NordenBladet — Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma on onnistuneesti sitouttanut kuntia ja alueita ilmastotyöhön, syventänyt yhteistyötä sidosryhmien välillä ja lisännyt ilmastoasoihin liittyvää osaamista. Ohjelma rahoitti viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä 14 alueellista ilmastotyön hanketta, joiden tavoitteena oli auttaa kuntia ymmärtämään, minkälaiset ilmastotoimet ovat heille tarkoituksenmukaisimpia, vaikuttavimpia ja taloudellisesti kannattavimpia.Hankkeiden tuloksena kuntien ilmastotyö on saanut merkittävää vauhtia ja näkyvyyttä kuntien eri toimialoilla. Yhteistyö eri sidosryhmien välillä on tiivistynyt ja kuntien sitoutuminen ilmastotyöhön on vahvistunut. Asiantuntijoiden tarjoama tuki, tapahtumat, viestintä ja erinäiset yhteistyömahdollisuudet ovat edistäneet ilmastotyön juurtumista kuntiin ja konkreettisten ilmastotoimien käynnistymistä. Niiden avulla on tuotu esiin myös ilmastotyön hyötyjä kuntien elinvoimalle ja taloudelle. Lisäksi ilmastoon liittyvä osaaminen ja tietoisuus ovat kasvaneet, mikä pohjustaa tulevaisuuden ilmastotyötä. Motiva Oy on ympäristöministeriön toimeksiannosta laatinut tuloskoosteen hankkeista.Alueellisia verkostoja ja kansallisia sitoumuksiaMaakuntien liitot rakensivat hankkeiden aikana alueellisia verkostoja sekä kannustivat kuntia liittymään kansallisiin verkostoihin ja sitoumuksiin. Hankkeiden kannustamana seitsemän uutta kuntaa liittyi kansalliseen ilmastomuutoksen hillintään keskittyvään Hinku-verkostoon, jossa kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Uusien liittyjien myötä Pohjois-Karjalasta tuli eniten Hinku-kuntia sisällään pitävä maakunta. Tämän lisäksi hankkeiden myötävaikutuksesta 10 uutta kuntaa liittyi kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksen tavoitteena on integroida energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian hyödyntäminen osaksi kunnan normaalia arkea ja sen käytössä olevia johtamisjärjestelmiä.Johtohenkilöt, poliittiset päättäjät ja nuoret mukaan ilmastotyöhönHankkeissa jaettiin tietoa ja järjestettiin koulutuksia sekä tapahtumia viranhaltijoiden lisäksi päättäjille, johtoryhmille ja nuorille. Esimerkiksi Kymenlaakson hankkeessa päättäjät saatiin kiinnostumaan ilmastotyöstä kertomalla heille arviot ilmastotoimien hinnoista.Uudenmaan hankkeen aikana rakennettiin sitouttavan ilmastotyön malli, joka yhdisti kunnan työntekijät, johdon ja poliittiset päättäjät yhteisiin työpajoihin. Pajoissa tunnistettiin ja edistettiin ilmastotoimenpiteitä. Etelä-Savossa nuorisovaltuuston kanssa yhteistyössä järjestettiin ilmastoiltoja nuorille ja Etelä-Karjalan hankkeessa nuoret pääsivät osallistumaan ilmastotietoa ja -ratkaisuja tarjoaville Ilmastofestareille, jotka kiersivät yläkouluissa ja lukioissa.Maakunnilta apua ilmastotyön rahoituksen etsimiseenMerkittävässä roolissa useassa hankkeessa oli maakuntien liittojen apu sopivan rahoituksen etsimisessä ilmastotyölle. Kunnille annettiin rahoitus-ja hankeneuvontaa välittämällä tietoa avoinna olevista hankehakumahdollisuuksista sekä esittelemällä muiden kuntien onnistuneita hankkeita. Kymenlaakson hankkeessa tarjottiin kuntakohtaista tukea, jota hyödynnettiin investointien ja energiatuen hakemiseen aurinkovoimalan suunnittelemiseksi sekä uusiutuvan energian katselmuksen järjestämiseen.Hyvät käytänteet jakoonKuntien ilmastoratkaisut -ohjelmassa on rahoitettu vuosien 2018 ja 2023 välillä lähes 160 hanketta. Ohjelman viimeisen toimintavuoden kunniaksi hankkeiden onnistumisia keksittiin jakaa Ilmastotyön avaimet –verkkotilaisuuksien muodossa. Maaliskuussa käynnistyvän sarjan ensimmäisessä tilaisuudessa kuullaan Alueet kuntien ilmastotyön tukena -hankkeiden onnistumisia. Ilmoittaudu ensimmäiseen tilaisuuteen ja tutustu tulevaan ohjelmaan Kuntien ilmastoratkaisut -sivulla.Ilmoittaudu mukaan ensimmäiseen Ilmastotyön avaimet -verkkotilaisuuteenTutustu Alueet kuntien ilmastotyön tukena – hankkeiden tuloskoosteeseen  Vieraile Kuntien ilmastoratkaisut -sivulla LisätietojaVeera Visuri 
erityisasiantuntija 
p. 0295 250 325 
[email protected]Olli-Pekka Pietiläinen 
ohjelmapäällikkö
 p. 0295 250 316 
[email protected]

Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma on onnistuneesti sitouttanut kuntia ja alueita ilmastotyöhön, syventänyt yhteistyötä sidosryhmien välillä ja lisännyt ilmastoasoihin liittyvää osaamista. Ohjelma rahoitti viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä 14 alueellista ilmastotyön hanketta, joiden tavoitteena oli auttaa kuntia ymmärtämään, minkälaiset ilmastotoimet ovat heille tarkoituksenmukaisimpia, vaikuttavimpia ja taloudellisesti kannattavimpia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Korsnäsin kunnassa Pohjanmaalla sijaitsee Sandenin rantahaka, jota on 60-luvulle saakka käytetty perinteisenä laidunmaana. Viimeisten vuosikymmenten aikana rannat ovat päässeet kasvamaan umpeen, ennen kuin Helmi-hankkeessa ryhdyttiin ennallistamaan aluetta.Nyt rannoilla asustavat kymmenisen ylämaan nautayksilöä sekä 40 lammasta, joilla on tärkeä rooli alueen ennallistamisessa. Pahasti ruovikoitunut ranta vaatii jatkuvaa laiduntamista ja ruovikon murskausta kehittyäkseen entiseen tilaansa avoimeksi rantaniityksi, hakamaiksi ja metsälaitumiksi. Nämä luontotyypit ovat kaikki luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi koko Suomessa.Poikkeuksellinen petoaita Sandenissa vaadittiin erityistä kekseliäisyyttä karjan suojelemiseksi, sillä rannat sijaitsevat petoriskialueella rajautuen matalaan ja vaihtelevan korkuiseen rantaan. Perinteisiä petoturvallisia sähköaitoja ei alueelle voitu pystyttää, joten vesirajaa pitkin keksittiin rakentaa kelluva aita. ”Mallia päädyttiin ottamaan Ruotsista, jossa veteen rakennetut petoaidat on todettu hyvin toimivina”, kertoo Robin Sjöblom Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. 
Petoaidan rakenne on yksinkertainen: se koostuu kelluvasta köydestä ja tavallisista, ankkureilla merenpohjaan kiinnitetyistä poijuista, joista osaan on kiinnitetty pyydyslippumerkkejä. Aidan toiminta – ja sen oivaltavuus – perustuu siihen, että sudet pelkäävät pyydyslippumerkkejä. Näin aidasta ei koidu lainkaan harmia eläimille tai ympäristölle ja se on helposti kopioitavissa samankaltaisille rannoille.Innokas yhteistyö vauhditti kunnostustaKohde inventoitiin osana valtakunnallista perinnebiotooppi-inventointia, jonka yhteydessä paikalliset kertoivat innokkuudestaan kohteen kunnostustöihin. Rantahaan maanomistaja lähti ilolla mukaan Helmi-ohjelmaan, ja töiden alettua paikallinen maanviljelijä otti yhteyttä etsiessään eläimilleen uusia laidunmaita. Aita puolestaan suunniteltiin yhteistyössä Riistakeskuksen kanssa – neuvoja tuli myös Uudenmaan ELY-keskuksesta, jossa on rakennettu samankaltainen kelluva rakenne. Vinkkinä tuleville aidanrakentajille Sjöblom korostaakin yhteistyön merkitystä: ”Tärkeää on avoin keskustelu eläinten omistajien, materiaalitoimittajien ja Riistakeskuksen kesken. Hyviä tuloksia saavutetaan, kun kaikki pääsevät mukaan suunnitteluprosessiin”. 
Sandenin rannat ovat osa laajempaa rantaniittyverkostoa Pohjanmaan rannikolla. Rantaniityt ovat tärkeitä elinympäristöjä alueen linnustolle ja tavoitteena onkin vahvistaa seudun kahlaaja- ja vesilintukantoja. Kunnostustoimenpiteiden avulla on tarkoitus saavuttaa maisemallinen, matalakasvuinen rantaniitty, josta hyötyvät lintujen ja niittykasvillisuuden lisäksi pölyttäjät. Luontoarvojen lisäksi kohteen kunnostuksella on maisemallinen merkitys, sillä se sijaitsee perinteisen pienvenesatamaan vieressä ja alueella liikkuu paljon ihmisiä.Lisätietoja Robin Sjöblom
Luonnonsuojelun asiantuntija, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 
puh. 050 397 7262
[email protected]

Korsnäsin kunnassa Pohjanmaalla sijaitsee Sandenin rantahaka, jota on 60-luvulle saakka käytetty perinteisenä laidunmaana. Viimeisten vuosikymmenten aikana rannat ovat päässeet kasvamaan umpeen, ennen kuin Helmi-hankkeessa ryhdyttiin ennallistamaan aluetta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Selvitysryhmän tehtävänä oli arvioida valtion tukeman asuntotuotannon merkitystä ja kehittämistarpeita, arvioida valtion asuntorahaston (VAR) käyttötarkoitusta sekä tunnistaa yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon suunnatut epäsuorat tuet ja suuruusluokat. Selvitysryhmä tunnisti ongelmia valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksessa ja sen kyvyssä tasata suhdanteita. Segregaation ehkäisemiseksi ryhmä kohdentaisi