NordenBladet — EU:n ympäristöministerit pyrkivät sopuun pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta 18. joulukuuta Brysselissä. Ministerit käyvät myös periaatekeskustelut komission ehdotuksista maaperän terveyttä koskevaksi laiksi sekä yhdennetystä EU:n laajuisesta metsien seurantajärjestelmästä. Suomea edustaa Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevan ehdotuksen tavoitteena on ehkäistä syntyvän pakkausjätteen määrää, lisätä korkealaatuista kierrätystä sekä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja luoda toimivat kierrätysraaka-aineiden markkinat. Maaperän seurantaa koskevan direktiiviehdotuksen pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki maaperän ekosysteemit kaikkialla EU:ssa ovat hyvässä kunnossa vuoteen 2050 mennessä. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee kerätä tietoa maaperän terveyden tilasta, edistää toimenpiteitä maaperän tilan parantamiseksi, tunnistaa ja tutkia mahdollisesti saastuneita alueita sekä ryhtyä toimiin pilaantuneiden alueiden aiheuttamien riskien vähentämiseksi. Lisäksi ympäristöministerit keskustelevat komission ehdotuksesta perustaa EU:n laajuinen metsien tilan seurantajärjestelmä, joka kattaisi kaikki metsät EU-maissa. Asetusehdotuksen avulla halutaan turvata yhdenmukaiset tiedot EU:n metsien tilasta. Ehdotuksen mukaan harmonisoitua tietoa tarvitaan, jotta ilmastonmuutoksen, ihmisen toiminnan sekä maankäytön muutosten takia metsiin kohdistuviin uhkiin voitaisiin vastata nykyistä paremmin. Ehdotuksella pyritään myös edistämään jäsenvaltioiden metsiin liittyvää vapaaehtoista pitkäaikaista suunnittelua.LisätietojaPakkaus- ja pakkausjäteasetus
Tarja-Riitta Blauberg
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 029 525 0059
[email protected]Maaperädirektiivi
Paula Perälä
neuvotteleva virkamies
ympäristöministeriö
p. 029 525 0224
[email protected]Metsien seurantajärjestelmä
Juha Roppola
neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2169
[email protected]

EU:n ympäristöministerit pyrkivät sopuun pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta 18. joulukuuta Brysselissä. Ministerit käyvät myös periaatekeskustelut komission ehdotuksista maaperän terveyttä koskevaksi laiksi sekä yhdennetystä EU:n laajuisesta metsien seurantajärjestelmästä. Suomea edustaa Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen meriympäristön tilasta on valmistunut uusi arvio, josta pyydetään palautetta 15.3.2024 saakka. Laajan asiantuntijaverkon arviointi osoittaa, ettei meriympäristön tila ole vielä parantunut. Myös vesienhoidosta pyydetään palautetta, sillä jokien, järvien ja pohjavesien hoitoa varten laadittuja suunnitelmia ryhdytään tarkistamaan. Vesienhoidon kuuleminen jatkuu 17.6.2024 saakka.Suomen merenhoitosuunnitelma ja seitsemän alueellista vesienhoitosuunnitelmaa päivitetään kuuden vuoden välein laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoite on, että Itämeren sekä jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Kuulemisissa saatu palaute käydään läpi, ja siitä laaditaan yhteenveto. Palautetta hyödynnetään merenhoitosuunnitelmaa ja vesienhoitosuunnitelmia päivitettäessä.Meriympäristön roskaantumista ja vedenalaista melua arvioitu ensimmäisen kerran
Suomen meriympäristön tila on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Tila-arvio perustuu tieteellisiin ja tarkistettuihin tuloksiin. Aineistona on käytetty merialueelta vuosina 2017–2022 kerättyä, yli sataan indikaattoriin pohjautuvaa seurantatietoa. Arvio on osa Suomen merenhoitosuunnitelmaa, ja se korvaa edellisen vuonna 2018 laaditun arvion. Merenhoidon suunnittelussa tarkastellaan merialuetta rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle saakka. “Ensimmäistä kertaa Suomen merialueella on arvioitu roskaantumisen ja vedenalaisen melun tila. Erityisesti eteläisillä merialueilla nämä heikentävät meren tilaa”, tila-arvion koordinaattori, tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen Suomen ympäristökeskuksesta tiivistää.Meriympäristö on edelleen rehevöitynyt, mikä heikentää luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen laatua. Tämän takia meriluonto on herkempi muille ihmisen aiheuttamille häiriöille. Merenhoidossa asetetaankin ympäristötavoitteita luonnonsuojelun laajentamiselle ja tehostamiselle.Tila-arvio ja siinä asetetut ympäristötavoitteet ohjaavat edelleen toimia meren hyvän tilan saavuttamiseksi.Vesienhoidossa keskeistä tehostaa toimia vesien tilan parantamiseksi Vesienhoidon kuulemisessa toivotaan palautetta keskeisistä kysymyksistä eli siitä, mihin vesienhoidossa on tarve kiinnittää erityistä huomiota, jotta vesien hyvän tilan tavoitteet toteutuvat. Vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2028-2033 laaditaan vesienhoitoalueittain, ja keskeisissä kysymyksissä on alueellisia eroja. Kaikille alueille yhteisiä teemoja ovat vesielinympäristöjen kunnostaminen, pohjavesien puhdistaminen, vesien tilaa parantavien toimien tehostaminen sekä valuma-aluelähtöinen vesien- ja kuormituksen hallinta muuttuvassa ilmastossa.Lisäksi toivotaan mielipiteitä vesienhoitosuunnitelmien päivittämisen aikatauluun ja työsuunnitelmaan. Palautetta voi antaa myös vesienhoitosuunnitelmasta laadittavan ympäristöselostuksen valmistelusta ja sisällöstä.Näin annat palautetta merenhoidosta ja vesienhoidostaMerenhoitoLuonnos arvioksi Suomen meriympäristön tilasta, hyvän tilan määritelmistä ja ympäristötavoitteista on luettavissa ymparisto.fi/vaikutavesiin/merenhoito -verkkosivulla. Aineisto on esitetty verkkosivumuotoisena, jolloin lukijan on helpompi löytää häntä kiinnostavat teemat. Lisäksi on mahdollista tutustua tilaa ja tavoitteita taustoittaviin ja syventäviin aineistoihin.Jokainen voi antaa palautetta tila-arviosta 15.3.2024 asti. Palautetta voi antaa esimerkiksi siitä, onko arvio oikein laadittu, vastaako se todellista meriympäristön tilaa, ovatko ympäristötavoitteet riittäviä tai mihin suuntaan merenhoitoa pitäisi kehittää. Palaute toivotaan ensisijaisesti lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelun kautta tai sen voi toimittaa sähköisesti tai kirjallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Tarkemmat ohjeet palautteen antamiseksi löytyvät ymparisto.fi/vaikutavesiin/merenhoito -verkkosivulta. VesienhoitoVesienhoitosuunnitelmien päivittämiseen vuosille 2028-2033 tähtäävä työohjelma, aikataulu ja vesienhoidon keskeiset kysymykset ovat saatavissa vesienhoitoalueittain ymparisto.fi/vaikutavesiin/vesienhoito -verkkosivulla. Jokainen voi antaa palautetta 17.6.2024 asti. Verkkosivulta löytyvät tarkemmat ohjeet palautteen antamiseksi. Palaute toivotaan ensisijaisesti lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelun kautta tai sen voi toimittaa sähköisesti tai kirjallisesti asianomaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon.Lisätiedot:Merenhoidon kuuleminenRyhmäpäällikkö Janne Suomela,
Varsinais-Suomen ELY-keskus,
p. 0295 022 947, [email protected]Vesienhoidon kuuleminenVuoksen vesienhoitoalue: Juho Kotanen,
[email protected]
p. 0295 024 192 )Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue: Antti Mäntykoski
[email protected]
p. 0295 021 434Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue: Vincent Westberg
[email protected]
p. 0295 027 956Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue: Kimmo Aronsuu,
[email protected]
p. 0295 038 308Kemijoen vesienhoitoalue, Tornionjoen vesienhoitoalue, Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalue: Pekka Räinä
[email protected]
p. 040 570 2389

Suomen meriympäristön tilasta on valmistunut uusi arvio, josta pyydetään palautetta 15.3.2024 saakka. Laajan asiantuntijaverkon arviointi osoittaa, ettei meriympäristön tila ole vielä parantunut. Myös vesienhoidosta pyydetään palautetta, sillä jokien, järvien ja pohjavesien hoitoa varten laadittuja suunnitelmia ryhdytään tarkistamaan. Vesienhoidon kuuleminen jatkuu 17.6.2024 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät alustavaan sopuun rakennustuoteasetuksen (CPR) päivityksestä. Asetuksen tavoitteena on vauhdittaa rakennusalan vihreää siirtymää ja digitalisaatiota.Asetus koskee EU-alueella käytössä olevien rakennustuotteiden harmonisointia, mikä poistaa rakennustuotteiden markkinoita haittaavia esteitä. Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö helpottuu, mikä edistää rakentamisen kiertotaloutta.Asetus pohjustaa rakennustuotteiden digitaalisen passin käyttöönottoa. Toteutuessaan se keventäisi rakennusalan hallinnollista taakkaa. Asetus antaa komissiolle oikeudet luoda kestävyyden vähimmäiskriteerit ohjaamaan rakennustuotteiden julkista hankintaa, mikä kannustaisi ympäristöllisesti kestävien rakennustuotteiden kysyntää ja tarjontaa.”Rakennustuoteasetuksen päivitys on voitto rakennetun ympäristön ilmastotyölle. Jatkossa purettavat rakennukset ovat materiaalipankkeja, joista purettavat rakennustuotteet ja materiaalit saadaan entistä joustavammin käyttöön uudelleen. Rakennusala saa myös mahdollisuuden innovoida uusia kiertotaloustuotteita ja -palveluita”, kuvaa yksikön johtaja Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä.Asetus etenee seuraavaksi virallisiin hyväksymismenettelyihin neuvostossa ja parlamentissa. Alustavan ehdotuksen mukaan rakennustuotteiden uuden sääntelyn siirtymäaika olisi 15 vuotta, eli se tulisi voimaan vuonna 2039. Komissio antaa tulevina vuosina asetukseen liittyvää tarkempaa sääntelyä.Suomi on vaikuttanut asetuksen päivitykseen erittäin aktiivisesti. Rakennustuoteasetuksen avaamista ja kiertotalousnäkökulman vahvaa huomioimista esitettiin vuonna 2019 neuvoston antamissa päätelmissä rakentamisen kiertotaloudesta. Ne laadittiin EU-neuvoston puheenjohtajamaana toimineen Suomen aloitteesta. Suomi on osallistunut asetuksen päivitystä koskeviin neuvotteluihin kaikissa vaiheissa.”Asetuksen päivitys on sulka Suomen hattuun. On erittäin hienoa nähdä, että vuonna 2019 aloittamamme ja sidosryhmien kanssa yhdessä tehty työ saavutti näin myönteisen tuloksen”, kuvaa neuvotteluihin osallistunut Martinkauppi.Neuvoston tiedote 13.12.2023: Circular construction products: Council and Parliament strike provisional dealLisätietojaRakennukset ja rakentaminen -yksikön johtaja
Kirsi Martinkauppi
p. 0295250177
[email protected]

Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät alustavaan sopuun rakennustuoteasetuksen (CPR) päivityksestä. Asetuksen tavoitteena on vauhdittaa rakennusalan vihreää siirtymää ja digitalisaatiota.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto asetti 14. joulukuuta luontopaneelin kaudelle 2024–2027. Puheenjohtajaksi valittiin professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Luontopaneeli tuottaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.Luontopaneeliin nimettiin 15 tutkijaa yliopistoista ja valtion tutkimuslaitoksista. Luontopaneelin asema vahvistettiin kesäkuussa voimaan tullessa luonnonsuojelulaissa. Suomen luontopaneelin tehtävä on lain mukaan tuottaa, koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa luonnon monimuotoisuutta koskevien politiikkatoimien suunnittelua, toimeenpanoa, seurantaa ja päätöksentekoa varten. Näitä tehtäviä varten luontopaneeli voi antaa myös lausuntoja luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavista suunnitelmista ja muista asiakirjoista. Luontopaneeli voi tuottaa myös muita selvityksiä ja materiaaleja, joista se viestii tarpeen mukaan yleisölle ja päätöksentekijöille. Luontopaneelin jäsenhaku oli käynnissä syys-lokakuun vaihteessa. Ympäristöministeriö lähetti yliopistoille ja luontopaneelin tehtävän kannalta relevanteille ammattikorkeakouluille pyynnön nimetä jäseniä ja puheenjohtajaehdokkaita luontopaneeliin. Ympäristöministeriö sai 30 jäsenehdotusta, joiden joukosta yksi ilmaisi halukkuutensa puheenjohtajaksi. Puheenjohtajana uudessa paneelissa toimii professori Janne Kotiaho, joka on toimi edellisellä kaudella ympäristöministeriön asettamassa luontopaneelissa. Luontopaneeli toimii yhteistyössä muiden tiedepaneelien kanssa. Luontopaneelin lisäksi ilmastopaneeli on lakisääteinen tiedepaneeli. Valtioneuvosto asetti marraskuussa uuden ilmastopaneelin kaudelle 2024–2027. Muita tiedepaneeleita ovat kestävyyspaneeli sekä metsäbiotalouden paneeli. Lisäksi tänä syksynä aloitti ilmastolain mukainen saamelainen ilmastoneuvosto, jossa on sekä tutkijoita että perinteisen tiedon haltijoita.

