NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt säädöshankkeen, jonka tavoitteena on hyväksyä ja saattaa kansallisesti voimaan kansainvälisen merenkulun turvalaitejärjestön perustamisesta tehty yleissopimus.Kansainvälinen majakkaliitto (IALA, International Association of Marine Aids to Navigation and Lighthouse Authorities) päätti yleiskokouksessaan toukokuussa 2014, että sen status tulisi muuttaa viralliseksi kansainväliseksi järjestöksi. Majakkaliitto on perustellut kansainvälisen järjestön asemaa muun muassa sillä, että se vahvistaisi sen asettamien suositusten painoarvoa.Kansainvälinen majakkaliitto, joka tunnetaan Suomessa jo myös kansainvälisenä merenkulun turva-laitejärjestönä, julkaisee merenkulun turvalaitteita koskevia suosituksia, ohjeistuksia ja käsikirjoja. Niiden tavoitteena on yhtenäistää merenkulun turvalaitteita kansainvälisesti. Kansainvälinen majakkaliitto julkaisee esimerkiksi merenkulun viitoitusjärjestelmään liittyviä suosituksia ja ohjeita. Kansainvälisen järjestön status lisäisi järjestön painoarvoa. Suomi pitää tärkeänä jäsenyyttään liitossa, sillä silloin on mahdollista vaikuttaa liiton antamien suositusten ja ohjeiden valmisteluun.Sopimusteksti hyväksyttiin diplomaattikonferenssissa Kuala Lumpurissa helmikuussa 2020 ja se allekirjoitettiin Pariisissa kesäkuussa 2021. Muutos ranskalaisesta yksityisoikeudellisesta yhdistyksestä kansainväliseksi järjestöksi edellyttää valtiosopimusta, jonka valtiot ratifioivat omien kansallisten menettelyjensä mukaisesti.Kansainvälinen majakkaliitto on perustettu vuonna 1957. Suomi on ollut liiton jäsenenä vuodesta 1959 ja Väylävirasto toimii Suomen pääedustajana.Mitä seuraavaksi?Lakiluonnos kansainvälisen merenkulun turvalaitejärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle keväällä 2022. Yleissopimus kansainvälisen merenkulun turvalaitejärjestöstä tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kolmaskymmenes ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 24. syyskuuta oli esillä EU:n ilmastopakettia toimeen panevia, niin kutsuttuun 55-valmiuspakettiin sisältyviä lainsäädäntöehdotuksia, sekä seuraavan kilpailukykyneuvoston asiat.EU-ministerivaliokunta jatkoi 55-valmuspaketin käsittelyä linjaamalla Suomen kannan kuuteen Euroopan komission antamaan lainsäädäntöehdotukseen, jotka koskevat seuraavia: 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ei köyhyyttä eikä nälkää vaan kestävää talouskasvua, tasa-arvoa ja rauhaa kaikille – kaikkialla. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet kirittävät maailmaa kohti parempaa tulevaisuutta. Mukana talkoissa on myös Suomi, jonka päivitetty kestävän rahoituksen tiekartta julkaistiin 24.9.YK:n kestävän kehityksen tavoitteista käytetään lyhennettä SDG (Sustainable Development Goals). Niiden saavuttaminen 2030 mennessä edellyttää muutoksia julkisen ja yksityisen sektorin tekemiin investointeihin. Erityisen tärkeää on suunnata yksityisiä investointeja ja sijoitusrahoitusta entistä enemmän kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tähän Suomen kestävän rahoituksen tiekartta tarjoaa suuntaviivoja. MMM:n pilotin tavoite on lisätä kotimaisen kasviproteiinin tuotantoa ja kulutustaKestävän rahoituksen tiekartan toimeenpanoa edistetään neljässä pilottiekosysteemissä, joissa kehitetään mm. ilmastoälykkäitä vesiratkaisuja sekä vauhditetaan merituulivoiman rakentamista. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa pilotista, jonka parissa kehitetään kestävää kotimaista proteiinituotantoa ja jalostusta.– Pilotin tavoitteena on lisätä kotimaisen kasviproteiinin tuotantoa, kulutusta ja vientiä. Tarkastelemme koko arvoketjua ja selvitämme pullonkauloja ja niihin parhaita mahdollisia rahoitusratkaisuja. Pohdimme, miten raha saadaan kohtaamaan olemassa olevat ongelmat, kertoo neuvotteleva virkamies Hanna Mattila.  Mukana proteiinipilotissa on ihmisiä sijoitusalalta, ruoka-alalta ja yrityksistä. Tuloksena valmistellaan suositukset, jotka julkaistaan ensi vuonna. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluu usean SDG-tavoitteen edistäminen. Ministeriön toiminnan ytimessä on kuusi tavoitteita, joita ovat mm. ei nälkää, puhdas vesi, ilmastoteot sekä maanpäällinen ja vedenalainen elämä. MMM myös koordinoi alkuperäisen, nyt päivitetyn kestävän rahoituksen tiekartan tekemisestä vuonna 2018.YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ulkoministeriön sivuillaMMM:n blogi: Yksityinen pääoma ja tulosperusteiset rahoitusmallit ratkaisuiksi ympäristöhaasteisiin?              

