NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja kunnossapitolain toimivuutta tarkastelevasta arvioinnista. Raportin tavoitteena on antaa kattava kuvaus nykyisen kunnossapitolain toimivuudesta ja keskeisimmistä muutostarpeista.Kunnossapitolaki koskee asemakaava-alueilla sijaitsevia katuja ja muita yleisiä alueita. Suomen pinta-alasta noin kaksi prosenttia on asemakaavoitettua, mutta asemakaavoitetuilla alueilla asuu lähes 80 prosenttia Suomen väestöstä eli yli 4 miljoonaa henkilöä.  Kunnossapitolaissa säädetään yleiseen käyttöön luovutettujen katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Laissa määritellään muun muassa kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvät tehtävät sekä se, miten nämä vastuut jakautuvat kunnan ja kiinteistön- tai tontinomistajien kesken.  Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978, niin sanottu. kunnossapitolaki) tuli voimaan 1.1.1980. Lakiin on tehty useita osittaisia muutoksia vuosien varrella. Koska kunnossapitolaki on ollut voimassa yli 40 vuotta, ympäristöministeriössä on katsottu tarpeelliseksi ennen lain uudistamista arvioida nykyisen lain toimivuus kokonaisuutena.Hallitusohjelman mukaisesti kunnossapitolainsäädäntö päivitetään vastaamaan tämän päivän tarpeita tämän hallituskauden aikana. Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan uudistusta. Lausuntokierroksella saadut palautteet auttavat työryhmää lainvalmistelussa.AikatauluKaikille avoin kunnossapitolain toimivuusarviointiraportin lausuntokierros on käynnissä 31.1.2024 asti. Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkatyönä. Alustavan suunnitelman mukaisesti hallitus antaa esityksen uudeksi lainsäädännöksi kevätistuntokaudella 2026.  Jätä palautteesi Lausuntopalvelussa.Raportti valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa​​​​​​​Työryhmä valmistelemaan kaavojen toteuttamisen ja katujen kunnossapidon lainsäädännön uudistamista, tiedote 1.12.2023LisätietojaTaru Sihvonen  
erityisasiantuntija  
p. 029 5250 335
[email protected]

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja kunnossapitolain toimivuutta tarkastelevasta arvioinnista. Raportin tavoitteena on antaa kattava kuvaus nykyisen kunnossapitolain toimivuudesta ja keskeisimmistä muutostarpeista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Rakentamislakiin tehdään hallitusohjelman mukaisia korjauksia. Ympäristöministeriö järjestää laista lausuntokierroksen tammi–helmikuussa. Tavoitteena on saada lakimuutokset voimaan vuoden 2025 alusta alkaen.Hallitusohjelmassa linjataan, että vuonna 2023 säädettyä rakentamislakia korjataan niin, että hallinnollinen taakka kevenee, byrokratia vähenee, valitusoikeus selkeytyy ja päävastuullisen toteuttajan vastuu täsmentyy. Lisäksi lakiin määritellään rakentamislupien käsittelyaikatakuu.Rakentamisluvan yhteydessä vaadittavien tietojen laajuutta rajataan, ja rakentamisluvan käsittelylle säädettäisiin kolmen kuukauden määräaika. Helsingissä, Turussa ja Vantaalla käytössä olleen rakennuslupakäsittelyä nopeuttaneen kokeilulain käytäntöjä esitetään pysyviksi ja laajennettavaksi koko maahan.Päävastuullisen toteuttajan vastuuta täsmennetään. Purkamisluvan edellytyksiä koskevaan pykälään tehdään tulkintoja selkeyttäviä muutoksia, ja valitusoikeuksiin esitetään muutoksia, jotka sujuvoittaisivat kaavoitus-, lupa- ja valitusprosesseja.Rakennusten vähähiilisyyttä ja elinkaariominaisuuksia säänteleviin pykäliin valmistellaan muutoksia, joiden tarkoituksena on keventää hallinnollista taakkaa kunnissa ja