ARA-tuotantoa osin eri tavoin ja ehdottaa korkotukilainoituksen kehittämistä markkinaehtoisuuden ja kilpailun varmistamiseksi.Selvitysryhmän mukaan ara-järjestelmällä on tärkeä paikkansa osana asumisen tukijärjestelmää, mutta järjestelmän toimivuutta on syytä parantaa monin tavoin. Työryhmä esittää rahoitusjärjestelmän kehittämistä niin, että valtion tuessa ja asuntokohteissa säilytettäisiin mahdollisuus joustavuuteen sen sijaan, että yksittäisten asuntokohteiden tilanne lukitaan niiden koko elinkaaren ajaksi. Konkreettisena ehdotuksena nykyisen 40 vuoden korkotuen mallissa työryhmä ehdottaa laina-ajan ja muiden lainaehtojen vapaata neuvottelua lainanantajan ja velallisen välillä sekä tukien ja niitä vastaavien rajoitusten uudelleentarkastelua esimerkiksi kymmenen vuoden välein. Selvitysryhmä pitää segregaation torjuntaa yhtenä asumisen julkisen tuen keskeisenä tehtävänä ja ehdottaa uusia toimia, joilla segregaatiokehitystä pystytään hallitsemaan. Yhtenä esimerkkinä voivat olla asuintalot, joissa olisi suunnitelmallisesti sekoitettu vuokra- ja omistusasuntoja niin, että julkisella tuella hankittaisiin yksittäisiä vuokra-asuntoja olemassa olevasta asuntokannasta. Valtion tuki tällaiseen sekatalojen luomiseen olisi esimerkiksi kunnallisille vuokrataloyhtiöille myönnettävää hankintatukea korkotuen tai avustusten muodossa. Aralla pitäisi olla nykyistä selkeämmin ohjaava rooli segregaatiotilanteen seuraamisessa ja etenkin julkisesti tuetun asuntotuotannon sijoittelussa.Selvitysryhmän mukaan asukasvalinta on tärkeä keino ohjata vuokra-asuntojen kohdentumista, ja kohdentamisen tehostamista on syytä tehdä hyvin harkitusti. Selvitysryhmä ei pidä perusteltuna määräaikaisiin vuokrasopimuksiin siirtymistä, mutta suhtautuu periaatteessa positiivisesti vuokrien porrastamiseen tulojen mukaan, varsinkin korkeimmissa tuloluokissa. Ara-tuotannolle on asetettu myös tehtävä asuinrakentamisen suhdanteiden tasaajana. Jatkossa onkin tärkeää varmistaa, että korkeasuhdanteessa ara-tuotantoa pystytään joustavasti lykkäämään siten, että ara-rakentamisen absoluuttinen määrä vähenee. Myös muu julkinen tuki asumiselle aiheuttaa kustannuksiaValtion lisäksi myös kunnat tukevat asumista esimerkiksi myöntämällä markkinahintaa edullisempia tonttivuokria. Kunnat vaikuttavat kaavoitus- ja rakennuslupakäytäntöjen kautta asuinrakentamisen kustannuksiin vapaarahoitteisessa ja tuetussa tuotannossa, jossa nämä vaikuttavat suoraan omakustannusvuokriin. Tutkittua tietoa muun kuin valtion suoran tuen kustannuksista on vähän, mutta selvityksessä arvioidaan, että jatkuva tuki 2020-luvulla tehtyjen päätösten hankkeille keskittyy suuriin kaupunkeihin. Suurien kaupunkien tonttivuokratuki on noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Raportti arvioi myös julkisen asuntotuotannon valtiolle kohdistamia riskejä, joista merkittävimpiä ovat korko- ja takausvastuuriski. Korkotukea maksettiin Valtion asuntorahaston varoista vuonna 2022 noin 1,8 miljoonaa euroa, ja arvio vuoden 2023 korkotukimaksuista on noin 87 miljoonaa euroa. Jos nykyinen lainakanta lasketaan 5 prosentin korkotasolla, valtiolle realisoituvat korkotukimaksut olisivat noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Takausvastuuriskin realisoitumisen todennäköisyys arvioidaan pieneksi, mutta yksittäiset summat voivat toteutuessaan olla merkittäviä. ”Pitkäjänteisyys ja ennustettavuuden lisääminen tulisi olla keskeinen asuntopolitiikan väline. Yksi hallituskausi on lyhyt aika tarkastella muutoksia ja arvioida niiden vaikutusta. Meillä vallitsee jo yhteisymmärrys monista tavoitteista. Varmin tapa saada aikaan kestäviä julkisten menojen säästöjä olisi valita tavoitteiden saavuttamiseksi kustannustehokkaat keinot tutkimustiedon pohjalta”, sanoo
