NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 17. syyskuuta oli esillä EU:n metsästrategia, kaksi 55-valmiuspakettiin sisältyvää direktiiviehdotusta EU:n ilmastolain toimeenpanemiseksi sekä seuraavan viikon neuvostojen asiat.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannasta EU:n uuteen metsästrategiaan, jonka komissio antoi 16. heinäkuuta. Metsästrategia on oikean suuntainen, mutta sisältää tiettyjä Suomelle haasteellisia yksityiskohtia. Metsiin liittyvät ilmasto- ja biodiversiteettinäkökulmat on katettu hyvin strategiassa, joka on kytkeytynyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sekä EU:n biodiversiteettistrategiaan 2030. Tämä tukee Suomen hallitusohjelman ja hallituksen kestävyystiekartan tavoitteita erityisesti ekologisen kestävyyden osalta.
NordenBladet — Liikennesektori on keskellä laajaa ja nopeaa kestävyyssiirtymää. Uusilla liikkumispalveluilla, kuten MaaS-palveluilla, yhteiskäyttöisillä kulkuneuvoilla ja jaetuilla kyydeillä, voi olla merkittävä rooli, kun liikenteen päästöjä vähennetään ja samalla huolehditaan siitä, että mahdollisuudet liikkua säilyvät koko maassa.Myös kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen vaikuttavat liikkumispalveluiden tulevaisuuteen. Samanaikaisesti digitalisaatio, automatisaatio ja palveluistuminen aiheuttavat muutoksia liikkumispalveluihin ja samalla hämärtävät erillisten liikennemuotojen rajoja. Muutosten myötä liikenteen palvelumarkkinoille on tullut useita uusia toimijoita. Liikkumistottumukset voivat muuttua nopeasti, mutta kestävien muutosten tueksi tarvitaan määrätietoisia ja olosuhteiden mukaisesti mukautuvia toimenpiteitä.Nykyiset liikennesuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon työkalut eivät pysty vastaamaan näihin haasteisiin, todetaan Liikkumisen kestävien palvelumarkkinoiden ohjauskeinot (LIIKE-PALO) -loppuraportissa. Liikkumisen palvelumarkkinoiden kestävän siirtymän hallintaan tarvitaan uusia keinoja ja työkaluja, joiden tulee mahdollistaa sekä välittömien riskien ja seurausten että pitkän aikavälin vaikutusten huomioiminen.LIIKE-PALO-projektissa hahmoteltiin liikkumispalvelujen mahdollisia kehityskulkuja vuoteen 2030 mennessä ja tunnistettiin erilaisia politiikkatoimenpiteitä, joilla liikkumispalvelujen kehitystä voitaisiin ohjata toivottuun suuntaan.Koordinointia, innovointia ja eri toimijoiden välistä yhteistyötäRaportissa esitetään seuraavat suositukset, jotka on tunnistettu ja koostettu tutkimuskirjallisuuden ja asiantuntijatyöpajojen pohjalta.Liikkumisen palvelumarkkinoiden kestävän siirtymän hallinnointi edellyttää sekä yleisen että sektoripolitiikan horisontaalista ja vertikaalista politiikan koordinointia ja johdonmukaisuutta.Liikkumispalveluita ohjaavan politiikan lähtökohtia on arvioitava perusteellisesti murroksen keskellä.Liikkumispalvelujen kehittäminen vaatii avointa innovointia ja innovaatioekosysteemejä.Hallinnon pitkän aikavälin teknologian ennakointi- ja arviointimenetelmiä ja -valmiuksia on kehitettävä.Tiedon- ja datanjakamisen käytännöt tulee selventää.Vastuulliset kokeilut – Uudet teknologiat vakiintuvat vasta kun käyttäjät hyväksyvät ja ottavat ne käyttöön.Rakennetun ympäristön suunnitteluun kokonaisvaltaista otetta.Perinteisillä liikennepolitiikan toimenpiteillä on tärkeä rooli myös kestävyysmurroksen hallinnassa.Selvityksen ovat toimittaneet Aalto-yliopisto, FLOU Oy ja Demos Helsinki. Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Yhdistyneiden kansakuntien 76. yleiskokouksen korkean tason viikko alkaa New Yorkissa 20.9. Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu New Yorkissa ministeritason tilaisuuksiin sekä tapaa paikan päällä kahdenvälisesti ministerikollegoja ja YK:n edustajia. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari edustaa Suomea viikon aikana useissa korkean tason virtuaalitilaisuuksissa.YK:n korkean tason viikolla esiin nousevat ajankohtaiset teemat, kuten koronapandemia ja terveysturvallisuus, ilmastokysymykset, ihmisoikeuksien edistäminen, sekä Etiopian ja Afganistanin tilanteet. Lisäksi asialistalla ovat Suomen ehdokkuus YK:n ihmisoikeusneuvostoon, monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen ja YK:n uudistaminen.Suomen valtuuskuntaa johtaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jokapitää Suomen yleiskeskustelupuheenvuoron New Yorkissa tiistaina 21.9. Presidentti Niinistö pitää myös Suomen virtuaalisen puheenvuoron YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksessa torstaina 23.9.
