NordenBladet — Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) hallinnoinnissa ja valvonnassa otettiin joulukuussa 2025 käyttöön Euroopan komission kehittämä tieto- ja riskienhallintajärjestelmä Arachne. Järjestelmän käyttöönotto koskee myös ympäristöministeriön myöntämää rahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineestä. Järjestelmän käyttöönotto perustuu Euroopan komission suositukseen, jonka mukaan kansallisten tukiviranomaisten tulee hyödyntää tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysvälineitä RRP:n toimeenpanossa. Tavoitteena on ehkäistä eturistiriitoja, petoksia, korruptiota sekä päällekkäistä rahoitusta. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitusta saaneiden hankkeiden tuensaajien tiedot siirtyivät Arachne-järjestelmään joulukuun 2025 alussa. Valtioneuvoston asetuksen (915/2025) mukaisesti Arachneen siirrettävät tiedot ovat hankekohtainen asiatunniste hankkeen nimi hankkeelle myönnetty tukivälinelain 3 §:n 4 kohdassa tarkoitetun tuen määrä hankkeen edistymistieto tukivälinelain 3 §:n 6 kohdassa tarkoitetun tuen saajan nimi sekä syntymäaika tai yritys- ja yhteisötunnus muut tiedot, joiden siirtäminen komission tieto- ja seurantajärjestelmään on välttämätöntä tukivälineasetuksen 22 artiklassa tarkoitettujen Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Tiedot päivitetään järjestelmään vähintään kolmen kuukauden välein elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanon ajan. Päivitetty tietosuojaseloste henkilötietojen käsittelystä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen kansallisen suunnitelman (RRP) toimeenpanossa on julkaistu Valtiokonttorin verkkosivuilla. Arachne-järjestelmän käyttöönotto ei edellytä toimenpiteitä rahoituksen saajalta. Tutustu ympäristöhallinnon avustuksiin verkkosivuillamme.
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) hallinnoinnissa ja valvonnassa otettiin joulukuussa 2025 käyttöön Euroopan komission kehittämä tieto- ja riskienhallintajärjestelmä Arachne. Järjestelmän käyttöönotto koskee myös ympäristöministeriön myöntämää rahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineestä. 
NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Puuinfo pyytävät ehdotuksia suomalaisista puurakennuskohteista kansainvälisen kilpailun esikarsintaan. Kohde voi määrittyä suomalaiseksi sijainniltaan tai toteutukseltaan. Ehdotettavien kohteiden tulee valmistua maaliskuun 2026 loppuun mennessä.Dara Award on eurooppalaisen Wood Policy Platform (WoodPoP) -yhteistyöverkoston uusi kilpailu, jonka tavoitteena on löytää ja juhlistaa eri puolilta Eurooppaa rakennuksia, jotka tuovat esiin puun potentiaalia rakennetussa ympäristössä. Verkoston tarkoituksena on vahvistaa puupohjaista bio- ja kiertotaloutta rakentamissalalla Euroopassa. Verkosto toimii tiedon tuottajana ja vuorovaikutuskanavana poliittisten päättäjien, teollisuuden ja tutkimuksen välillä.Ympäristöministeriön vetämä suomalainen WoodPop-koordinointiryhmä valitsee ehdokkaiden joukosta kolme kohdetta ja ilmoittaa ne yhteistyössä toteuttajien kanssa esittelyaineistoineen kansainväliseen kilpailuun maaliskuussa 2026.Ehdotettavien kohteiden pääasiallisen rakennusmateriaalin tulee olla puu. Kohteet voivat olla uudisrakennuksia, peruskorjauksia tai laajennuksia. Esikarsintaan voi ehdottaa sekä asuinrakennuksia että muita rakennuksia, kuten infrastruktuurikohteita. Kohteet voivat ilmentää esimerkiksi innovatiivisuutta, kestävää kehitystä tai esteettisyyttä.Ehdotukset tulee toimittaa alla olevalla lomakkeella viimeistään 31.1.2026. Liitä mukaan valokuvia ja piirustuksia kohteesta.Ehdota puurakennuskohdetta Dara Award 2026 -kilpailuun (creamailer.fi) Lisätietoa Dara Award -kilpailusta (englanniksi, woodpop.eu)
Ympäristöministeriö ja Puuinfo pyytävät ehdotuksia suomalaisista puurakennuskohteista kansainvälisen kilpailun esikarsintaan. Kohde voi määrittyä suomalaiseksi sijainniltaan tai toteutukseltaan. Ehdotettavien kohteiden tulee valmistua maaliskuun 2026 loppuun mennessä.