Valtioneuvosto asetti 14. joulukuuta luontopaneelin kaudelle 2024–2027. Puheenjohtajaksi valittiin professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Luontopaneeli tuottaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Laaja suomalainen tutkimuslaitosten, julkishallinnon, yritysten ja säätiöiden muodostama verkosto menestyi EU LIFE -ohjelman ilmastohankkeiden rahoitushaussa. Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hanke käynnistyy 20 miljoonan euron budjetilla vuoden 2024 alusta. Rahoitus tukee kotimaisten ilmastoinvestointien toteuttamista ja tähtää niiden lisäämiseen.Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavatACE-hankkeen tehtävänä on tukea Suomea EU:n ilmastovelvoitteiden hiilineutraaliuden saavuttamisessa erityisesti taakanjakosektorilla. Hankkeen painopiste on vaikeaksi tunnistetuissa päästövähennystoimissa maatalouden, raskaan liikenteen ja teollisuuden prosessien osa-alueilla. Ratkaisuina hankkeessa kehitetään kosteikkoviljelyn, kasviproteiinien ja biokaasun arvoketjuja, edistetään raskaan liikenteen kuljetusten ja työkoneiden energiatehokkuustoimia sekä puhtaiden käyttövoimien käyttöönottoa, ja vauhditetaan pienen ja keskisuuren teollisuuden tuotantoprosessien älykästä sähköistämistä. Hankkeessa tuetaan päästövähennysvelvoitteiden saavuttamista Suomessa laatimalla ehdotuksia ja työkaluja politiikkatoimien ja ilmastorahoituksen tehostamiseksi. ”Suomi voi menestyä puhtaassa siirtymässä toimimalla aktiivisesti uusien teknologioiden ja markkinoiden kehityksessä. Investoinnit fossiilisista polttoaineista irtaantumiseksi parantavat Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Hankkeen rahoituksen kautta pystymme toteuttamaan puhtaita investointeja ja vauhdittamaan haastavien sektorien päästövähennystoimia”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Hankkeessa toteutetaan useita erilaisia pilotteja ja investointeja, joiden tulisi merkittävästi skaalautua Suomessa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi Naantaliin rakennetaan raskaalle kalustolle sähkön ja biometaanin jakeluasema palveluineen. Etelä- ja Keski-Suomessa testataan sähkö- ja biokaasukuljetuksia metsä- ja elintarviketeollisuudessa, ja Lapissa kokeillaan sähköistä puutavara-autoa metsäteollisuuden kuljetuksissa arktisissa olosuhteissa. Kajaanissa ja Kangasalalla sähköistetään keskisuuren teollisuuden prosesseja. Kaakkois-Suomessa laajennetaan kosteikkoviljelyä maatalousyrittäjien ja maanomistajien kanssa, sekä testataan kosteikkokasveista tuotettua kasvualustaa.”Suomen täytyy vauhdittaa ilmastoinvestointeja, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Hankkeessa toteutettavat pilotti- ja demoinvestoinnit ovat tässä tärkeässä roolissa, sillä ne tuottavat tietoa ja työkaluja politiikka- ja rahoitustoimien tehostamiseksi. Työtä tehdään vaikuttavana yhteistyönä yli 50 jäsenen verkostossa, jossa on mukana yrityksiä, säätiöitä, tutkijoita, julkishallinnon ja järjestöjen edustajia”, toteaa ACE-hankkeen johtaja, erityisasiantuntija Karoliina Auvinen Suomen ympäristökeskuksesta.Ilmastotoimia vauhditetaan yhdessä julkishallinnon, tutkimuslaitosten, yritysten ja säätiöiden kanssaACE-hanke toteutetaan vuosina 2024–2030.  Suomen ympäristökeskus koordinoi hanketta, jonka lisäksi EU-rahoitusta saavat Ahola Transport Oy, ELY-keskusten ilmastoasiantuntijaverkosto, Itä-Suomen yliopisto, Kajaanin Romu Oy, Kiteen Mato ja Multa Oy, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Linkosuon Leipomo Oy, Luonnonvarakeskus (Luke), LUT-yliopisto, Metsä Group, Metsähallitus Metsätalous Oy, Metsäteho Oy,  Plugit Finland Oy, Pohjaset Oy, Stora Enso, Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Toijala Works Oy, Tuoretie Oy, UPM-Kymmene Oyj, ympäristöministeriö ja WWF Suomi. Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hankkeella vahvistetaan Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toimeenpanoa taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.Jos haluat ilmoittautua hankkeen tiedotuslistalle tai sidosryhmälistalle, ilmoittaudu tästä linkistä. Tiedotuslistalle jaetaan hankkeen uutisia, julkaisuja ja kutsuja tilaisuuksiin. Sidosryhmälistalle ilmoittautumalla voit ilmoittaa kiinnostuksesi edustaa organisaatiotasi hankkeen yhteistyöverkostoissa.

Laaja suomalainen tutkimuslaitosten, julkishallinnon, yritysten ja säätiöiden muodostama verkosto menestyi EU LIFE -ohjelman ilmastohankkeiden rahoitushaussa. Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hanke käynnistyy 20 miljoonan euron budjetilla vuoden 2024 alusta. Rahoitus tukee kotimaisten ilmastoinvestointien toteuttamista ja tähtää niiden lisäämiseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Yksilölliset, matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voivat ehkäistä ja vähentää asunnottomuutta. Erityisesti kaikkein vaikeimmassa elämäntilanteessa olevien asunnottomien parissa tuloksellista on ollut etsivä ja jalkautuva, kiinnipitävä ja joustava työskentelytapa sekä palveluiden piiriin saattaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön vuosina 2020–2023 vetämässä ohjelmassa on kehitetty asunnottomuutta vähentäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joita  tänään 13.12.2023 pidetyssä seminaarissa. Ohjelman loppuraportti on juuri julkaistu:Asunnottomuustyön ytimessä. Asunnottomuutta vähentävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeiden loppuraportti (THL)Tällä hallituskaudella työ jatkuu ympäristöministeriön ohjelmassa, joka tähtää pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen.Tarvitaan riittäviä sote-palveluja, asuntoja ja pitkäjänteistä yhteistyötäVaikka asunnottomuutta on pystytty vähentämään Suomessa, maassamme on edelleen yli 3 600 ihmistä vailla omaa asuntoa. Asunnottomuuden monitahoisen ongelman ratkaisu vaatii saumatonta yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä sekä julkisten tahojen ja järjestöjen välillä.Haavoittuvaisimmassa asemassa olevien tilanteeseen vastataan riittävillä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla, kuten tuetulla ja yhteisöllisellä asumisella, sekä asunnottomuustyön tarpeisiin kohdennetulla asuntokannalla. Sote-palveluilla on iso merkitys etenkin siinä, että asunnon saanut asunnoton pystyy säilyttämään asunnon.Asunnottomuutta torjutaan riittävällä kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnalla, sillä asumisen hinta aiheuttaa ongelmia erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla, jonne asunnottomuus keskittyy. 