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen tällä vuosikymmenellä edellyttää merkittäviä muutoksia siihen, miten julkinen ja yksityinen sektori kohdentavat investointejaan. Tämän vuosikymmenen aikana kaikki rahoitusratkaisut on kyettävä suuntaamaan nykyistä kestävämmin, ja tähän Suomen 24.9.2021 julkaistu kestävän rahoituksen tiekartta tarjoaa suuntaviivoja.Useat kansalliset ja kansainväliset aloitteet pyrkivät tukemaan finanssialan murrosta ja edistämään rahoituksen kokonaisvaltaista suuntaamista kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. EU on osoittanut merkittävää johtajuutta ja samanaikaisesti useat maat ovat laatineet kansallisia strategioita ja ohjelmia kestävän rahoituksen systemaattiseksi edistämiseksi. Suomi on ollut aktiivinen kansainvälinen toimija kestävän rahoituksen aloitteissa, ja 24.9.2021 julkaistava tiekartta (”Finnish Roadmap for Financing a Decade of SDG Action”) tarjoaa suuntaviivoja suomalaisille toimijoille viedä käytäntöön tarvittavia muutoksia. Tiekartta on laadittu osana Kestävän kehityksen rahoitusekosysteemi – hanketta. -Suomi on pärjännyt erinomaisesti kansainvälisissä kestävän kehityksen vertailuissa. Kestävän rahoitusjärjestelmän edistäminen tarjoaa meille kansantaloudellisesti kustannustehokkaan keinon vastata kestävän kehityksen haasteisiin Suomessa. Samalla myös parannamme kilpailukykyämme kansainvälisillä markkinoina ja houkuttelevuuttamme investointiympäristönä, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Onnistuminen tarvittavissa murroksissa edellyttää mm. kestävän rahoituksen osaamisen määrätietoista kehittämistä sekä julkisen sektorin koordinoituja toimia joiden avulla mobilisoidaan yksityistä rahoitusta merkittävästi nykyistä kattavammin nimenomaan YK-tavoitteiden mukaisesti. Murroksen toteuttaminen edellyttää myös kykyä tunnistaa ja raportoida investointien vaikuttavuudesta kokonaisvaltaisesti – niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin ympäristöllisestä kestävyydestä. Neljä pilottia edistää tiekartan toteuttamista Tiekartta tarjoaa mahdollisuuden eri toimijoille tunnistaa oman roolinsa kestävän rahoituksen edistämisessä. Tiekartan toimeenpanoa vauhditetaan parhaillaan neljän pilottiekosysteemin avulla, joilla pyritään tunnistamaan konkreettisia keinoja vauhdittaa kestävän rahoituksen ratkaisuja. Näitä ovat mm. merituulivoiman ja kestävän proteiinituotannon skaalaaminen Suomessa sekä ilmastoälykkäiden vesiratkaisujen ja ammatillisen koulutusviennin edistäminen. Hankkeen kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjausryhmässä ovat edustettuina keskeiset ministeriöt ja Opetushallitus. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee 24. syyskuuta Washingtonissa. Vierailun tavoitteena on lujittaa maiden kahdenvälisiä suhteita ja keskustella ajankohtaisista ulkopoliittisista teemoista keskittyen erityisesti Afganistania ja Afrikan sarvea koskeviin ajankohtaisiin kysymyksiin.Ministeri Haavisto tapaa vierailullaan Yhdysvaltojen hallinnon sekä kongressin edustajia ja käy keskusteluja ajatushautomoiden ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa.Suomen ja Yhdysvaltain väliset kahdenväliset suhteet ovat laaja-alaiset ja hallintojen välinen yhteistyö tiivistä. EU:n ja Yhdysvaltojen läheinen suhde on Suomelle tärkeää turvallisuuden, kaupan ja talouden näkökulmasta. Myös globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja pandemioihin vastaamisessa Suomi ja Yhdysvallat tekevät yhteistyötä.”Yhdysvallat on Suomelle tärkeä kumppani niin kahdenvälisesti kuin kansainvälisesti. Tarvitsemme tiivistä transatlanttista yhteistyötä kansainvälisiin haasteisiin vastaamiseksi. Pidänkin myönteisenä, että Yhdysvaltain hallinto on tiivistänyt transatlanttista suhdetta ja sitoutunut monenväliseen yhteistyöhön”, toteaa ulkoministeri Haavisto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö pyytää lausuntoja työryhmän ehdotuksesta, jolla lähestymiskiellosta tehdään nykyistä tehokkaampi. Tavoitteena on turvata uhrin oikeudet paremmin.Työryhmä ehdottaa, että jatkossa poliisi voisi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon omasta aloitteestaan, vaikka rikoksen uhri pystyisi itsekin kieltoa hakemaan. Jatkossa myös varmistettaisiin, että tällaisessa tilanteessa uhri ohjattaisiin