NordenBladet — Saaristomeri-ohjelma eteni, kun valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen maatalouden vesiensuojelun tuesta vuosille 2026-2036. Ympäristöministeriön avustuksella kannustetaan viljelijöitä alentamaan peltojensa korkeaa fosforipitoisuutta Saaristomeren valuma-alueella.Pääministeri Orpon hallitus jatkaa Saaristomeri-ohjelmaa, jonka tärkein tavoite on kääntää laskuun maatalouden hajakuormitus Saaristomereen.”Hallitus haluaa lisätä vesiensuojelun kustannustehokkuutta ja rahoittaa tällä uudella avustuksella tuloksia kustannusten sijasta. Yhteistyö viljelijöiden kanssa on todella tärkeää Saaristomeren tilan parantamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Pellon fosforipitoisuutta alentamalla vähennetään rehevöittäviä päästöjä ja parannetaan vesien tilaa. Osalla suomalaisista pelloista fosforipitoisuus on jopa kriittisen alhainen, eikä avustus koske niitä. Viljelijälle myönnetään 1000 euron avustus ja lisäksi avustusta fosforiluvun alentamisen perusteella. Tulevina vuosina avustuksen tuloksia seurataan sekä testataan ja kehitetään avustusmallia.Avustushaku avautuu 8.1.2026Tarkoitus on, että avustushaku aukeaa 8.1.2026 haeavustuksia.fi-palvelussa. Avustuksia voivat hakea kaikki Saaristomeren valuma-alueen viljelijät, jotka hallinnoivat avustuksen ehtoihin soveltuvia peltoja. Avustusta haetaan Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Lounais-Suomen elinvoimakeskus järjestää koulutusta avustuslomakkeen täyttämisestä 8.1.2026. Neuvontaa on tarjolla elinvoimakeskuksessa vuosina 2026-2036. Lisätietoja saa myös hankkeen verkkosivuilta. Avustus rahoitettaisiin vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelmasta, joka osana Saaristomeri-ohjelma toimii. Lisätietoja Maria Timonen erityisasiantuntija p. 0295 250 249 [email protected]Valtionavustusasetus Erja Werdi lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 312 [email protected]
Saaristomeri-ohjelma eteni, kun valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen maatalouden vesiensuojelun tuesta vuosille 2026-2036. Ympäristöministeriön avustuksella kannustetaan viljelijöitä alentamaan peltojensa korkeaa fosforipitoisuutta Saaristomeren valuma-alueella.
NordenBladet — Euroopan komissio antoi tiistaina 16. joulukuuta EU:n ensimmäisen suunnitelman kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi. Tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta Euroopan asuntorakennusstrategian avulla. Taustalla ovat asumisen hinnan kohoaminen ja asuntojen saatavuuteen liittyvät ongelmat monissa EU-jäsenvaltioissa.“On hienoa, että meillä Suomessa asunnottomuustyössä käytetty asunto ensin -periaate on nostettu hyväksi käytänteeksi komission asumisen suunnitelmassa. Ajatusten ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen EU-tasolla on tervetullutta. Suomi korostaa kuitenkin asuntopolitiikan kuuluvan kansalliseen toimivaltaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Komissio tähtää yhteistyöhön kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa. Tavoitteena on yksinkertaistaa asuntojen tarjontaa rajoittavia sääntöjä ja menettelyjä erityisesti suunnittelussa ja lupaprosesseissa. Uusi lyhytaikaista vuokrausta koskeva lainsäädäntöaloite tukee asuntomarkkinoiden paineissa olevia alueita. Komissio on ohjannut 43 miljardia euroa asumiseen ja jatkaa työtä seuraavassa EU:n pitkän aikavälin budjetissa. Komissio kehittää uutta yleiseurooppalaista investointialustaa yhteistyössä Euroopan investointipankin, kansallisten ja alueellisten kehityspankkien ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Uusia investointeja aiotaan ohjata opiskelija-asumiseen ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Komissio puuttuu myös asunnottomuuteen, ja auttaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön parempia ratkaisuja kodittomille asunto ensin -periaatteen mukaisesti. Suomessa asunto ensin -periaatetta on jo käytettykin asunnottomuuden vähentämisessä onnistuneesti. Paketti sisältää