Ongelmaan vastataan hallitusohjelmassa kohdentamalla valtion tukemat vuokra-asunnot entistä paremmin eniten tarvitseville muun muassa ottamalla käyttöön ARA-vuokra-asuntojen asukasvalinnan tulorajat. Myös asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja pitkäaikaisasunnottomuuteen tartutaan. ”Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen hallituskauden loppuun mennessä on meille tärkeä prioriteetti. Se vaatii panostuksia sekä palveluihin että asuntoihin. Työtä edistämään perustetaan ohjelma, joka aloittaa työnsä vuoden alussa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kertoi seminaarissa. Tarkoituksena on vahvistaa valtion, hyvinvointialueiden ja kaupunkien välistä yhteistyötä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisessa. Asunnottomuuden poistamisessa otetaan huomioon erityisesti nuoret asunnottomat. Lisätietoja    Erityisasiantuntija Leila Karttunen, STM, p. 0295 163 056, [email protected]
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Emma-Stina Vehmanen, YM, p. 040 847 1992, [email protected]
 

Yksilölliset, matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voivat ehkäistä ja vähentää asunnottomuutta. Erityisesti kaikkein vaikeimmassa elämäntilanteessa olevien asunnottomien parissa tuloksellista on ollut etsivä ja jalkautuva, kiinnipitävä ja joustava työskentelytapa sekä palveluiden piiriin saattaminen. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n ilmastokokous COP28 päättyi Dubaissa yliajalla haastavien neuvottelujen jälkeen. Fossiilisia polttoaineita koskevista kirjauksista saavutettiin kompromissi, mutta 1,5 asteen tavoite on jäämässä hauraalle pohjalle. Sen saavuttaminen vaatii mailta ja etenkin suurilta talouksilta kiireellisiä lisätoimia.Arabiemiraateissa järjestettyyn COP28-ilmastokokoukseen ladattiin ennen kokousta paljon odotuksia. Kokouksessa huipentui Pariisin sopimuksen ensimmäinen viisivuotistarkastelu (Global Stocktake), jonka yhteydessä arvioitiin tarvittavia toimia, joilla ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen.EU ja muut kunnianhimoisia ilmastotoimia ajavat maat hakivat kokoukselta historiallista päätöstä fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Fossiilisia polttoaineita koskevista kirjauksista käytiin kokouksen loppumetreillä poikkeuksellisen kova vääntö. Lopulta päätöstekstiin kirjattiin, että maita kehotetaan siirtymään pois fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa. Toimia tulee kiihdyttää tämän, kriittisen vuosikymmenen aikana. Päästöjä tulisi vähentää globaalisti 43 % vuoteen 2030 mennessä hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n suositusten mukaisesti.”Kirjaus fossiilisista polttoaineista on vahvin muotoilu, joka tästä kokouksesta oli mahdollista saada. Näen lopputuloksen merkittävänä askeleena kohti vähähiilistä maailmaa. Ennen kaikkea tämä on painokas viesti yritysmaailmalle, että rahavirrat tulee suunnata puhtaan energian tuotantoon, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Maat sopivat uusiutuvan energiatuotannon kolminkertaistamisesta ja energiatehokkuuden kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä. Päätöksessä on mukana Suomelle tärkeä kirjaus kaikkien puhtaiden energiamuotojen huomioimisesta osana energiamurrosta. ”Ydinvoima on osa ratkaisua, jos oikeasti haluamme fossiilisista eroon meidän aikanamme. Merkittävän maaryhmän kanssa annoimme julkilausuman tarpeesta moninkertaistaa ydinvoiman tuotanto maailmassa, jotta fossiileista päästään. Onneksi tämäkin ymmärretään nyt laajemmin kuin 10 vuotta sitten.” sanoo Mykkänen.Vaikka Suomi ja EU tavoittelivat alun perin kunnianhimoisempia kirjauksia fossiilisten polttoaineiden alasajosta, saatiin sopimustekstiin merkittäviä parannuksia verrattua puheenjohtajamaan ensimmäiseen päätösehdotukseen.”EU onnistui luomaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien maiden kanssa vahvan yhteistyörintaman. Lopulta valtaosa maista ajoi päätöstekstiin vahvoja kirjauksia fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Nopeille ja vaikuttaville ilmastotoimille on maailmanlaajuisesti vahva tuki. On myös merkittävää, että tämä päätös tehtiin juuri öljyntuottajamaa Arabiemiraateissa”, kertoo Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin.Kokouksessa sovittiin myös tarkemmasta määritelmästä maailmanlaajuiselle sopeutumistavoitteelle. Tavoitteessa edistymistä seurataan tulevina vuosina näiden määritelmien avulla. Jo kokouksen ensimmäisenä päivänä saavutettiin sopu ilmastotuhoja koskevasta rahastosta. Tähän mennessä rahastoon on kerätty yli 700 miljoonaa dollaria.Seuraava YK:n ilmastokokous COP29 järjestetään Bakussa, Azerbaidzhanissa. COP29:ssa keskiössä on ilmastorahoitus, sillä kokouksessa on tarkoitus päättää uudesta, kaikkia koskevasta määrällisestä ilmastorahoitustavoitteesta.

