NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti 21.12.2023 ministerien Kai Mykkäsen ja Arto Satosen toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin virkaan hallintotieteiden maisteri Mika Nykäsen 15.1.2024 lukien, kuitenkin enintään ministerien toimikauden ajaksi.Ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri määrätään toimimaan niissä ministeriöissä, joihin ministeri on määrätty käsittelemään ministeriön toimialaan kuuluvia asioita. Valtiosihteerin toimiala vastaa ministerin toimialaa.
Valtioneuvosto nimitti 21.12.2023 ministerien Kai Mykkäsen ja Arto Satosen toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin virkaan hallintotieteiden maisteri Mika Nykäsen 15.1.2024 lukien, kuitenkin enintään ministerien toimikauden ajaksi.
NordenBladet — Puurakentamisen toimenpideohjelma 2016–2023 on tuottanut mittavan määrän puurakentamista tukevaa tietoa ja työkaluja, jotka säilyvät avoimesti saatavilla, vaikka ohjelma päättyy vuoden loppuun.Avustettujen hankkeiden tiedot ja tulokset raportissa ja hankeportaalissaPuurakentamisen ohjelma myönsi yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa valtionavustusta 110 hankkeelle. Hankkeita toteuttivat esimerkiksi yritykset, kunnat, maakunnat, järjestöt sekä tutkimus- ja oppilaitokset. Hankkeiden budjetit olivat kokonaisuudessaan yli 15 miljoonaa euroa. Avustuksilla toimijoita kannustettiin tuottamaan puurakentamista kehittävää uutta tietoa, palveluja, ratkaisuja sekä toimintamalleja avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi.Hankkeet tuottivat muun muassa lukuisia julkaisuja, joissa puurakentamista käsitellään eri näkökulmista. Lisätietoja hankkeista ja niiden tuloksista löytyy alle linkatusta kokoavasta raportista sekä hankeportaalista.Puurakentamisen ohjelmassa 2018–2023 avustetut hankkeet -raportti | HankeikkunaPortaali puurakentamisen hankkeista | HankeportaaliOpetusmateriaalia teollisesta puurakentamisestaOhjelman tuella tehty teollisen puurakentamisen oppimateriaali on tarkoitettu toisen asteen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajien käyttöön. Kokonaisuus kattaa koko prosessin puumateriaalista, suunnittelusta, teollisesta valmistuksesta ja työmaatoiminnoista aina ympäristövaikutuksiin, puurakennusten korjaamiseen ja rakentamistalouteen.Teollisen puurakentamisen opetusmateriaali | PuuinfoKunnille tukea ja tietoa puurakentamisestaOhjelma julkaisi puusta rakentamista harkitseville kunnille hankintaoppaan, joka kokoaa parhaita kestävän rakentamisen oppeja yksiin kansiin. Opas neuvoo julkisen sektorin puurakentajaa, kuinka hankinta ja hankkeen toteutus kannattaa tehdä. Apuja on tarjolla niin markkinakartoitukseen ja tarjouspyynnön tekemiseen kuin tarjousten vertailuun. Opas avaa, mistä puurakentamisen kustannukset koostuvat, ja minkälaista elinkaarta puurakennukselle voi suunnitella.Hankintopas: Puun käyttö julkisessa rakentamisessa | julkaisuarkisto ValtoMotivan vuosina 2021–2023 toteuttama puurakentamisen neuvontapalvelu sisälsi muun muassa kuntien yhteistyötä ja verkostoitumista vaalineet vauhdittajaryhmät sekä erilaisia tapahtumia ja koulutuksia, joiden materiaalit ovat avoimesti saatavilla. Neuvontapalvelu julkaisi myös verkkosivuilla koonnin vastauksista kuntia yleisesti askarruttaviin kysymyksiin puurakentamisesta.Kuntien neuvontapalvelun aineistot | MotivaSelvityksiä puurakentamisen tilasta ja näkemyksiä tulevaisuudestaOhjelma on julkaissut useita selvityksiä puurakentamisen tilasta ja kehittämistarpeista. Myös Puurakentamisen toimenpideohjelman vaikuttavuutta on arvioitu kolmena vuonna. Selvitykset löytyvät ohjelman verkkosivuilta.Puurakentamisen ohjelman verkkosivutOhjelmassa tehdystä kansainvälisestä yhteistyöstä merkittävin on vuonna 2022 perustettu eurooppalaisten ministeriöiden välinen yhteistyöverkosto European Wood Policy Platform (woodPoP), joka kokoaa säännöllisesti eurooppalaisia virkahenkilöitä ja päättäjiä keskustelemaan puurakentamisen edistämisestä.WoodPoP -yhteistyöverkoston sihteeristö | LinkedIn
Puurakentamisen toimenpideohjelma 2016–2023 on tuottanut mittavan määrän puurakentamista tukevaa tietoa ja työkaluja, jotka säilyvät avoimesti saatavilla, vaikka ohjelma päättyy vuoden loppuun.