rakentajilta. Vaatimus ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen toimittamisesta poistuisi pientaloilta ja korjauksista.Uutena ehdotuksena lakiin tuodaan puhtaan siirtymän sijoittamislupa, joka sujuvoittaisi puhtaan siirtymän teollisuushankkeiden rakentamista. Tapahtuma-alan tilaisuuksien järjestämistä helpotetaan täsmentämällä lakiin, ettei rakentamisen luvanvaraisuus koske tapahtumarakenteita.”Rakentamislain korjaussarjalla saamme lain alkuperäisen voimaantulon aikataulussa sujuvoitettua rakentamista ja kevennettyä hallinnollista taakkaa. Esimerkiksi rakentamisluvan käsittelyaikatakuu on tärkeä muutos, joka varmistaa rakennushankkeiden sujuvan luvituksen kaikkialla Suomessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen toteaa.Rakentamislain lausuntokierros ajoittuu tammi-helmikuulle 2024. Työn etenemistä voi seurata ympäristöministeriön verkkosivuilla.ym.fi/rakentamislakiLisätiedotEmma-Stina Vehmanen
ministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Kirsi Martinkauppi
hallitusneuvos
p. 0295 250 177
[email protected]

Rakentamislakiin tehdään hallitusohjelman mukaisia korjauksia. Ympäristöministeriö järjestää laista lausuntokierroksen tammi–helmikuussa. Tavoitteena on saada lakimuutokset voimaan vuoden 2025 alusta alkaen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto asetti torstaina 7.12. eduskuntapuolueista koostuvan ryhmän seuraamaan kansallista ja EU:n ilmastopolitiikkaa ja sen toimeenpanoa sekä varmistamaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden. Ryhmä keskustelee myös tulevaisuudessa tarvittavista ilmastopoliittisista linjauksista. Seurantaryhmässä on mukana kaikki eduskuntapuolueet.Seurantaryhmä käsittelee ja seuraa ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja maankäyttösektoriin liittyviä suunnitelmia sekä niiden toimeenpanoa ja toimia. Lisäksi ryhmä keskustelee ilmastotieteen viesteistä erityisesti hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raporttien ja kansallisen Ilmastopaneelin työn pohjalta. Ryhmä ei tee päätöksiä vaan toimii kansallista toimeenpanoa ja valmistelua tukevana tahona. Ryhmä voi kuulla työnsä edetessä tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita ja sidosryhmiä.Parlamentaarisen seurantaryhmän toimikausi on 1.1.2024–30.6.2027. Ryhmän on tarkoitus kokoontua neljä kertaa vuodessa. KokoonpanoPuheenjohtajaKai Mykkänen, ympäristö- ja ilmastoministeriJäsenet ja varajäsenetKansallinen Kokoomus
Pauli Aalto-Setälä,
Varajäsen Heikki Autto
Aura Salla
Noora Fagerström (varajäsen)Perussuomalaiset
Antti Kangas (varapuheenjohtaja)
Minna Reijonen
Varajäsen Sara Seppänen
Petri Huru (varajäsen)Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue
Pinja Perholehto
Marko Asell
Johan Kvarnström (varajäsen)
Eveliina Heinäluoma (varajäsen)Suomen Keskusta
Vesa Kallio
Hanna Kosonen (varajäsen)Vihreä liitto
Oras Tynkkynen
Sofia Virta (varajäsen)Vasemmistoliitto
Mai Kivelä
Hanna Sarkkinen (varajäsen)Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Mikko Ollikainen
Otto Andersson (varajäsen)Suomen Kristillisdemokraatit
Peter Östman
Päivi Räsänen (varajäsen)Liike Nyt
Harry Harkimo,
Iina Ilmarinen (varajäsen)Pysyvät asiantuntijat
Puheenjohtaja Jyri Seppälä, Ilmastopaneeli
Pääsihteeri, neuvotteleva virkamies, Laura Aho, ympäristöministeriöLisätietojaLaura Aho
pääsihteeri, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö
[email protected]
p. 029 525 1035Lyydia Ylönen
ministeri Mykkäsen erityisavustaja
[email protected]
p. 050 476 1341

