NordenBladet — Tuulivoiman kannalta harvaan asutut alueet, kuten poronhoitoalueet, ovat houkuttelevia sijoittumispaikkoja. Akordi Oy:n johdolla toteutettu tuore selvitys huomauttaa, ettei tuulivoima-alalla aina tunnisteta poronhoidon erityisasemaa tai tunneta eri alueiden merkitystä poronhoidon kannalta. Tästä on aiheutunut ristiriitoja paikallisesti. Selvityksessä todetaan, että tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä rakennetaan neuvottelevalla yhteistyöllä.Puhtaan energian siirtymää tehdään tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energiamuotojen avulla. Niiden sosiaaliset vaikutukset eivät kuitenkaan ole aina oikeudenmukaisia. Jotta puhtaan energian siirtymä toteutuisi suunnitellusti, on tämä ristiriita saatava ratkaistua.Ympäristösovitteluun erikoistunut Akordi Oy julkaisi marraskuussa selvityksen “Tullaan tutuiksi ja tullaan toimeen – Yhteistoiminnallisten toimintatapojen vaikutukset tuulivoiman paikalliselle hyväksyttävyydelle poronhoitoalueella”.Raportissa kuvataan, miten tuulivoima-alan ja poronhoidon välille onnistuttiin rakentamaan vaikutuksiltaan merkittävä vuoropuhelu- ja yhteistyöprosessi. Sen tuloksena onnistuttiin liennyttämään jännitteitä, laatimaan yhteisesti suositukset hyviksi käytännöiksi tuulivoiman suunnittelulle ja operoinnille poronhoitoalueella, sekä vakiinnuttamaan alojen välinen yhteistyöfoorumi.Vuonna 2019 alkaneen työn avaintoimijoita ovat olleet Suomen tuulivoimayhdistys sekä Paliskuntain yhdistys. Ympäristökiistojen neuvottelevaan ratkaisuun erikoistunut Akordi toimi selvitystyössä riippumattomana välittäjänä.Työn vaikuttavuutta arvioivaa selvitystä varten koottiin näkemyksiä tuulivoimatoimijoilta, poronhoitajilta, kunnista sekä tuulivoiman sosiaalisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arviointiin erikoistuneita konsulteilta. Saatujen arvioiden mukaan yhteistoiminnan ja luottamuksen rakentamisen kannalta merkittävimpiä asioita tähän mennessä toteutuneessa työssä ovat olleet luottamusta rakentavat kontaktit toimijoiden välillä, huolellisesti valmistellut ja toteutetut vuorovaikutustilanteet sekä yhteisen tietopohjan ja ymmärryksen lisääminen.Jatkon kannalta on tärkeää se, että työssä on syntynyt edellytyksiä tunnistaa poronhoidolle kriittiset alueet paremmin. Samoin yhteistyössä on alettu kehittää ratkaisuja siihen, miten poronhoidolle aiheutuvia haittoja voidaan kompensoida esimerkiksi palauttamalla ja ennallistamalla laitumia.Poronhoidon ja tuulivoima-alan välille neutraalille maaperälle rakennettu pitkäjänteinen yhteistyöfoorumi tarjoaa lupaavan esimerkin konflikteja ennakoivasta ja ratkovasta toimintamallista, jolla voidaan varmistaa energiasiirtymän oikeudenmukaisuutta.Selvitystyö on tehty ympäristöministeriön rahoituksella. Myös Tiina ja Antti Herlinin säätiö on tukenut selvityksen toteutusta.Selvitys: Tullaan tutuiksi ja tullaan toimeen – Yhteistoiminnallisten toimintatapojen vaikutukset tuulivoiman paikalliselle hyväksyttävyydelle poronhoitoalueellaLisätietojaSanna Jylhä 
Ympäristöneuvos
Ympäristöministeriö
p. 0295250233
[email protected]Jonna Kangasoja 
Toimitusjohtaja
Akordi Oy
p. 050-4412863
[email protected]Heidi Paalatie
Operatiivinen johtaja 
Suomen tuulivoimayhdistys
p. 0405503858
[email protected]Marja Anttonen
Porotalousneuvoja
Paliskuntain yhdistys
p. 040-1247422
[email protected]

Tuulivoiman kannalta harvaan asutut alueet, kuten poronhoitoalueet, ovat houkuttelevia sijoittumispaikkoja. Akordi Oy:n johdolla toteutettu tuore selvitys huomauttaa, ettei tuulivoima-alalla aina tunnisteta poronhoidon erityisasemaa tai tunneta eri alueiden merkitystä poronhoidon kannalta. Tästä on aiheutunut ristiriitoja paikallisesti. Selvityksessä todetaan, että tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä rakennetaan neuvottelevalla yhteistyöllä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat COP-28 –kokoukseen Arabiemiirikuntiin Dubaihin 30.11.-12.12. Pääministeri Petteri Orpo edustaa Suomea valtionjohtajien kokouksessa 1.-2. joulukuuta. Ministeriviikolla 8.-12.12. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Ilmastokokouksen (COP28) teemoja ovat päästöjen vähentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja rahoitus, erityisesti ilmastotuhoja koskevat rahoitusjärjestelyt. Ilmastokokouksessa huipentuu myös Pariisin sopimuksen maailmanlaajuinen tilannekatsaus (Global Stocktake), jossa tarkastellaan ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja toimien riittävyyttä.Kokouksen käynnistää valtionjohtotason huippukokous, jossa Suomea edustaa pääministeri Petteri Orpo. Pääministeri Orpo pitää kokouksessa Suomen kansallisen puheenvuoron.”Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat jo nyt laajoja tuhoja eri puolilla maailmaa. Tarvitsemme nyt jos koskaan vahvaa poliittista sitoutumista ja maailmanlaajuisia toimia päästöjen vähentämiseksi. Ilmastoratkaisut edellyttävät saumatonta yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Suomi on esimerkki siitä, että päästöjä voidaan vähentää samalla, kun talouden kasvupotentiaalista pidetään huolta”, toteaa pääministeri Orpo.Jälkimmäisellä kokousviikolla Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio osallistuvat kokouksen tapahtumiin, joita järjestetään ensimmäistä kertaa Suomen paviljongissa kokouksen tapahtuma-alueella.Pääministeri Orpo avaa paviljongin perjantaina 1. joulukuuta. Paviljongin ohjelma nostaa esille ajankohtaisia näkökulmia ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä esittelee Suomessa kehitettyjä puhtaan energian innovaatioita ja ratkaisuja.Fossiilisista polttoaineista luopuminen on yksi avainkysymyksistäKokouksen tärkein päämäärä on pitää Pariisin ilmastosopimuksessa linjattu 1,5 asteen tavoite yhä saavutettavissa. Maiden nykysitoumukset eivät riitä rajaamaan maapallon lämpötilan nousua alle kahden asteen. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC peräänkuuluttaa järjestelmätason muutosta kaikilla toimialoilla, etenkin energiasektorilla.”On selvää, että päästövähennystavoitteita ei saavuteta ilman siirtymistä puhtaan energian tuotantoon. Suomi ja EU ajavat voimakkaasti fossiilisista polttoaineista luopumista sekä uusiutuvan ja puhtaan energiatuotannon lisäämistä. Fossiilisista irrottautumiseen tarvitaan lisää määrätietoisuutta, ja se edellyttää myös kustannukset minimoivaa teknologianeutraalisuutta keinoissa, kuten ydinvoiman hyväksyminen osana ratkaisua”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Ilmastokokouksessa ajetaan ensimmäistä kertaa globaaleja tavoitteita uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle. Tarkoituksena on kolminkertaistaa uusiutuvan energian tuotanto sekä kaksinkertaistaa energiatehokkuus. Keskustelua fossiilisten polttoaineiden luopumisesta ennakoidaan haastavaksi.Tavoitteena sopu globaalista sopeutumistavoitteesta, ilmastorahoitus tärkeä kehitysmaillePäästöjen vähentämisen lisäksi kokouksen keskeisiä teemoja ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastorahoitus. Erityisesti ilmastotuhojen korvaamista koskeva rahoitus on noussut viime vuosina kokousten ratkaisevaksi kysymykseksi, joka on erityisen tärkeä kehitysmaille.”Tavoitteena on saada käyntiin uusi rahasto, jolla vastataan ilmastotuhoihin. Positiivista on, että päätösehdotusta valmistellut väliaikainen komitea sai valmiiksi yksityiskohtaisen ehdotuksen kokouksen päätettäväksi. Rahoituksen osalta lähtökohdat ovat ennakoitua paremmat, kun myös samalla 100 mrd rahoitustavoite saavutetaan”, kertoo Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä.Sopeutumisen osalta kokouksessa pyritään vahvistamaan maiden resilienssiä, kun valtiot varautuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Pyrkimyksenä on saada sopu globaaleista sopeutumistavoitteista.Pariisin sopimuksen maailmanlaajuinen tilannekatsaus tehdään ensimmäistä kertaaPariisin ilmastosopimuksen viisivuotistarkastelussa arvioidaan maiden yhteistä etenemistä kohti sopimuksessa asetettuja tavoitteita, jotta 1,5 asteen maailma olisi mahdollista saavuttaa. Vaikka monella sopimuksen osa-alueella on tapahtunut paljon hyvää kehitystä, toimet päästöjen vähentämiseksi ovat kaukana tavoitelluista.”Kyseessä on tärkein ilmastokokous sitten Pariisin ilmastokokouksen. Tarkastelun tulisi johtaa päästövähennystavoitteiden kiristämiseen. Työn onnistuminen mitataan lopulta, kun maat asettavat seuraavat päästövähennystavoitteet vuoteen 2025 mennessä,” huomioi neuvotteleva virkamies Kaarle Kupiainen ympäristöministeriöstä.Neuvottelujen ohessa ilmastokokous kerää kaupunkeja, yrityksiä, sijoittajia, tieteen edustajia ja kansalaisyhteiskuntaa sekä kansainvälisiä organisaatioita yhteen vauhdittamaan ilmastotoimia. Dubain COP28-kokouksesta on tulossa suurin koskaan järjestetty ilmastokokous. Erilaisiin sivutapahtumiin odotetaan n. 80 000 osallistujaa.Dubain kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia ja Suomen paviljongin ohjelmaa voi seurata sosiaalisessa mediassa #ilmastoCOP28 sekä #COP28Finland. Suomen paviljongin ohjelma välitetään suorana lähetyksenä verkossa. LisätietojaPäivi Paasikoski, valtioneuvoston viestintäjohtaja (pääministeri Orpon haastattelupyynnöt), p. 040 547 6279 (Dubaissa 1.–2.12.)

YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat COP-28 –kokoukseen Arabiemiirikuntiin Dubaihin 30.11.-12.12. Pääministeri Petteri Orpo edustaa Suomea valtionjohtajien kokouksessa 1.-2. joulukuuta. Ministeriviikolla 8.-12.12. Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen luontopaneelin toiminnasta on teetetty ensimmäinen ulkopuolinen arviointi. Arvion mukaan paneeli on vastannut tavoitteeseen koostaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tietoa päätöksenteon tueksi.Ensimmäisen toimikauden arvion mukaan Suomen luontopaneeli on tuottanut merkittävän määrän raportteja, lausuntoja ja mietintöjä ajankohtaisista aiheista sekä tehnyt kiitettävästi päätöksentekoa tukevaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Luontopaneelin työn vaikuttavuuden parantamiseksi arviointiraportissa suositellaan, että paneeli pyrkisi lisäämään oikea-aikaista vuoropuhelua koko valtioneuvoston ja sen päätöksentekijöiden ja virkahenkilöiden kanssa.Luontopaneeli on riippumaton, monitieteellinen asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on koostaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tieteellistä tietoa ja edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua luontopolitiikan suunnittelun tukena. Luontopaneelin ensimmäisen kauden lopulla toteutetun arvioinnin tavoitteena oli selvittää, miten paneeli on toteuttanut tehtäviään vuosina 2020–2023 sekä millaisia vaikutuksia paneelin toiminnalla on ollut. Lisäksi selvityksessä annettiin ehdotus siitä, kuinka paneelin toimintatapoja ja kokoonpanoa voitaisiin kehittää vaikuttavuuden lisäämiseksi. Arvioinnin toteuttivat ympäristöministeriön toimeksiannosta ajatushautomo Demos Helsinki ja Kari & Pantsar Co.Vaikuttavuutta kehitettävä riippumattomuudesta ja tiedelähtöisyydestä tinkimättäRiippumattomuus ja tiedelähtöisyys ovat luontopaneelin keskeisimpiä toimintaperiaatteita. Arvioinnin mukaan luontopaneelin on jatkossakin tärkeää pitää kiinni mandaatistaan tarjota riippumatonta tietoa ja työkaluja päätöksenteon tueksi. Arvioinnissa huomautetaan, että erityisesti lausuntovaihe on usein myöhäinen vaihe viedä politiikkaprosessissa relevanttia tutkimustietoa päätöksentekoon. Näin ollen luontopaneelin olisi hyvä jatkossa kehittää sen mandaatille sopivia osallistavan tiedevälittämisen keinoja, joilla se olisi vahvemmin mukana päätöksenteon alkuvaiheessa.Yhteistyötä eri tieteenalojen välilläKaudella 2020–2023 Luontopaneelissa on ollut laaja edustus eri tieteenaloilta ja tieteellinen taso on varmistettu osana valintaprosessia. Arvioinnin mukaan paneelin asiantuntemus luonnon monimuotoisuuspolitiikan kannalta keskeisiltä aloilta on ollut kattavaa. Arvioinnissa nousi esiin tarve vahvistaa jatkossa yhteiskuntatieteiden ja taloustieteiden osaamista. Luontopaneelin ihmistieteellistä ja etenkin taloustieteellistä näkökulmaa ja painotusta haluttiin vahvistaa jo kauden 2020–2023 aikana ja tämän vuoksi keväällä 2023 Luontopaneelin valittiin mukaan kolme uutta jäsentä, jotka edustavat yhteiskuntatieteellistä näkökulmaa luonnon monimuotoisuuteen.Vuonna 2023 luontopaneelissa oli 17 jäsentä. Paneelin puheenjohtaja on Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho. Panelistit toimivat tehtävässään oman työnsä ohella. Paneelin työtä on tukenut tiedesihteeristö.LisätietojaSuvi Borgström
erityisasiantuntija
p. 0295250342
suvi.borgströ[email protected]

Suomen luontopaneelin toiminnasta on teetetty ensimmäinen ulkopuolinen arviointi. Arvion mukaan paneeli on vastannut tavoitteeseen koostaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto teki 23.11.2023 periaatepäätöksen huutokauppamenettelyn käynnistämisestä viidellä Suomen yleisillä vesialueilla sijaitsevalla merituulivoima-alueella. Huutokaupattavat merituulivoima-alueet sijaitsevat Metsähallituksen hallinnassa olevilla yleisillä vesialueilla Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjoismaan maakunnissa. Huutokauppamenettely käynnistetään vuonna 2021 laaditun huutokauppamallin mukaisesti.Metsähallitus kilpailuttaa hankekumppanit ja vuokraa valittavalle kumppanille alueen sekä myy hankeoikeudet alueen kehittämiseen, rakentamiseen ja uusiutuvan energian tuottamiseen. Kumppani vastaa hankkeeseen tarvittavien lupien hakemisesta. Vuokra-aika on maksimissaan 50 vuotta. Kahdella alueella (Pyhäjoki/Raahe ja Närpiö) huutokauppamenettely