NordenBladet — Ympäristöministeriön hallinnonalalla tulee 1.1.2024 voimaan useita asumista, rakentamista ja ympäristöä koskevia säädöksiä.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevassa laissa (431/2023) säädetään tiedoista, jotka kuntien ja maakuntien liittojen on toimitettava Suomen ympäristökeskuksen uuteen, 1.1.2024 toimintansa aloittavaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella (432/2023) säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta. Rakentamisen tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä ja alueidenkäytön tiedot vuoden 2028 loppuun mennessä. Lakiuudistus antaa odotetun pohjan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle, josta hyötyvät kaikki.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä Ryhti | syke.fiKevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain (1257/2010) muutoksella lain voimassaoloa pidennetään vuoden 2024 loppuun saakka. Niin sanottu kokeilulaki antaa Helsingin, Turun ja Vantaan kaupungille oikeuden poiketa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) säännöksistä siten, että ne voivat myöntää rakennusluvan asemakaava-alueella ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista. Valmistelussa olevassa rakentamislain muutosesityksessä kokeilulain hyväksi todettu käytäntö ehdotetaan säädettäväksi pysyväksi käytännöksi koko maahan. Pidentämällä kokeilulain voimassaoloa vuodella varmistetaan, että kokeilulain kunnat voivat soveltaa menettelyä ilman välivaihetta.Hallituksen esitys laiksi kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annetun lain muuttamisesta | HankeikkunaYhteishallintolaki (1169/2022) vahvistaa vuokratalojen asukkaiden päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia valtion tukemissa vuokrataloissa asettamalla vähimmäistason asukkaiden ja omistajien yhteistyölle. Laki edellyttää, että asukkaille annetaan tietoa asumiseen vaikuttavista asioista ja tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa niihin.Tiedote 19.9.2022: Lakiuudistus parantaa valtion tukemissa vuokrataloissa asuvien vaikuttamismahdollisuuksiaAsumisoikeuslain (393/2021) asukasvalinnan vanhojen järjestysnumerojen siirtymäaika päättyy vuoden 2023 loppuun, minkä jälkeen asukkaat valitaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n myöntämän järjestysnumeron perusteella. Uutta asukasvalintamenettelyä on sovellettu 1.9.2023 lähtien.Tiedote 7.5.2021: Uusi asumisoikeuslaki parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, asumisoikeussopimusten pysyvyys säilyyVuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muutoksella (471/2023) parannetaan asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin tukiehtoja. Tällä hetkellä vuokra-asuntotuotannon perusomavastuukorko on väliaikaisesti alennettu 1,7 prosenttiin 31.12.2023 saakka. Korkotukiasetusta muutetaan siten, että lainansaajan maksettavaksi jäävä perusomavastuu korkotukilainan korosta on vuoden 2024 alusta lähtien 2,5 prosentin sijaan 2,3 prosenttia. Lisäksi korkotuen maksuaikaa pidennetään koko laina-ajalle.Tiedote 23.3.2023: Asuntorakentamisen pitkän korkotuen ehdot paranevatJätelain tuottajavastuuta koskevan 6 luvun säännökset laajenevat koskemaan 48 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen tyhjinä myytävien juomamukien tuottajia. Lisäksi jätelaki velvoittaa kunnat asentamaan tupakkaroskiksia julkisille alueille.Tiedote 15.9.2022: Jätelain muutoksella vähennetään muovituotteista aiheutuvaa roskaantumista ja muita ympäristöhaittoja – vastuuta siirretään kuluttajalta tuotteiden valmistajille ja maahantuojille
Ympäristöministeriön hallinnonalalla tulee 1.1.2024 voimaan useita asumista, rakentamista ja ympäristöä koskevia säädöksiä.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Käynnistyvän ohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n selvityksen mukaan yli 1 100 henkilöä oli vuonna 2022 pitkäaikaisasunnottomina Suomessa. Tämä on 185 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vielä vuonna 2008 yli vuoden tai toistuvasti kolmen vuoden aikana asunnottomana olevien määrä oli noin 3 600. ”Suunta on ollut oikea, ja hyvästä työstä on pidettävä kiinni. Pitkäaikaisasunnottomuus on kuitenkin edelleen vakava ongelma, sillä jokaisella on oikeus omaan kotiin. Teemme määrätietoisesti työtä sen puolesta, että pitkäaikaisasunnottomuutta ei Suomessa esiinny”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen painottaa.Vaikuttavaa työtä asunnottomuuskysymyksen ratkaisemiseksi on tehty pitkään, ja ongelman monitahoisuus on hyvin selvillä. Aiemman työn perusteella tiedetään, että monet pitkäaikaisasunnottomat tarvitsevat heille sopivan asumisratkaisun lisäksi erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Heillä voi olla talous-, päihde- ja mielenterveysongelmia. Kaikki eivät pärjää vahvankaan tuen avulla tavallisessa asunnossa, vaan heille tarvitaan pieniä tuetun asumisen yksiköitä.Ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan asiat eli asunnot ja asumista tukevat palvelut muodostavat pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen ytimen. Hallinnonalojen tiiviin yhteistyön ohella ohjelma tiivistää entisestään yhteistyötä kaupunkien, hyvinvointialueiden ja valtion välillä. ”Hallituksen tavoite on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa määrätietoisella työllä. Suomessa on tehty eri hallituskausina johdonmukaisesti tekoja asunnottomuuden vähentämiseksi ja asian tärkeydestä vallitsee laaja yhteiskunnallinen yhteisymmärrys. Kuluvalla kaudella on syytä kiinnittää erityistä huomiota kaupunkien, hyvinvointialueiden ja valtion saumattoman yhteistyön varmistamiseen”, ohjelman johtoryhmän puheenjohtajana toimiva Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov, sanoo. Hallitusohjelman mukaisesti pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen osoitetaan pysyvää rahoitusta. Käynnistyvä ohjelma laatii tarkemman suunnitelman, jonka mukaan rahoitus kohdennetaan.Lisäksi pitkäaikaisasunnottomille suunnattuja asumisyksiköitä rahoitetaan ARA:n myöntämällä erityisryhmien investointiavustuksella ja korkotukilainoilla. Ohjelmaan osallistuvat kaupungit ja hyvinvointialueet ovat oikeutettuja hakemaan rahoitusta pitkäaikaisasunnottomuutta poistaviin investointeihin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Työtä kaiken asunnottomuuden torjumiseksi tukevat lisäksi toimet, joilla valtion tukemia vuokra-asuntoja suunnataan eniten tarvitseville, sekä häätöjen ehkäisyyn tähtäävä työ, kuten asumisneuvonta. Asuntotarjonta vaikuttaa asunnottomuuteen, ja siksi hallitus edistää asuntomarkkinan toimintaa ja riittävää asuntorakentamista etenkin kasvukeskuksissa muun muassa käynnissä olevien MAL-sopimusneuvotteluiden kautta. Ohjelmalle on asetettu johtoryhmä, joka kutsuu kaikki ohjelmaa toteuttavat tahot ohjelmaryhmään. Ohjelman toimikausi on 1.1.2024−31.12.2026.Ohjelman johtoryhmän kokoonpano, tarkemmat tavoitteet ja toimenpiteet ovat asettamiskirjeessä valtioneuvoston Hankeikkunassa.Lisätiedot Tommi Laanti asuntoneuvos p. 0295 250 146 [email protected]Daniel Sazonov apulaispormestari p. 045 129 6812 [email protected]
Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Käynnistyvän ohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.
NordenBladet — EU:n jäsenmaat saavuttivat pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta neuvoston yleisnäkemyksen tänään 18. joulukuuta Brysselissä. Suomea edusti Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Seuraavaksi asetusehdotusta tullaan käsittelemään komission, parlamentin ja neuvoston ns. kolmikantaneuvotteluissa, joissa pyritään löytämään kompromissi parlamentin ja neuvoston kantojen välillä.Suomi pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että neuvosto palautti ehdotukseen suomalaiselle teollisuudelle tärkeän poikkeuksen, jonka mukaan tavaroiden kuljetuksessa käytettäville kartonkipakkauksille ei asetettaisi uudelleenkäyttötavoitteita. Jatkoneuvotteluissa neuvoston, parlamentin ja komission kesken Suomi ajaa edelleen aktiivisesti tavoitteitaan.Suomi tuki pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen neuvotteluissa asetuksen tavoitetta ehkäistä syntyvän pakkausjätteen määrää, lisätä korkealaatuista kierrätystä sekä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja luoda toimivat kierrätysraaka-aineiden markkinat. Asetusehdotuksen mukaan pakkausjätteen määrää tulee vähentää 15 prosentilla asukasta kohti vuoteen 2040 mennessä vuoteen 2018 verrattuna. Lisäksi edellytettäisiin toimia tarpeettoman ja ylipakkaamisen vähentämiseksi, kertakäytön rajoittamiseksi ja uudelleenkäytön lisäämiseksi. Kaikilta pakkauksilta edellytettäisiin kierrätettävyyttä vuoteen 2030 mennessä. Pakkauksille asetettaisiin korkeat kierrätystavoitteet, ja muovipakkauksissa tulisi käyttää kierrätettyä muovia. Lisäksi pakkaukset ja jäteastiat tulisi merkitä lajittelun helpottamiseksi.Suomi tuki ympäristöneuvostossa puheenjohtaja Espanjan kompromissiehdotusta. Suomi jätti kuitenkin lausuman, jossa katsoi, että uudelleenkäyttötavoitteista ja kertakäyttöisten pakkausten kiellosta tulisi voida