Valtioneuvosto asetti torstaina 7.12. eduskuntapuolueista koostuvan ryhmän seuraamaan kansallista ja EU:n ilmastopolitiikkaa ja sen toimeenpanoa sekä varmistamaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden. Ryhmä keskustelee myös tulevaisuudessa tarvittavista ilmastopoliittisista linjauksista. Seurantaryhmässä on mukana kaikki eduskuntapuolueet.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Yhdessä oppimista, kunnostajien kohtaamisia ja kädet vesissä työtä pienvesien puolesta. Tämän kaiken mahdollistaa Helppi-hanke eli Helmi-ohjelman pienvesi- ja rantaluontoverkosto.Suomen ympäristökeskuksen (Syke) vetämä Helppi-hanke koordinoi ja tukee Helmi-ohjelman pienvesi- ja rantaluontokunnostustöiden toimeenpanoa valtakunnallisesti.”Autamme erityisesti ELY-keskuksia pienvesikunnostusten käytännön työssä alueillaan. Selvitämme, millaisia haasteita heillä on, ja millaista tietoa ja aineistoja he tarvitsevat työnsä tueksi. Lisäksi järjestämme koulutuksia ja vertaisoppimistilaisuuksia alueilla ja koordinoimme kunnostusoppaiden tuottamista”, kertoo hankkeen koordinaattori, tutkija Mari Annala Sykestä.Hankkeen piiriin kuuluu erilaisten pienvesien kunnostuksia – mukana ovat purot, lähteet, fladat ja kluuvit sekä lammet. Lisäksi kunnostukset kattavat sisävesien ja Itämeren rantaluontokohteita. Pienvesien ja rantojen tila on heikentynyt erityisesti maankäytön muutosten ja vesirakentamisen seurauksena, ja pienvesien luontotyypit ovat suurelta osin uhanalaisia. Helmi-ohjelmassa tavoitteena onkin kunnostaa jopa 200 pienvesikohdetta.Helppi-hankkeessa kehitetään parhaillaan pienten virtavesien tilan arviointia ja selvitetään edellytyksiä perustaa Helmi-ennallistamiskohteiden seurantaverkosto. ”Meillä on tekeillä myös selvitys, jossa koostamme tietoa erilaisista rantaluontotyypeistä ja niiden kunnostustarpeista”, Annala sanoo.Verkostoituminen on välttämätöntä ennallistamistyössä”Jotta ennallistaminen olisi pienvesiluonnon kannalta mahdollisimman vaikuttavaa, on käytännön töitä tekevien päästävä verkostoitumaan hyvin ja jakamaan tietoa tehokkaasti keskenään. Näen, että työmme kohtaamisten järjestäjänä ja verkoston kokoajana on tässä erityisen tärkeää”, Annala pohtii.Tilaisuuksia ja tapaamismahdollisuuksia onkin hankkeen puitteissa järjestetty moneen tarpeeseen. Esimerkiksi virtuaalisessa Pienvesi-kahvilassa konsultit, järjestöt ja viranomaiset kohtaavat ajankohtaisten tietoiskujen äärellä ja pääsevät keskustelemaan yhdessä. Alueilla järjestetään myös koulutuksia, joissa ollaan konkreettisesti kädet savessa – tai vedessä – maastossa.Kaikki koulutukset ovat avoimia ja niihin ovat osallistuneet esimerkiksi ELYjen ja Metsähallituksen asiantuntijat.Yhteishenkeä ja oppimismahdollisuuksia pienvesiluonnon puolesta”Koen, että teemme ja mahdollistamme pienvesikunnostajille konkreettista työtä luonnon monimuotoisuuden eteen. Helmi-ohjelma on luonut yhteishenkeä ja tarjonnut oppimismahdollisuuksia sekä meille että muille toimijoille yhdessä tekemisen kautta”, kertoo Annala.Parhaita kokemuksia ovat hänen mukaansa verkoston kasvokkaiset tapaamiset eri puolilla Suomea. ”Muiden alan asiantuntijoiden ja käytännön tekijöiden kohtaaminen on tärkeää, mutta myös hauskaa. Ollaan sitten saunassa, paljussa, tai pienvesien äärellä”, hän iloitsee.Annalan omaa sydäntä lähinnä ovat purot, sillä hän on taustaltaan purotutkija. ”Olen tehnyt paljon tutkimusta Koillismaalla, ja alueen puroluonto on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Kun löydän luonnontilaisen pienveden, on se aina sykähdyttävä kokemus!”