NordenBladet — Jukka Vornanen aloittaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen erityisavustajana maanantaina 20.9.2021.Joensuulaislähtöinen Jukka Vornanen on koulutukseltaan filosofian maisteri (kulttuurihistoria, Turun yliopisto). Vornanen on toiminut vuosina 2013-2021 Turun kaupunginvaltuutettuna sekä kaupunginhallituksen jäsenenä. Vuodet 2017-2021 Vornanen toimi Turun kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana ja kaupungin omistajaohjauksesta vastaavan konsernijaoston puheenjohtajana.Poliittisten luottamustoimiensa lisäksi Vornanen on työskennellyt projektitutkijana Turun yliopistossa ja Turun museokeskuksessa. Vuonna 2020 Vornanen oli suunnittelemassa Kuntaliiton toteuttamaa, kuntien ylimmälle johdolle suunnattua ilmastojohtamisen valmennusta (ILMAVA).Jukka Vornanen seuraa tehtävässään Timo Juurikkalaa, joka siirtyy vihreän eduskuntaryhmän poliittiseksi asiantuntijaksi. Vornasen lisäksi ministerin erityisavustajina jatkavat Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma.
NordenBladet — Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta on valmis ja etenee eduskunnan käsittelyyn valtioneuvostossa 16.9. tehdyllä päätöksellä. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo 1.8.2022.”Perhevapaauudistus on merkittävä askel perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi ja tasa-arvon parantamiseksi. Se on panostus lapsiperheisiin eri perhemuodoissa ja myös tärkeä tekijä hallituksen väestöpoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Nyt annettavalla esityksellä etenemme kohti sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa”, iloitsee sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.”Perhevapaissa siirrytään tämän vuosituhannen malliin. Päivärahapäivien lukumäärä kasvaa nykyiseen verrattuna. Joustavuus lisääntyy merkittävästi, kun vapaita voi pitää useassa osassa ja osa-aikaisesti. Kahden vanhemman perheissä kumpikin saa yhtä suuren kiintiön. Perhevapaiden käyttäminen tulee mahdolliseksi entistä suuremmalle joukolle sosiaalisia vanhempia, kun vapaista voi luovuttaa osan puolisolle, lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Uudistus huomioi myös yksinhuoltajat, monikkoperheet ja lapsen kuolema -tilanteet”, kertoo ministeri Sarkkinen. Perhevapaauudistus edistää tasa-arvoista työelämääPerhevapaauudistuksella pyritään lisäämään tasa-arvoa sekä perheiden arjessa että työelämässä. Naisten asema työmarkkinoilla parantuu, kun perhevapaat jakautuvat kahden vanhemman välillä tasaisemmin. Tämä vaikuttaa myös asenteisiin, mikä puolestaan voi vähentää naisiin kohdistuvaa syrjintää työelämässä.”Uudistuksen viesti on paitsi vanhemmille myös työnantajille, että yhtä lailla kuin äiti myös isä voi jäädä vanhempainvapaille. Työpaikoilla on keskeinen rooli siinä, miten vanhempien, ja etenkin miesten, perhevapaille jäämiseen suhtaudutaan ja toivon että uudistus kannustaa niin isiä käyttämään vapaita kuin työnantajia tukemaan miesten perhevapaiden käyttöä. Uudistuksella kavennetaan myös sukupuolten palkkaeroja”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Uudistuksen tavoitteena on myös helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Perhevapaita voi käyttää aiempaa useammassa osassa tai osa-aikaisesti. Tasa-arvoinen ja joustava perhevapaamalliKatso animaatio perhevapaauudistuksen perusmallista Perhevapaauudistuksen toteutuessa kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Tästä 0-63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausrahakausi. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin poikkeus: päivärahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.