käynnistetään jo tänä vuonna ja kolmen muun alueen (Siikajoki/Hailuoto, Raahe/Siikajoki ja Kristiinankaupunki) kilpailutuksia valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa. Varsinaisen käyttöoikeuden myöntämisestä alueittain valituille hankekumppaneille päättää valtioneuvosto huutokauppojen jälkeen.Valitut vesialueet sijaitsevat maakuntakaavoituksessa tuulivoimatuotantoon osoitetuilla alueilla. Alueiden valinnassa on huomioitu alustavat liittymismahdollisuudet kantaverkkoon sekä vaikutukset kauppamerenkulkuun, puolustusvoimien toimintaedellytyksiin ja maisemaan. Hankkeet vauhdittavat puhdasta siirtymää– Merituulivoimalla voidaan lisätä merkittävästi uusiutuvaa ja päästötöntä sähköntuotantoa Suomessa. Hankkeilla edistetään puhdasta siirtymää ja luodaan Suomeen kokonaan uusi toimiala, houkutellaan kansainvälisiä investointeja sekä edistetään hallitusohjelman tavoitteita, korostaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Huutokauppoihin tulevien viiden merituulivoima-alueen yhteenlaskettu laajuus on noin 860 km2 ja niiden laskennallinen maksimikapasiteetti noin 7 500 megawattia. Enimmillään tuulivoimaloita mahtuu alueille yhteensä noin 500 kpl. Yhden merituulivoimapuiston investointiarvo on noin 3-4 miljardia euroa. Valtio saa tuloa alueiden vuokrauksesta sekä hankeoikeuksien myynnistä. Myös alueen kunnat hyötyvät. Kunta saa yleisten vesialueiden merituulivoima-alueista kiinteistöveroa ja hankkeilla on myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia.  – Periaatepäätös on mittaluokaltaan historiallinen ja vie Suomea kohti puhtaan energian voimakasta kasvua. Yksistään näiden huutokaupattavien alueiden tuulivoiman ennakoidaan lisäävän Suomen vuotuista sähköntuotantoa yli kolmanneksella. Sähköntuotannon lisääminen on keskeinen keino edistää myös jalostavan teollisuuden investointeja Suomeen, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Ministerit kiittävät Metsähallitusta perusteellisesta valmistelusta, minkä ansiosta huutokaupat voidaan käynnistää. Merituulivoiman kehittäminen kuuluu Metsähallituksen liiketoimintaan. Alueiden käyttöoikeuksien luovuttaminen tuulivoimakäyttöön on osa Metsähallituksen lakisääteistä tehtävää. Toimija valitaan huutokauppamenettelyssä kilpailuttamalla niin, että prosessi on oikeudenmukainen, läpinäkyvä, tasapuolinen, valtion kokonaisedun varmistava ja kilpailuneutraali.Lisätiedot maa- ja metsätalousministeriössäNeuvotteleva virkamies Leena Arpiainen, p. 0295 162 238Metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö Erno Järvinen, p. 0295 162 150Ministerin erityisavustaja Jouni Koskela, p. 050 339 9334Lisätiedot ympäristöministeriössäMinisterin erityisavustaja Lyydia Ylönen, p. 050 476 1341         spostit: [email protected]

Valtioneuvosto teki 23.11.2023 periaatepäätöksen huutokauppamenettelyn käynnistämisestä viidellä Suomen yleisillä vesialueilla sijaitsevalla merituulivoima-alueella. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 toimintaohjelma vuosille 2023–2025 on valmistunut. Ohjelman sisältämillä toimilla helpotetaan pääsyä lähiluontoon sekä edistetään terveyttä ja hyvinvointia.Luonnossa liikkuminen ja luonnon virkistyskäyttö huomioidaan hallitusohjelmassa useassa yhteydessä. Ympäristökasvatusta ja etenkin lasten ja nuorten luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia edistetään. Luonnon kunnioittaminen ja eränkäynti nähdään osana suomalaista kulttuuria. Luonto ja retkeily tunnistetaan myös Suomen matkailun keskeisinä vetovoimatekijöinä.Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen muistuttaa, että mahdollisuus virkistyä luonnossa on kansallinen vahvuus, josta kannattaa pitää kiinni.”Vuodenajasta viis, useimmilla suomalaisilla on onneksi mahdollisuus lähteä jopa suoraan kotiovelta lähiluontoon. Tehdään luonnosta ja liikunnan tuomasta hyvinvoinnista arjen voimavara”, Mykkänen sanoo.Kuntien merkitys on tunnistettu virkistyskäyttöstrategian toimintaohjelmaa laadittaessa merkittäväksi. Huomiota kiinnitetään myös esteettömyyteen, kohdetarjontaan, luonnon kestävyyteen ja turvallisuuteen. Tutkimus- ja selvitystarpeita tunnistetaan yhdessä tutkimuslaitosten kanssa, erityisesti virkistyskäytön tuottamia hyötyjä kansanterveydelle ja niiden taloudellisia vaikutuksia. ”Pimeänä vuodenaikana lenkille saattaa tarvita otsalampun, mutta takaisin tullessa mieli on taatusti parempi kuin lähtiessä. Luonnossa liikkumista edistämällä vahvistamme niin mielen vireyttä kuin toimintakykyämmekin”, liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmää johtava tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala toteaa.Toimintaohjelman laadinnasta vastasi ympäristöministeriön asettama, laajapohjainen koordinaatioryhmä. Toimenpiteiden toteutus jakautuu usean eri ministeriön hallinnonaloille tukien kaikenikäisten suomalaisten mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen. Valmistelussa tehtiin yhteistyötä myös keskeisten sidosryhmien kanssa.Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 tavoitteina ovat lähiluonnon saavutettavuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä, voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö sekä luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus. Strategian toteutumista arvioidaan väliarvioinnissa vuonna 2025.LisätietojaMatti Nieminen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 001
[email protected]

Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 toimintaohjelma vuosille 2023–2025 on valmistunut. Ohjelman sisältämillä toimilla helpotetaan pääsyä lähiluontoon sekä edistetään terveyttä ja hyvinvointia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kunnille ja järjestöille suunnattu erityisavustus Helmi-ohjelman mukaisten elinympäristöjen kunnostus-, hoito- ja ennallistamishankkeiden toteuttamiseen on haettavissa 2.1.2024–31.1.2024. Avustusta myönnetään hankkeisiin, joissa vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta heikentyneiden elinympäristöjen tilaa parantavilla toimilla. Avustuksen myöntää koko maassa keskitetysti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030 vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja tarttuu Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja niiden laadun heikkenemiseen. Avustusta myönnetään konkreettisiin toimenpiteisiin Helmi-ohjelman mukaisten elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Hankkeita voidaan suunnitella yksittäisille kohteille tai niissä voi yhdistyä useita eri kohteita ja elinympäristöjä, hyödyttäen siten laajoja ekologisia kokonaisuuksia.Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja muut kuntaomisteiset toimijat sekä yhdistykset, säätiöt, yhteisten vesialueiden osakaskunnat ja näiden yhteenliittymät eli kalatalousalueet. Hankkeita voidaan toteuttaa myös yhteishankkeina. Tällöin avustus myönnetään päähakijalle, joka vastaa hankkeen hallinnoinnista kaikkien hakijoiden puolesta. Kaikkien hankkeen osapuolien on kuitenkin täytettävä hakukelpoisuusvaatimukset.Avustus on harkinnanvarainen ja sen myöntäminen perustuu hakuohjeessa esitettyihin kriteereihin sekä kokonaisarviointiin. Lisäksi hankkeiden eduksi voidaan katsoa esimerkiksi hankkeen toteutusvalmius, kohteiden suunniteltu ja turvattu jatkohoito tai toimenpiteiden sijoittuminen Helmi-keskittymien yhteyteen. Helmi-keskittymät ovat monimuotoisuuden kannalta alueellisesti tärkeitä seutuja, joilla on tunnistettu paljon tarpeita elinympäristöjen tilan parantamiseksi niin luonnonsuojelualueilla kuin niiden ulkopuolellakin. Helmi-keskittymiä tunnistetaan, jotta Helmi-ohjelman ennallistamis-, kunnostus-, ja hoitotoimenpiteitä voidaan kohdentaa laajemmiksi, toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi.Avustusta viiteen eri elinympäristöönKunta- ja Järjestö-Helmi -avustuksia myönnetään viiteen Helmi-ohjelman teemaan liittyviin hankkeisiin:Soiden ennallistaminenLintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen ja hoitoPerinneympäristöjen kunnostaminen ja hoitoMetsäisten elinympäristöjen hoitoPienvesien ja rantaluonnon kunnostaminenAvustusta myönnetään enintään 80 prosenttia hankkeen toteutuneista hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää enintään 95 prosenttia. Perusteita korkeammalle avustusprosentille ovat esimerkiksi merkittävä määrä vapaaehtoistyötä tai merkittävä luontoarvo, jossa esiintyy kiireellistä hoitoa vaativa uhanalainen lajisto.Uudenmaan ELY-keskus järjestää webinaarin hausta kiinnostuneille 11.12. kello 14–15.Ratkaisuja Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksiKunta- ja järjestö-Helmi –avustus on synnyttänyt tähän mennessä 144 hanketta 79 kunnassa. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostamalla vesi- ja rantaluontoa. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen ohella edistää ekosysteemipalveluja, vesiensuojelua, hiilensidontaa sekä muuta ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista.LisätietojaMaaret Väänänen