työryhmän puheenjohtaja Markus Lahtinen. ”Ryhmän tunnistamat päätavoitteet valtion tukemalle asuntotuotannolle vastaavat omaa ajatteluani. Valtion tukeman asuntotuotannon tärkein tehtävä on asuntojen tarjoaminen niille ryhmille, joille asunnon löytäminen markkinoilta on vaikeaa – erityisryhmät, pienituloisimmat ihmiset ja eri syistä asuntomarkkinoilla syrjityt ryhmät. Segregaation torjunnassa on oltava erityisen tarkkana – ja kuten raportti toteaa – ara-asuntotuotanto voi joko hillitä tai kiihdyttää segregaatiota. Kolmas ja erityisen ajankohtainen rooli on valtion tukeman asuntotuotannon merkitys suhdanteiden tasaajana. Tässä tehtävässä ei ole onnistuttu viime vuosina, kuten selvitysryhmän raportistakin ilmenee”, ministeri Kai Mykkänen toteaa. Selvitysryhmän puheenjohtajana toimi kauppatieteiden tohtori Markus Lahtinen. Muita jäseniä olivat valtiotieteiden tohtori Essi Eerola, tekniikan tohtori Matti Kuronen ja sosiologian professori Hannu Ruonavaara. Ryhmää tuki ympäristöministeriön virkakunnasta koostuva sihteeristö: erityisasiantuntija Mikko Friipyöli, lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen ja johtava asiantuntija Eeva Alho. Työssä on kuultu laajasti rakennus- ja asuntoalan toimijoita, kuntakenttää ja muita sidosryhmiä. Lisätiedot:Markus Lahtinen
Selvitysryhmän puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori
Pellervon taloustutkimus
p. 050-4913842  
[email protected]Emma-Stina Vehmanen
ministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]

Selvitysryhmän tehtävänä oli arvioida valtion tukeman asuntotuotannon merkitystä ja kehittämistarpeita, arvioida valtion asuntorahaston (VAR) käyttötarkoitusta sekä tunnistaa yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon suunnatut epäsuorat tuet ja suuruusluokat. Selvitysryhmä tunnisti ongelmia valtion tukeman asuntotuotannon rahoituksessa ja sen kyvyssä tasata suhdanteita. Segregaation ehkäisemiseksi ryhmä kohdentaisi ARA-tuotantoa osin eri tavoin ja ehdottaa korkotukilainoituksen kehittämistä markkinaehtoisuuden ja kilpailun varmistamiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman (KIRAilmasto-ohjelman) ympäristöministeriön viidenteen valtionavustushakuun osallistui 42 hanketta. Ne hakevat avustusta yhteensä noin 4,4 miljoonaa euroa. Rahoitusta oli haettavana 800 000 euroa.”Tavoittelimme tällä kertaa ei-taloudellisia hankkeita, ja haku sai kunnat hyvin liikkeelle. Kuntien rooli rakennetun ympäristön ilmastotyössä on merkittävä. Ne omistavat suuren määrän kiinteistöjä ja hoitavat useita rakentamisen ja maankäytön viranomaistehtäviä”, kuvaa ohjelmapäällikkö Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.
 
“Kannustimme haussa etenkin hankkeisiin, jotka keskittyvät olemassa olevan rakennuskannan käyttöön ja korjaamiseen sekä vähähiiliseen kiertotalouteen. Nämä teemat ovat hakemuksissa hyvin edustettuina”, Stenvall jatkaa.Ympäristöministeriö pyrkii tekemään päätökset viidennen haun rahoitettavista hankkeista huhtikuussa 2024. Ympäristöministeriön viides hankehaku oli ohjelmakokonaisuuden viimeinen, sillä kaikki päätökset rahoituksen käytöstä pitää olla tehtynä kesäkuussa 2024. Ohjelmassa rahoitettujen hankkeiden tulee olla valmiita vuoden 2025 loppuun mennessä.Rahoitettuja hankkeita jo yli sata hanketta – tutustu tuloksiin verkossa ja tilaisuuksissaVuonna 2021 alkaneessa Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmassa on rahoitettu jo yli sata hanketta, jotka liittyvät monipuolisesti rakennetun ympäristön päästöjen vähentämiseen tai keinoihin sopeutua jo muuttuneeseen ilmastoon. Hankkeista osa on jo valmistunut.  Ympäristöministeriön ja Business Finlandin rahoittamiin hankkeisiin voi tutustua verkon hankekorttien kautta. Lisäksi verkosta löytyvät ympäristöministeriön avustamien, jo valmistuneiden hankkeiden loppuraportit.Ohjelmassa avustettujen hankkeiden hankekortitYmpäristöministeriön rahoittamien hankkeiden loppuraportit (kohdassa Asiakirjat)  Hankkeiden tuloksia esitellään myös useissa tulostilaisuuksissa. Vuoden 2024 ensimmäinen tulostilaisuus järjestetään 25. maaliskuuta. Siellä tuloksistaan kertovat viisi päästötietokantoja ja -laskureita kehittänyttä hanketta. Vuoden toinen tulostilaisuus järjestetään 13. kesäkuuta.Tutustu 25.3. tulostilaisuuden ohjelmaan ja ilmoittauduEU:n elvytysrahoilla tuetaan rakennetun ympäristön vihreää siirtymääVähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma vauhdittaa rakennetun ympäristön ilmastotyötä yhteensä 40 miljoonalla eurolla. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ympäristöministeriö ja Business Finland.Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU), jonka kansallisesta käytöstä linjattiin toukokuussa 2021 julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.

Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman (KIRAilmasto-ohjelman) ympäristöministeriön viidenteen valtionavustushakuun osallistui 42 hanketta. Ne hakevat avustusta yhteensä noin 4,4 miljoonaa euroa. Rahoitusta oli haettavana 800 000 euroa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen vieraili perjantaina 8. maaliskuuta Kiovassa Ukrainan ympäristö- ja luonnonvarainministeri Ruslan Striletsin kutsusta. Hän tapasi vierailulla myös Ukrainan varapääministerin ja jälleenrakennusministerin Oleksandr Kubrakovin sekä varaenergiaministeri Svitlana Grynchukin.Ministeri Mykkänen korosti Kiovassa, että Suomi tukee Ukrainaa yhteiskuntansa uudistamisessa. ”Olemme täällä edistääksemme konkreettisesti Ukrainan energiajärjestelmän ja puhtaan siirtymän rakentamista sekä ympäristötuhojen korjaamista. Suomi auttaa Ukrainaa aktiivisesti niin sodassa kuin sodan jälkeisessä jälleenrakennuksessa. Olemme yhdessä Saksan ja Bulgarian kanssa vetovastuussa Zelenskyin rauhansuunnitelman ympäristöoikeutta koskevassa artiklassa eli autamme Ukrainaa ympäristötuhojen kartoituksessa, jotta Venäjä saadaan teoistaan vastuuseen”, ministeri Mykkänen painotti.Mykkänen vieraili Kiovassa myös Pohjoismaiden ympäristörahaston Nefcon rahoituksella peruskorjatussa päiväkodissa sekä ohjusiskun vaurioittamalla asuinalueella.Suomen työ ympäristötuhoja koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä on osa presidentti Zelenskyin vuonna 2022 tekemää rauhanaloitetta. Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos vahvistavat Ukrainan hallinnon toimintavalmiuksia sodan ympäristötuhojen arvioimisessa, todentamisessa ja tiedon levittämisessä yhteistyössä ukrainalaisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Ulkoministeriö on myös viimeistelemässä tukipäätöstä YK:n ympäristöohjelman UNEPin Ukrainan-toimintoihin. Tuen avulla luodaan yhteyksiä muihin YK:n Ukrainassa toteuttamiin hankkeisiin, jolloin suomalaisvirastojen työn tulokset saadaan laajempaan käyttöön. Sodan ympäristötuhojen arviointi ja ympäristöriskien vähentäminen on yksi helmikuussa Kiovassa julkaistun korkean tason työryhmän raportin suosituksista. Kiovassa oli East Officen johdolla vierailulla samaan aikaan suomalaisten yritysten edustajia, jotka osallistuivat osittain samoihin tapaamisiin. Yrityksillä oli mahdollisuus kertoa osaamisestaan ja ratkaisuista, joista olisi hyötyä Ukrainan jälleenrakentamisessa ja vihreässä siirtymässä.LisätietojaLeevi Hietanen (ministerin haastattelupyynnöt, Kiovassa 8.3.)
Ministeri Mykkäsen eduskunta-avustaja
+358 50 4751 032Henna Haapala (Helsingissä)
Kansainvälisten asiain neuvos
ympäristöministeriö
+358 295 250 070

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen vieraili perjantaina 8. maaliskuuta Kiovassa Ukrainan ympäristö- ja luonnonvarainministeri Ruslan Striletsin kutsusta. Hän tapasi vierailulla myös Ukrainan varapääministerin ja jälleenrakennusministerin Oleksandr Kubrakovin sekä varaenergiaministeri Svitlana Grynchukin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen vierailee Kiovassa 8.3.2024. Vierailun tavoitteena on keskustella sodan aiheuttamista ympäristötuhoista, Ukrainan energiatilanteesta sekä Suomen tuesta Ukrainan jälleenrakentamisessa ja energia-alan avusta Ukrainaan.Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut valtavien inhimillisten kärsimysten ohella mittavia ympäristövahinkoja, joiden seurauksista Ukraina ja ukrainalaiset kärsivät pitkälle tulevaisuuteen. LisätietojaLeevi Hietanen (ministerin haastattelupyynnöt, Kiovassa 8.3.)
ministeri Mykkäsen eduskunta-avustaja
p. +358 50 4751 032Henna Haapala (Helsingissä)
Kansainvälisten asiain neuvos
ympäristöministeriö
+358 295 250 070
 

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen vierailee Kiovassa 8.3.2024. Vierailun tavoitteena on keskustella sodan aiheuttamista ympäristötuhoista, Ukrainan energiatilanteesta sekä Suomen tuesta Ukrainan jälleenrakentamisessa ja energia-alan avusta Ukrainaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ravinteiden kierrätyksen avustushaku on auki. Ympäristöministeriö kannustaa hakemaan hankeavustusta viipymättä, jotta toteutukselle jää riittävästi aikaa. Rahoitettavien hankkeiden tulee valmistua viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä.Hankerahoitusta on myönnettävissä enintään noin 10 miljoonaa euroa. Hakemukset pyydetään toimittamaan ympäristöministeriöön viimeistään 30.6.2024 mennessä. Rahoitettavien hankkeiden tulee valmistua viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä. Ympäristöministeriö tukee ravinteiden kierrätystä edistäviä investointeja sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita. Hankerahoitusta on myönnettävissä enintään noin 10 miljoonaa euroa. Hakemukset tulee toimittaa viimeistään 30.6.2024. Ministeriö tarjoaa matalalla kynnyksellä neuvontaa ja opastusta hakua suunnitteleville tahoille. Ravinteiden kierrätyksen hausta rahoitetaan muun muassa biokaasun edistämiseen tähtääviä hankkeita sekä ravinteiden talteenoton hankkeita, jotta arvokkaita ravinteita on mahdollista hyödyntää esimerkiksi lannoitteina. Ravinteiden kierrätyksen lisäksi tuetaan yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn uusiutuvan energian tuotannon ja energiatehokkuuden hankkeita. Tavoitteena on paitsi edistää ympäristötavoitteita, myös luoda uutta kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa ja vahvistaa kansallista huoltovarmuutta. Vuoden 2024 alusta lähtien hankerahoitusta ovat voineet hakea myös valtion virastot ja laitokset. Samalla tukiprosentit investoinneille muuttuivat hieman. Nyt investoinnin tyypistä riippuen tuki on enintään 30–65 prosenttia. Jatkossa hankkeiden arvioinnissa myös huomioidaan, että ne ovat ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisia ja siten tukevat ekologisesti kestävää taloutta. Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen rahoituksella on tuettu viime vuosina kymmeniä hankkeita, jotka muun muassa ovat edistäneet arvokkaiden ravinteiden talteenottoa sekä parantaneet energiatehokkuutta. Esimerkiksi vuonna 2023 valmistui seitsemän hanketta, joilla muun muassa otetaan talteen vuosittain 20–30 tonnia fosforia ja säästetään lämpöenergiaa noin 30 GWh jäteveden hukkalämmön talteenotolla ja energiatehokkaammilla ratkaisuilla. Määrä vastaa noin 2 000 omakotitalon lämmitystarvetta. 
 
Ympäristöministeriö on tukenut ravinteiden kierrätyksen hankkeita vuodesta 2012 lähtien tavoitteinaan edistää ravinteiden kierrätystä, parantaa vesien tilaa, lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuutta sekä vahvistaa huoltovarmuutta. Jatkossa ravinteiden kierrätystä edistetään osana ympäristöministeriön uutta vesien tilan parantamiseen tähtäävää Ahti-ohjelmaa. Ahti-ohjelman toimilla jatkamme ravinteiden kierrätysohjelman (2012-2023), vesiensuojelun tehostamisohjelman (2019-2023) sekä ja Saaristomeri-ohjelman (2021-) työtä. 

Ravinteiden kierrätyksen avustushaku on auki. Ympäristöministeriö kannustaa hakemaan hankeavustusta viipymättä, jotta toteutukselle jää riittävästi aikaa. Rahoitettavien hankkeiden tulee valmistua viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriön avustusta rakennetun ympäristön tiedonhallinnan digimuutokseen. Haettavana on 1,5 miljoonaa euroa. Hakukierros on auki 4.3.–15.4.Avustuksen tavoitteena on tukea kuntia ja maakuntien liittoja rakennetun ympäristön tiedonhallinnan digitaalisessa muutoksessa. Digimuutos on luonut tarpeen uudelle toimintamallille, jota ohjaa uudistuneet rakennetun ympäristön tiedonhallinnan digitalisaatiota edistävät lakimuutokset.Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea avustusta rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ja uusien valtakunnallisten tietomallien käyttöönottoon. Lisäksi toimenpiteisiin voi sisältyä ratkaisuja, jotka sujuvoittavat rakennetun ympäristön tiedonhallintaa sekä parantavat alueidenkäytön voimassaolevien tietoaineistojen laatua ja saatavuutta. Avustukset myönnetään valtionavustuslain mukaisina erityisavustuksina kuntien ja maakuntien liittojen toimenpiteisiin.Hakuaika alkaa 4.3.2024 ja hakemukset ympäristöministeriölle tulee toimittaa viimeistään 15.4.2024 klo 16.15. Avustusta haetaan uuden haeavustuksia.fi-verkkopalvelun kautta. Tervetuloa kuulemaan avustushausta lisää!Avustuksen hakemisesta järjestetään kaikille avoin infotilaisuus 12.3.2024 klo 9:30 – 10:30. Viimeistään edellisenä päivänä ilmoittautuneille lähetetään Teams-kalenterikutsu.LisätietojaJemina Suikki
erityisasiantuntija
puh. 0295 250 345
[email protected]

Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriön avustusta rakennetun ympäristön tiedonhallinnan digimuutokseen. Haettavana on 1,5 miljoonaa euroa. Hakukierros on auki 4.3.–15.4.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut kaksi digitalisaatiohanketta, joilla pyritään edistämään hallitusohjelman mukaisesti ympäristöön liittyvien lupamenettelyjen sujuvoittamista. Tavoitteena on edesauttaa sitä, että asiointi ja lupien haku ympäristöasioissa toimisi ensisijaisesti digitaalisesti 1.1.2026 alkaen, kun uusi valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa valtion aluehallinnon uudistuksen myötä.”Yhden luukun palvelujen digitalisaation koordinointi -hanke” (YLP Digi) ja ”Ympäristönsuojelun tietorakenteiden ja yhteentoimivuuden kehittäminen” (YTY) saavat Euroopan unionin REPower -rahoitusta. YLP Digi on osa ympäristöministeriön yhden luukun palvelujen hanketta. Yhden luukun mallissa uusi valtion ympäristöviranomainen vastaa lupa- ja muiden menettelyjen etenemisestä ja koordinoinnista. Yhdistämällä keskeisten ympäristöön liittyvien lupalakien käsittelyjä useita lupia edellyttävässä toiminnassa lupahakemus johtaa yhä useammin yhteen päätökseen ja valitusmahdollisuuteen.Ympäristöasioiden ”digiluukku” syntyy useiden digihankkeiden yhteistyönä. YLP Digi koordinoi yhden luukun palvelujen digitalisaation kokonaisuuden etenemistä. Työ- ja elinkeinoministeriön Luvat ja valvonta -palvelusta pyritään kehittämään kattava lupien digitaalinen hakukanava, jonka kautta hakemukset ohjautuvat kustakin luvasta vastaavalle viranomaiselle ja sen tietojärjestelmiin. Sen kautta toiminnanharjoittaja voi hakea keskeiset ympäristöön liittyvät luvat ja asioida uudessa valtion virastossa. Tavoitteena on, että viranomaiset pystyvät hyödyntämään muiden viranomaisten lupamenettelyissä kertynyttä tietoa. Nykyisiä käytössä olevia palveluita voidaan hyödyntää kehitystyössä.YTY-hankkeessa kehitetään ympäristönsuojelutiedon käytettävyyttä vahvistamalla eri ympäristöviranomaisten tietojen yhteentoimivuutta. Työssä keskitytään erityisesti tietoihin, jotka toistuvat ympäristönsuojelulain ja osin myös muun ympäristöön liittyvän lainsäädännön mukaisissa lupa-, ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyissä sekä niitä koskevissa päätöksissä ja valvonnassa. Tavoitteena on, että toiminnanharjoittajat ja viranomaiset syöttävät hanketta koskevat tiedot tietojärjestelmään vain kerran, minkä jälkeen tieto on soveltuvin osin eri osapuolten käytettävissä.Tavoitteena on sujuvoittaa asiointia, tehostaa viranomaisten työtä ja luoda parempi tilannekuva lupa-, ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyjen piirissä olevista hankkeista. Jatkossa päätöstietoja pyritään ohjaamaan automaattisesti eri viranomaisilta, myös kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, tietovarantoon, josta saadaan ajantasaista ja valtakunnallisesti kattavaa tilannetietoa ympäristöön vaikuttavista hankkeista. LisätietojaYhden luukun palvelujen digitalisaation koordinaatio
Neuvotteleva virkamies Juha Lahtela
p. 0295 250 371
[email protected]Ympäristönsuojelun tietorakenteet ja yhteentoimivuus
Projektipäällikkö Anju Asunta
p. 0295 250 191
[email protected]

Ympäristöministeriö on asettanut kaksi digitalisaatiohanketta, joilla pyritään edistämään hallitusohjelman mukaisesti ympäristöön liittyvien lupamenettelyjen sujuvoittamista. Tavoitteena on edesauttaa sitä, että asiointi ja lupien haku ympäristöasioissa toimisi ensisijaisesti digitaalisesti 1.1.2026 alkaen, kun uusi valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa valtion aluehallinnon uudistuksen myötä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät eilen 4.3. alustavaan sopuun pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta. Suomi on vaikuttanut aktiivisesti pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen valmisteluun. Sovun tuloksena syntynyttä ehdotusta pystytään arvioimaan tarkemmin vasta, kun sen lopullinen sisältö on saatavilla. Ehdotus menee vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksyttäväksi. Asetus tulisi sovellettavaksi 18 kuukauden kuluttua sen voimaan tulosta.Asetuksella halutaan vähentää pakkausjätteen määrää, lisätä korkealaatuista kierrätystä, vähentää luonnonvarojen kulutusta ja luoda toimivat kierrätysraaka-aineiden markkinat. Ehdotuksessa otetaan huomioon pakkausten koko elinkaari.Uudelleenkäytölle ja -täytölle vaatimuksiaUudelleenkäytölle ehdotetaan sitovia tavoitteita vuodeksi 2030 ja ohjeellisia tavoitteita vuodeksi 2040. Tavoitteet koskevat seuraavia pakkaustyyppejä, joskin