YK:n ilmastokokous COP28 päättyi Dubaissa yliajalla haastavien neuvottelujen jälkeen. Fossiilisia polttoaineita koskevista kirjauksista saavutettiin kompromissi, mutta 1,5 asteen tavoite on jäämässä hauraalle pohjalle. Sen saavuttaminen vaatii mailta ja etenkin suurilta talouksilta kiireellisiä lisätoimia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ulkopuolinen arviointi tarkasteli Suomen ilmastopaneelin kauden 2020-2023 toimintaa sekä toiminnan onnistumista ja vaikuttavuutta. Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy syksyllä 2023 ympäristöministeriön toimeksiannosta.Ilmastopaneelin työ on arvioinnin mukaan kokonaisuutena onnistunut pääosin hyvin suhteessa sen mandaattiin ja tehtäviin.  Ilmastopaneelin nähtiin toteuttaneen kaudella 2020-2023 sen ydintehtävää, eli kansallisen lainsäädännön ja suunnitelmien kehittämistä. Eniten paneeli toimikin juuri ilmastolain ja sen mukaisten suunnitelmien kehittämisen parissa. Ilmastopaneelilla on nähty olevan merkittävä vaikutus kansalliseen ilmastopolitiikkaan ja se on onnistunut tukemaan päätöksentekoa ja virkavalmistelua.Ilmastopaneelin työ on kasvanut ja ammattimaistunut. Paneeli tuotti toisella toimikaudellaan merkittävästi enemmän julkista ainestoa kuin ensimmäisellä kaudella. Myös paneelin medianäkyvyys kasvoi toisella kaudella merkittävästi. Ilmastopaneelin riippumattomuus on arvioinnin perusteella toteutunut hyvin.Arvioinnin pohjalta ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi seuraavaa toimikautta vartenArvioinnin pohjalta esitetään kehittämiskohteita paneelin seuraavalle toimikaudelle 2024-2027. Ilmastopaneelin työn priorisointia ja suunnitelmallisuutta tulisi edelleen kehittää. Paneelin jäsenillä tulisi olla riittävästi aikaa paneelityöskentelyyn ja tässä panelistien taustaorganisaatiot ovat tärkeässä roolissa. Ilmastopaneelin toimintaa vakauttaisi tiedesihteeristön vakinaistaminen ja viestintäasiantuntijan tehtävän muuttaminen täysipäiväiseksi.Tiedonkulkua ilmastopaneelin ja ministeriöiden virkakunnan välillä tulisi edistää. Ilmastopaneelin tulisi myös edelleen kehittää vuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja lisätä yhteistyötä muiden kansallisten tiedepaneelien sekä pohjoismaisten että muiden EU-maiden tiedepaneelien kanssa. Ilmastopaneelin toimikaudella tunnistettiin tiedevastaisuuden lisääntyminen ja ilmastopolitiikan kasvanut polarisoituminen, joiden nähtiin kasvattavan tarvetta paneelin riippumattomuuden osoittamiselle. Arvioinnissa nousi myös esiin tarve vahvistaa jatkossa paneelin poikkitieteellisyyttä kasvattamalla ihmis- ja politiikkatieteiden roolia teknis-luonnontieteellisen tieteen rinnalla. Riippumatonta tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksen hillitsemisestäSuomen ilmastopaneeli on ilmastolaissa asetettu riippumaton tieteellinen asiantuntijaelin. Se edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä, antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon sekä vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastolain mukaisesti valtioneuvosto asettaa ilmastopaneelin neljän vuoden määräajaksi kerrallaan.Kaudella 2020-2023 Ilmastopaneelissa oli mukana 15 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Paneelin puheenjohtajana toimi Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Ollikainen.Ilmastopaneelin arviointi | valto.fiLisätietojaKaroliina Anttonen
Hallitussihteeri
p. 0295250065
[email protected]

Ulkopuolinen arviointi tarkasteli Suomen ilmastopaneelin kauden 2020-2023 toimintaa sekä toiminnan onnistumista ja vaikuttavuutta. Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy syksyllä 2023 ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Yritysten ympäristötoimia, yritysvastuuta sekä ilmastoväittämiä koskeva sääntely elää isoa murrosvaihetta, ja raja vapaaehtoisten ja säädeltyjen hiilimarkkinoiden välillä on murtumassa. Suomella on mahdollisuus ottaa EU-tasolla tärkeää roolia, kun sääntelyä kehitetään, kertoo tuore selvitys.Gaia Consulting, Pellervon taloustutkimus PTT, Perspectives Climate Group GmbH ja Laininen Law esittelevät laajassa VN TEAS -väliraportissaan sääntelyn ja vapaaehtoisten ohjeistusten muutoksia sekä niiden vaikutuksia vapaaehtoisille ilmastotoimille, suomalaisyrityksille ja Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden täyttämiselle.”Trendinä on, että yritysvastuu tulee yhä enemmän pakottavan sääntelyn piiriin, ja raja vapaaehtoisten ja säädeltyjen hiilimarkkinoiden välillä murenee. Ilmastoyksiköiden tuotantoa, käyttöä ja ilmastoväittämiä aletaan säädellä – eli mitä yritys voi sanoa esimerkiksi omasta hiilineutraaliudestaan ja miten sen pitää ilmastotoimistaan raportoida”, kertoo Anna Laine, hankkeen projektin johtaja Gaia Consultingilta.Raportissa esitellään, miten ilmastoyksiköitä tuotetaan ja miten niitä voidaan käyttää vapaaehtoisilla ja säädellyillä markkinoilla. Lisäksi tarkastellaan sääntelyn ja ei-sitovien ohjeistusten kehitystä, niiden asettamia reunaehtoja yrityksille sekä niiden vaikutuksia valtioiden ilmastotavoitteisiin. Lopuksi pohditaan EU:n ja Suomen mahdollista roolia ilmastotoimien kehityksessä.Koska sääntely on yhä työn alla, sen tarkkoja vaikutuksia ei vielä tiedetä. Tämän vuoksi vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla on viime ajat eletty epävarmoissa tunnelmissa, kun yritykset odottavat päätöksiä sääntelyn tulevaisuudesta.Väliraportin yhtenä tavoitteena onkin tukea Suomen kantojen muodostamista sääntelyä koskevissa EU-neuvotteluissa.”Suomella on hyvä edelläkävijän asema, koska valtio on tehnyt paljon selvityksiä ja julkaissut kansallisen oppaan hyvistä käytännöistä ilmastoyksiköiden tuottamisessa ja käytössä. Eli voimme tuoda muille maille oppia”, sanoo Anna Pakkala, hankkeen projektipäällikkö Gaia Consultingilta.Tärkeää olisi, että Suomi hyödyntäisi kerrytettyä tietopohjaa laadukkaan EU-sääntelyn kehittämiseksi vapaaehtoismarkkinoille. Olennaista olisi sääntelyn kehittäminen siten, että se tukisi lisäisten ilmastotoimien toteuttamista ja niiden tuottamien ilmastohyötyjen tarkoituksenmukaista jakautumista kansallisten tavoitteiden täyttämiseen.Valtio voi toimia hiilimarkkinoilla monessa eri roolissaValtiolla voi olla sääntelyn kehittäjän ohella muitakin rooleja hiilimarkkinoilla, esimerkiksi ilmastoyksiköiden ostajana, rahoituksen ohjaajana ja mahdollistajana sekä kotimaassa tuotettujen hiilensidontaratkaisujen kehittäjänä ja skaalaajana.”Suomessa tulisi käydä keskustelua esimerkiksi siitä, milloin valtion tulisi tukea markkinakehitystä. Yksi mahdollinen rooli on tukea kehityksen alkuvaiheessa olevia kalliita hiilenpoistoteknologioita, esimerkiksi niiden tutkimus- ja kehitystyötä”, sanoo Anna Laine.Suomessa toteutetaan jo tällä hetkellä useita hiilensidontaratkaisuja, joilla tuotetaan hillintätuloksia vapaaehtoisille hiilimarkkinoille. Ne keskittyvät pääasiassa maankäyttösektorille, ja niillä pyritään lisäämään metsien ja maatalousmaiden hiilinieluja sekä kasvattamaan hiilivarastoja.Rahoituksen ohjaajana ja mahdollistajana valtio voi luoda suotuisan ja ennakoitavan sääntely-ympäristön ilmastorahoitukselle ja investoinneille sekä tarjota ajankohtaista raportointia markkinoiden kehittymisestä.Valtio voi lisäksi tukea vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehitystä ostamalla tai myymällä ilmastoyksiköitä. Suomella ei kuitenkaan tällä hetkellä ole kansallista strategiaa kansainväliselle markkinayhteistyölle.Väliraportti ”Vapaaehtoisten ilmastotoimien rooli ja kansainvälisen viitekehyksen muutoksen vaikutukset Suomelle” perustuu kirjallisuuskatsaukseen, haastatteluihin ja kansainvälisen asiantuntijaryhmän työpajoihin. Raportti on osa Gaia Consultingin, Pellervon taloustutkimus PTT:n, Perspectives Climate Group GmbH:n ja Laininen Law:n hanketta, joka toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Yritysten ympäristötoimia, yritysvastuuta sekä ilmastoväittämiä koskeva sääntely elää isoa murrosvaihetta, ja raja vapaaehtoisten ja säädeltyjen hiilimarkkinoiden välillä on murtumassa. Suomella on mahdollisuus ottaa EU-tasolla tärkeää roolia, kun sääntelyä kehitetään, kertoo tuore selvitys.