ohjelmapäällikkö
ympäristöministeriö
p. 0295 250 370
[email protected]Niina Vähätalo
ylitarkastaja
Uudenmaan ELY-keskus
p. 0295 021 286
[email protected]

Kunnille ja järjestöille suunnattu erityisavustus Helmi-ohjelman mukaisten elinympäristöjen kunnostus-, hoito- ja ennallistamishankkeiden toteuttamiseen on haettavissa 2.1.2024–31.1.2024. Avustusta myönnetään hankkeisiin, joissa vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta heikentyneiden elinympäristöjen tilaa parantavilla toimilla. Avustuksen myöntää koko maassa keskitetysti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön johdolla on käynnistynyt hanke, jonka tavoitteena on tukea uusiutuvan energian ja vihreiden investointien lupamenettelyjen sujuvoittamista. Projekti rahoitetaan EU:n Teknisen tuen välineen (TSI) kautta, ja sitä koordinoi Euroopan komissiossa rakenneuudistusten tuen pääosasto DG REFORM. Uusiutuvan energian ja vihreiden investointien lupaprosessien nopeuttamisen selvityshanke pyrkii löytämään keinoja erityisesti uusiutuvan energian hankkeiden käyttöönoton nopeuttamiseksi vihreän siirtymän tavoitteiden mukaisesti. Samalla huolehditaan hankkeita koskevista ympäristövaatimuksista. Projekti tarkastelee ympäristöön liittyvien menettelyjen tehostamista, sen lainsäädännöllisiä ratkaisumahdollisuuksia ja digitaalisen muutoksen edistämistä. Projektin tavoitteena on esittää suosituksia ratkaisuista, joissa lupahakemukset keskitetään yhteen asiointipisteeseen, digitalisoidaan ja tehdään käyttäjäystävällisiksi. Esitettävät vaihtoehdot pohjautuvat malliin, jossa yksi viranomainen vastaa lupaprosessin hallinnasta ja koordinoinnista. Hankkeen tuottamaa tietoa hyödynnetään hallitusohjelmaan perustuvan valtion aluehallintouudistuksen valmistelussa ja siihen kytkeytyvässä ympäristöministeriön yhden luukun palvelujen hankkeessa. Yhden luukun palvelujen hanke keskittyy uuden lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomaisen perustamisen myötä syntyvään ympäristötehtävien yhteen luukkuun ja hallitusohjelman yhden luukun mallin mukaisten lupamenettelyjen edistämiseksi tarvittavien lainsäädäntömuutosten valmisteluun.Hankkeeseen osallistuu laaja joukko sidosryhmiä, ja sen yhteydessä perehdytään ulkomailla hyväksi havaittuihin käytäntöihin ja järjestelmiin.  Hankkeen aloitustilaisuus järjestettiin 21.11., ja siihen osallistuivat edustajat Euroopan komissiosta sekä PwC:n tiimistä, joka toimii projektissa neuvonantajana. LisätietojaLainsäädäntöneuvos Tia Laine-Ylijoki-Laakso, p. 0295 250 150, [email protected]

Ympäristöministeriön johdolla on käynnistynyt hanke, jonka tavoitteena on tukea uusiutuvan energian ja vihreiden investointien lupamenettelyjen sujuvoittamista. Projekti rahoitetaan EU:n Teknisen tuen välineen (TSI) kautta, ja sitä koordinoi Euroopan komissiossa rakenneuudistusten tuen pääosasto DG REFORM. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maakuntakaava on toimiva ja joustava suunnitteluväline maakuntien alueiden käytön suunnitteluun, mutta siihen kohdistuu myös kehittämistarpeita, selviää tuoreesta ympäristöministeriön ja maakuntien liittojen kehittämishankkeen raportista.Ympäristöministeriö ja maakuntien liitot käynnistivät yhteisen Tulevaisuuden maakuntakaava -hankkeen syksyllä 2022. Taustalla oli saman vuoden keväällä alueidenkäytön osalta keskeytynyt maankäyttö- ja rakennuslain uudistushanke sekä tarve kartoittaa tarkemmin maakuntakaavoituksen tilannetta ja kehittämistarpeita.Hankkeessa analysoitiin kirjallisten aineistojen, laajan sidosryhmäkyselyn ja työpajatyöskentelyn keinoin maakuntakaavoituksen keskeisiä piirteitä sekä kaavojen sisällön ja esitystavan kehittymistä maankäyttö- ja rakennuslain voimassaolon aikana. Tämän jälkeen koottiin maakuntakaavoitusta koskevia kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Raportin tuloksia tullaan hyödyntämään alueidenkäyttölain valmistelussa ja maakuntakaavoituksen muussa kehittämisessä.Kehittämistä lainsäädäntöön, kaavojen sisältökysymyksiin sekä kaavaprosessiinSelvityksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslain joustava sääntely on mahdollistanut maakuntakaavojen laadinnan