poiketa silloin, kun se on kokonaisympäristövaikutusten mukaan perusteltua.Neuvoston kompromissiesitys kehittyi neuvottelujen aikana myönteiseen suuntaan useissa Suomelle tärkeissä kysymyksissä. Yleisnäkemyksessä lievennettäisiin eräitä kertakäyttöisiä pakkauksia koskevia kieltoja ja pakkausten uudelleenkäytölle asetettavia tavoitteita, joita on esitetty komission alkuperäisessä komission ehdotuksessa. Kielto pakata hedelmiä ja vihanneksia alle 1,5 kg kertakäyttöpakkauksiin koskisi vain muovisia pakkauksia. Samoin ravintoloiden sisällä tapahtuvassa tarjoilussa olisi mahdollista käyttää kertakäyttöisiä kääreitä, jotka ovat muuta materiaalia kuin muovia, vaikka muutoin kertakäyttöiset pakkaukset olisivat kiellettyjä.Neuvoston ehdotuksessa luovuttaisiin viinituotteiden pakkauksia koskevista uudelleenkäyttötavoitteista. Muiden juomien uudelleenkäyttötavoitteiden saavuttamiseksi juomapakkausten valmistajat ja jakelijat voisivat tehdä enintään kolmen toimijan yhteenliittymiä. Tavoitteet eivät koske maidon tai muiden herkästi pilaantuvien juomien pakkauksia. Tavaroiden kuljetuksissa käytettäville kartonkipakkauksille neuvosto ei ehdota uudelleenkäyttötavoitteita. Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan vuoden 2040 uudelleenkäyttötavoitteita arvioitaisiin uudelleen vuoteen 2034 mennessä perustuen muun muassa kertakäyttöisten ja uudelleenkäyttöistenpakkausten elinkaariarviointiin.Yleisnäkemyksessä edellytettäisiin, että komission tulee arvioida kuuden vuoden kuluttua, onko tarpeen asettaa tavoite lisäämään biopohjaisen muovin käyttöä pakkauksissa. Suomi näkee, että biopohjaisilla muoveilla on tärkeä rooli irtauduttaessa fossiilisista raaka-aineista. Lisäksi lisättäisiin kansallista joustoa pakkausjätehuollon järjestämisessä sekä kevennettäisiin hallinnollista taakkaa raportoinnissa ja tietojen säilyttämisessä.Ministerit kävivät myös periaatekeskustelut maaperän tilan seurantaa koskevasta direktiiviehdotuksesta sekä metsien tilan seurantaa koskevasta asetusehdotuksesta.LisätietojaPakkauksia ja pakkausjätettä koskeva asetus Tarja-Riitta Blauberg ympäristöneuvos ympäristöministeriö p. 029 525 0059 [email protected]Maaperädirektiivi Paula Perälä neuvotteleva virkamies ympäristöministeriö p. 029 525 0224 [email protected]Metsien seurantajärjestelmä Juha Roppola neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriö p. 029 516 2169 [email protected]
EU:n jäsenmaat saavuttivat pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta neuvoston yleisnäkemyksen tänään 18. joulukuuta Brysselissä. Suomea edusti Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Seuraavaksi asetusehdotusta tullaan käsittelemään komission, parlamentin ja neuvoston ns. kolmikantaneuvotteluissa, joissa pyritään löytämään kompromissi parlamentin ja neuvoston kantojen välillä.
NordenBladet — Kestävä kaupunki -ohjelmassa on tuotettu tietoa ja työkaluja kuntien strategisen johtamisen tueksi. Vuosina 2022-2023 johtamisen kehitystyössä on vahvistettu erityisesti kestävän kaupunkikehityksen strategista tavoitteenasettelua ja seurantaa, kestävän kehityksen budjetointia sekä kestävyystoimien ristikkäisvaikutusten tunnistamista.Kestävän kehityksen johtamista tukevat hankkeet ovat tarjonneet tietoa, työkaluja ja asiantuntijatukea kestävyyden strategiseen johtamiseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön. Hankkeet ovat lisäksi koonneet kuntia yhteisen oppimisen äärelle. Johtamisen kehitystyö voi tuottaa myös laajoja kerrannaisvaikutuksia, kun tulokset siirtyvät kuntien pysyviin rakenteisiin ja toimintaan sitoudutaan läpi organisaation. Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit helpottavat seurantaaKestävän kehityksen tavoitteiden seuraamiseen tarvitaan indikaattoreita. Kestävä kaupunki -ohjelmassa on tuotettu kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattorit, joita voidaan hyödyntää kuntien johtamisessa sekä toiminnan suunnittelussa ja seurannassa. ”Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit mahdollistavat kestävän kehityksen tarkastelun eri mittakaavoissa paikalliselta globaalille tasolle. Hankkeessa linkitettiin indikaattorit kuntien johtamiseen, mikä tukee indikaattorien suunnitelmallista hyödyntämistä ja edistää tietoon perustuvaa johtamista”, toteaa ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen ympäristöministeriöstä.Ensimmäinen ehdotus avainindikaattoreista tuotettiin tutkijoiden analyysin ja yli 60 organisaation työpajaprosessin pohjalta vuonna 2021, jonka jälkeen jatkotyössä vuosina 2022-2023 indikaattoreita