aina tukipalveluihin.Jatkossa vakavan rikoksen uhrille voitaisiin määrätä valtion varoista oikeudenkäyntiavustaja lähestymiskieltoa koskevaan asiaan. Lähestymiskiellon hakijalta ei perittäisi maksua edes silloin, jos hakemus hylätään tai asia raukeaa. Lähestymiskiellon rikkominen olisi käsiteltävä aina kiireellisenä.Työryhmä ehdottaa myös lähestymiskiellon sähköistä valvontaa. Tähän voitaisiin ryhtyä, jos se on välttämätöntä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhan vuoksi. Tuomioistuin päättäisi asiasta, ja sen teknisestä valvonnasta vastaisi Rikosseuraamuslaitos. Oikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli arvioida laajasti eri keinoja, joilla voidaan parantaa lähestymiskiellon tehokkuutta, vähentää lähestymiskiellon rikkomista ja lisätä erityisesti lähisuhdeväkivallan uhrin turvallisuutta. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö uudistetaan turvaamaan paremmin uhrin oikeudet.Työryhmän ehdotuksesta voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 4.11.2021 mennessä.Työryhmän ehdotus (julkaisuarkisto Valto)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle 23. syyskuuta 2021 lakiesityksen, jolla pannaan kansallisesti täytäntöön uudistettu tieturvallisuusdirektiivi. Tavoitteena on laajentaa tieturvallisuuden seurantaa, mikä vähentää tieliikenteen kuolonuhrien ja vakavien onnettomuuksien määrää.Keskeinen muutos on se, että lain soveltamisala laajenee ja yhä suurempi osa väylistä on systemaattisen seurannan piirissä. Nykyisin sääntely koskee Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) teitä, joiden pituus Suomessa on 5 199 kilometriä. Jatkossa säännökset koskisivat Suomessa myös kansallisen pääväyläasetuksen mukaisia maanteiden pääväyliä. Maantieverkosta soveltamisalan mukaista tieverkkoa olisi yhteensä 6 572 kilometriä.Lisäksi jatkossa tehdään verkon laajuinen tieturvallisuusarviointi säännöllisesti. Erityisesti suojaamattomien tienkäyttäjät eli jalankulkijat, pyöräilijät ja moottoripyöräilijät tulisi huomioida nykyistä järjestelmällisemmin tieturvallisuusarvioinnissa. Ensimmäisen arvioinnin tulee valmistua vuonna 2024. Arviointeja hyödynnetään muun muassa päivitettäessä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja päätettäessä tienpidon toimien kohdentamisesta.Joulukuussa 2019 voimaan tulleen EU:n tieturvallisuusdirektiivin edellyttämät muutokset tehdään liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettuun lakiin. Lain muutoksilla lisättäisiin tietoa siitä, mikä on liikenneturvallisuustilanne maantieverkolla.Lisäksi hallituksen esityksellä tehtäisiin tarkennuksia maantie- ja ratalakeihin, joilla saatettaisiin kansallinen sääntely paremmin vastaamaan ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskevaa EU-sääntelyä. Muutoksilla säädettäisiin valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista niiden maanteiden ja rautateiden hankkeiden osalta, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia. Suomi on useiden jäsenmaiden tapaan saanut EU:n komissiolta 28.11.2019 virallisen huomautuksen YVA-sääntelyä koskevista puutteista. Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn. Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2021. Tieturvallisuusdirektiivin edellyttämien lakien tulee olla voimassa 17.12.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Etelä-Karjalan asukkailla on tilaisuus keskustella EU-asioista eurooppa- ja omistajanohjausministeri Tytti Tuppuraisen kanssa lauantaina 2. lokakuuta Lappeenrannassa. Tilaisuus kuuluu suomalaisministerien Eurooppa olemme me -kiertueen tapahtumasarjaan. Ministerit matkaavat syksyn ja talven aikana ympäri maata kuulemassa suomalaisten toiveita EU:n kehittämisestä.”Kiertue tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden kertoa rakentavasti, mitä he EU:lta odottavat. Eurooppa on ihmisiä varten, ja meillä suomalaisilla on sellaista erityistä näkökulmaa, jonka kuuluminen yhteisessä eurooppalaisessa keskustelussa on tärkeää. Toivon, että mahdollisimman moni suomalainen tarttuu itselleen luontevaksi kokemallaan tavalla tähän mahdollisuuteen jakaa ajatuksiaan,” eurooppa- ja omistajanohjausministeri Tuppurainen painottaa.Eurooppa olemme me -kiertue on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia, jonka tavoitteena on kerätä