Perhevapaauudistuksen mallissa päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voi käyttää useassa osassa, työsuhteessa olevat vanhemmat neljässä. Ainoastaan raskausrahakausi on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa. Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi.
NordenBladet — Kansallisen lapsistrategian keskeisenä linjauksena on lisätä lasten osallisuutta Suomessa. Osana lapsistrategian toimeenpanoa on tehty lasten kuulemisen käsikirja lainvalmistelijoille. ”Kansallisen lapsistrategian valmistelussa on koko ajan ollut lapsen oikeus osallisuuteen keskeisenä johtotähtenä. Lapsen oikeus osallisuuteen on myös yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen keskeisistä oikeuksista. Tämä käsikirja vie tätä asiaa eteenpäin lasten kuulemisen osalta”, toteaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Käsikirjassa kuulemisella tarkoitetaan lapsen mahdollisuutta kertoa omia näkemyksiään, jotka perustuvat lapsella olevaan tietoon, ymmärrykseen ja kokemuksiin. Lisäksi sillä tarkoitetaan tapoja, joiden avulla lapsi voi näkemyksiään kertoa. Lasten kuulemista koskevaa tiedon tarvetta on nostettu esiin myös virkamiesten puolelta. Myös lapsivaikutusten arvioinnin laadukas tekeminen vaatii, että lapsia on kuultu arvioinnin aikana. Lasten ja nuorten kuulemiseen on todella monenlaisia tapoja ja niitä käsikirjassa käydään läpi. ”Lasten ja nuorten osallisuuden parempi ja laajempi toteutuminen on mahdollista vain, jos me aikuiset luomme edellytykset sille, että lapsen ja nuoret saavat ja uskaltavat kertoa asioistaan. Lapset ja nuoret haluavat ilmaista itseään ja vaikuttaa asioihin, kunhan siihen on tarjolla mahdollisuus ja välineitä. Meidän tehtävämme lapsistrategiassa on tarjota näitä välineitä”, arvioi pääsihteeri Johanna Laisaari.Osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa julkaistaan lapsen oikeuksien toteutumista edistäviä käsikirjoja tukemaan mm. lainvalmistelijoiden työtä. Edellinen käsikirja julkaistiin elokuussa 2021, ja se käsitteli lapsivaikutusten arviointia lainvalmistelussa.