täsmennettiin ja integroitiin kuntien johtamiseen yhdessä kaupunkien ja kuntien kanssa. Indikaattorityön tulokset kootaan vuoden vaihteessa julkaistavaan raporttiin.Indikaattorityötä koordinoi Suomen ympäristökeskus Syke yhdessä Motiva Oy:n kanssa. Testaukseen osallistuivat myös Espoo, Helsinki, HSY, Kerava, Kouvola, Oulu, Raasepori, Salo, Valkeakoski ja Vantaa. Hanketta sparrasi ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, THL:n, Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton asiantuntijoiden seurantaryhmä. Kestävän kehityksen budjetointi osaksi toiminnan suunnitteluaToiminnan suunnittelu lähtee usein talouden näkökulmasta, jolloin ilmasto, luonnon monimuotoisuus sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys jäävät muiden tavoitteiden varjoon. Kestävän kehityksen budjetointi -hanke tunnisti yhteyksiä kestävän kehityksen ja talouden välillä sekä integroi kestävää kehitystä kuntien talouden suunnittelun ja seurannan prosesseihin. Hankkeessa oli mukana kuusi kuntaa, jotka pureutuivat kestävän kehityksen budjetointiin eri näkökulmista. Helsinki kehitti kestävän kehityksen budjetointia kokonaisuutena, Muurame sosiaalisesti kestävää luontobudjetointia ja Oulu laati ympäristöbudjetoinnin mallin. Turku, Kuhmo ja Imatra kehittivät lapsiin ja nuoriin liittyvää talouden suunnittelua. Kokonaisuudessaan hanke kehitti kuntien budjetointia monipuolisesti, ja toimi jopa kestävyystyön tienavaajana.”Kestävän kehityksen budjetoinnin kehittäminen vaatii vuosien pitkäjänteistä työtä, mutta yhteinen hanke on ollut hyvä lähtölaukaus. Saimme kehitettyä talousarviotavoitteiden kestävyysnäkökulmaa ja vaikuttavuutta”, erityisasiantuntija Mia Malin Helsingin kaupungilta toteaa. ”Opimme sanoittamaan kestävän kehityksen tekoja ja kirjaamaan kestävän kehityksen budjetoinnin, osallisuuden ja sosiaalisen kestävyyden talousarvion laadintaohjeisiin. Ne tulevat myös talousarviokirjaan”, kertoo nuorisopalveluvastaava Ritva Juntunen Kuhmon kaupungista.Hankkeen raportti kokoaa opit ja oivallukset, tarjoaa askelmerkit kestävän kehityksen budjetoinnin rakentamiselle ja avaa kuuden kunnan kehitystyötä. Kestävän kehityksen budjetointi – kokemukset ja opit kunnistaKuntien työtä fasilitoi Motiva Oy tukenaan valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Kuntaliiton edustajien muodostama sparrausryhmä.Kestävyystoimien ristikkäisvaikutusten tunnistaminen on avain laaja-alaisempaan vaikuttavuuteenKestävä kehitys rakentuu taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta. Jotakin kestävän kehityksen ulottuvuutta edistävä toimi voi joko vahvistaa tai olla ristiriidassa muiden ulottuvuuksien kanssa. Kun kestävän kehityksen edistämisessä huomioidaan nämä kaikki ulottuvuudet, voidaan tunnistaa kestävyyttä edistävien toimien ristikkäisvaikutuksia ja vahvistaa positiivisia ristikkäisvaikutuksia. Tuki kaupunkien ja kuntien ristikkäisvaikutusten arvioinnille -hankkeeseen osallistui Lappeenranta, Oulu, Porvoo, Rovaniemi ja Vantaa. Hanke toteutettiin näiden kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä ja keskittyi konkreettisiin tapauksiin. Työtä fasilitoi Gaia Consulting Oy yhdessä Sweco Finlandin kanssa.”Sparrattavat kunnat käsittelivät hankkeessa esimerkiksi kaavoitusta ja tiivistämisrakentamisen kestävyysvaikutuksia. Tiivistämisen vaikutukset ympäristöterveyteen, kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen ja viihtyisyyteen on syytä arvioida kokonaiskuvan saamiseksi päätöksentekoon. Näkökulman laajentamisessa auttoi poikkihallinnollinen keskustelu, joka onnistui ilahduttavasti”, toteaa Susanna Sepponen Gaia Consultingilta. Hanke tuki kuntia kestävän kehityksen toimien vaikutusten tunnistamisessa ja positiivisten ristikkäisvaikutusten vahvistamisessa. Hanke vahvisti poikkihallinnollista dialogia sekä kehitti ja kokosi ristikkäisvaikutusten arviointia tukevia työkaluja. Työkaluja tuotettiin muun muassa vaikuttavuusketjujen visualisointiin, vaikutusten tunnistamiseen ja erittelyyn sekä vaikutusten arvioinnin sijoittamiseen osaksi päätöksentekoprosessia. Kaupunkien ja kuntien kestävyystyön ristikkäisvaikutukset: Työkaluja ja ehdotuksia tunnistamiseen ja arviointiin sekä synergioiden vahvistamiseen
Kestävä kaupunki -ohjelmassa on tuotettu tietoa ja työkaluja kuntien strategisen johtamisen tueksi. Vuosina 2022-2023 johtamisen kehitystyössä on vahvistettu erityisesti kestävän kaupunkikehityksen strategista tavoitteenasettelua ja seurantaa, kestävän kehityksen budjetointia sekä kestävyystoimien ristikkäisvaikutusten tunnistamista.