siten, että eri alueiden tarpeet on voitu ottaa huomioon ja samalla reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Maakuntakaavoitus on myös onnistunut tehtävässään alueidenkäyttöön liittyvien erilaisten intressien yhteensovittamisessa. Esitystavaltaan maakuntakaavat ovat kehittyneet jonkin verran yleispiirteisempään suuntaan, mikä vastaa maakuntakaavan roolia alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä.Maakuntakaavoituksen kehittämistarpeita tunnistettiin niin lainsäädäntöön, kaavojen sisältöön kuin kaavaprosessiin ja viranomaisyhteistyöhönkin liittyen. Ympäristöministeriön roolia maakuntakaavoituksessa tulisi tarkentaa. Viranomaistahojen näkemysten kerääminen ja huomioon ottaminen maakuntakaavan laadinnassa ja erityisesti kaavaehdotusvaiheessa on asia, joka on tarpeen pohtia alueidenkäyttölain valmistelun yhteydessä. Maakuntakaavan lakiin kirjattujen sisältövaatimusten selkeys ja ajantasaisuus tulisi myös tarkistaa. Julkaisuarkisto Valto: Tulevaisuuden maakuntakaava – maakuntakaavoituksen nykytila ja kehittämistarpeitaLisätietojaPetteri Katajisto
ympäristöneuvos
puh. 0295250120
[email protected]

Maakuntakaava on toimiva ja joustava suunnitteluväline maakuntien alueiden käytön suunnitteluun, mutta siihen kohdistuu myös kehittämistarpeita, selviää tuoreesta ympäristöministeriön ja maakuntien liittojen kehittämishankkeen raportista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto pitää tärkeänä ajoneuvojen kiertotalouden edistämistä. Kiertotalouteen siirtyminen vähentää ajoneuvojen elinkaarenaikaisia ympäristöhaittoja ja auttaa turvaamaan kriittisten raaka-aineiden saantia EU:ssa.Valtioneuvosto hyväksyi tänään U-kirjelmän (72/2023 vp), jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen ajoneuvojen kiertotalousasetukseksi. U-kirjelmä etenee seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi. Valtioneuvosto kannattaa komission ehdotusta ja pitää tärkeänä sen tavoitetta edistää ajoneuvojen kiertotaloutta. Autoteollisuus kuluttaa paljon luonnonvaroja ja energiaa, mikä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Kiertotalouteen siirtyminen edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, vähentää niiden louhinnan ja prosessoinnin energiankulutusta ja auttaa turvaamaan kriittisten raaka-aineiden saantia. Ehdotettu asetus myös kasvattaa romuajoneuvojen osien uudelleenkäyttöön ja materiaalien kierrätykseen liittyvää liiketoimintaa.Ehdotus toisi tuottajavastuun piiriin henkilöautojen ja pakettiautojen lisäksi uusia ajoneuvoluokkia, kuten linja-autot, kuorma-autot ja perävaunut. Tämä tehostaisi romuajoneuvojen jätehuoltoa ja lisäisi niihin sisältyvien materiaalien kierrätystä. Tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että ajoneuvon markkinoille saattava valmistaja, maahantuoja tai jakelija vastaa ajoneuvon jätehuollon järjestämisestä ja kustannuksista, kun siitä tulee romuajoneuvo. Valtioneuvosto korostaa, että ajoneuvojen tuottajavastuun ja romuajoneuvojen jätehuollon järjestämiseen tulee jättää kansallista liikkumavaraa. Valtioneuvosto kannattaa toimenpiteitä, joilla saadaan etämyynnin ja kuluttajien omatoimisen maahantuonnin tapauksessa toisessa maassa sijaitseva tuottaja vastaamaan tuottajavastuusta Suomessa. Valtioneuvosto painottaa, että romuajoneuvojen uudelleenkäytölle, kierrätykselle ja hyödyntämiselle asetettavien tavoitteiden tulee olla teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Tavoitteissa on myös otettava huomioon romuajoneuvoihin sisältyvät haitalliset aineet ja niitä koskeva EU:n lainsäädäntö. Valtioneuvosto pitää tärkeänä ehdotuksen tavoitetta estää romuajoneuvojen katoaminen asianmukaisen jätehuollon ulkopuolelle. Valtioneuvoston mukaan asetuksella on puututtava laittomaan vientiin myös jäsenmaiden välillä, ei vain vientiin EU:n ulkopuolelle. Käytettyjen ajoneuvojen omistajanvaihdostilanteita koskevaa sääntelyä ja ehdotettuja romuajoneuvon määrittelykriteereitä tulee selkeyttää ja pyrkiä hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja. Sääntelystä ei saisi aiheutua kansalaisille ja yrityksille kohtuutonta taakkaa.Ajoneuvojen kiertotalous yhteen asetukseen Komission ehdottama asetus tuo yhteen ajoneuvojen suunnittelua, valmistusta ja jätehuoltoa koskevan nykyisen sääntelyn ja uudistaa sitä. Komissio ehdottaa uutta vaatimusta kierrätetyn muovin käytölle