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan unionin neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä (EPBD). Direktiivin tavoitteena on vähentää rakennuksista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta.Kolmikantaneuvotteluissa syntyneen sovun jälkeen direktiivi etenee virallisiin hyväksymiskäsittelyihin neuvostossa ja parlamentissa. Lopullinen sisältö ja voimaantulo selviävät näiden jälkeen. Keskeiset neuvoteltavat kohdat liittyivät uusien rakennusten vaatimuksiin, olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, kestävän liikkuvuuden infrastruktuuriin sekä energiatodistuksiin ja aurinkoenergiajärjestelmien asentamiseen.​​​​​​​Suomi tuki neuvoston lokakuussa 2022 saavuttamaa yleisnäkemystä. Neuvotteluista saatujen alustavien tietojen mukaan tulos on pitkälti Suomen neuvottelutavoitteiden mukainen. Tuloksen vaikutuksia arvioidaan ministeriössä vielä tarkemmin. Suomi on osallistunut aktiivisesti direktiivin päivitystä koskeviin neuvotteluihin ja korostanut, että rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen tuo merkittäviä ympäristö- ja terveyshyötyjä sekä kustannushyötyjä asukkaille. Oleellista on, ettei muutoksista synny kohtuuttomia kustannuksia kotitalouksille ja yrityksille.Yksittäisille asuinrakennuksille ei kohdistuisi energiansäästövelvoitteita, vaan seurantaa tehtäisiin koko maan tasolla. Suomi on korostanut, etteivät yksittäisten rakennusten pakkoremontit ole järkevä tapa edetä, vaan rakennuksia tulee voida korjata oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti niiden elinkaaren mukaisesti.Neuvotteluista saatujen tietojen perusteella asuinrakennusten keskimääräistä primäärienergian käyttöä tulisi vähentää 16 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 20–22 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Jäsenvaltiot voisivat vapaasti valita, mihin rakennuksiin ne kohdistuvat, ja mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että vähintään 55 prosenttia primäärienergian käytön vähenemisestä saavutetaan korjaamalla energiatehokkuudeltaan huonoimpia rakennuksia. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuus vapauttaa tietyt asuin- ja muut rakennusluokat, kuten maatalousrakennukset tai kulttuurihistorialliset kohteet, näistä velvoitteista. Muiden kuin asuinrakennusten olisi vuoteen 2030 ja 2033 mennessä täytettävä tietty energiatehokkuuden taso. Tietojen mukaan kesämökeiltä ei vaadita energiatodistusta.Alustavan sovun perusteella latauspisteiden lukumäärää koskevia vaatimuksia tiukennettaisiin niin asuinrakennuksissa kuin muissa. Esikaapelointiin tulisi vaatimus uusissa ja korjattavissa rakennuksissa, mikä helpottaa latausinfrastruktuurin saatavuutta. Kaikkien uusien asuin- ja ei-asuinrakennusten olisi oltava päästöttömiä 1.1.2028 alkaen. Rakennuksiin on asennettava aurinkosähköä asteittain vuodesta 2027 alkaen, jos se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdollista. Jäsenvaltioiden olisi myös lisättävä toimia, jotta fossiilisten polttoaineiden käytöstä voidaan luopua lämmityksessä ja jäähdytyksessä vuoteen 2040 mennessä.Direktiivi on osa EU:n Fit for 55 -pakettia eli tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonepäästöistä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Rakennusten rooli ilmastotyössä on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja aiheutuu 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa.Neuvoston tiedote 7.12.2023: ‘Fit for 55’: Council and Parliament reach deal on proposal to revise energy performance of buildings directiveKomission tiedote 7.12.2023: Commission welcomes political agreement on new rules to boost energy performance of buildings across the EUEuroopan parlamentin tiedote 1.12.2023: Energy efficiency of buildings: MEPs strike deal with CouncilLisätiedotSari Rapinoja
lainsäädäntöneuvos  
p. 0295 250 320  
[email protected]

Euroopan unionin neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä (EPBD). Direktiivin tavoitteena on vähentää rakennuksista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja energiankulutusta.

Lähde: ym.fi