NordenBladet — Suomessa tarvitaan systemaattisempaa tietoa maapolitiikan keinovalikoiman käytöstä. Aalto-yliopiston selvityksen mukaan nykyiset julkiset tietovarannot eivät tue kaavoituksesta aiheutuvan arvonnousun ja sen jakautumisen tarkastelua ja maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen muutosten vaikutusarviointia.Kaavoituksen vaikutus yksittäisen kiinteistön arvoon syntyy välittömästi erilaisten käyttötarkoitusten sallimisen tai kieltämisen kautta ja välillisesti ulkoisvaikutusten kautta. Maapoliittisilla keinoilla vaikutetaan siihen, kenelle ja missä suhteessa kaavoituksesta aiheutuva arvonnousu jakautuu.Suomessa keskeisimpiä välittömän arvonnousun jakamisen keinoja ovat julkinen maan kehittäminen ja siihen liittyvä maanhankinta sekä maankäyttösopimukset. Näistä julkinen maan kehittäminen on tyypillisintä uusilla asemakaava-alueilla, kun taas maankäyttösopimuksia käytetään tyypillisesti kaavamuutosten yhteydessä. Kummastakaan keinosta ei ole saatavilla systemaattista tietoa, joka mahdollistaisi keinovalikoiman muutosten luotettavan vaikutusarvioinnin. Etenkin maankäyttösopimusten osalta kuntien käytänteet esimerkiksi sopimuskynnysten ja maksujen suuruuden osalta vaihtelevat, eikä kerättyjen maksujen yhteydestä yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ole tietoa.Selvityksessä havaittiin, että maapolitiikan keinovalikoiman vaikutuksia voidaan arvioida vain hyvin karkealla tasolla tai haarukoiden vaikutusten todennäköistä mittakaavaa erilaisista lähteistä. Vaikutusarvioinnin edellytysten parantamiseksi tietoa tarvittaisiin etenkin kunnalle koituvista kaavan toteuttamisen kustannuksista, maankäyttösopimusten perusteista sekä maan arvosta, arvonnoususta ja sen jakamisesta. Raportissa suositellaan maankäyttöpolitiikkaan liittyvän taloudellisen raportoinnin systemaattista kehittämistä sekä eri aineistolähteissä havaittujen erojen selvittämistä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Suomessa tarvitaan systemaattisempaa tietoa maapolitiikan keinovalikoiman käytöstä. Aalto-yliopiston selvityksen mukaan nykyiset julkiset tietovarannot eivät tue kaavoituksesta aiheutuvan arvonnousun ja sen jakautumisen tarkastelua ja maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen muutosten vaikutusarviointia.
NordenBladet — Hiitolanjoen ennallistaminen valittiin Paras luontoteko 2021–2022 –kilpailun voittajaksi. Hankkeessa tehtiin vaikuttavaa työtä ja saavutettiin merkittäviä tuloksia luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Kunniamaininnan kilpailussa sai naalin palauttaminen Suomen luontoon. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen kansallinen komitea järjesti kilpailun tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Palkinnon luovutti ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.”Hiitolanjoen ennallistaminen sekä kunniamaininnan saanut naalin suojelutyö ovat erinomaisia esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä luonnon hyväksi sekä paikallisista, konkreettisista teoista, joilla voimme vaikuttaa luonnon tilaan. Hiitolanjoen onnistunut hanke virtavesien vapauttamiseksi auttaa myös työssä Palokin koskien ennallistamiseksi, jota hallitus on sitoutunut edistämään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Hiitolanjoen patojen purkamisella on saavutettu merkittäviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Hankkeen tulokset ovat olleet seurantatutkimusten mukaan erinomaisia: äärimmäisen uhanalaisen järvilohen poikasia on havaittu joessa runsaasti heti patojen purun jälkeen. Luonnon tilan parantamisen lisäksi alueella on luotu ihmisille virkistysalueita luontoa kunnioittaen. Hankkeessa on tehty myös vaikuttavaa viestintätyötä koskien virtavesien ennallistamista.Vesivoiman tuotannon kannalta vähämerkityksisten patojen purku ja jokiuoman ennallistaminen hyödyttävät pitkäkestoisesti koko ekosysteemiä. Toimista hyötyvät samanaikaisesti vaelluskalat, muu virtavesilajisto sekä uhanalaiset virtavesiluontotyypit.Raati kuvailee Hiitolanjoen ennallistamishanketta rohkeaksi, useiden toimijoiden yhteistyöllä toteutetuksi hankkeeksi, joka toimii kannustavana esimerkkinä myös muille virtavesien ennallistajille. Hankkeessa on saavutettu nopeasti laajoja, myönteisiä vaikutuksia. Ekosysteemin elpymisestä on iloa myös alueen asukkaille muun muassa jokivarren virkistyskäyttömahdollisuuksien parantuessa. Ennallistaminen edistää osaltaan luontomatkailua ja tuo alueelle myös työtä.”Paras luontoteko -tunnustus on upea päätös tänä syksynä päättyneelle kolmen voimalaitoksen padon purkamiselle ja kosken ennallistamiselle, jonka Rautjärven kunta asetti tavoitteeksi 25 vuotta sitten. Paras kiitos on kuitenkin lisääntyvä Laatokan järvilohikanta. Yhteistyö julkisten ja yksityisten rahoittajien sekä viranomaisten ja järjestöjen kanssa on mahdollistanut hankkeen toteuttamisen, mutta ilman Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön panosta maaliin ei olisi päästy”, kiittelee Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila.Hiitolanjoen ennallistamishankkeessa on ollut mukana useita eri tahoja: työhön ovat antaneet panoksensa muiden muassa luontoharrastajat ja kalastajat, kalatalous- ja vesistöasiantuntijat, rahoittajat, suunnittelijat sekä työn käytännön toteuttajat. Myös vapaaehtoisilla on ollut merkittävä rooli osana hanketta.Kunniamaininta naalin palauttamiselle Suomen luontoonKunniakirja teosta Suomen luonnon puolesta vuosina 2021–2022 myönnettiin naalin palauttamisesta Suomen luontoon. Naalit pesivät viime kesänä Suomessa toista vuotta peräkkäin 25 vuotta jatkuneen kadon jälkeen. Raadin mukaan naalin paluu osoittaa, että voimme auttaa luontoa ja että teoillamme luonnon hyväksi on merkitystä.Naalien runsastumisen takana on jo parinkymmenen vuoden ajan jatkunut suojelutyö. Keskeinen keino naalien auttamiseksi on ollut tunturierämaahan viedyt ruokinta-automaatit, joille naalit pääsevät aterioimaan, mutta joille naalin merkittävimmän kilpailijan ketun pääsy on estetty. Myös vapaaehtoisia pesäkartoittajia on koulutettu etsimään naalin pesiä.Naalin paluu Suomen luontoon on monen eri tahon työn tulosta. Naalien hyväksi on tehty myös Pohjoismaiden välistä yhteistyötä.Paras luontoteko ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCNParas luontoteko -kilpailun tarkoituksena on löytää kekseliäitä ratkaisuja ja innovaatioita, jotka tukevat luonnon köyhtymisen pysäyttämistä. Palkinto jaettiin nyt yhdeksännen kerran.Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n kuuden komission työhön osallistuu runsaat 70 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.LisätietojaMatti Nummelin Suomen IUCN-komitean puheenjohtaja p. 0400 802 556 [email protected]Marina von Weissenberg Suomen IUCN-komitean varapuheenjohtaja, ympäristöneuvos ympäristöministeriö p. 050 307 0806 [email protected]
Hiitolanjoen ennallistaminen valittiin Paras luontoteko 2021–2022 –kilpailun voittajaksi. Hankkeessa tehtiin vaikuttavaa työtä ja saavutettiin merkittäviä tuloksia luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Kunniamaininnan kilpailussa sai naalin palauttaminen Suomen luontoon. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen kansallinen komitea järjesti kilpailun tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Palkinnon luovutti ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
NordenBladet — Euroopan komissio päätti lopulta pidentää vesilaitteistojen materiaaleja koskevien säädösten siirtymäaikaa. Suomen juomavesiputkien liitososissa käytetään nykyisellään sellaisia sinkinkadonkestäviä messinkiseoksia, joita ei saa vuodesta 2032 lähtien enää käyttää uudessa rakentamisessa. Olemassa olevia vesilaitteistoja ei tarvitse uusia säädösten vuoksi.EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät 15.12. juomavesidirektiivin täytäntöönpanosäädökset juomaveden kanssa kosketuksissa olevista materiaaleista, joita voi jatkossa käyttää vesilaitteistoissa veden kanssa kosketuksissa olevien tuotteiden valmistuksessa. Jäsenvaltioiden hyväksynnän jälkeen komission on tarkoitus antaa säädökset 12.1.2024 mennessä. Suomi on ollut aktiivisesti mukana juomavesidirektiivin toimeenpanosäännösten valmistelussa. Valtioneuvosto on tehnyt mittavaa, yhteistä vaikuttamistyötä.Suurin vaikutus Suomelle on säädöksellä niin sanotuista positiivilistoista eli luetteloista, joissa säädetään EU:ssa sallituista lähtöaineista, koostumuksista tai ainesosista, joiden käyttö on sallittu talousveden ja lämpimän käyttöveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien tai tuotteiden