ajoneuvoissa. Ajoneuvojen valmistajille tulisi myös uusia merkintä- ja tiedonantovelvollisuuksia. Tuottajavastuun piiriin tulisi uusia ajoneuvojen valmistajia, maahantuojia ja jakelijoita. Asetus myös tarkentaisi tuottajien kustannusvastuuta, muuttaisi tuottajavastuumaksujen mukauttamista sekä lisäisi tuottajavastuun valvontaa. Komissio ehdottaa uutta romuajoneuvojen muovin kierrätystavoitetta. Nykyiseen sääntelyyn verrattuna romuajoneuvojen uudelleenkäyttö-, kierrätys- ja hyödyntämistavoitteet tiukentuisivat, sillä akut ehdotetaan suljettavan tavoitteiden ulkopuolelle. Käytettyjen ajoneuvojen omistajanvaihdoksiin ja vientiin liittyvillä toimilla pyritään estämään romuajoneuvojen katoaminen asianmukaisen jätehuollon ulkopuolelle.EU:n komissio antoi ehdotuksen ajoneuvojen kiertotalousasetukseksi 13.7.2023. Asetusta koskevat neuvottelut EU:n neuvostossa eivät ole vielä käynnistyneet.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä ajoneuvojen kiertotalouden edistämistä. Kiertotalouteen siirtyminen vähentää ajoneuvojen elinkaarenaikaisia ympäristöhaittoja ja auttaa turvaamaan kriittisten raaka-aineiden saantia EU:ssa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suojavyöhykkeitä kohdennetaan jatkossa entistä enemmän siten, että ne ovat mahdollisimman tehokkaita vesiensuojelun kannalta. Uusi aineisto suojavyöhykkeiden kohdentamisesta otetaan käyttöön vuoden 2024 maataloustukien haussa.Suojavyöhykkeet ovat vesistöjen varsille perustettavia pysyviä nurmikasvustoja, joiden avulla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa maataloudesta aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Nyt valmistuneen kehittämishankkeen ansiosta on luotu kartta-aineisto, joka tunnistaa ne peltolohkot, jotka edistävät tehokkaimmin vesien suojelun tavoitteita. Suojavyöhykkeiksi suositeltuihin paikkoihin voi tutustua ArcGis Online palvelussa. Aineisto on suunniteltu niin, että suojavyöhykkeitä voi perustaa pellolle, joka sijaitsee vesistön varrella, pohjavesialueella, Natura-alueella, kosteikkojen reuna-alueella, merenrannalla, merkittävällä tulvariskialueella tai lohkolla, joka on erittäin eroosioherkkä. Eroosioherkät lohkot on tunnistettu peltolohkojen eroosioherkkyyttä kuvaavan RUSLE-mallin avulla. ”Ensi keväänä uusi aineisto tullaan lisäämään vuoden 2024 tukihakua varten VIPU-palveluun. Suojavyöhyketukien haku tulee ensi vuonna olemaan mahdollista aineiston osoittamille alueille”, hankepäällikkö Åke Möller Ruokavirastosta kertoo.Kuluva CAP-kausi käynnistettiin rajatummalla kohdentamisaineistolla. Uusi aineisto täydentää CAP-kauden alussa käytössä ollutta kohdentamisaineistoa, ja aineisto sisältää jatkossa muun muassa merenrannat. Suojavyöhykkeitä ilmoitettiin vuoden 2023 tukihaussa lähes 13 000 hehtaarille, ja niitä ilmoitti noin 3500 maatilaa. CAP-suunnitelman tavoitteena on, että Suomessa on suojavyöhykkeitä 42 000 hehtaarilla vuonna 2027.”Vesien ekologinen tila oli yksi uusista arviointiperusteista”, kertoo johtava asiantuntija Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.Aineisto laadittiin laajassa hallinnonalojen välisessä yhteistyössä, jotta se täyttäisi niin vesiensuojelun kuin maataloustukien vaatimukset ja toimeenpano maanviljelijöiden käyttämään VIPU-sovellukseen olisi mahdollisimman sujuvaa. Aineiston varsinainen kehitys ja mallinnus tehtiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa. Ohjausryhmässä oli mukana ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Lisäksi hankkeen aikana käytiin vuoropuhelua tuottajien kanssa.”Tämän projektin nopeasta käynnistymisestä ja etenemisestä haluan suuresti kiittää alueiden toimijoita sekä ympäristöministeriötä. Olen valtavan iloinen, että pääsemme esittelemään uuden kohdentamisaineiston hyvissä ajoin ennen vuoden 2024 tukihakua”, erityisasiantuntija Heini Lehtosalo maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.Suojavyöhykkeet on Suomen CAP-suunnitelman toimenpide, jonka tavoitteena on ensisijaisesti edistää vesien suojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lisäksi suojavyöhykkeet ehkäisevät eroosiota sekä parantaa monimuotoisuutta.

Suojavyöhykkeitä kohdennetaan jatkossa entistä enemmän siten, että ne ovat mahdollisimman tehokkaita vesiensuojelun kannalta. Uusi aineisto suojavyöhykkeiden kohdentamisesta otetaan käyttöön vuoden 2024 maataloustukien haussa.

Lähde: ym.fi