NordenBladet — Pohjoismaiden ministerineuvoston alueministerit keskustelivat monipaikkaisuudesta ja vihreästä elpymisestä Helsingissä järjestetyssä hybridikokouksessa 16.9.2021. Ministerit päättivät käynnistää tutkimushankkeen, jossa selvitetään monipaikkaisuuden taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia eri alueilla.Kokouksen puheenjohtajana toimi elinkeinoministeri Mika Lintilä.Koronapandemian myötä paikan merkitys on noussut uudella tavalla keskusteluun sekä ihmisten arjessa että politiikassa. Ministerit näkivät monipaikkaisuudessa paljon mahdollisuuksia, jotka lisäävät alueiden taloudellista ja sosiaalista elinvoimaa.– Monipaikkaisuus luo aluetalouksille, yritystoiminnalle ja osaavan työvoiman saatavuudelle uusia mahdollisuuksia. Digitaalisuus ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat monipaikkaisuuden keskeisiä tulevaisuusinvestointeja. Samalla tarvitaan joustavia, alueellisesti eriytyviä palveluiden järjestämistapoja, joilla tuetaan ihmisten arjen sujuvuutta, ministeri Lintilä toteaa.Monipaikkaisuuteen liittyy myös erilaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia sekä taloudellisen ja ekologisen kestävyyden haasteita. Kokouksessa Nordregion johtaja Rolf Elmèr esitteli uutta monipaikkaisuutta selvittävää hanketta, jonka käynnistämistä ministerit päättivät tukea.Vihreä elpyminen tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksiaAlueministerit keskustelivat myös vihreän elpymisen mahdollisuuksista erilaisilla alueilla sekä siitä, miten vauhdittaa vihreää siirtymää. Vihreässä elpymisessä on kyse paitsi ilmastotavoitteiden saavuttamisesta, myös uusista elinkeinomahdollisuuksista. Taloustieteen professori Jens Suedekum Düsseldorfin yliopistosta ja rehtori Juha-Matti Saksa Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta pitivät alustuspuheenvuorot kestävästä kasvusta.– Vihreä elpyminen tuo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ympäristöliiketoiminnalle, jonka painoarvo globaalin talouden kilpailukykytekijänä on kasvanut. Yksi Pohjoismaiden yhteistyön kohde voisi olla biopohjainen talous myös harvaan asutuilla alueilla. Biotaloudella on merkittävä rooli vähähiilisyystavoitteen ja resurssitehokkaan yhteiskunnan tavoittelussa, ministeri Lintilä toteaa.
NordenBladet — Pohjoismaiden ministerineuvoston elinkeinoministereiden kokous pidettiin Helsingin Pikkuparlamentissa torstaina 16.9.2021. Ministerit päättivät muun muassa yhteistyön lisäämisestä kestävässä mineraalituotannossa ja kestävän matkailun edistämisestä. Kokouksen puheenjohtajana toimi elinkeinoministeri Mika Lintilä.Kokouksessa julkistettiin Pohjoismaiden kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä selvitys, jonka esitteli Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pääjohtaja Kimmo Tiilikainen. Elinkeinoministeri Lintilä pitää hyvänä, että pohjoismaiset tutkijat ja yritykset saatetaan yhteen. Hänen mukaansa Pohjoismaiden yhteistyö edistää kestävää raaka-ainehuoltoa ja mineraalituotantoa niin kaivoksista kuin kiertotalouden virroista. -Raaka-aineiden saanti on keskeistä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa sekä merkittävä kilpailutekijä pohjoismaiselle elinkeinoelämälle. Standardointi ja sertifiointi ovat kansainvälisen tason asioita, joita me Pohjoismaat voimme edistää yhdessä, linjasi elinkeinoministeri Mika Lintilä.20 miljoonaa Tanskan kruunua matkailun yhteistyöhönElinkeinoministerit päättivät varata 20 miljoonaa Tanskan kruunua (n. 2,7 milj. euroa) matkailualan kestävää kehitystä ja alan elpymistä koronapandemiasta tukeviin toimenpiteisiin ajalle 2021–2024. Aloitteella mm. tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi kestävään kehitykseen liittyvien tavoitteiden asettamisessa, kehitetään matkailun vaikuttavuuden tilastointia sekä etsitään uusia matkailun innovaatioita. Pohjoismaista keskustelua matkailuelinkeinon merkittävyydestä ja yhteistyön mahdollisuuksista on tärkeä lisätä. Pohjoismaiden valmiudet ja tahtotila kestävän kehityksen edistämiseksi tarjoavat hyvät lähtökohdat matkailun kestävyyden vahvistamiseen yhteistyössä, totesi Lintilä
NordenBladet — Vuoden 2021 Nuorisotyön tunnustuspalkinto on myönnetty Ariela Tuikkaselle. Tuikkanen on nuorisotyöntekijä, vapaaehtoinen ja vaikuttaja useassa maakunnassa sekä erityisesti vähemmistöjen kanssa tehtävän työn tekijä ja kehittäjä. Nuorisoasioista vastaava ministeri Antti Kurvinen jakoi 10 000 euron arvoisen tunnustuksen NUORI2022 Etkot -tapahtumassa, joka järjestettiin etätapahtumana 16. syyskuuta. Nuorisotyön tunnustuspalkinto myönnettiin nyt 20. kerran. Ariela Tuikkasen valintaa palkinnonsaajaksi perusteltiin mm. seuraavasti: ”Ariela Tuikkanen on ollut kehittämässä, suunnittelemassa ja toteuttamassa romaninuorten kanssa tehtäviä nuorisotyön menetelmiä. Ariela on ennakkoluuloton, positiivinen ja avoin työntekijä, joka antaa tilaa nuorille loistaa. Ariela osaa hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja huomioi romanikulttuurin erityispiirteet hyvin, kuitenkin kohdaten nuoret aina yksilöinä. Arielan kanssa työskentely on ollut mielekästä, tuloksellista ja molemmin puolin opettavaista.Nuorisotyöntekijä Ariela Tuikkasen työotetta kuvaavat parhaiten innovatiivisuus, verkostoituminen ja rohkeus kokeilla ja kehittää uusia menetelmiä nuorisotyössä. Hänen työllään on ollut paikallista, maakunnallista ja valtakunnallista vaikuttavuutta. Työnsä tavoitteena Tuikkasella on ollut nuorten osallisuuden vahvistaminen, ulkopuolisuuden ehkäisy, toiminnallisuus, liikunnallisuus ja ympäristökasvatus.Tuikkasen vahvuutena on se, että hän pystyy aidosti kohtaamaan nuoret taustaan katsomatta. Hän on työskennellyt valtaväestö-, maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten nuorten kanssa.Tuikkanen näkee nuorisotyön välineenä, jolla voidaan edistää nuorten integroitumista yhteiskuntaan. Hän korostaa kielen, koulutuksen ja työelämän merkitystä integroitumisessa. Moni nuori on hänen kannustamaan hakeutunut opiskeluun, koulutukseen ja työelämään.”Koulutukseltaan Ariela Tuikkanen on yhteisöpedagogi ja ammatiltaan nuorisotyöntekijä. Lisäksi hän suorittaa Tampereen yliopistossa nuorisotyön ja -tutkimuksen maisteriopintoja.”Nuorisotyön tunnustuspalkinnolla haluan nostaa esiin nuorisotyöntekijöiden arvokasta työtä nuorten parissa. Korona-aika on ollut raskasta ja kuormittavaa monille nuorille. Etäkoulu ja etäopinnot, harrastusten katkeaminen sekä ystävien ja sukulaisten tapaamisten vähentyminen ovat lisänneet nuorten kokemaa stressiä ja yksinäisyyttä. Nuorisotyö on poikkeusaikanakin pystynyt arvokkaalla tavalla tukemaan nuoria”, toteaa ministeri Antti Kurvinen.”Erityisen tärkeä nuorisotyöntekijän ydinosaaminen on nuoren kohtaaminen. Ariela Tuikkasella tätä arvokasta osaamista on erityisen paljon ja tästäkin syystä tunnustuspalkinto menee oikealla henkilölle”, jatkaa ministeri Kurvinen.Nuorisotyön tunnustuspalkinto on näkyvä tunnustus merkittävästä työstä nuorisotoimialalla. Palkinnolla nostetaan esiin toimijoita, jotka ovat poikkeuksellisen merkittävällä tavalla kehittäneet nuorisoalan toimintaa entistä vaikuttavammaksi. Se voi olla tunnustus tehdystä työstä, mutta myös kannustus kehittää edelleen ennakkoluulottomasti uutta nuorisotyössä.Nuorisotyön tunnustuspalkinto jaetaan vuorovuosin nuorisoalalla toimivalle henkilölle ja yleishyödylliselle järjestölle tai muulle yhteisölle. Palkinnosta päätti tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen kuultuaan palkintoraatia. Palkintoraadin muodostavat nuorisoalan kattojärjestö Allianssin hallituksen työvaliokunnan lisäksi Nuorisotutkimusseuran, Kuntaliiton sekä opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen edustajat.
NordenBladet — WHO:n Maailman potilasturvallisuuspäivää vietetään vuosittain 17. syyskuuta. Tänä vuonna teemana on äidin ja vastasyntyneen turvallisuus. Suomessa päivää vietetään asiakas- ja potilasturvallisuuspäivänä ja juhlistetaan sitä, että Suomessa on turvallista synnyttää.WHO kertoo kampanjasivustollaan, että maailmassa joka päivä menehtyy 6700 vastasyntynyttä, lähes 5400 lasta syntyy kuolleena ja 810 naisen kuolema liittyy raskauteen tai synnytykseen. Näistä suurin osa olisi ollut estettävissä turvallisella hoidolla.Suomessa on viimeisen 24 vuoden aikana kuollut 68 äitiä synnytykseen, siis keskimäärin kolme vuosittain. Vuonna 2020 kuoli 320 lasta vastasyntyneisyyskaudella ja kuolleena syntyi 122 lasta. Ennen syntymää, synnytykseen tai vastasyntyneisyyskaudella menehtyneiden lasten määrä on Suomessa yksi alhaisimmista koko maailmassa.Suomessa on turvallista synnyttääVaikka asiat meillä ovatkin hyvin, on silti vielä paljon tehtävää. Tämä tuli esille esimerkiksi niissä kertomuksissa, joita potilasturvallisuuspäivää varten kerättiin suomalaisilta. Kertomuksia esitetään asiakas- ja potilasturvallisuuspäivän webinaarissa ”Onko lottovoitto synnyttää Suomessa?” 17.9.2021 klo 12‒15. Webinaarin avaa sisäministeri Maria Ohisalo. ”Raskaus, synnytys ja uusi perheenjäsen ovat perheille koko elämän mullistavia tapahtumia, joten kokemukset näistä voivat vaikuttaa pitkään perheiden hyvinvointiin. Töitä tehdään ja myös synnyttäjän ja syntyvän lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä monissa Suomen synnytyssairaaloissa”, toteaa ylilääkäri Ritva Halila sosiaali- ja terveysministeriöstä.”Kuten maailmanlaajuisen päivän teema on, myös meille Suomessa turvallinen äitiys ja vastasyntyneen hoito on yhteinen asia. Voidaankin siis sanoa, että on todellakin lottovoitto synnyttää Suomessa”, iloitsee päivän kansallisen työryhmän puheenjohtajana toimiva Sally Leskinen, Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri. Päivän väri on oranssiSuomessa asiakas- ja potilasturvallisuuspäivää juhlistetaan monin eri tavoin, muun muassa valaisemalla rakennuksia ja maamerkkejä oranssilla. Päivän aikana pidetään luentoja ja koulutuksia sekä pukeudutaan oranssiin. Toiveena myös on, että 17.9.2021 syntyneille vauvoille puettaisiin oranssit pipot. Tähänkin haasteeseen monilla alueilla on jo lähdetty mukaan.Tapahtumia järjestävät alueillaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat ympäri Suomen. Näistä kerrotaan Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen verkkosivulla. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa päivän toteutuksesta kansallisesti ja on antanut sen koordinointitehtävän Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskukselle.Jaa ajatuksiasi asiakas- ja potilasturvallisuudestaMaailman potilasturvallisuuspäivällä halutaan kutsua kaikki mukaan keskusteluun. WHO kehottaa käyttämään päivään liittyvässä viestinnässä iskulauseita ”Toimi nyt turvallisen ja kunnioittavan synnytyksen puolesta!” ja ”Turvallinen äitiys ja vastasyntyneen hoito on yhteinen asia”.Sosiaalisessa mediassa käytetään aihetunnisteita #WorldPatientSafetyDay, #AsiakasJaPotilasturvallisuuspäivä ja #OnLottovoittoSynnyttääSuomessa.