valmistuksessa. Komission säädös tarkoittaa käytännössä, että uusissa vesilaitteistoasennuksissa uudis- ja korjausrakentamisessa on siirryttävä käyttämään listauksen mukaisia vähälyijyisiä ja lyijyttömiä materiaaleja vuodesta 2032 lähtien. Siirtymäajan pidennys antaa teollisuudelle enemmän aikaa panostaa materiaalien ja tuotannon kehittämiseen.Suomessa rakennusten vesilaitteistoissa käytetään sinkinkadonkestäviä messinkiseoksia, koska ne ovat korroosionkestäviä ja näin ehkäisevät vesivuotoja. Suomen talousvesi on pehmeämpää kuin muualla Euroopassa, mikä asettaa myös vesilaitteistoissa käytettäville materiaaleille erilaisia veden laadun huomioon ottavia teknisiä vaatimuksia. Tilanne on sama myös Ruotsissa.Juomavesidirektiivin vaatimukset koskevat koko vedentuotantoketjua raakaveden muodostusalueelta veden oton, käsittelyn, varastoinnin ja veden jakelun kautta kuluttajan hanaan asti. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että vesi on terveellistä ja puhdasta, sekä parantaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta. EU:n juomavesidirektiivi laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1998, ja sen uudelleen laadittu versio tuli voimaan 12.1.2021. LisätietojaJuomavesidirektiivi ja juomaveden laatu yleisesti: neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 315, [email protected]Juomaveden kanssa kosketuksissa olevat rakennustuotteet ja -materiaalit: hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi, ympäristöministeriö, p. 0295 250 177, [email protected]Tiedotetta korjattiin 15.12.2023 klo 13:02. Lisättiin tieto siitä, mihin mennessä komission on tarkoitus antaa säädökset.
Euroopan komissio päätti lopulta pidentää vesilaitteistojen materiaaleja koskevien säädösten siirtymäaikaa. Suomen juomavesiputkien liitososissa käytetään nykyisellään sellaisia sinkinkadonkestäviä messinkiseoksia, joita ei saa vuodesta 2032 lähtien enää käyttää uudessa rakentamisessa. Olemassa olevia vesilaitteistoja ei tarvitse uusia säädösten vuoksi.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on avannut tänään hankehaun, jossa kunnat, kuntayhtymät, tutkimuslaitokset ja järjestöt voivat saada rahoitusta rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä tai ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäville hankkeille. Rahoitusta on haettavana 800 000 euroa ja hakuaika päättyy 28.2.2024.Ympäristöministeriön rahoitusta myönnetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen.Ohjelman soveltamisala on laaja. Hankkeet voivat käsitellä mm. tietokantoja ja hiililaskureita, suunnittelua, energiatehokkuutta tai rakentamisen prosesseja. Avustushaussa kannustetaan etenkin hankkeisiin, jotka liittyvät olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämiseen, rakennusmateriaaleihin, hiilinieluihin ja -varastoihin sekä sopeutumisen keinoihin. Hankkeiden tulosten tulee olla avoimesti hyödynnettävissä. Valtiontuen osuus on enintään 70 prosenttia hankkeen kustannuksista. Hakuaika alkaa 15.12.2023 ja päättyy 28.2.2024 kello 16.00. Hakuohjeet ja -lomake | ym.fiRakennetun ympäristön ilmastotyötä rahoitettu jo yli 30 miljoonalla eurollaKäynnissä oleva haku on osa ympäristöministeriön ja Business Finlandin yhteistä vuonna 2021 alkanutta Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa (KIRAilmasto-ohjelma).Ohjelmasta on rahoitettu jo yli sataa hanketta yli 30 miljoonalla eurolla. Ympäristöministeriön ja Business Finlandin rahoittamiin hankkeisiin voi tutustua kirailmasto.fi-sivustolla.Tutustu hankkeisiin ohjelman verkkosivulla | kirailmasto.fiOhjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä, jonka kansallisesta käytöstä linjattiin toukokuussa 2021 julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma tarjoaa rahoituksen lisäksi alustan alan toimijoiden laajan yhteistyön kehittämiselle sekä parhaiden oppien jakamiselle.LisätietojaMaija Stenvall Projektikoordinaattori p. 0295250354 [email protected]
Ympäristöministeriö on avannut tänään hankehaun, jossa kunnat, kuntayhtymät, tutkimuslaitokset ja järjestöt voivat saada rahoitusta rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä tai ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäville hankkeille. Rahoitusta on haettavana 800 000 euroa ja hakuaika päättyy 28.2.2024.