myös tiedonannon ja neuvoston suosituksen Uusi eurooppalainen Bauhaus –aloitteesta. Vuonna 2020 käynnistynyt aloite tukee laadukkaiden, kauniiden ja kestävien asuinalueiden kehittämistä erityisesti asukkaiden osallisuuden kautta. Komission ehdotus ei muuta jäsenvaltioiden ja EU:n välistä toimivallanjakoa, vaan jäsenvaltiot päättävät myös jatkossa asuntopolitiikan sekä kaavoituksen ja maankäytön lainsäädännöstä. Komissio raportoi suunnitelmansa etenemisestä ennen toimikauden päättymistä ja on myös ilmoittanut järjestävänsä ensimmäisen EU:n asuntohuippukokouksen vuonna 2026. Komission tiedote suunnitelmasta:Commission takes action for more affordable housing across Europe (European Comission)Lisätietoja Tarik Ahsanullah ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja puh. 050 301 5037 [email protected]Tommi Laanti Asuntoneuvos puh.0295 250 146 etunimi.sukunimi @gov.fi
Euroopan komissio antoi tiistaina 16. joulukuuta EU:n ensimmäisen suunnitelman kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi. Tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta Euroopan asuntorakennusstrategian avulla. Taustalla ovat asumisen hinnan kohoaminen ja asuntojen saatavuuteen liittyvät ongelmat monissa EU-jäsenvaltioissa.
NordenBladet — Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus tuo konkreettisia hyötyjä kaikille alan toimijoille, kaavoittajista kehitysjohtajiin. Ympäristöministeriön Ryhti-hankkeessa valmistuneet sanastot, koodistot ja tietomallit varmistavat, että tieto liikkuu sujuvasti ja merkitys säilyy. Nyt on aika ottaa tulokset käyttöön ja hyödyntää ne arjen työssä.Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus ei ole vain tekninen termi. Se on käytännön ratkaisu, joka helpottaa arkea kaikilla tasoilla. Ryhti-hankkeessa on tämänkin vuoden aikana valmisteltu yhteisiä sanastoja, koodistoja ja tietomalleja. Kun käsitteet ja tietorakenteet ovat yhtenäisiä, tieto kulkee saumattomasti ihmisten ja järjestelmien välillä.”Kun kaikki ymmärtävät käsitteet samalla tavalla, vältetään virheitä ja tehostetaan työtä. Yhteentoimivuus on avain myös automaation ja tekoälyn hyödyntämiseen rakennetun ympäristön tiedoissa”, toteaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Anssi Hänninen.Valmiit sanastot ja tietomallit ovat nyt käytettävissäYhteentoimivuustyössä on viime aikoina valmisteltu keskeisiä aineistoja, jotka tukevat tiedonhallinnan yhdenmukaistamista:Rakennetun ympäristön sanastotyö on valmistunut, ja täydennetyt sanastot julkaistiin 16.12.2025. Lue lisää uutisesta: Rakennetun ympäristön sanastoihin määritelty yli 1 100 käsitettäYhteiset koodistot ja tietomallit ovat saatavilla Yhteentoimivuusalustalla (dvv.fi)”Nämä eivät ole vain lakisääteisiä velvoitteita. Yhteiset määrittelyt helpottavat suunnittelua, lupaprosesseja ja tiedonhallintaa. Se tuo hyötyjä kuntiin, yrityksiin ja viranomaisille”, Hänninen korostaa.Miten yhteentoimivuus helpottaa arkea eri tehtävissä?Yhteentoimivuus helpottaa arkea eri työtehtävissä. Alla muutama esimerkki roolikohtaisista hyödyistä:Tiedon käyttäjä (esim. kaavoittaja, lupakäsittelijä): Saat tiedon helposti ja määrämuotoisena. Työ sujuvoituu, kun tiedot siirtyvät järjestelmästä toiseen ilman manuaalista muokkausta.Johtaja (esim. kunnan johtoryhmän jäsen): Yhteentoimivuus tukee strategiaa ja ohjausta. Prosessit eivät tuota tietohukkaa, ja päätöksenteko perustuu ajantasaiseen tietoon.Organisaation kehittäjä (esim. kehitysjohtaja): Voit rakentaa tietopohjaa, joka tukee innovaatioita ja kilpailukykyä. Yhteiset käytänteet parantavat yhteistyötä organisaatioiden välillä.Käytännön esimerkki: Kaupungintalon tietomalli nopeuttaa lupaprosessejaKun kunta rakennuttaa uuden kaupungintalon, fyysisen rakennuskohteen tietomalli antaa puitteet suunnittelun luovutusaineiston muodostamiseen ja lähtötietojen toimittamiseen seuraavaa hankevaihetta varten. Uutta rakennusta koskevat tiedot siirtyvät suoraan kunnan tietojärjestelmään ilman muunnoksia tai sähköpostirumbaa. Tämä vähentää virheitä ja nopeuttaa lupaprosesseja.Käyttöönotto etenee: tuki ja tallenteet saatavillaYhteentoimivuustyö ei pääty tähän, vaan painopiste siirtyy nyt käyttöönottoon. Ohjeet sekä tilaisuuksien tallenteet tukevat alan toimijoita. Ministeriö on julkaissut oppaita ja järjestänyt tapahtumia, joissa on käsitelty sanastojen, koodistojen ja tietomallien hyödyntämistä omassa työssä. Materiaalit ovat saatavilla verkossa.”Kannustamme kaikkia ottamaan sanastot, koodistot ja tietomallit käyttöön jo nyt – ei vain silloin, kun laki velvoittaa. Mitä aikaisemmin aloitatte, sitä sujuvampaa siirtymä on”, Hänninen muistuttaa.Tutustu materiaaleihin ja ota ne käyttöönYmpäristöministeriön verkkosivuilta löydät viestintämateriaalit, jotka kokoavat hyödyt ja ohjeet eri rooleille. Ne tarjoavat käytännön vinkkejä ja esimerkkejä käyttöönottoon.Tutustu aineistoihin:Viestintämateriaalit rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuustyön edistämiseksi eri rooleille (otsikon ”Sanastojen, tietomallien ja koodistojen käyttöönoton tukimateriaali” alla)Sanastot (sanastot.suomi.fi)Koodistot (koodistot.suomi.fi)Tietomallit (tietomallit.suomi.fi)Tiedon yhteentoimivuus ympäristöhallinnossa Ryhti-hanke
Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus tuo konkreettisia hyötyjä kaikille alan toimijoille, kaavoittajista kehitysjohtajiin. Ympäristöministeriön Ryhti-hankkeessa valmistuneet sanastot, koodistot ja tietomallit varmistavat, että tieto liikkuu sujuvasti ja merkitys säilyy. Nyt on aika ottaa tulokset käyttöön ja hyödyntää ne arjen työssä.
NordenBladet — Hallituksen investointeja vauhdittavat lainsäädäntöuudistukset ja ympäristöasioiden yhden luukun palvelu 1.1.2026 aloittavassa Lupa- ja valvontavirastossa edistävät puhtaimpiin ratkaisuihin perustuvaa ja kokonaisturvallisuuttamme vahvistavaa talouskasvua. ”Hallituksen historiallinen lupauudistus astuu voimaan kreivin aikaan. Suomessa on jopa 303 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointisuunnitelmia eri puolilla maata, ja niitä on nyt tärkeä saada toteutukseen. Sujuvat lupamenettelyt ovat kilpailuvalttimme investointien saamiseksi Suomeen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella investointien luvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta parannetaan Suomen keskeisenä kilpailuetuna. Lainsäädännön uudistukset tulevat voimaan 1.1.2026 alkaen.Yksi luukku ympäristöasioihinLupa- ja valvontavirasto käsittelee keskeiset ympäristöön liittyvät lupahakemukset yhdessä ja samanaikaisesti. Lisäksi YVA-menettelyt ja Natura-arvioinnit voidaan käsitellä aiempaa sujuvammin osana lupakäsittelyä. Asiakas ja viranomainen tunnistavat ja käyvät keskustelua yhdessä hankkeen kannalta kriittisistä kysymyksistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksi valtakunnallinen lupa- ja valvontaviranomainen myös yhdenmukaistaa päätöksentekoa ja asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Hakemuksen käsittelystä annetaan aikatauluarvio, ja eräille lupahakemuksille on säädetty sitova määräaika. Vihreän siirtymän hankkeilla on etusija lupakäsittelyn kaikissa vaiheissa vuoden 2030 loppuun saakka.Vauhtia Suomen kokonaisturvallisuutta vahvistaville vihreän siirtymän hankkeille”Suomi irtautuu fossiilienergiasta vihreän siirtymän hankkeiden avulla. Etenkin tässä geopoliittisessa tilanteessa omavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme vahvistava siirtymä on tärkeä. Varautumista tukee kotimaisten ratkaisujen edistäminen ja riippuvuuden vähentäminen tuontifossiilisista energialähteistä”, ministeri Multala sanoo. Hallitus on edistänyt vihreää siirtymää vauhdittamalla uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä. Näille lupamenettelyille on sitovat määräajat. Lupa- ja valvontavirasto voi nimetä uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita kuntien esityksestä. Näillä alueilla lupamenettelyjen määräaikoja on lyhennetty, ja hankkeet on tietyin edellytyksin mahdollista vapauttaa YVA-menettelystä ja Natura-arvioinnista.