Yhdessä oppimista, kunnostajien kohtaamisia ja kädet vesissä työtä pienvesien puolesta. Tämän kaiken mahdollistaa Helppi-hanke eli Helmi-ohjelman pienvesi- ja rantaluontoverkosto.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen menestyminen vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja sääntelyä, kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla sekä pitkäjänteistä investointistrategiaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen on myös osallistuttava kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi ja huolehdittava, että jatkossa on saatavissa riittävästi osaavaa vihreää työvoimaa. Muutoksen vaikutukset tuottavuuteen tulisi tunnistaa, kun politiikkatoimista päätetään.Suomi on määritellyt tavoitteekseen fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan ja hiilineutraalisuuden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä. Vihreä siirtymä onkin jo käynnistynyt, ja yhä tiukemman päästösääntelyn yleistyessä sen vaikutukset niin talouteen kuin yhteiskuntaan korostuvat.Vihreän siirtymän vaikutukset Suomen talouteen riippuvat ympäristömääräysten, rakenteellisen muutoksen ja tuottavuuden monimutkaisista yhteyksistä. Arvio ilmenee tänään julkaistusta tutkimuksesta ”Transition to carbon neutrality: Implications for productivity, competitiveness and investments” ja sen pohjalta laaditusta Policy Brief-katsauksesta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toteuttamassa tutkimuksessa on tarkasteltu erityisesti hiilineutraalin siirtymän kilpailukyky- ja tuottavuusvaikutuksia.Tutkimuksen mukaan Suomen menestys vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua sekä kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla. Politiikkatoimilla on varmistettava pitkäjänteinen investointistrategia, selkeä ympäristöpolitiikka ja vahva satsaus vihreään teknologiatutkimukseen.Koska ilmastonmuutos on globaali haaste, Suomen tulee myös osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi kansainvälisessä kaupassa sekä panostaa osaavaan vihreään työvoimaan. Työvoiman saatavuuteen voidaan vaikuttaa niin koulutuspoliittisilla ratkaisuilla kuin myös edistämällä elinikäistä oppimista ja työperäistä maahanmuuttoa.Muutoksen vaikutukset tuottavuuteen tulisi tunnistaaVihreän siirtymän rakennemuutoksella on ollut merkittävä rooli Suomen tuottavuuskasvussa vuosina 2000–2019. Vihreä tuottavuuskasvu on ollut positiivista erityisesti ajanjakson viimeisinä vuosina, mutta toimintaansa jatkavien yritysten tuottavuuskasvu on kuitenkin ollut heikkoa. Tutkijoiden mukaan jatkossa olisikin pyrittävä samanaikaisesti parantamaan jatkavien, ja jo markkinoilla olevien, yritysten tuottavuutta sekä vähentämään niiden päästöjä.Suomen sitoutuminen asetettuun hiilineutraalisuustavoitteeseen on tuonut mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia liiketoimintasektorille, toteaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimuspäällikkö Natalia Kuosmanen.”Tunnistamalla, miten vihreän siirtymän mukanaan tuoman rakennemuutos on vuorovaikutuksessa tuottavuuden kanssa, Suomi voi potentiaalisesti myös lisätä talouskasvuaan. Toteuttamalla hyvin harkittuja toimenpiteitä, kuten pitkäjänteisiä investointeja, Suomen tuottavuus ja talouskasvu voivat siis nousta samalla kun etenemme kohti hiilineutraalisuustavoitetta”, Kuosmanen sanoo.Vihreän siirtymän rakenteelliset muutokset liittyvät kiinteästi yritysten tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Yritykset voivat esimerkiksi joutua arvioimaan, kannattaako niiden investoida Suomeen vai siirtää tuotantoa niukemman päästösääntelyn maihin. Näin ratkaisut voivat vaikuttaa kokonaisten toimialojen rakenteisiin. Etlan Natalia Kuosmanen huomauttaakin, ettei rakennemuutoksen ja tuottavuuden välinen syy-yhteys ole yksisuuntainen, mikä olisi tärkeää pitää mielessä, kun politiikkatoimia valmistellaan ja niistä päätetään.Vihreille investoinneille tutkijat esittävät julkista tukea, koska uudenlaisen teknologian innovointi ja markkinoille tuominen on hankalaa ja kallista.Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. 

Suomen menestyminen vihreässä siirtymässä edellyttää tehokkaampaa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja sääntelyä, kilpailun edistämistä vihreän teknologian aloilla sekä pitkäjänteistä investointistrategiaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen on myös osallistuttava kansainväliseen yhteistyöhön hiilivuodon estämiseksi ja huolehdittava, että jatkossa on saatavissa riittävästi osaavaa vihreää työvoimaa. Muutoksen vaikutukset tuottavuuteen tulisi tunnistaa, kun politiikkatoimista päätetään.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotukset uudeksi yhdyskuntakehittämislaiksi ja uudeksi yhdyskuntarakentamislaiksi. Kaavojen toteuttamista ja katujen kunnossapitoa ohjaavat säännökset uudistetaan näissä laeissa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Työ on osa laajempaa alueidenkäyttöä sääntelevän lainsäädännön uudistusta.Valmisteltava kokonaisuus sisältää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säännökset, jotka koskevat kuntien maapolitiikkaa, tonttijakoa, katuja ja muita yleisiä alueita. Työssä käsitellään kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista, maan luovuttamista ja lunastamista, hulevesiä, yleiskaavan ja asemakaavan toteuttamisesta johtuvaa korvausta sekä kehittämisalueita. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetut säännökset.Työryhmän puheenjohtajana toimii yksikön johtaja Samuli Alppi ympäristöministeriöstä, ja sen toimikausi on 1.12.2023–31.8.2025. Tavoitteena on, että hallitus voi antaa lakiesityksen eduskunnalle kevätistuntokaudella 2026. Työryhmä huolehtii vuorovaikutuksesta keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tulevista sidosryhmätilaisuuksista tiedotetaan erikseen.Teemaan liittyvät muut uudistuksetYmpäristöministeriö asetti aiemmin tänä vuonna toisen työryhmän valmistelemaan uutta alueidenkäyttölakia. Uusi alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset.Käynnistyvät lakiuudistukset ovat jatkoa vuonna 2018 alkaneelle maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukselle, jossa säännösten uudistus jäi osin kesken. Eduskuntaan etenivät viime hallituskaudella rakentamisen osuus ja alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat säädökset.Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Samalla maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamisen osuus, ja lain nimeksi tulee alueidenkäyttölaki. Lainsäädännön uudistuksessa huomioidaan soveltuvin osin maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen aikana tehdyt selvitykset ja muu pohjatyö.LisätietojaTyöryhmän työtä voi seurata valtioneuvoston Hankeikkunassa​​​​​​​Alueidenkäyttölain uudistusta valmisteleva ryhmä, tiedote 6.11.Emma-Stina Vehmanen
ministeri Mykkäsen erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Samuli Alppi
Yksikönjohtaja, ympäristöneuvos
p. 0295 250 036
[email protected]

Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotukset uudeksi yhdyskuntakehittämislaiksi ja uudeksi yhdyskuntarakentamislaiksi. Kaavojen toteuttamista ja katujen kunnossapitoa ohjaavat säännökset uudistetaan näissä laeissa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti. Työ on osa laajempaa alueidenkäyttöä sääntelevän lainsäädännön uudistusta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on tilannut ulkopuolisen kartoituksen Merenkurkun luonnonsuojeluun liittyvistä ristiriidoista. Kartoituksen perusteella luonnonsuojeluun liittyvät jännitteet ja osapuolten välinen syvä epäluottamus ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana. Varsinaisten kiistakysymysten lisäksi taustalla on tyytymättömyyttä ympäristöhallinnon toimintatapoihin sekä luottamuspulaa. Kartoitus toi esiin kuitenkin myös myönteistä kehitystä yhteistyössä sekä halua yhteiseen ongelmanratkaisuun.Kartoitus toteutettiin syksyllä 2023 neljänkymmenen haastattelun ja yhteisen työpajakeskustelun avulla. Haastateltavina oli alueen kansanedustajia, maakunnan ja alueen kuntien johtajia, viranomaisia, etujärjestöjen, säätiöiden, maanomistajien, metsästäjien ja kalastajien sekä luontojärjestöjen edustajia. Ympäristöhallinnon puolelta kuultiin ministeriön lisäksi Metsähallituksen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajia.Merenkurkussa luontoa arvostetaan mutta suojelun tavoitteet ja keinot puhuttavatKaikki osapuolet arvostavat Merenkurkun saariston luontoa ja pitävät sen vaalimista tärkeänä. Suojelun tavoitteet eivät kuitenkaan ole kaikille selkeitä ja erimielisyyttä on varsinkin toimista ja niiden vaikutuksista. Haastatteluissa nousikin esiin vaatimus jo tehtyjen suojelupäätösten vaikuttavuuden arvioinnista ja ylipäätään toiminnan seurannan tärkeys.Ympäristökiistoille luonteenomaisesti tietoon, tiedon tuottamiseen, luotettavuuteen ja paikallisen tiedon hyödyntämiseen liittyvät kysymykset nousivat esiin. Muita erimielisyyksien aiheita ovat mm. metsästyksen rajoitukset, merimetso-, ja hyljekantojen säätely, erilaiset tulkinnat lainsäädännön tuomista reunaehdoista, yksittäisten suojelualueiden mielekkyys sekä Merenkurkkuun suunnitellun luonnonsuojelualueen toteutus.Haastatteluissa nousi esiin myös tyytymättömyys hallinnon toimintatapoihin ja kokemukset epäonnistuneista yhteistyöprosesseista. Osallistumismahdollisuudet on koettu osin näennäisinä. Valmiiden ratkaisuehdotusten sijaan olisi kaivattu avoimempaa yhteistä pohdintaa eri tavoitteista ja keinoista. Myös hallinnon resurssien puute hoitaa asioita sekä ajan myötä muuttuneet linjaukset herättivät kritiikkiä.  Työ luottamuksen rakentamiseksi jatkuuEri tahoilla on halua yhteisesti hyväksyttävien ratkaisujen etsimiselle, mutta se vaatii paitsi asiakysymysten ratkaisemista, myös yhteistyön ja vuorovaikutuksen jatkuvaa parantamista.”Toivomme, että nyt aloitettu prosessi on todella aito ja etenee. Odotukset ovat korkealla. Toisaalta tähän liittyy riski. Jos nyt ei päästä uudella lähestymistavalla eteenpäin, voivat ristiriidat kasvaa entisestään”, tiivistävät Merenkurkussa toimivat järjestöaktiivit Lars Skog ja John Erickson.Kartoituksen loppuvaiheessa järjestetyssä työpajassa syntyi ehdotus työn jatkamisesta aluksi pienemmällä ryhmällä. Tämän ”työrukkasen” tehtävänä olisi hahmotella seuraavia askeleita ja luonnostella työohjelmaa etenemiselle.”Kiitän lämpimästi tähän asti prosessiin osallistuneita arvokkaista näkemyksistä. Pidän myös erittäin tärkeänä, että työ jatkuu. Olemme nyt päässeet hyvään alkuun ja uskon, että määrätietoisella työllä pääsemme yhdessä osapuolten kanssa eteenpäin”, toteaa ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä.Kartoitus: Turunen, J.P. & Strandberg-Panelius, C. (2023). Merenkurkun luonnonsuojelun ristiriidat ja ratkaisumahdollisuudet [Naturvården i Kvarken: meningsskiljaktigheter och möjliga lösningar]. Akordi Oy: Julkaisuja.