laajasti EU-maiden kansalaisten ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. Keskusteluissa esiin nousseet asiat kirjataan tulevaisuusfoorumin verkkofoorumiin, ja suomalaisministerit vievät näitä viestejä tulevaisuuskonferenssin EU-tason täysituntoihin.Jokainen voi vapaasti jakaa ajatuksiaan myös tulevaisuuskonferenssin kaikille avoimessa verkkofoorumissa. Verkkofoorumin kautta haetaan kansalaisten näkemyksiä esimerkiksi arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta, terveydestä ja koulutuksesta. Sosiaalisessa mediassa käytetään EU-tason yhteistä tunnistetta #SinunTulevaisuutesi.Lappeenrannan tilaisuus järjestetään lauantaina 2. lokakuuta kaupungintalolla (Villimiehenkatu, 1). Keskustelun pohjana käytetään oivalluksia, joita Etelä-Karjalan alueen ihmiset ovat nostaneet esiin syykuussa järjestetyissä moderoiduissa keskusteluissa. Tilaisuus järjestetään terveysturvallisesti. Mukaan mahtuu mukaan rajattu määrä osallistua, ja osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista. Ilmoittautua voi tämän linkin kautta. Tilaisuus myös striimataan. Lähetystä voit seurata suorana ja tallenteena Etelä-Saimaa -lehden verkkosivuilla ja eurooppaolemmeme.fi -verkkosivuilla. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä valtioneuvoston kanslia, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit, Etelä-Karjalan liitto sekä Etelä-Saimaa –lehti.  Lappeenrannan tapahtuman ohjelmaKlo 11:30 Tilaisuuden avaus 
• Tervetulosanat Tytti Tuppurainen, eurooppa- ja omistajanohjausministeri 
• Tervetulosanat Kimmo Jarva, Lappeenrannan kaupunginjohtajaKlo 11:50 Paneelikeskustelu Etelä-Karjalan alueen ihmisten ennakkokeskusteluissa nostamien aiheiden pohjalta 
• Panelistit; eurooppa- ja omistajanohjausministeri Tytti Tuppurainen, Lappeenrannan yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa sekä ennakkokeskusteluiden edustajat 
• Kommenttipuheenvuoro:  Jami Holtari, Elinvoimajohtaja Etelä-Karjalan liitto. Klo 12:40 Yleisöllä mahdollisuus kysyä ja kommentoida Klo 13:10 Tilaisuuden päätös 
• Tervehdys Anna Helminen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Imatran kaupunki 
• Päätössanat Tytti Tuppurainen, eurooppa- ja omistajanohjausministeri Klo 13:20 Tilaisuuden päättävä kahvihetki 
Tilaisuus järjestetään terveysturvallisesti. Osallistujia pyydetään varautumaan mahdollisiin turvatarkastuksiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriössä on aloittanut työryhmä, joka valmistelee julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevan lainsäädännön uudistamista. Työryhmän työtä seuraamaan on asetettu seurantaryhmä. Työ on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.Yleiset säännökset toiselle aiheutetun vahingon korvaamisesta ovat vahingonkorvauslaissa. Laissa säädetään myös siitä, millä edellytyksin valtio, kunta tai muu julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan sen toiminnassa aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauslain julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevat säännökset ovat pysyneet lähes muuttumattomina kohta 50 vuotta. Julkishallinnon ja lain soveltamisympäristön muutosten sekä erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien merkityksen lisääntymisen vuoksi uudistustyö on nyt tarpeen.Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten julkisyhteisön ja julkista valtaa käyttävän vahingonkorvausvastuuta tulisi uudistaa ja valmistella siitä tarvittavat säädösmuutokset. Työryhmän on erityisesti selvitettävä, tuleeko julkisyhteisön toiminnassa aiheutuneen perus- tai ihmisoikeuden loukkauksen korvaamisesta ottaa lakiin nimenomaiset säännökset. Lisäksi työryhmä selvittää, tulisiko julkisyhteisön virheellisestä tai laiminlyödystä neuvonnasta aiheutunut vahinko korvata nykyistä useammissa tapauksissa. Työryhmä arvioi myös, onko pakkokeinojen ja poliisin toimivaltuuksien käyttöön liittyvää valtion vahingonkorvausvastuuta tarvetta laajentaa. Tarkasteltavana on myös julkisen palvelun järjestäjänä olevan julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu. Työryhmän ja seuraryhmän toimikaudet kestävät toukokuun loppuun 2022. Työryhmän puheenjohtajana toimii oikeusneuvos, hovioikeuden entinen presidentti Mikko Könkkölä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi