NordenBladet — Kaivoslain uudistamista tukeva työryhmä kokoontui 17.9.2021. Kokouksen pääaiheena oli hallituksen esitysluonnoksen yleisperustelujen vaikutuksen arvioinnit yritys- ja ympäristövaikutuksista.TEM:n arvion mukaan yritystasolla sääntelytaakka kasvaa vuositasolla noin 300 000 eurolla. Suurimmat taloudelliset vaikutukset liittyvät epäsuoriin kustannuksiin. Alueellisesti vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea Lappiin ja harvaan asutuille seuduille. Esityksessä on myös reilua kilpailua edistäviä tekijöitä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) arvioi lakiesityksen ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Uudistuksella voidaan ympäristökeskuksen mukaan nähdä olevan myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, mutta vaikutukset ovat verrattain vähäisiä. Epävarmuutta arvioinnille aiheuttaa osin se, että voimassa oleva kaivoslaki on ollut vasta vähän aikaa voimassa ja sen aiheuttamista vaikutuksista on siksi niukasti tietoa.SYKEN mukaan esitetyt muutokset myös yhdessä muiden lainmuutosten kanssa lisäävät viranomaisresurssien tarvetta. Ympäristökeskus huomauttaa, että kaivostoimintaa ja sen ympäristövaikutuksia sääntelevät useat muut lait, ei niinkään nyt valmisteilla oleva kaivoslain uudistus. Ympäristövaikutusten kannalta keskeinen on ympäristönsuojelulaki. Riskiä ristiriitaisuuksista tai päällekkäisyyksistä voisi vähentää ympäristö ja kaivosluvan samanaikainen käsittely ja viranomaisten välinen yhteistyö.Esitysluonnoksesta järjestetään avoin kuulemistilaisuus verkkotilaisuutena 29.9. Kutsu jaetaan TEM:n verkkosivuilla (www.tem.fi)  ja sosiaalisessa mediassa (twitter: @TEM_uutiset) viikon 38 alussa. Kuulemistilaisuuden jälkeen lakiluonnos lähtee poliittiseen ohjaukseen ja lausuntokierrokselle. Työryhmä kokoontuu vielä ainakin marras- ja joulukuussa. Kaivoslakiuudistus
Kaivoslakityöryhmän kokousaineistot
 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa perintälakiin muutoksia, joilla rajoitetaan myös muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluja. Tarkoituksena on entistä tehokkaammin estää kohtuuttoman suurten perintäkulujen periminen yritysvelallisilta. Uudistus on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.Perintälaissa on vuoden alusta asti ollut voimassa väliaikaisesti yksityiskohtaiset säännökset muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluista. Tällä on haluttu estää koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten taloudellisen ahdingon syveneminen korkeiden perintäkulujen vuoksi. Nyt sääntelystä on tarkoitus tehdä pysyvää.Työryhmän ehdotuksen mukaan perintälakiin lisättäisiin pysyvästi yksityiskohtaiset säännökset myös yrityssaatavien perintäkuluista. Sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi säännökset koskisivat yritysten saatavien lisäksi myös esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden ja yhdistysten saatavien perintää.Tavoitteena parantaa yritysvelallisten asemaaEsityksen mukaan lakiin lisättäisiin muiden kuin kuluttajasaatavien osalta säännökset siitä, minkälaisista ja kuinka monesta perintätoimesta saa vaatia korvauksen. Laissa rajoitettaisiin myös yksittäisistä perintätoimista veloitettavien kulujen ja velallisen kokonaiskuluvastuun enimmäismäärää. Esityksessä pyritään myös turvaamaan yritysvelallisille riittävä aika huomautusten tai maksusuorituksen tekemiseen ennen mahdollisia seuraavia perintätoimia. Aikarajojen pidennyksen tarkoituksena on myös parantaa vapaaehtoisen perinnän tuloksellisuutta. Lisäksi esityksellä halutaan edistää sähköisten perintäkirjeiden käyttöä niin kuluttaja- kuin yrityssaatavien perinnässä.Tarkoituksena on, että muutokset tulisivat voimaan ensi toukokuun alussa. Nyt voimassa oleva väliaikainen laki on voimassa ensi huhtikuun loppuun. Työryhmän ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 29.10.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin määräaikaiseen virkasuhteeseen (1.1.2022‒31.7.2025) tuli määräaikaan mennessä 14 hakemusta.Määräaikaista virkasuhdetta hakevat seuraavat henkilöt:Alkiora Petri, oikeustieteen lisensiaattiEnqvist Måns, Doctor of Science in LawHeinämäki Anna-Kaisa, hallintotieteiden maisteriHietanen Arto, hallintotieteiden maisteriHolopainen Samppa, oikeustieteen lisensiaatti Karjalainen Mika, filosofian tohtoriKoivuniemi Tiina, filosofian tohtoriKuokkanen Jan    Laitinen Marko, kasvatustieteen tohtoriMuttilainen Vesa Petteri, yhteiskuntatieteiden tohtoriNieminen Mika, filosofian tohtoriRantaeskola Satu, oikeustieteen tohtoriRikander Henri, oikeustieteen tohtoriSyrjä Juha, Doctor of Criminal JusticePoliisiammattikorkeakoulun rehtori johtaa Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa. Lisäksi hän käsittelee ja ratkaisee ne sisäistä hallintoa koskevat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi taikka ohjesäännössä määrätty muun Poliisiammattikorkeakoulun virkamiehen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat elokuussa 2019 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus kunnallisen eläkejärjestelmän ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmän yhdistämisestä eläkejärjestelmien erillisyyttä tarkastelleen työryhmäraportin ehdotusten pohjalta. Työryhmä ei kuitenkaan runsaan kahden vuoden valmistelun aikana ole löytänyt sellaista ratkaisua, jonka kaikki työryhmässä mukana olleet olisivat hyväksyneet. Työryhmä on tehnyt laajaa selvitystyötä. Sillä on ollut myös useita alatyöryhmiä, jotka ovat selvittäneet yhdistämiseen liittyvää juridiikkaa, rahoituskysymyksiä ja rahoituksen teknisiä kysymyksiä sekä etuuksiin, julkiseen talouteen ja kilpailuun liittyviin kysymyksiä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden käyttöoikeuksia asiakastietoihin. Lisäksi saman aikaisesti pyydetään lausuntoja potilasasiakirja-asetuksen muutoksista.Lausuntokierros päättyy 27.10.2021. Lausunnot pyydetään toimittamaan Lausuntopalvelu.fi -sivustolta. Annetut lausunnot ovat julkisia.Anna lausunto lausuntopalvelu.fissä: käyttöoikeusasetusAnna lausunto lausuntopalvelu.fissä: potilasasiakirja-asetusAsetukset perustuvat lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (asiakastietolaki, 784/2021). Laki tulee voimaan 1.11.2021.Käyttöoikeuksien on perustuttava asiakastietolain 15 §:n mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ja muun asiakas- ja potilastietoja käsittelevän henkilön työtehtävään ja annettavaan palveluun siten, että henkilöllä on käyttöoikeus vain työtehtävissään tarvitsemiinsa välttämättömiin asiakastietoihin, joihin hänellä on tiedonsaantioikeus. Asiakastietolain 15 §:n 2 momentin mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään, mitä tietoja ammattihenkilöt ja muut asiakastietoja käsittelevät henkilöt työtehtävänsä ja annettavan palvelun perusteella saavat enintään käyttää.Potilasasiakirja-asetukseen tehdään tässä yhteydessä asiakastietolaista johtuvat teknisluonteiset muutokset.Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää käyttöoikeuksia koskevasta asetusluonnoksesta infotilaisuuden 27.9.2021 klo 13-15.Seuraa tilaisuutta (videonet.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin vierailee maanantaina 20. syyskuuta Kokkolassa. Pääministeri tapaa vierailunsa aikana kaupungin johtoa ja keskustelee alueen ajankohtaisista asioista. Ohjelmassa on myös vierailu Kokkolan koulutusyhtymässä, jossa pääministeri tutustuu organisaatioon ja tapaa koulutusyhtymän edustajia ja opiskelijoita.Vierailu järjestetään terveysturvallisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 17. syyskuuta oli esillä EU:n metsästrategia, kaksi 55-valmiuspakettiin sisältyvää direktiiviehdotusta EU:n ilmastolain toimeenpanemiseksi sekä seuraavan viikon neuvostojen asiat.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannasta EU:n uuteen metsästrategiaan, jonka komissio antoi 16. heinäkuuta. Metsästrategia on oikean suuntainen, mutta sisältää tiettyjä Suomelle haasteellisia yksityiskohtia. Metsiin liittyvät ilmasto- ja biodiversiteettinäkökulmat on katettu hyvin strategiassa, joka on kytkeytynyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sekä EU:n biodiversiteettistrategiaan 2030. Tämä tukee Suomen hallitusohjelman ja hallituksen kestävyystiekartan tavoitteita erityisesti ekologisen kestävyyden osalta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikennesektori on keskellä laajaa ja nopeaa kestävyyssiirtymää. Uusilla liikkumispalveluilla, kuten MaaS-palveluilla, yhteiskäyttöisillä kulkuneuvoilla ja jaetuilla kyydeillä, voi olla merkittävä rooli, kun liikenteen päästöjä vähennetään ja samalla huolehditaan siitä, että mahdollisuudet liikkua säilyvät koko maassa.Myös kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen vaikuttavat