Ympäristöministeriö on tilannut ulkopuolisen kartoituksen Merenkurkun luonnonsuojeluun liittyvistä ristiriidoista. Kartoituksen perusteella luonnonsuojeluun liittyvät jännitteet ja osapuolten välinen syvä epäluottamus ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana. Varsinaisten kiistakysymysten lisäksi taustalla on tyytymättömyyttä ympäristöhallinnon toimintatapoihin sekä luottamuspulaa. Kartoitus toi esiin kuitenkin myös myönteistä kehitystä yhteistyössä sekä halua yhteiseen ongelmanratkaisuun.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen osapuolet pääsivät tänään sopuun ilmastotuhoja koskevasta rahastosta Dubaissa. Rahasto on ollut erityisesti pienille ja köyhille maille neuvotteluissa prioriteetti.YK:n ilmastokokous COP28 alkoi tänään Arabiemiraateissa, Dubaissa. Neuvottelut käynnistyivät sovulla ilmastotuhoja koskevasta rahastosta. Rahastolla tuetaan kaikkein haavoittuvimpia maita ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen käsittelyssä. Rahaston perustamisesta tehtiin päätös viime vuonna Egyptissä COP27:ssa, mutta rahaston yksityiskohdista sovittiin Dubain kokouksen ensimmäisenä päivänä.”Päätös on historiallinen, sillä samalla niin sanottu palomuuri kehittyvien ja kehitysmaiden välillä murtui, kun puheenjohtajamaa ja neuvotteluissa kehitysmaihin lukeutuva Arabiemiraatit sitoutui antamaan rahastoon 100 miljoonaa dollaria. Aiemmin ilmastorahoitusta on pidetty kehittyvien maiden vastuulla. Saksa sitoutuu rahastoon myös 100 miljoonalla dollarilla ja myös monet muut EU maat tulevat sitoutumaan rahastoon”, kertoo EU:n pääneuvottelija Outi Honkatukia kokouksesta.Honkatukia on ollut keskeisessä roolissa rahastoa valmistellussa työryhmässä, eli väliaikaisessa komiteassa, joka teki päätösehdotuksen rahoitusjärjestelyistä COP28:lle aiemmin syksyllä. Honkatukia toimi komitean toisena puheenjohtajana.Ilmastotuhoja koskevat rahoitusjärjestelyt ovat olleet YK:n aiemmissa ilmastokokouksissa ratkaisevassa roolissa. Se on ollut kynnyskysymys etenkin pienille ja köyhille maille sekä saarivaltioille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista ja menetyksistä eniten.”Toivon, että nyt syntynyt päätös antaa positiivista nostetta kokoukseen. Tämä antaa mahdollisuuden EU:lle keskittyä meille tärkeään kysymyksiin päästöjen vähentämisestä ja toimista rajata maapallon lämpötilan nousu 1,5 asteeseen”, Honkatukia huomioi.Suomi ja EU ajavat voimakkaasti fossiilisista polttoaineista luopumista sekä uusiutuvan ja puhtaan energiatuotannon lisäämistä. Ilmastokokouksessa huipentuu myös Pariisin sopimuksen maailmanlaajuinen tilannekatsaus (Global Stocktake), jossa tarkastellaan ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja toimien riittävyyttä. Toimet päästöjen vähentämiseksi eivät ole riittäviä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi. Tarkastelun tulisi johtaa päästövähennystavoitteiden kiristämiseen.

YK:n ilmastosopimuksen osapuolet pääsivät tänään sopuun ilmastotuhoja koskevasta rahastosta Dubaissa. Rahasto on ollut erityisesti pienille ja köyhille maille neuvotteluissa prioriteetti.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt luonnonsuojeluasetuksen. Luonnonsuojeluasetuksen päivittäminen on osa luonnonsuojelulain uudistusta. Uusi luonnonsuojelulaki tuli voimaan 1. kesäkuuta.Merkittäviä muutoksia uudessa asetuksessa ovat uudet säännökset, jotka koskevat luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman laatimista sekä tiukasti suojeltavien luontotyyppien määritelmiä. Myös suojeltujen luontotyyppien määritelmiä on tarkennettu.Asetuksesta poistetaan sellaisia säännöksiä, jotka luonnonsuojelulain uudistuksessa sisällytettiin asetuksen sijasta luonnonsuojelulakiin. Esimerkiksi rauhoitettujen lajien liitteestä poistetaan matelijat ja sammakkoeläimet, jotka on rauhoitettu uudella luonnonsuojelulailla. Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttäviin Suomessa esiintyviin lajeihin lisätään kaksi uutta ja poistetaan yksi lepakkolaji sekä lisätään luontodirektiivissä mainitut Suomessa esiintyvät kasvilajit.Luonnonsuojelulaki turvaa luonnon monimuotoisuuttaUusi luonnonsuojelulaki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2023. Uutta luonnonsuojelulaissa on esimerkiksi luontotyyppien suojelun vahvistaminen tiukalla suojelulla, vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja varovaisuusperiaate. Lain nojalla annetaan eri asetukset luontopaneelista, luonnonsuojelun tietojärjestelmästä ja vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta.Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Lain tavoitteet ovat luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen, luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen, kansalaisten luonnontuntemuksen ja ympäristötietoisuuden lisääminen sekä luonnontutkimuksen edistäminen.LisätietojaRoosa Kellokoski
erityisasiantuntija
p. 0295250260
[email protected]

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt luonnonsuojeluasetuksen. Luonnonsuojeluasetuksen päivittäminen on osa luonnonsuojelulain uudistusta. Uusi luonnonsuojelulaki tuli voimaan 1. kesäkuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään ehdotuksen pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta. Muutos toisi uuden vaihtoehdon alueiden pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen järjestämiseksi. Ehdotuksen mukaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja pilaantuneen alueen haltija tai muu osa puoli voisivat jakaa työn kustannukset. Tämä toisi enemmän ja entistä merkittävimpiä kohteita selvitys- ja kunnostustoimien piiriin.Nykyisen tukilain mukaan alueiden pilaantuneisuuden selvittämiseen ja puhdistamiseen voi saada valtionavustusta tai tukiviranomaisena toimiva Pirkanmaan ELY-keskus voi järjestää alueen pilaantuneisuuden tai puhdistamisen selvittämisen ja vastata hankkeen kustannuksista. Käytännössä järjestäminen tarkoittaa, että Pirkanmaan ELY-keskus kilpailuttaa hankkeen. Tukilain järjestämistehtävä on tärkeää erityisesti sellaisille pilaantuneiden alueiden haltijoille, joilla ei ole resursseja tai omaa osaamista pilaantuneisuuden selvittämisen tai puhdistamisen järjestämiseksi. Järjestämistehtävään pääsemisen edellytykset ovat kuitenkin olleet hyvin tiukat. Ehdotetulla muutoksella tarjotaan vaihtoehto valtionavustuksen hakemiselle ja pyritään helpottamaan järjestämistehtävän piiriin pääsemistä. Muutoksen myötä selvitys- ja puhdistuskustannukset jaettaisiin Pirkanmaan ELY-keskuksen ja alueen haltijan tai muun yhteistyöosapuolen kesken. Pirkanmaan ELY-keskuksen osuus hankkeen kustannuksista olisi enintään 50 prosenttia. Järjestämistehtävän piiriin pääsemisen edellytykset olisivat vastaavat kuin valtionavustuksen saamiselle asetetut edellytykset eli huomattavasti matalammat kuin voimassa olevassa laissa. Järjestämistehtävä säilyisi edelleen harkinnanvaraisena. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voisi lisäksi edelleen tietyissä tilanteissa vastata järjestämisen kustannuksista kokonaan. Haastava kohde, jonka selvittämisen tai puhdistamisen Pirkanmaan ELY-keskus olisi voimassa olevan lain mukaan voinut järjestää, voisi edelleen saada järjestämisen Pirkanmaan ELY-keskuksen kustantamana. Esityksen tavoitteena on helpottaa edellytyksiä päästä selvitys- ja puhdistustoimien piiriin. Tavoitteena on myös turvata valtion tuella se, että toimien piiriin saadaan nykyistä enemmän ja merkittävämpiä kohteita. Esityksen vaikutukset kohdistuvat niihin tahoihin, joiden hallussa pilaantuneita alueita on tai jotka muuten osallistuvat niiden pilaantuneisuuden selvittämiseen ja puhdistamiseen. 

Valtioneuvosto hyväksyi tänään ehdotuksen pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta. Muutos toisi uuden vaihtoehdon alueiden pilaantuneisuuden selvittämisen ja puhdistamisen järjestämiseksi. Ehdotuksen mukaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja pilaantuneen alueen haltija tai muu osa puoli voisivat jakaa työn kustannukset. Tämä toisi enemmän ja entistä merkittävimpiä kohteita selvitys- ja kunnostustoimien piiriin.

Lähde: ym.fi