Nettonollateknologioiden ja kriittisten raaka-aineiden hankkeiden lupamenettelyitä on sujuvoitettu. Hankkeiden yhteyspisteviranomainen Lupa- ja valvontavirasto tukee lupamenettelyjen sujuvaa etenemistä ja seuraa menettelyille säädettyjen määräaikojen noudattamista. Kriittisten raaka-aineiden strategisia hankkeita ja strategisia nettonollahankkeita koskevat lupahakemukset saavat etusijan tietyissä lupamenettelyissä ja valitukset käsitellään kiireellisesti. Myös YVA-menettelyyn on tulossa muutoksia. YVA-menettely kohdennetaan selkeämmin merkittäviin ympäristövaikutuksiin, ja lisäksi YVA-menettelyn ja lupahakemusten yhteiskuuleminen laajenee.Puhtaan energian investointien sijoittumista vauhdittaa uudistetun rakentamislain puhtaan siirtymän sijoittamislupa. Puhtaan siirtymän teollisuushankkeet voidaan rakentaa sijoittamisluvalla ilman asemakaavaa tai yleiskaavaa. Vesienhoidon ympäristötavoitteita koskeva sääntely selkeytyi ja sujuvoitui, kun olemassa olevan oikeustilan mukaiset säännökset sisällytettiin lainsäädäntöön ja hankkeen vuoksi myönnettävän poikkeamisen käsittely lupa-asian yhteydessä mahdollistui. Hankkeet voivat hakea poikkeusta vesienhoidon ympäristötavoitteista eli vesien hyvän tilan tavoitteesta tiettyjen edellytysten täyttyessä. LisätietojaLyydia Ylönen ministerin erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]Johanna Korpi lainsäädäntöjohtaja p. 0295 250 278 [email protected]
Hallituksen investointeja vauhdittavat lainsäädäntöuudistukset ja ympäristöasioiden yhden luukun palvelu 1.1.2026 aloittavassa Lupa- ja valvontavirastossa edistävät puhtaimpiin ratkaisuihin perustuvaa ja kokonaisturvallisuuttamme vahvistavaa talouskasvua. ”Hallituksen historiallinen lupauudistus astuu voimaan kreivin aikaan. Suomessa on jopa 303 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointisuunnitelmia eri puolilla maata, ja niitä on nyt tärkeä saada toteutukseen. Sujuvat lupamenettelyt ovat kilpailuvalttimme investointien saamiseksi Suomeen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.
NordenBladet — Ympäristöministeriön vetämä rakennetun ympäristön sanastotyö on valmis. Yhteiset käsitemääritelmät edistävät digitalisaatiota ja sujuvoittavat organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa, kun kaikki osapuolet ymmärtävät käytetyt käsitteet samalla tavalla. Sanastot ovat avoimesti selattavissa ja vapaasti hyödynnettävissä Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalussa.Sanastoista hyötyvät erityisesti kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaiset mutta myös kaikki muut rakennetun ympäristön käsitteitä käyttävät tahot ja henkilöt. Keskeisiä rakennetun ympäristön käsitteitä ei tarvitse enää määritellä esimerkiksi alan organisaatioissa uudelleen, vaan käsitteet ja niiden määritelmät voi katsoa sanastoista. Joulukuussa 2025 päättyneessä päivitystyössä sanastoihin lisättiin noin 190 käsitettä muun muassa kaavojen toteuttamisen, rakennuksen elinkaaren ja kulttuuriympäristön teemoista. Päivityksen jälkeen rakennetun ympäristön sanastoissa on 1172 käsitettä, joille on laadittu yksiselitteiset käsitemääritelmät.Suurin sanastoista on Rakennetun ympäristön pääsanasto, joka sisältää 816 käsitettä. Pääsanastoon on koottu laajasti eri aihepiirejä alueidenkäytön suunnittelusta, rakennuksista ja asumisesta. Kulttuuriympäristösanastossa on 76 käsitettä muun muassa arkeologisista kohteista, rakennusperinnöstä ja sen suojelemisesta. Esteettömyyssanasto, Akustiikka- ja meluntorjuntasanasto ja Teknisten verkkojen sanasto täydentävät erityisalan teemoillaan muita sanastoja. Yhteistyössä Väyläviraston kanssa laadittava Liikenneinfrastruktuurin sanasto päivittyy vielä kevään 2026 aikana.Kaikista käsitteistä löytyy suomenkielisten termien, määritelmien ja tarkentavien huomautusten lisäksi termien vastineet myös ruotsiksi ja englanniksi. Kulttuuriympäristösanastossa määritelmät ja huomautukset on lisäksi käännetty myös ruotsiksi. Sanastotyötä tehtiin osana ympäristöministeriön rakennetun ympäristön tietojärjestelmän Ryhti-hanketta vuosien 2021 ja 2025 välillä. Sanastotyöhön osallistui yli 100 rakennetun ympäristön asiantuntijaa useasta eri organisaatiosta. Sanastojen sisältöön on voinut vaikuttaa myös avoimilla kommentointikierroksilla. Terminologisesta sanastotyöstä vastasi Sanastokeskus ry. Tutustu sanastoihin: Rakennetun ympäristön pääsanasto (sanastot.suomi.fi)Kulttuuriympäristösanasto (sanastot.suomi.fi)Esteettömyyssanasto (sanastot.suomi.fi)Akustiikka- ja meluntorjuntasanasto (sanastot.suomi.fi)Liikenneinfrastruktuurin sanasto (sanastot.suomi.fi)Teknisten verkkojen sanasto (sanastot.suomi.fi)
Ympäristöministeriön vetämä rakennetun ympäristön sanastotyö on valmis. Yhteiset käsitemääritelmät edistävät digitalisaatiota ja sujuvoittavat organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa, kun kaikki osapuolet ymmärtävät käytetyt käsitteet samalla tavalla. Sanastot ovat avoimesti selattavissa ja vapaasti hyödynnettävissä Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalussa.
NordenBladet — Esityksellä parannettaisiin luonnonarvomarkkinoiden käynnistymisen edellytyksiä sekä lisättäisiin säännökset kansallisen ennallistamisasetuksen laatimisesta ja muutettaisiin suden suojeluasema. Lausuntoja voi antaa 30.1.2026 saakka.Lausuntokierroksella olevassa hallituksen esityksessä pyritään vauhdittamaan luonnonarvomarkkinoiden kehittymistä Suomessa. Tällä hetkellä luonnonsuojelulaki mahdollistaa tuotettujen luonnonarvojen käyttämisen vapaaehtoiseen ekologiseen kompensaatioon. Ekologisessa kompensaatiossa ihmisen toiminnan, kuten rakentamisen, aiheuttamia luontohaittoja kompensoidaan tuottamalla vastaavia luontohyötyjä toisaalla.Jatkossa luonnonsuojelulaki mahdollistaisi tuotettujen luonnonarvojen käyttämisen myös muihin luontotekoihin. Muutoksella laajennetaan ja vauhditetaan luonnonarvomarkkinoita. Toimivilla luonnonarvomarkkinoilla maanomistajat voivat parantaa luonnon tilaa ja myydä tuottamiansa luonnonarvoja ostajille. Ostajina voivat olla yritykset, julkiset toimijat, säätiöt, järjestöt tai yksityishenkilöt, jotka haluavat joko kompensoida luonnolle aiheutuvaa haittaa tai parantaa muuten luonnon tilaa.”Luonnonarvomarkkinoita ja luontotekoja kohtaan on valtavan paljon kiinnostusta. Haluamme mahdollistaa yritysten luontoteot ja kannustaa maanomistajia markkinoille mukaan. Lainsäädännöllä ehkäisemme viherpesua ja edistämme vaikuttavia toimia luonnontilan parantamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Lausuntopyyntöön sisältyy erillinen kysymys siitä, miten lieventämishierarkia tulisi liittää hallituksen esityksessä ehdotettavaan luontotekoon. Lieventämishierarkia tarkoittaa sitä, että luonnolle aiheutuvia heikennyksiä on ensisijaisesti vältetty, toissijaisesti minimoitu ja, jos mahdollista, heikennettyjen eliölajien ja luontotyyppien tilaa on ennallistettu heikennysalueella. Lakiin ehdotetaan pykälää ennallistamissuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestäEsitysluonnoksen mukaan luonnonsuojelulakiin lisättäisiin säännös EU:n ennallistamisasetuksen täytäntöönpanemisesta. Lakiin ehdotetaan pykälää kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä. Ensimmäistä ennallistamissuunnitelmaehdotusta laaditaan parhaillaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön johdolla.Säännösluonnoksen mukaan kukin ministeriö valmistelisi suunnitelman oman toimialansa osalta. Valtioneuvosto päättäisi sekä ehdotuksen toimittamisesta komissiolle että lopullisen suunnitelman hyväksymisestä. Vain lopullisesta päätöksestä olisi muutoksenhakuoikeus.Suunnitelma laaditaan asetuksen mukaan kolme kertaa, eli parhaillaan laadittava suunnitelma on päivitettävä vuosina 2032 ja 2042.Suden suojeluasema muutettaisiinSusi on toistaiseksi kuulunut sekä metsästyslain että osittain luonnonsuojelulain soveltamisalaan. Suden tiukka suojelu Euroopan unionin luontodirektiivissä lakkautetaan direktiivin 14.7.2025 voimaantulleella muutoksella, joka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön viimeistään 15.1.2027.Esitysluonnoksella tehtäisiin luonnonsuojelulakiin direktiivin muutosta vastaavat muutokset ja susi poistettaisiin luonnonsuojelulain lajisuojelua koskevan 8 luvun soveltamisalasta ja jatkossa sitä koskisivat vain metsästyslain säännökset. Lisäksi lakiin ehdotettaisiin kahta vähäistä teknistä muutosta.Ehdotus lausuntopalvelussa | lausuntopalvelu.fi
Esityksellä parannettaisiin luonnonarvomarkkinoiden käynnistymisen edellytyksiä sekä lisättäisiin säännökset kansallisen ennallistamisasetuksen laatimisesta ja muutettaisiin suden suojeluasema. Lausuntoja voi antaa 30.1.2026 saakka.
NordenBladet — EU:n ympäristöministerit kokoontuvat tiistaina 16. joulukuuta Brysselissä. Ministerit keskustelevat EU:n tuoreesta biotalousstrategiasta, jonka komissio julkaisi 27. marraskuuta. Lisäksi agendalla on päätelmät EU:n 8. ympäristöohjelmasta. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.EU:n uusi biotalousstrategia linjaa biopohjaisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä osana EU:n vihreää siirtymää. Strategiassa biotalous kytketään tiiviisti kiertotalouden periaatteisiin. Tavoitteena on vahvistaa sekä luonnonvarojen käytön kestävyyttä että teollisuuden kilpailukykyä. Sivuvirroille, biojätteille ja biopohjaisille materiaaleille haetaan korkean lisäarvon käyttöä.”Strategia kytkeytyy hyvin EU:n kilpailukyvyn ja resilienssin vahvistamiseen sekä fossiilisista polttoaineista irtautumiseen. Suomen systemaattinen vaikuttamistyö näkyy lopputuloksessa”, kiittelee ministeri Multala.Ministereiden on myös määrä hyväksyä päätelmät kahdeksannesta Euroopan ympäristöohjelmasta. Ohjelman tavoitteissa ei ole edetty, vaan luonnon tila on yhä heikko. Päätelmissä neuvosto tukee komission suunnitelmia antaa ilmastokestävyyden ja ilmastoriskien hallinnan kehys, jolla vahvistetaan jäsenmaiden varautumista muuttuvaan ilmastoon ja integroidaan ilmastokestävyyden vaatimukset kaikkeen politiikkaan.Neuvosto pitää myös