eri pakkauksille on eri tavoitteet: alkoholijuomat ja alkoholittomat juomat (lukuun ottamatta viiniä ja maustettuja viinejä, maitoa ja muita helposti pilaantuvia juomia), kuljetus- ja myyntipakkaukset (lukuun ottamatta vaarallisiin tavaroihin tai suuriin laitteisiin käytettäviä pakkauksia ja elintarvikkeiden kanssa suoraan kosketuksiin joutuvia joustavia pakkauksia) ja ryhmäpakkaukset. Myös pahvipakkaukset on vapautettu kuljetuspakkauksia koskevista vaatimuksista. Uudelleenkäyttövelvoitteista voi kuitenkin poiketa tietyin edellytyksin, esimerkiksi jos poikkeuksen myöntävä jäsenvaltio on saavuttamassa jätteen syntymisen ehkäisemistä ja pakkausjätteiden kierrätystä koskevat tavoitteensa.Suomen kannalta on tärkeätä, että uudelleenkäyttötavoite ei koske maitoa ja muita helposti pilaantuvia juomia, joille uudelleenkäyttöön soveltuvat pakkaukset eivät olisi tarkoituksenmukaisia elintarvikehygienian kannalta. Suomen kannalta on hyvä, että myös viini on tavoitteiden ulkopuolella, koska se on pääasiassa tuontituote, jolle uudelleenkäyttöjärjestelmien luominen olisi hankalaa. Suomelle on myös tärkeää, että kuljetuspakkausten uudelleenkäyttötavoitteet eivät koske kartonkipakkauksia eivätkä suurten laitteiden pakkauksia. Suomi on vaikuttanut aktiivisesti näiden poikkeusten puolesta. Lisäksi tullaan vielä tarkasti selvittämään muut asetuksen joustomahdollisuudet.Suomi on kannattanut pakkausten uudelleenkäytön edistämistä sellaisissa käyttökohteissa, joihin uudelleenkäyttö luontevasti sopii ja se on ympäristön kannalta perusteltua. Asetusehdotuksesta on saatu karsittua Suomen oloihin huonosti sopivia velvoitteita, mutta sen toimeenpano tulee olemaan tässäkin muodossa haastavaa osalle toimijoista. Take away -tuotteita myyvät yritykset, kuten ravintolat ja kahvilat, velvoitetaan tarjoamaan asiakkaille veloituksetta mahdollisuutta ostaa juomia tai valmiita ruoka-annoksia omiin pakkauksiinsa. Lisäksi 2030 alkaen 10 prosenttia take away -tuotteista pitäisi tarjota uudelleenkäytettävissä astioissa. Uudelleenkäyttötavoitteet eivät koske mikroyrityksiä. Lisäksi toimijat voivat muodostaa enintään viiden loppujakelijan yhteenliittymiä täyttääkseen juomien uudelleenkäyttötavoitteet.Vaatimuksia pakkausten turvallisuudesta ja kestävyydestäEhdotuksen mukaan kaikkien pakkausten tulee olla kierrätettäviä. Ehdotuksessa asetettaisiin yleistavoitteet muovipakkauksissa käytettävälle kierrätetyn muovin pitoisuudelle. Tavoite ei koske kompostoituvia muovipakkauksia eikä pakkauksia, joissa on muovia alle 5 prosenttia pakkauksen kokonaispainosta. Poikkeus on tärkeä osalle suomalaisista toiminnanharjoittajista. Komission on tarkasteltava vuoden 2030 tavoitteiden toteutumista ja arvioitava vuoden 2040 tavoitteiden toteutettavuutta. Ehdotuksessa kehotetaan komissiota myös arvioimaan biopohjaisten muovipakkausten teknisen kehityksen tilannetta kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta ja asettamaan arvioinnin perusteella kestävyysvaatimukset muovipakkausten biopohjaiselle sisällölle. Suomi on ajanut biopohjaisten muovien vahvempaa asemaa ja ehdotus on tältä osin parantunut.Ehdotuksessa tiukennetaan vaatimuksia pakkauksissa käytetyistä huolta aiheuttavista aineista. Myös pakkausmerkintöjen yhdenmukaistamisesta on vaatimuksia, millä halutaan parantaa kuluttajille annettavaa tietoa ja helpottaa lajittelua. Jäsenvaltiot vapautetaan vaatimuksesta perustaa panttiin perustuvia muovipullojen ja metallitölkkien palautusjärjestelmiä, jos ne saavuttavat yli 80 prosentin erilliskeräysasteen vuonna 2026 ja jos ne toimittavat täytäntöönpanosuunnitelman, johon sisältyy strategia 90 prosentin erilliskeräystavoitteen saavuttamiseksi. Suomen nykyinen panttijärjestelmä täyttää nämä vaatimukset. Ehdotus kieltäisi tietyt kertakäyttöiset pakkaukset, kuten hedelmien ja vihannesten kertakäyttöiset muovipakkaukset, elintarvikkeiden ja juomien, mausteiden ja kastikkeiden kertakäyttöiset pakkaukset hotelli-, ravintola- ja catering –alan tarjoiluissa, majoitusalalla käytettävien pienten kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden pakkaukset (esimerkiksi shampoo- tai vartalovoidepullot) sekä erittäin kevyet muovipussit (esimerkiksi irtotavarakaupoissa tarjottavat muovipussit).

Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät eilen 4.3. alustavaan sopuun pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta. Suomi on vaikuttanut aktiivisesti pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen valmisteluun. Sovun tuloksena syntynyttä ehdotusta pystytään arvioimaan tarkemmin vasta, kun sen lopullinen sisältö on saatavilla. Ehdotus menee vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksyttäväksi. Asetus tulisi sovellettavaksi 18 kuukauden kuluttua sen voimaan tulosta.

Lähde: ym.fi