liikkumispalveluiden tulevaisuuteen. Samanaikaisesti digitalisaatio, automatisaatio ja palveluistuminen aiheuttavat muutoksia liikkumispalveluihin ja samalla hämärtävät erillisten liikennemuotojen rajoja. Muutosten myötä liikenteen palvelumarkkinoille on tullut useita uusia toimijoita. Liikkumistottumukset voivat muuttua nopeasti, mutta kestävien muutosten tueksi tarvitaan määrätietoisia ja olosuhteiden mukaisesti mukautuvia toimenpiteitä.Nykyiset liikennesuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon työkalut eivät pysty vastaamaan näihin haasteisiin, todetaan Liikkumisen kestävien palvelumarkkinoiden ohjauskeinot (LIIKE-PALO) -loppuraportissa. Liikkumisen palvelumarkkinoiden kestävän siirtymän hallintaan tarvitaan uusia keinoja ja työkaluja, joiden tulee mahdollistaa sekä välittömien riskien ja seurausten että pitkän aikavälin vaikutusten huomioiminen.LIIKE-PALO-projektissa hahmoteltiin liikkumispalvelujen mahdollisia kehityskulkuja vuoteen 2030 mennessä ja tunnistettiin erilaisia politiikkatoimenpiteitä, joilla liikkumispalvelujen kehitystä voitaisiin ohjata toivottuun suuntaan.Koordinointia, innovointia ja eri toimijoiden välistä yhteistyötäRaportissa esitetään seuraavat suositukset, jotka on tunnistettu ja koostettu tutkimuskirjallisuuden ja asiantuntijatyöpajojen pohjalta.Liikkumisen palvelumarkkinoiden kestävän siirtymän hallinnointi edellyttää sekä yleisen että sektoripolitiikan horisontaalista ja vertikaalista politiikan koordinointia ja johdonmukaisuutta.Liikkumispalveluita ohjaavan politiikan lähtökohtia on arvioitava perusteellisesti murroksen keskellä.Liikkumispalvelujen kehittäminen vaatii avointa innovointia ja innovaatioekosysteemejä.Hallinnon pitkän aikavälin teknologian ennakointi- ja arviointimenetelmiä ja -valmiuksia on kehitettävä.Tiedon- ja datanjakamisen käytännöt tulee selventää.Vastuulliset kokeilut – Uudet teknologiat vakiintuvat vasta kun käyttäjät hyväksyvät ja ottavat ne käyttöön.Rakennetun ympäristön suunnitteluun kokonaisvaltaista otetta.Perinteisillä liikennepolitiikan toimenpiteillä on tärkeä rooli myös kestävyysmurroksen hallinnassa.Selvityksen ovat toimittaneet Aalto-yliopisto, FLOU Oy ja Demos Helsinki. Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhdistyneiden kansakuntien 76. yleiskokouksen korkean tason viikko alkaa New Yorkissa 20.9. Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu New Yorkissa ministeritason tilaisuuksiin sekä tapaa paikan päällä kahdenvälisesti ministerikollegoja ja YK:n edustajia. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari edustaa Suomea viikon aikana useissa korkean tason virtuaalitilaisuuksissa.YK:n korkean tason viikolla esiin nousevat ajankohtaiset teemat, kuten koronapandemia ja terveysturvallisuus, ilmastokysymykset, ihmisoikeuksien edistäminen, sekä Etiopian ja Afganistanin tilanteet. Lisäksi asialistalla ovat Suomen ehdokkuus YK:n ihmisoikeusneuvostoon, monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen ja YK:n uudistaminen.Suomen valtuuskuntaa johtaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka pitää Suomen yleiskeskustelupuheenvuoron New Yorkissa tiistaina 21.9. Presidentti Niinistö pitää myös Suomen virtuaalisen puheenvuoron YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksessa torstaina 23.9.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Jukka Vornanen aloittaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen erityisavustajana maanantaina 20.9.2021.Joensuulaislähtöinen Jukka Vornanen on koulutukseltaan filosofian maisteri (kulttuurihistoria, Turun yliopisto). Vornanen on toiminut vuosina 2013-2021 Turun kaupunginvaltuutettuna sekä kaupunginhallituksen jäsenenä. Vuodet 2017-2021 Vornanen toimi Turun kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana ja kaupungin omistajaohjauksesta vastaavan konsernijaoston puheenjohtajana.Poliittisten luottamustoimiensa lisäksi Vornanen on työskennellyt projektitutkijana Turun yliopistossa ja Turun museokeskuksessa. Vuonna 2020 Vornanen oli suunnittelemassa Kuntaliiton toteuttamaa, kuntien ylimmälle johdolle suunnattua ilmastojohtamisen valmennusta (ILMAVA).Jukka Vornanen seuraa tehtävässään Timo Juurikkalaa, joka siirtyy vihreän eduskuntaryhmän poliittiseksi asiantuntijaksi. Vornasen lisäksi ministerin erityisavustajina jatkavat Antti Heikkinen ja Riikka Yliluoma.

Lähde: Valtioneuvosto.fi