta, oppaita ja neuvontaa.Kolmannella hakukierroksella avustetut hankkeetHankkeiden kokonaisvolyymi on reilut 713 000 euroa. Kaikki hankkeet päättyvät viimeistään 30.6.2022.Hakija, hankkeen nimi, hankkeen budjetti ja myönnetty avustus:Affärsverk, Landskapets fastighetsverk på Åland, Tillsammans för ett modernt träbyggande – Åland, 92 504 €, 64 753 €Porvoon kaupunki, Terveet rakenteet – Selvitys Kokonniemen alueen urheilurakentamiseen liittyvistä paikallistuotannon edellytyksistä, 64 500 €, 30 000 €Helsingin kaupungin asuntotuotanto, Make-talo 2.0 – Helsingin puurakenteinen mallikerrostalo, 209 400 €, 50 000 €Vantaan kaupungin toimitilajohtaminen, Tutkimushanke: massiivipuurakenteinen uimahallipilotti, Elmon uimahalli, 170 900 €, 50 000 €Keiteleen kunta, Keiteleen puukylä -hanke, 40 000 €, 28 000 €Helsingin kaupungin asuntotuotanto, Konseptisuunnitelma: Lähiökerrostalon julkisivukorjaus ja lisäkerrosten toteuttaminen puurakenteisina, 107 600 €, 50 000 €Rauman kaupunki, Puurakentamisen kehittäminen, case Uotilan puukoulu, 28 572 €, 20 000 €Tuetut hankkeet esittäytyvät 25.8.2021 järjestettävässä webinaarissa. Tilaisuus on kaikille avoin.Lyyti.fi: Julkisen puurakentamisen 3. hakukierroksen käynnistystilaisuus
NordenBladet — Monikanavarahoituksen purkamisen virkamiestyö on valmistunut. Virkamiestyöryhmä on tehnyt pohjavalmistelua myöhemmin käynnistettävän parlamentaarisen valmistelun tueksi. Raportti on lausunnolla 24.6.-31.8. Pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa monikanavarahoituksen purkaminen. yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausten valmisteluryhmä, matkojen korvaamisen valmisteluryhmä, kuntoutuksen valmisteluryhmä ja lääkekorvauksien valmisteluryhmä.Näiden työryhmien lisäksi on tarkoitus asettaa pian Ahvenanmaan erityiskysymyksiä selvittävä työryhmä.Työryhmät eivät ole esittäneet ratkaisuehdotuksia, vaan ovat tehneet pohjavalmistelua myöhemmin asettavan parlamentaarisen työryhmän tueksi. Parlamentaarinen työryhmä aloittaa monikanavarahoituksen purkamisen käsittelyn syksyllä.
NordenBladet — Ulkomaalaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä tulee hallitusohjelman mukaan helpottaa oleskelulupia pidentämällä ja lupakäytäntöjä sujuvoittamalla. Lakiesityksen muutosten tavoitteena on tukea Suomen vetovoimaa ja parantaa osaavan työvoiman saatavuutta. Lakiesityksen mukaan opiskelijat saisivat oleskeluluvan koko opintojen suorittamisen ajaksi. Opiskelijan tulee esittää selvitys toimeentulosta ensimmäisen vuoden ajalta. Toimeentulon pitää kuitenkin olla kunnossa luvan koko voimassaolon ajan, ja asiaa valvotaan eri tavoin. Korkeakouluopiskelijoiden lupalaji muutettaisiin tilapäisestä (B) jatkuvaksi (A), mikä helpottaisi pysyvän oleskeluluvan saamista. Myös perheenjäsenet saisivat A-luvan. Muutos ei vaikuta velvollisuuteen maksaa lukukausimaksuja. Muutokset tukisivat Suomessa koulutettujen opiskelijoiden jäämistä Suomen työmarkkinoille. Valmistuneille parempi mahdollisuus hakea töitäMyös tutkimuksensa loppuun saattaneille tutkijoille ja valmistuneille myönnettävä oleskelulupa eli niin sanottu työnhakulupa pidennettäisiin lakiesityksen mukaan kahteen vuoteen. Lupaa ei tarvitsisi käyttää heti, vaan sitä voisi hakea viiden vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta tai tutkimuksen päättymisestä. Tarkoituksena on koota samankaltaiset oleskeluluvat samaan lakiin. Lakiesityksessä ehdotetaan myös säädettävän kansallisista oleskeluluvista opiskelijoille, tutkijoille, harjoittelijoille ja vapaaehtoisille, jotta laki vastaisi paremmin käytännön tarpeisiin.Lakiesitys on lausuntokierroksella 24.6.–20.8.2021. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.2.2022.