tärkeänä kiertotalouteen siirtymisen kannalta, että EU:lle laaditaan yhteinen pitkän aikavälin visio kiertotalouteen siirtymiseksi ja että komissio antaa kiertotaloudesta lainsäädäntöesityksen ensi syksynä. Päätelmissä korostetaan tarvetta luoda toimivat kierrätysmateriaalien sisämarkkinat, vahvistaa tuottajavastuun harmonisointia ja varmistaa, että kaikki toimijat, myös EU:n ulkopuolelta tulevat, noudattavat samoja ympäristö- ja tuoteturvallisuusvaatimuksia.LisätietojaEU:n biotalousstrategia: Ulla Palander Erityisasiantuntija p. 0295 049 235 [email protected]EU:n 8. ympäristöohjelma: Taina Nikula Ympäristöneuvos p. 0295 250 202 [email protected]Lyydia Ylönen Ministeri Multalan erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]
EU:n ympäristöministerit kokoontuvat tiistaina 16. joulukuuta Brysselissä. Ministerit keskustelevat EU:n tuoreesta biotalousstrategiasta, jonka komissio julkaisi 27. marraskuuta. Lisäksi agendalla on päätelmät EU:n 8. ympäristöohjelmasta. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
NordenBladet — Maailman maat onnistuivat haastavasta geopoliittisesta tilanteesta huolimatta sopimaan ministereiden yhteisestä julistuksesta sekä yhdestätoista päätöslauselmasta YK:n ympäristökokouksessa UNEAssa, joka päättyi perjantaina 12.12.”Pariisin sopimuksen 10-vuotisjuhlapäivänä päättynyt ympäristökokous oli osoitus, että monenkeskinen yhteistyö toimii edelleen. Vain yhteisen näkemyksen etsimisen kautta voimme ratkoa meitä kaikkia koskevia globaaleja ympäristökriisejä”, Suomen valtuuskuntaa Nairobissa johtanut ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.UNEAn ministerijulistuksessa painotetaan muun muassa taistelua ympäristöä koskevaa rikollisuutta vastaan, muovisopimusneuvottelujen jatkamista sekä siirtymistä kiertotalouteen, jotka olivat tärkeitä painopisteitä myös EU:lle. Suomen korostama alkuperäiskansojen osallistumisen vahvistaminen on myös huomioitu julistuksessa. Yhdessätoista hyväksytyssä päätöslauselmassa muun muassa suitsitaan tekoälyn ympäristövaikutuksia, edistetään mineraalien ja metallien kestävää hallintaa, vahvistetaan antimikrobiresistenssia koskevaa ympäristöseurantaa, parannetaan eri ympäristösopimusten välisiä synergioita sekä vahvistetaan nuorten osallistumista. Lisäksi kokouksessa sovittiin YK:n ympäristöohjelman UNEPin nelivuotisesta strategiasta.Sen sijaan syvänmeren suojelua ja toisaalta ympäristörikollisuutta käsittelevistä päätöslauselmista ei saatu sovittua, vaan maiden näkemykset olivat vielä liian kaukana toisistaan. Rohkaisevaa oli kuitenkin pienten saarivaltioiden vahva mukaantulo ympäristökokoukseen omien kunnianhimoisten esitystensä kanssa. Näistä Fijin koralliriuttoja ja Dominikaanisen tasavallan sargassolevän aiheuttamia ympäristöongelmia koskevat päätöslauselmat saatiin sovittua. Lisäksi UNEA-8 kokouksen puheenjohtajaksi valittiin pienen saarivaltion edustaja, Jamaika.Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala osallistui UNEAssa korkean tason paneelikeskusteluihin ja toi niissä esillä Suomen menestystarinoita sekä oppeja niin kiertotalouteen, luonnonarvokauppaan kuin koko yhteiskunnan osallistamiseen liittyen. Suomen valtuuskunnan laaja-alainen koostumus oli myös yksi osoitus tästä. Valtuuskuntaan kuului edustajia yksityissektorilta, kansalaisjärjestöstä ja tutkimuslaitoksista.Suomi järjesti menestyksekkään kiertotalousteemaisen sivutapahtuman 11.12. yhdessä UNEPin, Sitran, Senegalin ja Brasilian kanssa. Ministeri Multala tapasi matkansa aikana myös Keniassa olevia suomalaisyrityksiä.LisätietojaMarjaana Kokkonen Neuvotteleva virkamies p. 0295 250 025 [email protected]Lyydia Ylönen Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 050 476 1341 [email protected]
Maailman maat onnistuivat haastavasta geopoliittisesta tilanteesta huolimatta sopimaan ministereiden yhteisestä julistuksesta sekä yhdestätoista päätöslauselmasta YK:n ympäristökokouksessa UNEAssa, joka päättyi perjantaina 12.12.
